Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Matkustajajuna törmäsi tavarajunaan Saksassa – noin 50 ihmistä loukkaantunut  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Petri Tuovinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 330


« : Joulukuu 06, 2017, 00:22:56 »

https://yle.fi/uutiset/3-9964679
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 06, 2017, 09:33:15 kirjoittanut Petri Tuovinen » tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 835


« Vastaus #1 : Joulukuu 06, 2017, 00:51:13 »

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005478246.html National Expressin Talent 2 - juna törmäsi tavarajunan perään (mikäli olen oikein ymmärtänyt) Meerbuschissa lähellä Düsseldorfia.
tallennettu
Pietu Tuovinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 87


« Vastaus #2 : Joulukuu 06, 2017, 09:42:02 »

https://www.bz-berlin.de/deutschland/meerbusch-personenzug-kracht-gegen-gueterzug
Tuolta löytyy lisää kuvia
tallennettu

Don't panic.
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #3 : Joulukuu 10, 2017, 17:19:40 »

Oikeata syytä ei tietysti tunneta vielä. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että henkilöjuna oli liikkeellä näköajon säännöillä. Ja kun pysähtyminen esteen edessä ei onnistunut, voidaan päätellä, että tilannenopeus oli liian kovaa. Aikaisempien onnettomuuksien perusteella on ainakin syytä epäillä, onkohan kaikki säännöt noudatettu, kun käsky näköajoon on annettu.

(En tiedä, onko näköajo se oikea sana rautateillä. Lentämisessä puhutaan näkölennosta kun ei ole kyse mittarilennosta. Näkölennossa katostaan ikkunasta, ettei törmätä mihinkään.)

Pelastustoimista nousi valtava keskustelu Drehscheibe-foorumissa. Pelastustyöntekijät joutuivat odottaa noin 2 tuntia onnettomuusjunan vieressä ja loukkaantuneetkin matkustajat junan sisällä. Syynä turvamaadoituksen viipyminen.

Minä muistan vielä, että jokaisella asemalla oli joskus pari maadoitustankoja. Deutsche Reichsbahnilla ja Sveitsissäkin jokaisella sähköveturilla oli maadoitustankoja. Foorumissa kerrottiin, että suuri osa rautatieläisistä oppi turvamaadoitusta. Nykyisin enää hätätapausmanagerit saavat suorittaa turvamaadoitusta sen jälkeen, kun jäännitteettömyys on todettu mittaamalla. Onneksi hätätapaukset ovat harvinaisia ja siksi hätätapausmanagereita ei ole paljon.  Voi kestää kauan, kunnes hän ehtii onnettomuuspaikalle.

Tässä tapauksessa viiveestä ei onneksi ei seurannut kovin pahaa, koska ei ollut hengenvaarassa olevia. Mutta jos olisi ollut tulipalo tai kemikaalivuoto?

Pienintäkään riskiä ajolangan kanssa ei tosiaankaan kannattaa ottaa. Keskustelussa kerrotaan, että ylivirtakytkin voi olla 32000 A (kuulostaa uskomattommalta, mutta kirjoittaja oli ilmeisesti alan ammattilainen). Jos ajolanka roikkuu epämääräisesti puustossa, ”sulake” ei välttämättä ”palaa”. Aikaisemmin se oli kai mahdollista aiheuttaa hätätapauksessa oikosolun maadoitustangolla ja saada sillä tavalla sähkösyötön pois päältä. Nykyvirroilla se ei ole enää mahdollista.
 
Saksassa syöttöasema lähettää ”sulakkeen palaamiseen” jälkeen säännöllisesti 1000 V:n testijännitteen mittaamiseen, onko ylikuormitus / oikosulku vielä olemassa. Vaikka se on vain testijännite, 1000 V on tietysti ihmiskeholle liikaa. Sen lisäksi rautateiden sähköistysjärjestelmät ei voi verrata taloussähköön. Ilmeisesti kapasitiivinen jäännöslataus voi tapaa ihmisen, vaikka syöttöasema olisikin kytketty pois. Induktiivisiakin ilmiötä on. Minun koulufysiikka ei riitä, mutta uskon sen sen verran, etten haluaisi kokeilla.

Kuinka asia on Suomessa? Onko 25 kV 50 Hz vielä vaarallisempaa kuin 50 kV 16,7 Hz?
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 912


« Vastaus #4 : Joulukuu 10, 2017, 20:45:44 »

Keskustelussa kerrotaan, että ylivirtakytkin voi olla 32000 A (kuulostaa uskomattommalta, mutta kirjoittaja oli ilmeisesti alan ammattilainen).
...
Kuinka asia on Suomessa? Onko 25 kV 50 Hz vielä vaarallisempaa kuin 50 kV 16,7 Hz?

Tuosta kun laskee tehon niin päästään Olkiluoto 3:n suunniteltuun tehomäärään eli 1600 MW:iin.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #5 : Joulukuu 10, 2017, 22:44:52 »


Tuosta kun laskee tehon niin päästään Olkiluoto 3:n suunniteltuun tehomäärään eli 1600 MW:iin.

Ei nyt sentään.

“Päässä” laskettuna 32000 A * 15000 V = 32 * 15 * 10^6 W = (320 + 160) MW = 480 MW.

Sekin tietysti liikaa ollakseen totta.

Ja kun kyseessä on vaihtovirta, eikö sitten pitää vielä kertoa koosinus phi:llä??? Hmm, mutta loisteho pitää kai myös tulla jostakin vai ei sitten tarvitsekaan??? Lukiofysiikkani oli jo 35 sitten enkä usko, että lukion kaavat edes riittävät tähän.

Auton sytytyskelassa jännite voi myös olla 15 – 30 kV. Siltikään ei teho ole kovin iso. Kysymys on, kuinka kauan kyseinen jännite- tai virtapiikki kestää ja mitä se tulo on juuri siinä hetkessä.

En halua millään puolustaa kyseistä numeroa. En yksinkertaisesti tiedä, voiko se olla totta. Ei varmaankaan pätöteho minuuttikaupalla, ei ehkä edes sekuntejakaan.

(Koko keskustelussa on on 678 vastausta https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?002,8387866,page=1, enkä löydä kyseistä  kirjoitusta enää. Heidän palvelin ähkäisee myös niin kuin 480 MW:n kuorman alla, enkä jaksa etsimään nyt kaikkea läpi. Pienehkö mahdollisuus, että muistan numeron väärin, mutta en oikein usko.)
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #6 : Joulukuu 10, 2017, 23:00:27 »

Jätetään nyt koosinus phi sikseen. Jos ylikuorma- tai oikosulkutilanteessa jännite laskisi 1000 V:iin, teho olisi enää 32 MW. Se on 4 ICE-junan kestoteho. Voisin arvata, että siihen jotkut syöttöasemat pystyvät. Kuinka kauan se kestää, kunnes ajolanka sulaa 32000 A:n virralla, sitä en tiedä. Arvaus olisi, ettei kovinkaan kauan.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #7 : Joulukuu 10, 2017, 23:34:03 »

Alumiinisulattamoissa käytetään virtaa jopa 330000 A (jännitteellä 4-5 V) https://de.wikipedia.org/wiki/Hall-H%C3%A9roult-Prozess . Se on tasavirta, siis laskeminen helppoa. Noin 1,5 MW. Virrantiheys on kuitenkin vain 8000 A/m^2. Ajolangassa virrantiheys olisi aika hurjaa, vaikka virta olisikin "vain" kymmenesosa. Kuinka se nyt oikein menee? Sulattamossa metalli sulaa eikä hehku. Mutta, jos ylikuormitetaan virtajohtoa, se kai hehkuu ensin. Miksi toinen sulaa ensin ja toinen hehkuu ensin? Onpas tämä fysiikka vaikeaa.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #8 : Joulukuu 10, 2017, 23:46:10 »

Kun tässä keskustellaan hurjista numeroista, kannattaa ehkä myös suhteellista otsikon numeroa. Vakavasti loukkaantuneita oli 10, toisen laskentatavan mukaan vain 3. Siis suuri osa loukkaantumisia olivat lieviä.
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 912


« Vastaus #9 : Eilen kello 08:35:37 »


Tuosta kun laskee tehon niin päästään Olkiluoto 3:n suunniteltuun tehomäärään eli 1600 MW:iin.

Ei nyt sentään.

“Päässä” laskettuna 32000 A * 15000 V = 32 * 15 * 10^6 W = (320 + 160) MW = 480 MW.

Ok, luulin, että siellä oli 50kV joka oli toinen luku edellisessä viestissäsi.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 108


« Vastaus #10 : Eilen kello 12:00:22 »

Ok, luulin, että siellä oli 50kV joka oli toinen luku edellisessä viestissäsi.

Totta, näppäilinkin väärin siinä "edellisessä" viestissäni. Ajolangan jännite on Saksassa tietysti 15kV eikä 50kV (sama Sveitsissä ja Ruotsissa).

Muutenhan kysymys, onko 25kV vielä vaarallisempaa olisi aika outo...
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 912


« Vastaus #11 : Eilen kello 12:47:51 »

Muutenhan kysymys, onko 25kV vielä vaarallisempaa olisi aika outo...

Outoja asioita on maailmassa.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Matkustajajuna törmäsi tavarajunaan Saksassa – noin 50 ihmistä loukkaantunut  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2017 Resiina