Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Göteborgin köysiratahanke  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 680


« : Toukokuu 09, 2018, 10:13:09 »

Göteborgin kaupungin 400 vuotta (2021) juhlistamaan aiotaan rakentaa köysirata. Alkupisteenä on Järntorget / Folkets Hus, sitten Götaälvin yli korkealla, Hisingenin puolella ensin Lindholmen (Science Park), sitten Västra Ramberget (risteys Inlands- ja Gråpegårdsgatan, vieressä Ramberget-vuori , mutta oleellisemmin Volvo Lundby) ja loppupisteenä raitiopysäkki Wieselgrenplatsen.
12 min. Järntorget-Wieselgrensplatsen ja kuviteltu gondolien vuoroväli 45 sek. Polkupyöränkin saa kyytiin,  mutta mopot pudotetaan Götaälviin.
http://www.goteborg2021.com/jubileumsprojekt/linbana/ .

Vastustustakin hankkeelle on, kuten käy ilmi viitteen eräistä kirjoituksista. Vaihtoehtona tarjotaan uutta siltaa Götaälvin yli. Vastustetaan myös kustannusperusteella. Arvio investoinnista lienee miljardi kruunua, eli vähän yli 100 M€. Sehän olisi jopa noin kolmannes Tampereen raitiotien alkuaihion kustannuksesta! Vihreätä valoa on kuitenkin jo annettu monessa portaassa ja EU-rahaakin virtaa.

Volvo tuli luonnollisesti mukaan hankkeeseen.  Volvo Lundby on vanha Volvo, jossa touhu alkoi 1927 SKF:n antamassa tehtaassa, SKF:n antamalla nimellä (Volvo) ja SKF:n rahojen pitäessä pystyssä. Suunnaton paisuminen alkoi sodan päätyttyä. Ensin alueelta poistuivat traktorit Eskilstunaan, sitten henkilöautot 1963 Gbg Torslandaan (1963), bussit Boråsiin ja kuorma-autot Gbg Tuveen jne. Alue jäi paljolta kuorma-autojen tuotekehityksen, markkinoinnin ja johdon käyttöön.

Nyt lienee valmiutta keskittää myös tuotekehitys laboratorioineen tehtaille ja keskittää Ab Volvon (johon henkilöautot eivät sisälly) kaikki johto ja hallinto tälle vanhalle alueella. Tehdasrakennuksista jäisi 5-kerroksinen Nordkulan ja pari isoa tehdashallia. Noin 5000 nykytyöpaikkaa kaksinkertaistuisi kun alue avattaisiin muille yrityksille. Lisäksi tulisi asuinrakennuksia.
Voipa onnistua, Ruotsin kiinteistökupla lienee enemmän Tukholman suunnalla.

Tuttua seutua kesältä 1970, jolloin työskentelin Nordkulan-rakennuksessa. Oli siellä yhtymän pääjohtaja Gunnar Engellaukin pari kerrosta ylempänä ja Volvon kirjasto kerrosta alempana. Ja parakkiasuntoni oli 100 m päässä Gropegårdsgatanilla.
 
tallennettu
Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 430


« Vastaus #1 : Toukokuu 28, 2018, 20:10:48 »

Tampereellahan voisi olla hyvä turistirysä köysirata Näsinneulalta Pyynikin näkötornille, ja sieltä toinen linjaus Laukontorille. Rahaahan tunnetusti löytyy...
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 680


« Vastaus #2 : Syyskuu 30, 2018, 15:23:51 »

Gbg:ssä muutama päivä sitten vierailleena päivitän tänne köysiradan tilannetta.
Äsken kaupunki teki suunnittelusopimuksen sveitsiläisen Leitner Ropeways -yrityksen kanssa ( https://www.leitner-ropeways.com/en/ ), eli toteutus on yhä todennäköisempi.
Rakennusaikataulu 2021 venynee sopimuksista Gbg-Skanska tehtyjen valitusten vuoksi.

Luulin jo että hanke oli peruttu, koska parhaillaan tehdään uutta Hisingsbron -nimistä siltaa. Jo 2020 tämä korvaa Götaälvsbron -sillan vuodelta 1939.
Mutta totisesti ei Gbg:ssä ole liikaa siltoja ja tunneleita eikä jokipaatteja Götaälvin yli, ali tai siltä väliltä, joten köysiradasta on varmaan hyötyä.
Köysirata on tyypillisesti järkevä juuri jokien ylityksissä ja vastaavissa.
Katso esimerkiksi aihetta valaisevaa uutislehteä: http://www.siurban.com/de/ .

Selvemmin rautatiemäinen ja pidemmille matkoille sopivampi ja pikkujääkaudenkin aikana ehkä toimivampi lienee palkkirata yksi- tai parikiskoisena, kuten SkyWayn Unicar (<150 km/h) tai Unibus (<500 km/h) :   http://www.sw-tech.by/
Edellisen vaunu oli Innotrans -näyttelyssä, ja herätti suurta kiinnostusta.
SkyWay -konseptit ovat vilkkaassa vaiheessa. Niihin kuului parikiskoradalla kulkevat järkevän tuntuiset 20-50´ kontteja autonomisesti kuljettava "raiderekat" .
Niistä sain näyttelyssä edustavan ja täsmällisen noin 40-sivuisen esitteen.
Sitä vaan Unibus Hki-Tre -välille ja matka-ajaksi puoli tuntia välipysähdyksineen.
Ahtailla alueilla se voisi kulkea raidealueen päällä, siis aluelunastuskulut ovat vähäiset.

Ylipäätään Gbg:ssä on järjettömän paljon projekteja ( https://stadsutveckling.goteborg.se/sv/projekt/ ) , mutta toki se ei liene lähituleva kriisikunta (päinvastoin kuin Tre).
Gbg:n katuliikennejärjestelyt ovat kaoottiset (ehkä vielä kaottisemmat kuin Tukholman).
Koko läpikulkuliikenne (kuten E20, E6, E45) kulkee kaupungin keskiosien läpi jatkuvasti tiukasti kiertellen ja jyrkästi nousten ja laskien. Liittymiä tulee jopa muutaman sadan metrin välein alkaen noin 25 km ennen ja päättyen noin 25 km jälkeen keskustan.

En tiedä onko se ettei järjellisiä suorempia reittejä ja kehäteitä ajoissa tehty silloisten vihersossujen syytä. Kymmenien miljardien kruunujen kuluilla voi jälkikäteen yrittää edes välttäviä tunneliratkaisuja (Tukholmassa), kun pintaratkaisuja ei enää löydy.
Gbg oli ainoa paikka, jossa jouduin tekemään hätäjarrutuksen, kun eräs rekka oli harhautunut sekavassa monihaarautuvassa ja näkyvyysesteisessä (20 m näkyvyyttä sillan alle vieneen jyrkän alamäkikaarteen vuoksi). Lisää esimerkkejä voisi mainita, mutta totean vain, että olemme tieliikennejärjestelyissa valovuoden Ruotsia edellä. Myös viitotuksemme ovat jokseenkin Saksan-Tanskan tasolla ja ylivoimaiset Ruotsiin verrattuna. Tuli loppuun siis tieliikenneasiaa matkamökkeilijältä.
tallennettu
Pentti Köylijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 49


« Vastaus #3 : Lokakuu 16, 2018, 12:48:05 »

Gbg:ssä muutama päivä sitten vierailleena päivitän tänne köysiradan tilannetta.
Äsken kaupunki teki suunnittelusopimuksen sveitsiläisen Leitner Ropeways -yrityksen kanssa ( https://www.leitner-ropeways.com/en/ ), eli toteutus on yhä todennäköisempi.
...

Pieni korjaus. Leitner Ropeways AG/SPa on italialainen yritys (ei siis sveitsiläinen), jonka pääkonttori sijaitsee Sterzingissä (italiaksi Vipiteno) saksankielisessä Etelä-Tirolissa (de. Südtirol, it. Alto Adige). Siitä johtuen saksankielinen nimi ja AG. 
tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 280


« Vastaus #4 : Lokakuu 16, 2018, 21:26:23 »

Ruotsin kaivosteollisuudessa on aika pitkät perinteet köysiradoissa, joten svenssonit haluavat varmaan elävöittää perinnettä. Köpingin kalkkitehtaalla oli muistaakseni 16 km pitkä köysirata vielä 1990-luvulla, kunnes sen ostanut suomalaisfirma puhalsi koko bisneksen nurin.

Suomessakin on ollut pitkiä köysiratoja, Västanfjärdin Illon ja Lammalan kaivoksilta Kalkholmenin kalkkitehtaalle, tai oikeastaan rata siirrettiin jälkimmäiselle ensimmäisen ehtyessä. Ratojen pituus noin 4 ja 3 kilometriä ja kuljetustavan valintaan vaikutti varmaan eniten suuren merenlahden ylitys. Periaatteessa siis hiihtohissi, joka kuljetti kiviä. Louhosten ja tehtaan sijainti löytyy karttapaikalta, ei mikään vaatimaton hanke.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Göteborgin köysiratahanke  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina