Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Säiliövaunuonnettomuus Kinnissä Mäntyharjulla  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 4 | Siirry alas Tulostusversio
Martti Pulkkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 36


« Vastaus #25 : Huhtikuu 09, 2018, 05:14:04 »

Saas nähdä tuleeko muutoksia raidetoppareiden rakenteisiin tämän onnettomuuden jälkeen. Nehän on suunniteltu kotimaiselle kalustolle. Pitäisi sekin huomioida että siihen voidaan joskus myös pökätä ystävyyssiteellä.
tallennettu
Veijo Koskivirta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2


« Vastaus #26 : Huhtikuu 09, 2018, 07:43:31 »

Mikolla oikeansuuntaisia oivallisuuksia asiasta. Oteksin pomohan, Nurmi, oli arvoinut, että raiteisto viettäsi juuri raidepuskimeen päin. Siellä vaunujen jättöpaikallahan ovat kiskoilla kahdet pysäytyskengät, joten arvioisin, että toisessa päässä ei olis ollut kenkiä. Vaunuthan jätetään seisomaan, että ilmjarrut ovat päällä. Venäläisillä vaunuilla on tapana, että jarrut aukeilevat itsestään (ilmavuotoja) ja ovathan vaunut siellä seisoneet jo pariviikkoa. Minun muistaakseni vaunujen käsijarruja ei käytetä Suomen puolella, vaan nimenomaan pysäytyskenkiä.
tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #27 : Huhtikuu 09, 2018, 07:48:53 »

Siis olen edelleen nyt aivan tyhmänä tästä keissistä, voisiko joku selittää?

--säännösten mukaan itsekseen oleva vaunuroikka siis pitää värmistaa / ei pidä varmistaa ?
--onko varmistus tehtävä ulkoisilla jarrukengillä/tönkillä (mitä ovatkaan) ?
--onko lisäksi laitettava jarrut päälle jossain vaunussa / kaikissa vaunuissa?
--onko tuolle varmistukselle jokin aikaraja?
--muuttuuko jokin jarrukonfiguraatiossa ajan myötä (paineet tms)?


Jotenkin maallikko ajattelisi, että juuri tällaiset asiat olisi hyvin tarkkaan määritelty ja ohjeistettu?
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1679


« Vastaus #28 : Huhtikuu 09, 2018, 09:52:27 »

Onko kuormattujen vaunujen seisottamiselle vielä kerrottu syytä? Oliko kyse sopivaa laivaa odottanut transitokuorma vai oliko matkalla suomalaisille öljynjalostamoille tai "sekoittamoille"?
tallennettu
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 271


« Vastaus #29 : Huhtikuu 09, 2018, 10:15:15 »

Onko kuormattujen vaunujen seisottamiselle vielä kerrottu syytä? Oliko kyse sopivaa laivaa odottanut transitokuorma vai oliko matkalla suomalaisille öljynjalostamoille tai "sekoittamoille"?

Syyksi on kerrottu mediassa että vaunuroikka ei ole mahtunut tilaajan omalle ratapihalle ja Kouvolan ratapiha on ollut täysi, joten vaunut on jätettu ns. varapaikalle, joka Kinni on.

Neste ja St1 ovat kiistäneet olevansa vaunun tilaajia.
tallennettu
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 271


« Vastaus #30 : Huhtikuu 09, 2018, 10:49:02 »

Suomessa on 13 VAK-luokiteltua ratapihaa Ne löytyvät esim. Liikennevirasto julkaisemalta Rautateiden verkkoselotuksesta kohdasta 3.4.3.1.

https://www.liikennevirasto.fi/web/rautateiden-verkkoselostus-2018/report/3-rataverkko/3.4-liikennerajoitukset/3.4.3-vaaralliset-aineet/3.4.3.1-vaarallisten-aineiden-rautatiekuljetukset

VAK-ratapihat

Trafin valtakunnallisesti VAK-ratapihoiksi määrittelemiä ratapihoja ovat: Hamina (Ratapiha Hamina ja Ratapiha keskipiha), Joensuu, Kotka (Mussalon ratapiha), Kouvola (Kouvola tavara, Kouvola lajittelu), Kokkola (Kokkolan ratapiha sekä erikseen Yksipihlajan ratapiha), Niirala, Oulu, Riihimäki, Sköldvik, Tampere (Viinikan ratapiha), Turku ja Vainikkala.  Ratapihalla liikennöivien tulee osata toimia VAK-lainsäädännön ja VAK-ratapihalle tehdyn turvallisuusselvityksen mukaisesti. Tarvittaessa osapuolten on osallistuttava alueella järjestettäviin yhteistoimintaharjoituksiin kulloinkin suunnitellussa laajuudessa. Höyryvetureiden käyttö on kielletty Sköldvikin ratapihalla.

Julkisesti on kerrottu että Kinni on ollut varapaikka säilytyksille, mikäli ratapihoilla on ollut ruuhkaa. Herää ainakin itselläni kysymys että miksi vaunut oli pakko jättää/tuoda Kinniin, jos lähin VAK-ratapiha eli Kouvolan ratapiha oli täynnä. Kinni on myös kohtaamispaikka, joka minun mielestäni estäisi tälläisen pitkänajan säilyttämisen. Ja miksei vaunuroikkaa jätetty valmiiksi jo Vainikkalaan, koska sen kautta vaunut ovat kuitenkin liikkuneet vai onko Vainikkalan ratapiha niin pieni yhdysliikenteelle, ettei siellä voida näin suurta vaunumäärää säilyttää pitkään?
tallennettu
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 140


« Vastaus #31 : Huhtikuu 09, 2018, 10:51:40 »

Neste ja St1 ovat kiistäneet olevansa vaunun tilaajia.

MTBE:tä käytetään myös ainakin muoviteollisuudessa, eetteriä turvallisempana liuottimena asetaatin valmistuksessa.
tallennettu
Jukka Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 78


« Vastaus #32 : Huhtikuu 09, 2018, 11:14:26 »

Iltalehden mukaan paikallaan pysymisen varmistaminen oli tehty lukittavilla pysäytyskengillä. Lukittu pysäytyskenkä on abloy-lukolla lukittu kiskoon kiinni ilkivaltaisen poistamisen välttämiseksi. Vaunujen ilmajarrujen irrottua roikka oli työntynyt kenkien päälle jotka olivat varmasti vähän matkaa liukuneet edellä. Jos kisko oli luminen ja kengän alle pääsi lunta eivät kengät enää pitäneet erittäin painavan junan alla. Jätettäessä painava juna mäkeen kengät pitäisikin asettaa samalle kiskolle eri akselien alle, tällöin molemmat kengät jarruttaisivat eri akseleita.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1679


« Vastaus #33 : Huhtikuu 09, 2018, 11:52:08 »

Neste ja St1 ovat kiistäneet olevansa vaunun tilaajia.

MTBE:tä käytetään myös ainakin muoviteollisuudessa, eetteriä turvallisempana liuottimena asetaatin valmistuksessa.

Uutisissa kerrottiin vaunujen odottaneen Haminan satamaan pääsyä ja aines oli lähdössä laivalla eteenpäin.
tallennettu
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 271


« Vastaus #34 : Huhtikuu 09, 2018, 11:52:53 »

MTV on kertonut että vaunuletka oli matkalla Kotkan Mussaloon ja sieltä eteenpäin kolmannelle ulkomaiselle osapuolelle, jonka nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lisatietoa-mantyharjun-turmasta-tanne-venalaisvaunut-olivat-matkalla-vaarallista-ainetta-vuoti-luontoon-35-000-litraa/6851484#gs.=QBu780
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 882


« Vastaus #35 : Huhtikuu 09, 2018, 11:59:35 »

Venäläiset ovat pistäneet alkuvuonna tulemaan tavaraa sen verran reippaasti että kaakonkulmalla on melkein joka pihalla vaunuja odottamassa jatkokuljetusta HaminaKotkaan. Kuljetusten määrä huipputasolla.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #36 : Huhtikuu 09, 2018, 12:54:37 »

Iltalehden mukaan paikallaan pysymisen varmistaminen oli tehty lukittavilla pysäytyskengillä. Lukittu pysäytyskenkä on abloy-lukolla lukittu kiskoon kiinni ilkivaltaisen poistamisen välttämiseksi. Vaunujen ilmajarrujen irrottua roikka oli työntynyt kenkien päälle jotka olivat varmasti vähän matkaa liukuneet edellä. Jos kisko oli luminen ja kengän alle pääsi lunta eivät kengät enää pitäneet erittäin painavan junan alla. Jätettäessä painava juna mäkeen kengät pitäisikin asettaa samalle kiskolle eri akselien alle, tällöin molemmat kengät jarruttaisivat eri akseleita.
Jos ilmajarrun irtoamisesta puhutaan, niin tuollaisen letkan kanssa puhutaan korkeintaan tunneista (käytännössä ei käytännössä ei varmaan sitäkään) kun jarruilmat ovat vuotaneet kokonaisuudessaan pois, eli ilmajarrut ovat irronneet jo hyvin pian vaunujen Kinniin jättämisen jälkeen.
tallennettu
Jukka Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 78


« Vastaus #37 : Huhtikuu 09, 2018, 14:14:01 »

Tuollaisessa letkassa on hyvinkin todennäköisesti muutama vaunu joista ei jarrut ole vuotaneet tyhjiksi. Onnettomuuden syytä tutkiessa samainen runko varmaankin pumpataan uudelleen täyteen ja katsotaan kellosta tai kalenterista kauanko jarrujen irtoaminen kestää.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #38 : Huhtikuu 09, 2018, 18:48:31 »

Tuollaisessa letkassa on hyvinkin todennäköisesti muutama vaunu joista ei jarrut ole vuotaneet tyhjiksi. Onnettomuuden syytä tutkiessa samainen runko varmaankin pumpataan uudelleen täyteen ja katsotaan kellosta tai kalenterista kauanko jarrujen irtoaminen kestää.
Venäläisissä vaunuissa on ns. kaksipaineinen jarrujärjestelmä jossa mikään ei ylläpidä painetta jarrusylinterissä tehdyn jarrutuksen jälkeen.  Eli kun jarrusylinteristä vähitellen ilmaa vuotaa pois, irtoaa jarrut.  Kolmipaineisessa järjestelmässä (kotimaiset vaunut) sen sijaan toimintaventtiili osaa korvata jarrusylinterin vuodon ja ylläpitää sylinterinpainetta apuilmasäiliöstä, mutta sekään ilma ei määräänsä pidempää siellä jarruja pidä kiinni kun jarrujohto on tyhjä.
tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #39 : Huhtikuu 09, 2018, 19:37:11 »

Tuollaisessa letkassa on hyvinkin todennäköisesti muutama vaunu joista ei jarrut ole vuotaneet tyhjiksi. Onnettomuuden syytä tutkiessa samainen runko varmaankin pumpataan uudelleen täyteen ja katsotaan kellosta tai kalenterista kauanko jarrujen irtoaminen kestää.

Mitä merkitystä tuolla testillä olisi? Kun kerran on aina oletettavissa, että ilmajarrut irtoavat?

Näistä vaunujen pysäköinnistäkö ei sitten ole olemassa mitään selkeitä ohjeita missään ja/tai niitä voi improvisoida aina tarpeen mukaan?


tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #40 : Huhtikuu 09, 2018, 20:20:38 »

Tuo että venäläisiä säiliövaunuja seisotetaan jopa viikkoja itä-Suomen sivuraiteilla odottamassa siirtoa purkupaikalle oli hyvin yleistä jo 1990-luvulla. Kuvittelisin että jo silloin olisi osattu varautua siihen että jarrut irtoavat joko itsestään tai vaikka ilkivallan seurauksena.
tallennettu
Markus Räsänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 271


« Vastaus #41 : Huhtikuu 09, 2018, 21:21:32 »

Tässä on havainnekuvia siitä miten vaunujen jarrukenkiä tulisi käyttää, kun vaunut ovat säilytyksessä. Näissä jarrukenkissä ei nähdäkseni ole paikkaa lukitukselle.


* CSC_0191.jpg (297.23 kilotavua, 993x1339 - tarkasteltu 728 kertaa.)

* CSC_8615.JPG (354.2 kilotavua, 1280x720 - tarkasteltu 667 kertaa.)
tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #42 : Huhtikuu 10, 2018, 12:18:29 »

No okei- Täytyy varmaan odottaa, että iltapäivälehdissä joku selvittää asiaa.
tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 900


« Vastaus #43 : Huhtikuu 10, 2018, 14:31:13 »

Tarkoitatko, että sattumalta vaunut oli sellaisessa paikassa, että oli turvavaihteet? Vai olisiko ollut niin, että juuri sen takia ko. paikka on sallittu säilyttämiseen mm. siksi että siellä on turvavaihteet?

Lelkolaan on viety samana päivänä vaunuja seisomaan, siellä ei ole turvavaihteita.
Tänään näyttäisi Lelkolassa olevan jotain tekeillä:

https://julia.dy.fi/timetables?s=LKL&d=10.4.2018
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Mikko Herpman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 349


« Vastaus #44 : Huhtikuu 10, 2018, 15:14:43 »

Näköjään kaksikin Lelkolasta lähtevää rahtia. Ilmeisesti kahdessa osassa nykäistään pöntöt Kouvolaan.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1108


« Vastaus #45 : Huhtikuu 11, 2018, 15:44:11 »

Näköjään kaksikin Lelkolasta lähtevää rahtia. Ilmeisesti kahdessa osassa nykäistään pöntöt Kouvolaan.

Jep, Länsi-Savossa on tuore juttu Lelkolassa huilivista vaunuista:

https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/bffdd4a0-8264-4264-b779-f6c3dafd85a4
tallennettu
Jani Järviluoto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #46 : Huhtikuu 11, 2018, 16:03:50 »

Jutun mukaan vaunut olivat matkalla Mussaloon. Onko tosiaan Kotolahdenkin ratapiha täynnä, kun vaunuja ei viety sinne? Kyseinen ratapihahan on ollut melko vähäisellä käytöllä rakentamisestaan lähtien.
tallennettu

Käy myös täällä!
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 425


« Vastaus #47 : Huhtikuu 11, 2018, 16:56:15 »

Jätettäessä painava juna mäkeen kengät pitäisikin asettaa samalle kiskolle eri akselien alle, tällöin molemmat kengät jarruttaisivat eri akseleita.

Kuvan perspektiivi saattaa hieman hämätä, mutta minusta näyttäisi, kuin onnettomuusvaunuston toisessa päässä olleet kengät olisivat olleet saman akselin pönkkinä; joka tapauksessa eri kiskoilla. Toisessa, Petri P. Pentikäisen täräyttämässä, kuvassa ne ainakin ovat selvästikin saman pyöräkerran kiusana. Tosin tämä PPP:n kuva on ilmeisesti otettu vasta sen jälkeen, kun eheinä säästyneet vaunut oli jo siirretty toisaalle. Käytäntö tästä kuitenkin käy ilmi. Noinhan ne kengät tavallisesti läntätään.

Lainaus
Vaunujen ilmajarrujen irrottua roikka oli työntynyt kenkien päälle jotka olivat varmasti vähän matkaa liukuneet edellä. Jos kisko oli luminen ja kengän alle pääsi lunta eivät kengät enää pitäneet erittäin painavan junan alla.

Tavallisesti lepokitka on liikekitkaa suurempi. Tästä johtuen en ymmärrä, miten tällainen tuhansien tonnien juna voisi kengitetyn akselin liikkeelle saatuaan eli kenkien ja kiskon välisen lähtökitkan voitettuaan enää pysähtyä noiden kenkien liukukitkalla, jos raiteessa vain riittää kaltevuutta. Ennenkin olen itsekseni arvuutellut noiden pysäytyskenkien voimaa vastustaa raskaiden vaunujonojen pyrkimystä lähteä vyörymään alamäkeen ‒ olkoonkin, että yhden akselin massa olisi noussut sen eteen pönkäksi aseteltujen kenkien päälle.

Voisin kuvitella, että tämä 50-vaunuinen myrkkyjuna on ollut Kinnin sivuraiteelle makaamaan jätettäessä paremminkin kireä kuin löysä. Kun vaunujen jarrut sitten ovat jarrusylinterien tyhjentyessä omia aikojaan irronneet, tämä vaunujen välinen klappi on mahdollistanut ylämäen puolella seisovien vaunujen vauhdin keräämisen ja puskemisen täten sentään jo melkoisella liikemäärällä päin alempana olevia vaunuja ja lopulta ‒ vaunujen keskuspuskinten kolistua dominopalikoiden lailla päin toisiaan ‒ kaikella 49:n vaunun kahlitsemattomalla, lumipalloefektin kaltaisesti liikkeelle karanneella massalla sitä viimeistä, kengitettyä vaunua. Siinä ovat kengät olleet lumisella kiskonharjalla kuin perunajauhotetulla tanssilavalla.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #48 : Huhtikuu 11, 2018, 20:11:19 »

Jätettäessä painava juna mäkeen kengät pitäisikin asettaa samalle kiskolle eri akselien alle, tällöin molemmat kengät jarruttaisivat eri akseleita.

Kuvan perspektiivi saattaa hieman hämätä, mutta minusta näyttäisi, kuin onnettomuusvaunuston toisessa päässä olleet kengät olisivat olleet saman akselin pönkkinä; joka tapauksessa eri kiskoilla. Toisessa, Petri P. Pentikäisen täräyttämässä, kuvassa ne ainakin ovat selvästikin saman pyöräkerran kiusana. Tosin tämä PPP:n kuva on ilmeisesti otettu vasta sen jälkeen, kun eheinä säästyneet vaunut oli jo siirretty toisaalle. Käytäntö tästä kuitenkin käy ilmi. Noinhan ne kengät tavallisesti läntätään.

Lainaus
Vaunujen ilmajarrujen irrottua roikka oli työntynyt kenkien päälle jotka olivat varmasti vähän matkaa liukuneet edellä. Jos kisko oli luminen ja kengän alle pääsi lunta eivät kengät enää pitäneet erittäin painavan junan alla.

Tavallisesti lepokitka on liikekitkaa suurempi. Tästä johtuen en ymmärrä, miten tällainen tuhansien tonnien juna voisi kengitetyn akselin liikkeelle saatuaan eli kenkien ja kiskon välisen lähtökitkan voitettuaan enää pysähtyä noiden kenkien liukukitkalla, jos raiteessa vain riittää kaltevuutta. Ennenkin olen itsekseni arvuutellut noiden pysäytyskenkien voimaa vastustaa raskaiden vaunujonojen pyrkimystä lähteä vyörymään alamäkeen ‒ olkoonkin, että yhden akselin massa olisi noussut sen eteen pönkäksi aseteltujen kenkien päälle.

Voisin kuvitella, että tämä 50-vaunuinen myrkkyjuna on ollut Kinnin sivuraiteelle makaamaan jätettäessä paremminkin kireä kuin löysä. Kun vaunujen jarrut sitten ovat jarrusylinterien tyhjentyessä omia aikojaan irronneet, tämä vaunujen välinen klappi on mahdollistanut ylämäen puolella seisovien vaunujen vauhdin keräämisen ja puskemisen täten sentään jo melkoisella liikemäärällä päin alempana olevia vaunuja ja lopulta ‒ vaunujen keskuspuskinten kolistua dominopalikoiden lailla päin toisiaan ‒ kaikella 49:n vaunun kahlitsemattomalla, lumipalloefektin kaltaisesti liikkeelle karanneella massalla sitä viimeistä, kengitettyä vaunua. Siinä ovat kengät olleet lumisella kiskonharjalla kuin perunajauhotetulla tanssilavalla.

Jos kengän alla onkin ollut unta, niin kyllä se tuosta kitkasta sulaa ja vesi höyrystyy tuossa tuokiossa.


Jos Suomessa on lunta ja jäätä, niin kai se pitäisi ottaa huomioon ohjeistuksessa. On täällä jo toistasataa vuotta junia ajettu.
tallennettu
Mikko Herpman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 349


« Vastaus #49 : Huhtikuu 11, 2018, 22:11:58 »

Siis olen edelleen nyt aivan tyhmänä tästä keissistä, voisiko joku selittää?

--säännösten mukaan itsekseen oleva vaunuroikka siis pitää värmistaa / ei pidä varmistaa ?
--onko varmistus tehtävä ulkoisilla jarrukengillä/tönkillä (mitä ovatkaan) ?
--onko lisäksi laitettava jarrut päälle jossain vaunussa / kaikissa vaunuissa?
--onko tuolle varmistukselle jokin aikaraja?
--muuttuuko jokin jarrukonfiguraatiossa ajan myötä (paineet tms)?


Jotenkin maallikko ajattelisi, että juuri tällaiset asiat olisi hyvin tarkkaan määritelty ja ohjeistettu?

Liikenneviraston ohjeita 10/2018 27 Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt (Jt)
 
 
 
5.14  Kaluston paikallaan pysymisen varmistaminen
Rautatieliikenteen harjoittajan on varmistettava kaluston paikallaan pysyminen. Kalustoa, jonka paikallaanpysymistä ei ole varmistettu, ei saa jättää vaille valvontaa. Paikallaanpysyminen tulee varmistaa riittävällä määrällä tähän tarkoitettuja laitteita (esim. seisontajarru) ja/tai varusteita (esim. pysäytyskenkä). Seisontaraide on valittava siten, ettei kalusto haittaa tai vaaranna muuta liikennettä.
 
Näin sanotaan JT:ssä, toki operaattoreilla voi olla ja varmaankin on vielä tarkempia ohjeita ja tapoja toimia.

Ehkä nytkin on toimittu kutakuinkin ylläolevan mukaan, vaunut todennäköisesti oli varmistettu pysäytyskengillä ja raide oli valittu metsän keskeltä. Eli sinällään kaikki oli kunnossa, pois lukien ilmoitus paikalliselle pelastuslaitokselle.

Mutta miten on käytännössä toimittu, onko varmistettu ettei vaunut pääse mitenkään liikkeelle, jos ei.. Onko kyseessä laiminlyönti, inhimillinen virhe, vaiko olosuhteiden ja sattumien summa. Onnettomuustutkinta aikanaan näihin varmasti vastaa.

Yksi tutkinta tuli mieleen:

Siinäkin toimittiin lähes määräysten ja ohjeiden mukaan, mutta viimeiseen liikkeeseen tuli inhimillinen tekijä mukaan ja sattui vaaratilanne.

// linkki korjattu
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 17, 2018, 08:12:26 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen » tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Säiliövaunuonnettomuus Kinnissä Mäntyharjulla  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina