Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Mannerheimin juna keväällä 1918  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Martti Susitaival
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 7


« : Tammikuu 09, 2018, 08:37:29 »

Jatkosodan aikana Ylipäällikkö Mannerheim matkusti erikoisjunalla eri kohteisiin. Aiheesta on kirjoitettu melko perusteellisesti Resiinalehdessä 1/1992. Junassa toimineesta radioasemasta ei ole artikkelissa mainintaa.

100 vuotta sitten valkoisten Päämaja toimi junassa Seinäjoen asemalla. Sieltä juna liikkui eri kohteisiin ja lopulta Mikkeliin, jonne Päämaja sijoittui huhtikuussa 1918. Onko junasta ja sen matkoista tutkittua tietoa tai artikkelia.


* Kanahäkki_2.jpg (169.1 kilotavua, 700x570 - tarkasteltu 194 kertaa.)

* Rautiesota 1918.jpg (348.81 kilotavua, 1014x1459 - tarkasteltu 128 kertaa.)
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 160


« Vastaus #1 : Tammikuu 10, 2018, 13:47:31 »

En muista mitään mainintoja tästä aiheesta näillä tai Resiinan palstoilla.

Suomen vapaussota II s.172 mukaan "tammikuun 28. päivänä [1918] kenraali M. ja kaikki hänen esikuntansa jäsenet siirtyivät juuri valloitetulle Seinäjoen asemalle, josta tarjoutuivat parhaat yhteydet koko sotatomialueelle ja joka sitten useiden viikkojen mittaan pysyi päämajan sijoituspaikkana."
Ennen Seinäjoen vaihetta ei komentojunaa selvästikään ollut.

Ensimmäisessä päiväkäskyssään 2.2. Mannerheim ilmoittaa, että Senaatin päätöksellä 28.1. on hänelle uskottu "Suomen täkäläisten puolustusvoimien ylipäällikkyys". Hän ilmoittaa lisäksi nimittäneensä esikuntavirkailijat.  Näistä hän nimitti Tirehtööri B.F.Löhmanin Liikennepäälliköksi.
Juna koottiin ilmeisesti pikaisesti Löhmanin johdolla valkoisten haltuun jääneistä vaunuista ja mitä luultavimmin junan lämmitykseenkin tarvitusta veturista.

Valokuvasta havaitsee, että etummainen vaunuista on Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunu, kuten taitaa seuraavakin olla. Makuuvaunu on kai seuraava. Miksi puhelinpylväisiin on naulattu nuo ylimmätkin pitkittäisen laudat, en tiedä - punaisten lentokoneitako pelättiin?

Milloin juna sitten lähti liikkeelle ja mitä reittiä, ei taida pikaisesti selvitä. Totean tässä vain, että esimerkiksi  todetaan, että "Jo paluumatkalla Vehmaisista Vilppulaan 28.3. iltana saatettiin päämajassa keskustella asemasta, joka oli syntynyt sen kautta, että päivän kiivas hyökkäys Tampereen itärintamaa vastaan ei ollut johtanut toivottuun tulokseen."
Eli jos voidaan jäljittää Vapaussodan historiikista Päämajan sijainnit, löytyy junakin samoilta seuduilta.
Valokuvia junasta muualla kuin Seinäjoella en pikaisesti havainnut.

Vaunuasiantuntijat voinevat tarkentaa Seinäjoen vaunujen tunnistusta.

tallennettu
Matti Lehtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 217


« Vastaus #2 : Tammikuu 10, 2018, 20:47:09 »

Sunnuntain maakuntalehdessä (tavan mukaan varmaan useammassa) oli juttu Anneli Kannon vuosi sitten ilmestyneestä Lahtarit – romaanista, jossa oli tietoa asiasta, joka olisi saattanut estää Mannerheimin sen jälkeiset maineteot. Mannerheim on myös itse vahvistanut tapahtuman muistelmissaan 1950-luvun alussa, minkä jälkeen toinen pelastajista jäljitettiin ja palkittiin.

Lyhyesti: kansalaissodan kynnyksellä tammikuussa 2018 Mannerheim oli kauppiaana ruotsalaisella salanimellä junalla matkalla Pohjanmaalle ja juna oli pysähtyneenä Tampereen asemalla. Hänellä oli senaatilta saatu tehtävä perustaa Pohjanmaalle esikunta, koska sotaa pidettiin todennäköisenä.

Vaunuun nousee venäläinen sotilaspartio tarkistamaan matkustajien paperit. Mannerheim oli vastannut kysymyksiin sujuvalla venäjän kielellä ja partio alkoi ihmetellä, miten ruotsalainen nimi ja sujuva venäjä sopivat yhteen. Tsaarin upseereita kun pyrkii pakenemaan länteen. Mannerheim pyytää hädissään vaunun läpi kulkevaa matkatavaramiestä hakemaan asemapäällikön apuun. Tämä ei hae asemapäällikköä, vaan junanlähettäjän, joka sitten valkoista puolta sympatisoivana puhuu ja järjestää niin, että sotilaat joutuvat poistumaan junasta ja Mannerheim pääsee jatkamaan matkaa ….
tallennettu
Martti Susitaival
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 7


« Vastaus #3 : Tammikuu 11, 2018, 12:31:36 »

Tied ja Ase julkaisussa vuodelta 1965 on yleisesikuntamajuri Antero J Soilan  artikkeli ”Johtamistoiminnan yleisjärjestelyt ja viestitoiminta Suomen vapaussodassa
v 1918”

sivut 111-112

Helmikuun 9. päivänä Mannerheim päätti sijoittaa päämajan tärkeimmät elimet junaan, jonka asemapaikaksi määrättiin Seinäjoki. Noin kahdeksi kuukaudeksi tästä junasta tuli päämajan työpaikka ja sen henkilöstön asunto.

Päämajan ylimajoitusmestarin osasto oli sijoitettu junassa rautatievaunuihin, nimittäin kahteen kansainväliseen ravintola- ja yhteen henkilövaunuun. Ensimmäinen niistä oli ylimajoitusmestarin työhuone ja operatiivinen toimisto, jossa tilannekartat olivat esillä, toisessa olivat tiedustelutoimisto, yhteystoimisto ja yleisesikunn.an kanslia ja kolmannessa oli Hughes-lennätinosasto, jossa välitettiin ensi sijassa yli-majoitusmestarin osastolle tulevat ja sieltä lähtevät sanomat. Ylipäälliköllä oli neljäs vaunu. Siihen kuului myös pieni vastaanottohuone,
jossa olivat hänen adjutanttinsa Kekoni sekä lähettinsä. Vaunujärjestystä muutettiin helmikuun 10. pnä siten, että etumaisiksi tulivat ne vaunut, joihin operatiivisen osaston ja yhteystoimiston henkilökunta oli aiottu, sen jälkeen toimisto ja operatiivisen osaston työhuone, sitten ravintolavaunu ja lopuksi ylipäällikön ja päämajan vanhimpien virkailijoiden vaunut. Tilaa lisättiin siten, että asemaseudulta hankittiin asunnot niille henkilökuntaan kuuluville, joiden ei ollut välttämätöntä seurata ylipäällikköä hänen matkoillaan eri rintamakaistoilla. Juna oli näihin saakka seissyt aivan aseman edessä, mutta nyt se vaihdettiin sivuraiteelle ja ympäröitiin korkealla rautalanka-aitauksella, joka oli suojana ylläkön varalta ja samalla helpotti puheille pyrkivien valvontaa.

Muista lähteistä on vielä tietoa vaunuista:

Junassa Mannerheimin  työhuone oli esikuntavaunussa, jossa kaksi ensiluokan osastoa oli yhdistetty häneen työhuoneekseen. Vaunu oli CM-luokan makuuvaunu nro 2136. Junan yhtenä
ravintolavaununa oli Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön ravintolavaunu R2009.

tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 160


« Vastaus #4 : Tammikuu 11, 2018, 13:03:20 »

1920-luvun loppupuolella Kai Donnerin, Th. Svedlinin ja Heikki Nurmion toimittamasta Suomen vapaussota I-VIII (Gummerus) -kirjasarjasta voi poimia Mannerheimin päämaja- ja esikuntajunan muoto- ja sijaintitietoja. Tiedot ovat lähinnä osista III ja VIII.
Tässä junassa oli ulkopuolisiin linjoihin kytkettävät sähkötyslaitteet ja mukana kulkuvälineitä. Esimerkiksi S. Vapaussota I s.183 esittää Vilppulassa noin 21.3.18 luultavasti Mannerheimin junaa, jonka veturin 269:n kulkutasolla on Harley Davidson. Kulkee vaikka rikotulla radalla, jos ei töyssyistä piittaa ja kuulia väistelee.
Epäilemättä myös hevosvaunu otettiin tarvittaessa mukaan.

Viestiyhteyksien ylläpitämiseksi ei kyseisiä vaunuja usein liikuteltu, vaan Mannerheim ja osa päämajasta (lähinnä sen yleisesikunta) liikkui tällöin tarvitsemillaan vaunuilla. Ilmeisesti näin tapahtui esimerkiksi 8.3. Mannerheimin neuvotellessa Kauhajoella Wetzerin ja Linderin kanssa ja palatessa sitten Suupohjan radalta Seinäjoelle.

Esikuntajunia oli useita (esimerkiksi Wetzerillä ja Sihvolla) eri ratoja seuralleilla rintamilla, mutta näissä junissa ei ollut viesti- eikä kulkuvälineitä.

Mannerheimin juna oli sotajohdon majoitus- ja yöpymistila noin kahden kuukauden ajan. Koska tämä aika päättyi noin 10.-15.4., jolloin päämaja muutti kiinteisiin tiloihin Mikkeliin, on junaa alettu koota lopulliseen muotoonsa Seinäjoella noin 10.2. alkaen.
Ravintola- ja makuuvaunujenkin kulku Helsinki-Pietari -välillä päättyi joskus 1917 loppupuolella. Sen vuoksi niitä lienee siirretty Helsingin-Oulun-Tornion juniin ja siksi lienee niitä jäänyt ehkä juuri Seinäjoelle.

Kuljetuksista päämajassa vastasi 18.2. lähtien Etappiesikunta (johdossa G.Theslöf ja 7.3. alkaen Rudolf Walden) ja sen alainen Liikenneosasto.
Helmikuun alussa "Esikunnan jäsenet olivat, mikäli vain tila salli, majoitetut asema-alueelle sijoitettuun junaan, ateriat nautittiin asemaravintolassa. Kaikilla, niin esikunnan jäsenillä kuin muillakin, tuntui olevan vapaa pääsy asioineen ylipäällikön luo".

Ylipäällikkö määräsi esittelyn tapahtuvaksi 10.2., jolloin oli päätettävä mm. komendantuurin perustamisesta ja uudelleenjärjestelyistä junassa, johon päämaja oli sijoitettu.
"Vaunujärjestystä muutettiin tämän jälkeen niin, että etummaisiksi tulivat ne vaunut, joihin operatiivisen osaston ja yhteysjaoston henkilökunta oli aiottu, senjälkeen toimisto ja operatiivisen osaston työhuone, sitten ravintolavaunu ja lopuksi ylipäällikön ja päämajan vanhimpien virkailijoiden vaunut."
"Juna oli näihin asti seissyt aivan aseman edessä, mutta nyt se vaihdettiin sivuraiteelle ja ympäröitiin korkealla rautalanka-aitauksella, jonka piti olla suojana yllätyksien varalta ja samalla helpottaa puheillepyrkivien valvontaa." Työrauha ja eristyneisyys lisääntyi senkin kautta, että suurin osa päämajan henkilöstöä tästälähtien nautti ateriansa ravintolavaunussa, eikä asemaravintolassa.
Toimenpiteet toteutettiin päämajan komendantin, ruotsalaisen kapteeni Petersénin johdolla.
Ylipäällikön palatessa 11.2. Vaasasta olivat nämä työt jo sangen pitkällä.
Vaunuja junassa oli siis ainakin 7 kpl. Ilmeisesti kaksoisveto oli tarpeen.

Osa vaunuista sekä Mannerheim ja päämajan yleisesikunta siirtyi ilmeisesti Haapamäelle noin 16.3.
Sitä ei kuitenkaan katsottu sopivaksi paikaksi, ja Seinäjoelle palattiin 20.3.
20.3. irroitettiin lennätinlinjat Seinäjoella ja koko juna siirtyi Vilppulaan, jonne saavuttiin 21.3.
Koska lennätinyhteyksiä ei heti saatu, jatkoi tärkein osa junasta Orivedelle ja pysähdyttiin Siitaman pysäkillä neuvotteluihin. Illalla palattiin Vilppulaan, jossa lennätinyhteydet jo toimivat.

Yksiraiteinen rata ja sen pikku pysäkki Suinulassa 23.3. ja 25.3. Vehmaisten itäpuolella ajettu tukkoon, kun miehistöjunia ei viety aina tyhjentyneinä vuorollaan takaisinpäin. Kävi kuten Itä-Karjalassa 1941 ennen kuin kenraalimajuri Roos nimitettiin kuljetusdiktaattoriksi.

27.3. Mannerheim ja osa junasta päämajasta siirtyi Kangasalan asemalle ja muut muu jäi vielä Vilppulaan.
Tampereen kukistuttua lähti Mannerheim päämajan yleisesikunnan kanssa oletettavasti osalla vaunuista (varmaan Tampereen ja Haapamäen kautta) Antreaan, palaten Tampereelle 8.4.
Ilmeisesti muu osa junasta oli jätetty 7.4. Tampereelle.

Päämaja muutti kiinteisin tiloihin Mikkeliin 10.4. alkaen ja sijoitus ja majoitus junaan päättyi.
Mitä junalle ja sen vaunuille sen jälkeen tehtiin, ei paljastu kirjoista.
Kuitenkin Viipurin pian valloituksen 29.4 jälkeen Mannerheim esiintyy Viipurin asemalla ilmeisesti aiemman junansa kanssa. Vaunuista yhdessä erottuu numero 2228.


tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 160


« Vastaus #5 : Tammikuu 11, 2018, 13:05:27 »

Eiköhän näistä samomista yhdistäen asia selkiydy riittävästi.  Kuvia olisi toki mukava löytää.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Mannerheimin juna keväällä 1918  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2018 Resiina