Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Articeja Saksaan  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2534


« : Tammikuu 17, 2018, 21:22:02 »

Artikkelin https://www.moz.de/artikel-ansicht/dg/1631299/?L=1770&cHash=468e626675aac64c747dd225e323f3ec mukaan Berliinin lähistöllä sijaitsevaan Schöneicheen on tilattu 2 kpl Helsingistäkin tuttuja Artic-raitiovaunuja. Tämän on mahdollistanut tuore laki, jolla pienten kuntien, joissa liikennöidään korkealattiaisin raitiovaunuin, on mahdollista saada liittovaltiolta runsas tuki esteettömien raitiovaunujen hankintaan.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Johannes Erra
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 193


« Vastaus #1 : Tammikuu 18, 2018, 10:33:43 »

Muutama kommentti:

- Vaunuja ei ole tilattu vielä. Paikalliset viranomaiset antavat lopullisen siunauksensa vasta helmikuun puolivälissä. On toki kasvavassa määrin todennäköistä, että kauppa todella toteutuu.
- Esteettömyyttä joukkoliikenteessä vuodesta 2022 alkaen edellyttävä laki on liittovaltion laki. Sen sijaan kalustohankinnoille annettava tuki perustuu Brandenburgin osavaltion parlamentin (Landtag) lainsäädäntöön, kuten jutustakin ilmenee. Osavaltion lainsäädännöllä päätetään luonnollisesti osavaltion, ei liittovaltion varoista. Asia on merkittävä, koska aiemmin juuri Brandenburgissa joukkoliikenteen kalustohankinnat ovat olleet vaikeuksissa tällaisen lain puutteen vuoksi.
- Vaunut olisivat todellakin "Helsingistäkin tuttuja". Kyse on käytettynä hankittavista Proto-Articeista, Helsingin numerot 401 ja 402.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 118


« Vastaus #2 : Tammikuu 19, 2018, 23:26:26 »

... Paikalliset viranomaiset antavat lopullisen siunauksensa vasta helmikuun puolivälissä.

Kyseessä eivät ole viranomaisia, mutta piirikuntien valtuustot.

Osavaltio on myöntänyt rahan ja se jaetaan kaavamaisesti piirikunnille. Piirikunnissa ylintä päätösvalta käyttävä elin on sen valtuusto ja se päättää mihin kohteeseen investoidaan.

... on mahdollista saada ... runsas tuki esteettömien raitiovaunujen hankintaan.

Kyseessä on 10 miljoona kaikille Brandenburgin raitiovaunuille ja johdinautoille vuonna 2018. Ei minusta kuulostaakaan niin paljolta (seuraavina vuosina vielä yhdessä 35 miljoona lisää) Runsas tuki kuitenkin siinä mielessä, että tuki on 85% ja liikennöitsijän osuus 15%.

Schöneiche-Rüdersdorfin raitiovaunu kulkee kahdessa piirikunnassa, joiden rahoitussuhde on 50:50.

Toisessa piirikunnissa liikennevaliokunta käsittelee tukihakemusta nyt ja valtuusto äänestää sitten 14. helmikuuta.

Toisesta piirikunnasta ei sanota muuta kuin, että sen pitää tehdä vastaava päätös. Aikataulu on ilmeisesti joskus myöhemmin.

On toki kasvavassa määrin todennäköistä, että kauppa todella toteutuu.

Onko koko hanke läpihuutojuttu vai onko myös kilpailevia hankkeita, siitä ei kerrota ainakaan artikkelissä mitään. En tiedä, onko Johanneksella sisäpiiritietoa. Ilmeisesti vaunujen numeroiden kohdalla on, koska niitä ei ollut artikkelissa kerrottu. Siinä väitettiin jopa, että Transtech on helsinkiläinen firma. Meni kai firma ja käytettyjen vaunujen liikennöintipaikka sekaisin.

Artikkelin lopussa hypätään ihan toisen aiheeseen. Lähellä sijaitsevassa Woltersdorfin raitiotieyhtiössä on muita huolia. Toimitusjohtaja on kuollut ja ilmeisesti koko linja saata olla lakkautumisuhan alla. Pitää ensin saada joku rakennusprojekti maaliin, että linja voi jatkaa. Esteettömyyteen palataan vasta sen jälkeen, jos on vielä tarvetta Surullinen  
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 234


« Vastaus #3 : Tammikuu 20, 2018, 13:58:34 »


Artikkelin lopussa hypätään ihan toisen aiheeseen. Lähellä sijaitsevassa Woltersdorfin raitiotieyhtiössä on muita huolia. Toimitusjohtaja on kuollut ja ilmeisesti koko linja saata olla lakkautumisuhan alla. Pitää ensin saada joku rakennusprojekti maaliin, että linja voi jatkaa. Esteettömyyteen palataan vasta sen jälkeen, jos on vielä tarvetta Surullinen  


Aika jännää, että tuollaiset kaksi muusta verkosta irrallista järjestelmää ovat säilyneet hengissä, vieläpä aivan naapuritaajamissa. Vähän samaa kuin Länsi-Pakilassa ja Itä-Pakilassa olisi kummassakin oma ratikkafirma, jotka ajavat liityntäliikennettä, toinen Oulunkylän ja toinen Käpylän asemalle. Kaipa se perustuu siihen, että DDR ei juuri sorkkinut olemassa olevaan infraa.
tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 193


« Vastaus #4 : Tammikuu 20, 2018, 16:17:12 »

... Paikalliset viranomaiset antavat lopullisen siunauksensa vasta helmikuun puolivälissä.

Kyseessä eivät ole viranomaisia, mutta piirikuntien valtuustot.

Osavaltio on myöntänyt rahan ja se jaetaan kaavamaisesti piirikunnille. Piirikunnissa ylintä päätösvalta käyttävä elin on sen valtuusto ja se päättää mihin kohteeseen investoidaan.
Vedin vähän mutkia suoraksi, pahoittelen. On totta kai juuri näin, että valtuusto demokraattisesti valittuna elimenä ei sanan varsinaisessa mielessä ole viranomainen. Eli kyseessä on poliittinen päätös, ei virkamiespäätös.

Saksalaisessa jutussa ei tosiaankaan mainita vaunujen helsinkiläisiä numeroita. Toisaalta protovaunut 401 ja 402 poikkeavat muista Artic-vaunuista, ja Helsingillä on siksi motiivi luoopua niistä oman vaunukaluston yhtenäistämiseksi. Mitään synergiaetuja ei saataisi, jos pois myytäisiin muun sarjan kanssa täysin identtisiä vaunuja, vieläpä sellaisia joiden toimitukset tehtaalta Helsinkiin ovat edelleen kesken.
tallennettu
Petri Soronen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 71


« Vastaus #5 : Tammikuu 27, 2018, 22:10:10 »

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801272200699893_ul.shtml

Iltalehti sanoo jo että kaupat olisi tehty. Kuka voisi toimia faktan tarkistajina? Artikkeli on sitäpaitsi varsin surkeasti toteutettu, ei kerrota sitä mistä vaunut todellisuudessa on ostettu.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2534


« Vastaus #6 : Tammikuu 28, 2018, 09:52:56 »

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801272200699893_ul.shtml

Iltalehti sanoo jo että kaupat olisi tehty. Kuka voisi toimia faktan tarkistajina? Artikkeli on sitäpaitsi varsin surkeasti toteutettu, ei kerrota sitä mistä vaunut todellisuudessa on ostettu.

Faktantarkastaminen onnistuu ihan vain katsomalla artikkelin viimeistä riviä:
Lainaus käyttäjältä: Iltalehti
Lähde: Moz

Moz on tosiaan se lehti, johon tämän ketjun aloittaneessa viestissä linkataan, artikkeli tosin on eri. Iltalehti linkkaa - tai ainakin yrittää linkata - tähän tuoreempaan artikkeliin: https://www.moz.de/artikel-ansicht/dg/1633377 .
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Petri Soronen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 71


« Vastaus #7 : Tammikuu 28, 2018, 11:07:26 »

Illalla yritin klikata lähdettä mutta en saanut auki sitä.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2534


« Vastaus #8 : Tammikuu 28, 2018, 14:52:53 »

Illalla yritin klikata lähdettä mutta en saanut auki sitä.

Joo, linkki oli rikki. Ja on yhä. Iltalehden linkki viittaa tällaiseen osoitteeseen:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/Xwww.moz.de/artikel-ansicht/dg/0/1/1633377/

Sitä kun katsoo, huomaa että siinä on kaksi osoitetta vahingossa pistetty samaan syssyyn, väliin kirjoitettuna X-kirjain.

Kun katsoo X-kirjaimen perään, näkyy artikkelin todellinen osoite:
www.moz.de/artikel-ansicht/dg/0/1/1633377/
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2534


« Vastaus #9 : Tammikuu 28, 2018, 15:12:41 »

Tämä linjahan päättyy länsipäässään tähän: https://www.openstreetmap.org/#map=14/52.4575/13.6255 , eli Berliinissä sijaitsevan Friedrichshagenin paikallisjuna-aseman pohjoispuoliseen kääntölenkkiin.

Sitten pääsee samalta asemalta kahteen eri tehtaalta tulleeseen hyvin samannäköiseen ratikkaan:
Eteläpuolelta tällaiseen
...ja pohjoispuolelta tällaiseen. (Väritys Turun, ei saksalaisen ostajan)
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 118


« Vastaus #10 : Tammikuu 28, 2018, 16:48:56 »

Iltalehti sanoo jo että kaupat olisi tehty. Kuka voisi toimia faktan tarkistajina? Artikkeli on sitäpaitsi varsin surkeasti toteutettu, ei kerrota sitä mistä vaunut todellisuudessa on ostettu.

Faktoista en ole varma, mutta voin lukea MOZ:in uuden artikkelin https://www.moz.de/artikel-ansicht/dg/1633377

Siellä sanotaan, että Helsingistä tulleet vaunut luultavasti (“voraussichtlich”) likennöivät Schöneicher-Rüderdersforfer raitiotiellä vielä tämän vuoden aikana.

Voraussichtlich olisi suoraan käännettynä jotakin kuin ennakoitavasti, mutta en usko, että semmoista sanaa käytettäisi tässä yhteydessä suomen kielessä. Luultavasti tai todennäköisesti on kai parempi käännös.

Mitä on tapahtunut on, että raitiotieyhtiön toimitusjohtaja on vieraillut piirikunnan valtuuston talousvaliokunnan istunnossa ja kertonut ostosuunnitelmasta ja yhtiön tukihakemuksesta. Hänen mukaan Helsingissä käytetyt prototyyppivaunut ovat siirtyneet testivaiheen päätettyä takaisin ”eräälle suomalaiselle valmistajalle” ja ovat nyt varsinainen löytö Schöneicher-Rüdersdorfer raitoteille.
Kuvassa näkyy vaunu 401, mitä täsmää Johanneksen tiedon kanssa. Talousvaliokunta on puoltanut raitiotieyhtiön tukihakemusta yksimielisesti. Mutta varsinaisen tukipäätöksen tekee piirikunnan valtuusto vasta tulevassa istunnossa.

Sen lisäksi puhutaan tähän asti vain toisesta piirikunnasta. Koska kaksi piirikuntaa rahoittaa raitiotien samansuuruisesti, sen toisen piirikunnan täytyy tehdä vastaava päätös. Sen toisen tukipäätöksen etenemisestä ei kerrota vieläkään mitään. Mutta “täytyy tehdä” ei ilmeisesti tarkoita “on tehnyt”.

Artikkelin lopussa hypätään taas toisen aiheeseen. Strausberger rautatieyhtiö on hakenut tukea lauttalaiturille. Senkin valiokunta on puoltanut. Piirikunnan valtuusto äänestää lopullisesti 21. helmikuuta ja asia pidetään läpihuutojuttuna.

Artikkelissa jää epäselväksi, onko tuo 21. helmikuun läpihuutoäänestys vain se lauttalaituri vai koskeeko se myös raitiovaunujen tukihakemusta. Aikaisemmassa artikkelissa kerrottiinkin, että raitiovaunuista äänestettäisiin 14. helmikuuta.

Näyttää siltä, että IS:n johtopäätös, että kaupat on jo tehty, on joka tapauksessa ennenaikainen.
tallennettu
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 118


« Vastaus #11 : Tammikuu 28, 2018, 17:46:28 »

Strausberger rautatieyhtiö on hakenut tukea lauttalaiturille.

Hieman sivuraiteella, mutta se on Saksan viimeinen sähkölautta, joka käyttää ajolankaa. Jännite 170 V.
https://de.wikipedia.org/wiki/Strausseef%C3%A4hre#/media/File:Strausberg_Faehre_Steffi.jpg
tallennettu
Risto Sollo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 24


« Vastaus #12 : Tammikuu 29, 2018, 12:12:57 »

Sähkölautta!!!Nerokas keksintö!
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2534


« Vastaus #13 : Tammikuu 29, 2018, 13:24:53 »

Kieltämättä herätti itsellekin ajatuksia: voisiko tuollaisen toteuttaa vaikka välille Helsinki-Tallinna? Tarvitsisi useita kymmeniä metrejä korkealle enimmillään yltävän virroitinvaijerin että siitä mahtuisivat ali ne laivat, jotka mahtuvat ali Juutinrauman sillasta, mutta entä sitten? Kyllä laiva tuollaista kelaa mukanaan kuljettaa ihan helposti.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Taavi Ahonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 34


« Vastaus #14 : Tammikuu 29, 2018, 14:09:45 »

Kieltämättä herätti itsellekin ajatuksia: voisiko tuollaisen toteuttaa vaikka välille Helsinki-Tallinna? Tarvitsisi useita kymmeniä metrejä korkealle enimmillään yltävän virroitinvaijerin että siitä mahtuisivat ali ne laivat, jotka mahtuvat ali Juutinrauman sillasta, mutta entä sitten? Kyllä laiva tuollaista kelaa mukanaan kuljettaa ihan helposti.

Eikö tuota kannattaisi soveltaa suomen losseihin? Luulisi laskevan käyttökustannuksia aika paljon
tallennettu
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 107


« Vastaus #15 : Tammikuu 29, 2018, 15:01:01 »

Kieltämättä herätti itsellekin ajatuksia: voisiko tuollaisen toteuttaa vaikka välille Helsinki-Tallinna? Tarvitsisi useita kymmeniä metrejä korkealle enimmillään yltävän virroitinvaijerin että siitä mahtuisivat ali ne laivat, jotka mahtuvat ali Juutinrauman sillasta, mutta entä sitten? Kyllä laiva tuollaista kelaa mukanaan kuljettaa ihan helposti.

Vaatisi aika messevät tornit rannoille, että se kaapeli saataisiin pysymään siellä n.40 metrin korkeudella myös Suomenlahden keskellä. Äkkipikaisesti laskemalla 170-metriset riittäisivät, jos kaapeli pystyttäisiin vetämään täydellisen suoraksi. Mutta siihen tarvittavaa jännitystä ei mikään tunnettu materiaali kestä.
tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 193


« Vastaus #16 : Tammikuu 29, 2018, 15:47:19 »

Tämä linjahan päättyy länsipäässään tähän: https://www.openstreetmap.org/#map=14/52.4575/13.6255 , eli Berliinissä sijaitsevan Friedrichshagenin paikallisjuna-aseman pohjoispuoliseen kääntölenkkiin.

Sitten pääsee samalta asemalta kahteen eri tehtaalta tulleeseen hyvin samannäköiseen ratikkaan:
Eteläpuolelta tällaiseen
...ja pohjoispuolelta tällaiseen. (Väritys Turun, ei saksalaisen ostajan)
Paitsi että ei pääse. Köpenickin verkostolla on pienempi aukean tilan ulottuma kuin muualla Berliinin raitioteillä. Eli Flexityt ovat tuolla pysyvässä käyttökiellossa.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Articeja Saksaan  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2018 Resiina