Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Vanhojen rautatiesuunitelmien kartat  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« : Elokuu 07, 2017, 02:11:07 »

Paikallisten etupiirein tekemiä pamfletteja on pilvin pimein, osa toiveista on nykyajasta katsottuna älyttömiä. Virallisemmin rautatiepolitiikkaa harjoittivat Senaatin nimeämät "Rautatiekomiteat, esim. 1905 - 1906 Valtiopäivien päätöksen mukaan perustetu vuoden"1908 Rautatiekomita", jonka tarkoitus oli tutkia tiettyjen ratahankkeiden taloudellisia edellytyksiä. Komitea raportoi "Hänen Keisarilliselle Majesteetileen" noin 100-sivuisellla mietinnöllä karttaliitteineen. Karttaa myytin myös erilisenä, sanomalehtiuutisten tueksi.
Kuumimpia tuon ajan kysymyksiä oli Jyväskylän ydistäminen Savon rataan. Vuoden 1908 komitea päätyi Pieksämäen kannalle jatkoyhteyksien (selviämisen) takia, vaikka edelliset komiteat olivat olleet halvemman Suonenjoen vaihtoehdon takana. Vaihtoehtoja pidettiin rautatietaloudellisesti saman vertaisina. Pieksämäen eduksi katsottiin yhteys Volgan kanaviin. Mainitaan, että kanavalotjien kantavuus on 4000 - 5000 säkkiä (viljaa), ja etä matka Sermak - Rybinsk vei 3 - 4 viikkoa. Kanava oli kuljetuskustannuksiltaan edullinen, ja  vaikutti ratapäätöksiin.


* Rautatiekomitea-1908-ja.jpg (59.26 kilotavua, 1037x1500 - tarkasteltu 181 kertaa.)

* Rautatiekomitean-1908-mietintö-a.jpg (933.21 kilotavua, 3753x4560 - tarkasteltu 268 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #1 : Elokuu 07, 2017, 09:17:50 »

Vuoden 1904 vastaava kartta:


* Rautatiekomitea-1904-mietintökartta-b.jpg (997 kilotavua, 3453x4300 - tarkasteltu 233 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #2 : Elokuu 16, 2017, 21:35:10 »

"Mikä paras satama Satakunnan radalle?"   Liitteenä Mäntyluodon radan kartta. Tämä ei siis ole virallinen, vaan puolestapuhujien pamfletista. Usein näiden vihkosten kartat ovat kehnoja yleisten karttojen päälle piirrettyjä töherryksiä. On kuitenkin huolellisia töitä, ja toisinaan vanhoja tai harvinaisempia  näkymiä.
Merisataman tärkeyttä uudelle ratalinjalle korostetaan usein testissä. Kokkola - Suolahti ratasuunnan ensimmäisestä vihosta on yleisnäkymä revitty pois, mutta toisessa on kaksi Ykspihlajan vanhaa karttaa. Piirroksena näkyy jopa hinaajan vetämä purjealus. Konepajan ja sahan välillä näkyvät puutavaralaiturit, niistä oli 70 vuotta myöhemmin vielä jotain jäljellä.
Loput tulevat, kunhan yhteys toimii...


* Mäntyluodon-suunnitelmasta.jpg (854.99 kilotavua, 4487x3708 - tarkasteltu 106 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Elokuu 16, 2017, 22:53:27 kirjoittanut Reino Kalliomäki » tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #3 : Elokuu 17, 2017, 00:22:45 »

yksi:


* Rautatiepuuha-n.jpg (67.15 kilotavua, 1360x1000 - tarkasteltu 53 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #4 : Elokuu 17, 2017, 00:25:40 »

kaksi:


* Ykspilaja-satama-1907.jpg (493.96 kilotavua, 2864x4616 - tarkasteltu 84 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #5 : Elokuu 17, 2017, 08:54:07 »

Kuvat ovat raiteilta, jotka näkyvät Jyrkin lisäämässä kartassa vuodelta 1943. Redillä oleviin laivoihin lastattiin katetuilla proomuilla.   http://vaunut.org/kuva/34689?t=ykspihlaja&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta


* Ykspihlajasta-puutavaralaitureille.jpg (492.12 kilotavua, 1165x1200 - tarkasteltu 71 kertaa.)

* Ykspihlajan-puutavaralaitureita-1977.jpg (504.42 kilotavua, 1538x1200 - tarkasteltu 61 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #6 : Elokuu 17, 2017, 09:07:37 »

Anteeksi pirstaleisuus, mökiltä yhteys pätkii


* Kokkolan-satamat-1907.jpg (536.81 kilotavua, 3371x2900 - tarkasteltu 95 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #7 : Elokuu 29, 2017, 23:05:16 »

Ratatoivejulkaisut olivat usein huolellisesti tehdyn ja hintavan oloisia. "Kaakkois-kannaksen Kuntien Rautatiekomitea" julkaisi v. 1938 54-sivuisen vihkosen "Kannaksen poikkirata, Kyläpaakkola - Viiksanlahti". Liitteenä on kartta, jossa näkyy harvinaisesti myös Lounatjoen rata, Perkjärven eteläpuolella, L. asemalta Särkijärven rantaan. 1922 painetussa taloudellisessa kartassa sitä ei enää näy. Tämän vihkosen liitekartassa lukee komeasti: MMH:n kirjapaino, 1938. Muutakin mielenkiintoista löytyy.


* Kyläpaakkola-Viiksanlahti-ne.jpg (996.38 kilotavua, 3578x2600 - tarkasteltu 149 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #8 : Lokakuu 07, 2017, 01:46:52 »

Jonin esillepanema kartta esittää tuolloin vakavammin otettavia rautatiesuunnitelmia.   http://vaunut.org/kuva/122548?a=1   Eri asteisia toiveita oli lukuisasti enemmän. Huomioni kiinnittyi erityisesti pariin paikkaan: Kurkijoki ja Joensuu.  Edellinen on painatanut pamfletin v. 1906, ja ilmoittaa kilpailevansa Laatokan satamaradasta Käkisalmen, Hiitolan, ja Lahdenpohjan kanssa, ja olevansa ensimmäisellä valintasijalla! Vihkonen (noin 50 sivua) on täynnä mielipiteitä, kannattajalistoja, sekä sataman ylistystä. "Viljan tuonti Sermaksesta tulee halvimmaksi Kurkijoen kautta". Teollisuutta kun ei ollut.   Mielipidekirjoituksista yksi esimerkki:
"Kun Laatokan merellä purjehtija myrskysäällä lähestyy Kurkijoen sataman suuta, tietää hän olevansa turvassa, sillä parempaa suojaa ei voi mistään saada kuin siellä. Satama on pitkin koko  pituuttaan hyvä ja turvallinen joka paikassa, niin että parempaa satamaa ei merimies voi toivoa. Tämän saan 6 vuotisesta kokemuksestani täten todistaa. Mantsilla 13 p Helmik. 1900"            N.S.   kippari
Satama oli varmaan hyvä. Karttapiirros on jotenkin liikutava kopiointi, harvinainenkin. Pamflein bdjetti on ollut pieni. Ja kaikki tiet veivät Pietariin.
Joensuun painotuote samalta vuodelta "Karjalan radan jatko" (74 sivua) on taas ammattimaisen oloinen.  Esitetään tilastoja, teollisuutta, rautatieliikennettä. Jonkin verran kampitetaan kilpailijoita. On kuitenkin mitä esittää, turhankin  yksityiskohtia, mm. kaupungissa on 10 räätäliä, 5 satulamaakaria, vaskiseppä, jne. Ei ihme, että tämä toteutui.


* suunn-kartta-Kurkijoki.jpg (273.22 kilotavua, 1968x2000 - tarkasteltu 75 kertaa.)

* Suunitelmakartta-P-Karjala.jpg (710.27 kilotavua, 2057x1740 - tarkasteltu 97 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #9 : Joulukuu 03, 2017, 21:48:28 »

Toijalan - Päijänteen ratakysymys. Ei ihme,että Turku yritti tuoda esiin tätä ratasuuntaa. Rahatoimikarin sihteeri ins. Schultz ja kapteeni Wilén laativat 1911 pienen pamfletin asiasta. Vesikuljetukset ovat jälleen tärkeässä osassa. Vaatimaton kartta on ilmeisesti kopioitu käsin, siitä puuttuvatkin lähimpien vuosien tapahtumat. Henkilökohtaisesti pisti silmään asema nimeltä Pirkkala, joka on vain suunnilleen kohdallaan; oikea nimihän on Nokia. Toki kunnan nimi oli tuolloin Pirkkala, se jakautui Etelä ja Pohjois-Pirkkalaksi v. 1922. Nokia-nimen se sai vasta tullessaan kauppalaksi 1937. Joten asema on nimetty ison asiakkaan mukaan.


* Toijala-Päijänne-1911vcn.jpg (19.19 kilotavua, 411x600 - tarkasteltu 20 kertaa.)

* Toijala-Päijj-ratakys.jpg (980.64 kilotavua, 2900x2901 - tarkasteltu 108 kertaa.)
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 225


« Vastaus #10 : Joulukuu 04, 2017, 09:44:18 »

Eritoten tästä Toijala-Päijänne-kartasta näkyy, että hankkeiden takana ei useinkaan ollut reaaliteeteistä häivähdystäkään. Ratalinja on piirretty jokseenkin mahdottomaan maastoon poikkisuuntaan maaston muotoihin nähden. Ei ole sattumaa, että tuohon Hollola-Jämsä-Kangasala-kolmioon ei ole syntynyt asiallista tieverkkoakaan. Onkohan suunnitelman laatijoilla ollut käytössään minkäänlaista maaston muotoja kuvailevaa karttaa.

http://teilla.blogspot.fi/2015/06/metsakolmio.html



tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 447


« Vastaus #11 : Joulukuu 04, 2017, 12:08:12 »

Kuva-arkiston puolella on kartta vuonna 1940 ehdotetusta Kerava - Lahti -rautatiestä: http://vaunut.org/kuva/28863
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Tero Laakso
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 10


« Vastaus #12 : Joulukuu 04, 2017, 21:37:34 »

Turusta on ilmeisesti joskus kaavailtu rataa Paraisille. Löytyykö tästä radasta tarkempaa tietoa tai ratalinjasuunnitelmaa?

Sain tietää tällaisen suunnitelman olemassaolosta Vasaramäen omakotiyhdistyksen historiikista:

https://issuu.com/tomi.viitanen/docs/vasoky/16

Sivulla 16 on kartta, jossa kohta 4 on "varaus rautatietä varten". Vielä nykypäivänkin kartoissa rautatievarauksen voi havaita pitkänä ja kapeana koillis-lounaissuuntaisena puistona, joka koillispäästään kaartaa hivenen verran suuntaan, josta voisi kuvitella sen yhtyvän Rantarataan heti Kupittaan aseman jälkeen.

https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=6703403,23461948&z=1&title=Paraisille
tallennettu
Janne Louhi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 130


« Vastaus #13 : Joulukuu 04, 2017, 22:10:46 »

Ohikulkutiekin piti jatkaa Piikkiöstä Paraisille, samoin kuin raide Paraisille.
Jostain Varsinais-Suomen liiton tms kirjasta kerran vuosia vuosia sitten muistan näin lukeneeni.
Mutta näköjään toinenkin vaihtoehto on ollut. Partekin kirjoista voisi ehkä myös etsiä tietoa?
tallennettu
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 66


« Vastaus #14 : Joulukuu 05, 2017, 10:32:22 »

Paraisille suunniteltiin rautatietä vuonna 1949, Paraisten Kalkin osuus kustannuksista olisi ollut 40%. Hanke oli hyvässä vauhdissa kun valtionvarainministeri ilmoitti että Paraisten Kalkki ei saa merkitä osuuttaan yhtiön kuluksi vaan siitä pitää maksaa veroa. Yhtiö ei maksanut. Näin kerrotaan teoksessa Upp ur Berget - Parteks historia, kirj. Kerstin Smeds (1998).
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Vanhojen rautatiesuunitelmien kartat  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2017 Resiina