Resiina  |  Resiina-lehti  |  Aihe: Resiina 3/2017  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Jonne Seppänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 244


« : Marraskuu 01, 2017, 10:52:47 »

200. Resiina-lehti on vielä painossa, postitukset alkavat toivon mukaan pikapuoliin marraskuun puolella. Oma aikataulumme hieman venyi joka aiheuttaa lisäviivytystä kirjapainon alkuperäiseen aikatauluun muiden jonossa olevien töiden takia. Mutta tulossa on!
tallennettu
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1388


« Vastaus #1 : Marraskuu 02, 2017, 05:33:33 »

Kiitos ajatusten lukemisesta ja tiedottamisesta. Just illalla mietin onkohan lehti kadonnut postituksen yhteydessä. Hyvää kannattaa odottaa ja talkootyönä tehtävän lehden toimituskunnalle antaa aikaa. Tiedottaminen asiasta toki otetaan ilolla ja ymmärryksellä vastaan.
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 656


« Vastaus #2 : Marraskuu 04, 2017, 00:13:50 »

Jonnen omasta alatunnisteesta löytyvät ratapiha.com-kuvat ovat kai Tyttö&Juna-kategoriaa?
tallennettu
Jonne Seppänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 244


« Vastaus #3 : Marraskuu 04, 2017, 19:11:56 »

Jonnen omasta alatunnisteesta löytyvät ratapiha.com-kuvat ovat kai Tyttö&Juna-kategoriaa?

Kappas näyttäisi enemmän olevan nimenomaan sitä ensimmäistä. Näköjään nettisivujen päivitys hoitunut 10 vuoden tauon jälkeen automaattisesti Hymyilee
tallennettu
Jonne Seppänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 244


« Vastaus #4 : Marraskuu 10, 2017, 16:04:13 »

Tiedoksi vielä: kolmosnumero ei kuulemma ole vielä ennättänyt postin viiveiden takia joka kolkkaan. Itselle tuli keskiviikkona. Ikävästi useampi viivytys tämän numeron osalta, mutta eiköhän alkuviikosta tule nyt paitsi jääneille..
tallennettu
Ari Elenius
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1


« Vastaus #5 : Marraskuu 14, 2017, 11:49:20 »

Resiinassa 3/2017 oli erittäin mielenkiintoinen ja asiantunteva artikkeli "Rautatietapahtumia Suomen itsenäisyyden ajalta". Oli ainoastaan yksi miinus: Miksi vanhat rajat oli piirretty täysin pieleen, sekä Karjalan että Sallan-Kuusamon osalta? Nykyinen raja sensijaan on piirretty pilkuntarkasti oikein ihan jokaisen mutkankin osalta. Vanha raja kulki paljon idempää, puoli Laatokkaa kuului Suomeen, ja vanha raja erkanikin paljon pohjoisempaa. Asian olisi etukäteen voinut hyvin tarkistaa vanhoista kartoista, mutta kun ei niin ei.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 117


« Vastaus #6 : Marraskuu 14, 2017, 15:48:44 »

Luulisi jo johtajien päästäneen postiljoonit ruohonleikkuu- ja lumenluontitöistä jakamaan III luokan postia (kuten Resiina 3/2017) meille IV luokan ihmisille (Suomen kansalaisille).
Onko tällainen touhu selitettävissä muutoin kuin postijohtajien optioilla?
1964-mallin postiljoonina en ymmärrä.
tallennettu
Timo Oinonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 51


« Vastaus #7 : Marraskuu 14, 2017, 16:36:04 »

On tainnu ruohonleikkuri tukehtua lumeen koska Resiinaa ei vieläkään ole näkynyt täällä susirajan takana. Toisaalta päivän posti taitaa olla vieläkin tulematta  Pyörittää silmiään
tallennettu
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 244


« Vastaus #8 : Marraskuu 14, 2017, 17:34:44 »

Ei ole myöskään Pohjanmaan Alaveteliin vielä saapunut. Pidedän peukut ja toivon että vielä tällä viikolla tulee.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 607


« Vastaus #9 : Marraskuu 14, 2017, 17:44:46 »

Jos yhtään lohduttaa, niin ei lehteä Espoossakaan ole näkynyt.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1535


« Vastaus #10 : Marraskuu 15, 2017, 08:01:46 »

Luulisi jo johtajien päästäneen postiljoonit ruohonleikkuu- ja lumenluontitöistä jakamaan III luokan postia (kuten Resiina 3/2017) meille IV luokan ihmisille (Suomen kansalaisille).
Onko tällainen touhu selitettävissä muutoin kuin postijohtajien optioilla?
1964-mallin postiljoonina en ymmärrä.

Ja olen kuullut viimekesältä, että poliisiviranomaisetkaan eivät luota enää postin kuljetusnopeuteen. Lupa pitu hakea poliisilaitokselta, koska posti on niin epäluotettava!
tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 447


« Vastaus #11 : Marraskuu 15, 2017, 09:01:05 »

Asiakkaan unohtaminen tärkeysjärjestyksen häntäpäähän tuntuu olevan yhteistä sekä Suomen Postin, että VR:n toiminnalle nykypäivänä.

Esimerkkinä 1. luokan kirje Helsingin sisällä, jonka toimittamiseen tässä taannoin meni viikko! Muutenkin tuntuu, että Helsingissä postia jaetaan vain kerran viikossa, yleensä torstaisin.

Resiinaa odotellen...
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 553


« Vastaus #12 : Marraskuu 15, 2017, 14:01:02 »

Resiina tuli 11100:aan. Taisivat tuoda resiinalla...

(Sijapääte korjattu.)
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 15, 2017, 17:34:09 kirjoittanut Timo Salminen » tallennettu

"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
Timo Oinonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 51


« Vastaus #13 : Marraskuu 15, 2017, 14:49:34 »

Ja 81720 kuittaa Resiinan saapuneen viimein  pääteasemalle.
tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 638


« Vastaus #14 : Marraskuu 15, 2017, 14:53:13 »

51540 kuittaa, saapunut jakoauton oikeanpuoleisesta sivuikkunasta pudottaen postilaatikkoon, joka 23 m pääraiteen keskilinjasta länteen.

Onnittelut vireälle 200-kertaiselle!
tallennettu

Rinnakkaisohjelma - olohuone järjestelmäharrastuksen ystäville https://www.youtube.com/user/rinnakkaisohjelma/videos
Otto Karikoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #15 : Marraskuu 15, 2017, 17:16:01 »

04430:aankin kolahti juhlanumero tänään.
tallennettu
Miika Tuomela
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 61


« Vastaus #16 : Marraskuu 15, 2017, 18:31:42 »

28660 kuittaa myös.
tallennettu

Porilaista hulluutta.
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 638


« Vastaus #17 : Marraskuu 15, 2017, 21:23:03 »

Katsaus satavuotiaan Suomen rautatietapahtumiin on kuin kilo ketsuppia, johon on käytetty kaksi kiloa herkullisia tomaatteja.

Pienenä korjauksena, että sivun 39 jääkiekon MM-kisajunia mainostava juliste on tehty vuoden 1965 Tampereen kisoihin. Neidon mailan lavassa on kyseisten kisojen logo, joka esiintyy täälläkin yhdessä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/89134
tallennettu

Rinnakkaisohjelma - olohuone järjestelmäharrastuksen ystäville https://www.youtube.com/user/rinnakkaisohjelma/videos
Jyrki Talvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 818


« Vastaus #18 : Marraskuu 15, 2017, 23:10:25 »

86300 kiittää ja kuittaa Resiinan saapuneeksi hyvä lukupaketti jälleen.
tallennettu

Junia Oulaisten asemalla.
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1129


« Vastaus #19 : Marraskuu 16, 2017, 07:38:09 »

33250 kuittaa ja kiittää huikean hienosta lukupaketista.
tallennettu
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 197


« Vastaus #20 : Marraskuu 16, 2017, 08:24:46 »

Saapui eilen myös 00910:aan. Oikein mielenkiintoiselta näyttää, vaikka tarkempi perehtyminen jäänee ensi viikolle (luettavien jonossa ei etuilla!) Hymyilee
tallennettu
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 553


« Vastaus #21 : Marraskuu 26, 2017, 12:43:40 »

Miksi vanhat rajat oli piirretty täysin pieleen, sekä Karjalan että Sallan-Kuusamon osalta?

Sivuilla 26 ja 27 on asiavirhe, joka kuuluu tavallaan samaan sarjaan tuon raja-asian kanssa: kummallakin sivulla Moskovan vuoden 1940 rauhansopimusta nimitetään välirauhansopimukseksi. Sitähän se nimenomaan ei ollut vaan oikea rauhansopimus. Se alettiin vain suomalaisessa propagandassa esittää pelkkänä välirauhansopimuksena, koska valmistautuminen uuteen sotaan yhdessä Saksan kanssa alkoi käytännössä saman tien. Moskovan välirauha solmittiin 1944 ja vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

Sivuilla 25 ja 26 esiintyy oikein sana "rauhanehdot" vuoden 1940 sopimuksen ehtojen nimityksenä.

Sivulla 16 sanotaan, että Pönttövuoren tunnelin kiskotus olisi valmistunut talvella 1919. Pitäisi käsitykseni mukaan olla 1918. Seuraavana talvena valmistuneenahan sillä ei olisi ehtinyt olla mitään vaikutusta käytyyn sotaankaan.

Aikatauluvertailuissa jäin miettimään ja vähän ihmettelemäänkin yhtä asiaa. Sivulla 17 luvataan vertailussa olevan kunkin vuoden nopein junayhteys Helsingistä Tampereelle. Kuitenkin vuoteen 1968 asti vertailujunana on aina yöjuna, vaikka se tuskin on ollut ainakaan kaikkina vuosina nopein yhteys - vai miten asian laita on? En ole itse nyt ehtinyt ryhtyä tekemään vertailevia selvityksiä.
tallennettu

"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 117


« Vastaus #22 : Marraskuu 26, 2017, 15:37:55 »

Moskovan rauha 1940 koettiin alussa välirauhaksi koska kuviteltiin, että Euroopassa käynnistyneen sodan päätyttyä pidetään rauhankokous, kuten I maailmansodan päätyttyä pidettiin Versaillesissa.
Kyse ei ollut propagandasta, vaan Talvisodan ja rauhan vääryydestä kärsineiden tavallisten kansalaisten, etenkin evakkojen toiveajattelusta.
Se oli monelle vääryyttä kärsineelle tarpeellinen henkinen oljenkorsi. Tällaista vääryyttä  kokemattoman ihmisen ei pidä pilkata typertyneiden ihmisten hakemaa pakotietä.

On täysin virheellistä kuvitella että uutta sotaa olisi heti alettu valmistella.
Suorastaan mieletön on väite, että olisi ryhdytty valmistelemaan hyökkäystä Saksan kanssa.
Saksa oli 22.6.41 asti Neuvostoliiton kumppani. Kumppani pelasti Saksan Brittien taloussaarrolta öljyn, viljan ja muiden sotimiselle välttämättömien materiaalien massiivisena toimittajana.
Jopa Brittien kansainyhteisöstä peräisin ollut kumi tuli Saksalle Neuvostoliitosta.

Talvisodan päätyttyä Saksaa VIHATTIIN Suomessa, jopa ne harvat natseja ihannoineet.
Suomen johto (Ryti, Mannerheim, Tanner) toimi rauhan tultua 1940 vastuuntuntoisesti:

1/ Käytiin tiiviitä neuvotteluja etenkin Britannian kanssa sotakauppasopimuksesta.
    Oltiin jo lähelle tulosta kun puolustuksensa täysin tyrineet Norja ja Tanska kukistuivat.
    Tästä johtuen Suomi Ruotsin kanssa joutui Saksan ja sen liittolaisen piirittämäksi.
    
2/ Hankittiin aseita ja ammuksia mistä vain saatiin ja linnoitettiin puolustusta varten.
    Neuvostoliitto painosti koko ajan ja kerjäsi Saksalta lupaa hyökätä Suomeen.

3/ Aloitettiin määrätietoisesti evakkojen asuttaminen ja sodan tuhojen korjaaminen.

Saksan alettua valmistautua itähyökkäykseen, heräsi sen kiinnostus Suomeen.
Suhteet lämpenivät. Välttämättömät vilja-, poltto- ja voiteluaine- ja asetoimitukset alkoivat.
Sotilasneuvottelut konkretisoituivat sensijaan vasta viime viikkoina ennen Barbarossaa.

Kun Saksan hyökkäyksen toteutuminen alkoi selvitä, oli Suomella välttämätön tarve:
Välttää joutumasta Saksan ja Neuvostoliiton sotamaastoksi ja turvata kansanhuolto.  
Valtio- ja sotilasjohtomme onnistui tässä käsittämättömän hyvin.

Saksalle Suomi asetti ehdottoman vaatimuksen: Suomi ei aloita sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Se ei salli Suomessa olevien saksalaisjoukkojen hyökätä tai muuten loukata neuvostorajoja Suomen kautta ennenkuin Neuvostoliitto on aloittanut sodan Suomea vastaan.
 
Suomi ja Saksa toimivat juuri tällä tavalla: Barbarossa alkoi 22.6.41 ja Suomi pysyi sodan ulkopuolelle. Miehistöjunat kulkivat Hangon tukikohdan ja Leningradin väliä ja pikajunat Helsingin ja Leningradin väliä.
Mutta sitten 25.6.41 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen lähes 500 koneella ja pommitti noin 20 Suomen paikkakuntaa ja aiheutti suuria henkilö- ja omaisuustuhoja.
Se aloitti näin jatkosodan.
Suomen armeija oli tällöin osin asettunut, osin vasta asettumassa puolustusryhmitykseen. Liikekannallepanokutsut oli lähetetty vasta 17.6.41.

Kirjoitin näin laajasti, jotta suomettumisen aikainen hölynpöly Suomen syyllisyyksistä vihdoin loppuisi. Olen silti voinut tarkastella vain päälinjoja Välirauhan aikaista tapahtumista.
Mahdolliset syytökset pienimpienkin yksityiskohtien vaikutuksestanäihin  päälinjoihin voin oikaista, mutta sitä ei liene tarpeen tehdä Vaunut-sivuilla.

On siis hölynpölyä, että Moskovan rauhaa 1940 alettiin "suomalaisessa propagandassa esittää pelkkänä välirauhansopimuksena, koska valmistautuminen uuteen sotaan Saksan kanssa alkoi käytännössä samantien." Tämä on täyttä hölynpölyä!
 
tallennettu
Jonne Seppänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 244


« Vastaus #23 : Marraskuu 26, 2017, 18:03:35 »

Kiitokset tässä vaiheessa palautteesta koko toimituskunnan puolesta. Valitettavasti aina lehteen jää virheitä ja 88 sivuisessa lehdessä työmäärän kasvaessa kasvaa myös asia/huolimattomuus/painovirheiden määrä.

Virheet pyritään kuitenkin korjaamaan mieluiten aina seuraavassa numerossa. Täten toivonkin että lähettäisitte mahdolliset huomiot sähköpostitse toimitus@resiinalehti.fi. Toimitussihteerin sanoin aina ilmestyy seuraava numero jos edellisessä on korjattavaa Hymyilee

Noissa aikatauluissa kävi kuvatekstiä kirjoittaessa itselle ajatusmoka, ajatus oli vaihtaa vertailu nopeimpiin yhteyksiin kun alkuperäinen vertailu oli tehty ajatellen matkustajamäärällisesti suosituinta yhteyttä. Karttojen suhteen on annettava täysi tunnustus Jarmolle suuresta työpanoksesta, mainituista pienistä epätarkkuuksista huolimatta ne toimivat mainiosti suunnitellussa tarkoituksessaan:  kuvaamassa rataverkkomme kehitystä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 26, 2017, 21:43:20 kirjoittanut Jonne Seppänen » tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 112


« Vastaus #24 : Joulukuu 05, 2017, 17:43:43 »


Suomi ja Saksa toimivat juuri tällä tavalla: Barbarossa alkoi 22.6.41 ja Suomi pysyi sodan ulkopuolelle. Miehistöjunat kulkivat Hangon tukikohdan ja Leningradin väliä ja pikajunat Helsingin ja Leningradin väliä.
Mutta sitten 25.6.41 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen lähes 500 koneella ja pommitti noin 20 Suomen paikkakuntaa ja aiheutti suuria henkilö- ja omaisuustuhoja.
Se aloitti näin jatkosodan. "

 


Ajopuuteoriaan ehkä joku amatööri vielä visusti uskoo, mutta eivät asiaa ammatikseen tutkivat.


"Esa Mäkinen
Helsingin sanomat

Suomi ei käynyt jatkosodassa erillissotaa vaan oli natsi-Saksan liittolainen. Näin ajattelee enemmistö 28 historian professorista, joilta Helsingin Sanomat kysyi, onko perusteltua puhua erillissodasta.

Professoreista kuusi oli erillissodan kannalla, 16 vastasi ei, ja loput eivät antaneet suoraa vastausta.

Salzburgissa 25.5.1941, Helsingissä 2.-6.6.1941 ja Kielissä 6.6.1941 käydyissä neuvotteluissa Suomi ja Saksa sopivat konkreettisesta sotilaallisesta yhteistyöstä. Varsinaista kirjallista sopimusta ei tehty. Saksalaiset neuvottelijat paljastivat suomalaisille Barbarossa-suunnitelmasta ainoastaan Leningradin suunnan hyökkäyksen pääpiirteet. Näissä neuvotteluissa sovittiin suomalaisten liikekannallepanon ajankohdasta, saksalaisjoukkojen tulosta Pohjois-Suomeen ja Suomen armeijan päävoimien hyökkäyksen liittymisestä Saksan hyökkäykseen Neuvostoliiton Leningradin suunnalla. Saksalaisten toiminta-alueeksi sovittiin Oulun ja Oulujärven pohjoispuolinen alue, lisäksi suomalaiset suostuivat alistamaan saksalaisarmeijalle Pohjois-Suomen puolustamiseen suunnitellun sodanaikaisen armeijakunnan (III AK). Saksan Norjan armeijan ja Suomen Päämajan johdossa olevien joukkojen väliseksi vastuurajaksi sovittiin Oulu-Oulujärvi-Lentiira-Sorokka."

http://nimierkki.blogspot.fi/
http://nimierkki.blogspot.fi/2007/01/jatkosodan-alku.html
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Resiina  |  Resiina-lehti  |  Aihe: Resiina 3/2017  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2018 Resiina