Vuohenojan seisake Tampereella

[Juha Paulavuo]

Onko Vuohenojan seisakkeella ollut asemarakennusta?

[Topi Pikkarainen]

Paikalla olleesta mahdollisesta seisakerakennuksesta ei itselläni ole tietoa. Punainen ratavartijan tupa oheisrakennuksineen paikalla seisoo edelleen, kohta sen ohittavat idästä lähteen ja pohjoisesta etelään kulkevat raideparit.

[Jukka Voudinmäki]

Seisakkeella on ollut odotushuone (1945), joka koostui odotushuoneesta ja lipunmyyntitilasta, kertoo julkaisu "Tampereen kaupungin alueella toimineiden rautatieliikennepaikkojen historia".

Vho oli laituri 1.5.1947 - 28.7.1952 välisen ajan. Muina aikoina seisake.

[Juha Paulavuo]

Onko tietoa milloin tuo rakennus on purettu?

[Jukka Voudinmäki]

Onko tietoa milloin tuo rakennus on purettu?

Ei ole minulla tietoa, eikä asiaa mainittu tuossa edellä mainitsemassani julkaisussa.

[Erkki Nuutio]

Luulisin että ei, mutta ehkä tämä kirja kertoo: https://kirja.elisa.fi/ekirja/synnyinseutuni-vuohenoja-hakametsa , jota Tampere-Seura myy 25€ hintaan.
Ajalta ennen Hervannan valtaväylää on tämä kuva http://vaunut.org/kuva/107822?kv2=1990&tag0=3%7CDm8%7C .
Kangasalantie meni ennen ensimmäisen tiesillan valmistumista 30-luvulla (Dm8:n vetovaunun kohdalta) tasoristeyksenä radan poikki etelään seisakkeen kohdalta.
1947 autonkuljettaja ja kyydittävä, Lokomon toimitusjohtaja (1925-1947), vuorineuvos Nikander putosivat auton mukana talviliukkailla sillankaiteen läpi. Nikander kuoli.
Tasoristeys eli kevytväylänä 70-luvulle. Katuna se jatkuu edelleenkin nykyisen Kangasalantien poikki alas kohti Vuohenojan siltaa. Silta on paikallaan, kaiketi uusittuna. Kadun katkaisee Hervannan valtaväylä. Katu kylläkin jatkuu itään kohti Messukylää valtaväylän toisella puolella.

Ratavartijan mökistä satakunta metriä kaupunkiin päin oli komea kaksikerroksinen, muistaakseni VR:n konduktöörin talo. Talon paikka on kasvanut umpeen, mutta havaitsee sen silti.

[Marko Anttila]

Vapriikki museon tarjoamassa kuvassa lienee Vuohenojan laiturirakennus tai odotussuoja, millä nimellä halutaankaan sitten kutsua. Kun kuvaa suurentaa pystyy Vuohenojan nimikyltin erottamaan rakennuksen edustalta. Kuva on vuodelta 1952.

Kuva löytyy esim. Finna.fi hausta avaimella 'TKA D:2840' (inventaarionumero).
Tai ao. linkillä (pahoittelen pitkää linkkiä mutta en lähtenyt lyhentämään URL'ia missään palvelussa)

https://finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosiiri.tampere.fi%253A8080%252FVALOKUVA%252Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fprimary%252F2003092911%252F10648245686830.jpg

[Erkki Nuutio]

Hienoa! Juhani Kukkulan kirjan Synnyinseutuni Vuohenoja Hakametsä avulla voin täydentää kuvaselostusta.
Kuten kuvasta näkee, rakennus on keskellä Messukylän/Kangasalantien vanhaa linjaa ja juuri aiemman tasoristeyksen kohdalla. Vaikuttaa siltä, että rakennus olisi omaehtoisesti tehty ilman VR:n rahoitusta.
Kesäturistissa 1960 on Vuohenojalle vielä kaupunkiin päin pysähdys klo 6.23 ja poispäin pysähdys tarvittaessa päivällä.  Asutusta ja työpaikkojakin ympäristössä oli paljon, lukuisia leipomoita, tiilitehtaita jne.
Tieliikenteeltä tasoristeys suljettiin 1938, jolloin rautatien ensimmäinen ylikulkusilta valmistui.
Rakennus on siis aikaisintaan 1938 paikalle pystytetty.
Ylikäytävän nurkalla raiteen toisella puolella oli lämmitettävä vahtikoppi, jossa seudun naisväkeä oli vartiossa 24h sulkemassa/avaamassa portit tai puomit soittomerkkien perusteella.

Hirsirakennus kaksine pihaan päin olevine ikkunoineen on ratavartijan talon sauna. Se on jäljellä.
Vaalean asuintalon (Leipurinkatu 5) alkuosan rakensi Hatanpään kartanon torppari Siiki, ja sitä laajensi 1917 siinä vuosikymmenet asunut Jokiniemi. Talon vintin ikkunasta punaiset ruikkivat 1918 konekiväärillä Kalevan harjun pohjoiskylkeä ja peltoa nykyisen Prisman alueella. Talo on purettu, ja viimeksi tieliityntä ja raitiotien pengertyö ovat syöneet noin puolet talon alla olleesta maasta.
Leipurinkatu haarautui/haarautuu Kalevantiestä ja kulkee kuvassa saunan ja Jokiniemen talon välistä.
Hervannan valtaväylä söi sen jatkeen, joka ennen päättyi nykyiseen Airikkalankatuun.

Kuvan katselusuunta on yli nykyisen valtaväylän ja hieman MvDonaldsin ja huonekaluliikeiden rakennuksen eteläpuolitse.

[Kari Suominen]

Ajalta ennen Hervannan valtaväylää on tämä kuva http://vaunut.org/kuva/107822?kv2=1990&tag0=3%7CDm8%7C .

Mitä Erkki tarkoitat tällä ? Kuvahan on vuodelta 1986 kun taas jo vuonna 1975 joulukuussa valmistui Hervannan valtaväylän ensimmäinen vaihe. Siihen saakkahan liikenne oli suuntautunut Messukylän kirkolta Turtolankatua pitkin Hervannantielle, sillä se toimi tuolloin ainoana ajoreittinä Hervantaan.

http://vaunut.org/kuva/27716?t=vuohenoja Vuodelta 1986 Vuohenojan seisakkeelta sata metriä Oriveden suuntaan oleva silta jonka alla on Hervannan valtaväylä   
 
Btw. Peruskartasta vuodelta 1953 voi tarkastella Vuohenojaa hieman alkuperäisimmillä tiejärjestelyillä  http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Peruskartat,%20ym./Peruskartta%201:20.000%20Tampere%201953%20(0+4).jpg

[Juhani Pirttilahti]

Ajalta ennen Hervannan valtaväylää on tämä kuva http://vaunut.org/kuva/107822?kv2=1990&tag0=3%7CDm8%7C .

Mitä Erkki tarkoitat tällä ? Kuvahan on vuodelta 1986 kun taas jo vuonna 1975 joulukuussa valmistui Hervannan valtaväylän ensimmäinen vaihe. Siihen saakkahan liikenne oli suuntautunut Messukylän kirkolta Turtolankatua pitkin Hervannantielle, sillä se toimi tuolloin ainoana ajoreittinä Hervantaan.

Tuossa kuvassa erottuu se Hervannan valtaväylän ylittävä silta (lähinnä aurausmerkit paljastaa).

[Erkki Nuutio]

Kyllä se silta tosiaan jo siellä oli piiloutuneena. En osannut ottaa vihjettä aurausmerkeistä.
Finnan kuvassa muuten jo näkyy katua Sammon valtatieltä Vuohenojalle, ilmeisesti Leipurinkadun risteykseen. Kadunpätkä rakennettiin siis parisenkymmentä vuotta ennen kuin valtaväylää.
Peruskartasta näkyy kuinka Järvensivuntie kulki loppupäässään kansakoulun kohdalla tasoristeyksen kautta radan eteläpuolelle. Se ei siis liittynyt Kalevantiehen, kuten nykyään.