Sanomalehti Hämäläisen rautatieuutisia 1874-1876

[Erkki Nuutio]

Tarkasteluaikana tehtiin rata Hämeenlinnasta Tampereelle ja mutkan kautta Turkuun. Tekemistä sivuavia uutisia julkaistiin, mutta ei juurikaan sitä kritiikkiä joka liittyi Helsinki-Hämeenlinna -rataan.
Vaihtuvuuden vuoksi aikatauluja julkaistiin usein. Lähinnä viittaan niihin kommentein, koska kukin voi pvm-tiedon perusteella katsoa ne Kansallisarkiston Sanomalehdet - Hämäläinen -sivuilta.
Tavallaan kiinnostavin on matkakertomus ajelusta muutama päivä virallisten avajaisten jälkeen.

To 2.4.1874
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen asetus
koskewa Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatien rakentamista waltion waroilla ja hywäksi.
Annettu Helsingissä 20. p. Helmikuuta 1874.

Me Alexander Toinen j.n.e.
Teemme tiettäwäksi:  Sittekuin Suomen 1872 wuoden waltiopäiwille kokoutuneet Säädyt Meidän tykönämme alammaisuudessa oliwat anoneet että, jos se yksityisille annettu myönnytys Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatien rakentamiseen tulisi menetetyksi,
mainittu rautatie, wiiden jalan lewyltä, rakennettaisiin waltion waroilla,
ja Säädyt ottiwat taataksensa uuden waltiolainan ottamisen rautatiewerkon jatkamiseksi ja siinä tarkoituksessa säätiwät waroja wuosimaksoihin aina kahdenkymmenen miljonan suuruisen lainan edestä,
olemme Me, sittekuin sanottu myönnytys tänä päiwänä on julistettu menetetyksi, Armossa määränneet, että Meidän Senatimme Suomessa wiipymättä saa ryhtyä toimeen puheena olewan rautatien rakentamiseksi waltion waroilla ja sen hywäksi ja myös hankkia säätyjen takaaman rautatielainan ottamista.
Helsingissä 20 p. Helmikuuta 1874
Hänen Keis. M:tin oman päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa nimessänsä, Hänen asettamansa Senati Suomessa.
[Yksityisratahankkeista kertovat mm. SVR 1862-1912 I ja Jan-Erik Wiikin Vägar av järn till landets värn (Tipos 2016)]

To 7.5.1874
Waltionrautatiet Suomessa  Junain aikataulu Toukokuun 13 p:stä 1874 edespäin
[Aikatauluilmoitus  Hki-Pietari, Hki-Hml ja Wiipuri-Pietari -rataosille  G.Strömberg / J.Stjernschantz]

To 23.7.1874
Rautatietyö on täydessä käynnissä Hämeenlinnan ja Tampereen wälillä. Paljon kokoutui sinne wäkeä jo kesäkuun alussa, mutta enimmästään senmoisia, joilla ei ollut minkäänlaisia todistuksia, miten he oliwat wapaat muiden palweluksesta ja hywän maineiset. Johtokunta on ilmoittanut, ettei oteta työwäkeä wastaan ilman näitä todistuksia, jottei kenenkään palkolliset karkaisi työstänsä. Senkaltainen ilmoitus on tässäkin lehdessä luettawana. Ainoastaan todistuksilla warustettua työwäkeä otetaan siis - ja kooltakin wielä.

[Ilmoitus] Rautatientyöntekijät
Sittekuin alottawat työt tekeillä olewalla Waltion rautatie-rakennuksella owat siihen mittaan edistyneet, että enemmän työwäkeä saadaan wastaan ottaa, niin ilmoitetaan halullisille hakioille tämän kautta, että heillä pitää oleman, paitsi papinkirja, myös asianomaiselta kruununnimismieheltä tahi kunnallishallitukselta todistus siitä että he owat esteettömät hakemaan työtä rautatiellä.
Työpäälliköt

[Lailliseksi suojeluksi kutsuttiin voimassa ollutta "kevennettyä maaorjuutta". Kansalaisen jolla ei ollut omaa maata tai erillistä elinkeinoa, tuli pestautua jonkun palvelukseen (tyypillisesti vuoden jaksoina), muuten häntä kohdeltiin irtolaisena (loisena).  Suomalainen puolue Y.S. Yrjö Koskisen johdolla taisteli voimallisesti tällaista pakkoa vastaan ja se poistettiin 1879 osana asetusta elinkeinovapaudesta.

To 30.7.1874
Onnettomuus rautatiellä.  Yöllä wasten t.k. 25 päiwää, kun hiekkajuna kulki Perkjärwen ja Uudenkirkon pysäyspaikkojen wäliä, huomasi koneenkäyttäjä weturista noin 12 ratakiskon päässä jotakin mustaa ratakiskojen päällä, mutta ei woinut, pimeyden tähden, tarkemmin nähdä mitä se oli. Hän koetti pysähdyttää junaa, mutta ei saanut sitä seisahtumaan ennenkuin se oli kuljettanut tuota mustaa esinettä noin 400 kyynärää [ruotsalainen kyynärä = 59,38 cm].  
Kun mentiin katsomaan mikä luuta rautoihin oli kiinni-takertunut, huomattiin sen olewan - pahasti runnellun miehen ruumiin. Kohta peruutettiin junaa takaisin ja otettiin ruumis alta pois, waan silloin siinä ei enään ollut wähintäkään elon merkkiä.

[Erkki Nuutio]

To 6.8.1874
Rautatien rakennus menee eteenpäin. Kerälän mäkeä on jaotettu ja hietaa sieltä kuljetettu notkoihin. Mainittu mäki onkin luultawasti korkein paikka Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. ...

To 10.9.1874
Hämeenlinnan - Tampereen rautatieltä näkyy wäkiwalta pääsewän liikkeelle. Muutama päiwä sitten puukotettiin eräs Högblad-niminen työpäällikkö Lempäälässä ja wietiin pahasti haawoitettuna Toijalan lasarettiin. Samoin haawoitettiin eräs rautatien työmies samoilla seuduilla. Kumpaisenkaan henki ei kuitenkaan luulla olewan waarassa. Kasakoita kuuluu sinne tilatun.

Onnettomuus waltionrautateillä. Wiralliset lehdet kertowat:  Wiime keskiwiikko-iltana, hiekkajunan lähtiessä hiekka-kuopalta Tikkurilan pysäyspaikan luona, aikoi yksi mainitun junan pysähdyttäjistä, työmies H.U. Nyqvist, nousta silloin jo kulussa olewaan junaan, mutta liukastui ja putosi sillä onnettomalla seurauksella, että hänen oikea käsiwartensa ja säärensä joutuiwat waununpyöräin alle.. Hän wietiin paikalla rautatienlasarettiin Helsingissä, jossa sekä käsi että jalka oliwat poisotettawat.

Tapaturma Hankoniemen rautatiellä. Kun juna wiime keskiwiikkona oli lähtenyt Korwen asemapaikasta Hankoniemelle päin, aikoi muuan ratamestari nousta junalle, waan jalka liukahti ja hän joutui junan alle, joka taittoi hänen molemmat jalkansa polwien kohdalta. Mies wietiin Nummelan pysäyspaikkaan ja matkustajat keräsiwät rahaapua hänelle.

To 1.10.1874
Waltionrautateiden lennätinlaitos. Yleisön tiedoksi ilmoitetaan, että seuraawat pysäyspaikat waltionrautateillä lokakuun 1 p. awataan yksityisten lennätinsanomain wastaanottoa ja lähetystä warten, nimittäin Helsinki, Wiipuri, Hämeenlinna, Raiwola, Kaipiainen, Kymi,, Lahti, Riihimäki, Hywinkää ja Kerawa, .....

[lmoitus]  Työansioita Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatierakennuksella on awoinna sekä miehille että juhdille, erittäin Kalwoilan, Akaan ja Urjalan pitäjäin alalla. Ansio on tähän asti ollut puolen neljättä markkaa päiwältä tinkityössä ja toista wertaa enemmän juhtapäiwältä.
Työtä, erinomattain hewosille, tulee kestämään talwellakin.
Hämeenlinnassa Syyskuulla 1874  Työpäälliköt.

To 5.11.1874
Täällä koeteltiin mennä wiikolla kiskoja, joita tänne on näinä aikoina tuotu ulkomailta.
Huonoja ne näkyi olewan koetoksessa.  Ainoastaan puolet niistä oliwat pitäwiä, toiset puolet katkesiwat.
Koetos tapahtui sillä tawoin, että kiskot sowitettiin päittäin kahden kiwen päälle, jotta keskustat oliwat ilman kannatusta.  Siihen keskelle sitten pudotettiin kahdeksan jalan [noin 2.44 m] korkealta 39 leiwiskän ja 16 naulan [338 kg] rautainen "heijari".

Myös on täältä näinä päiwinä kuljetettu uudelle rautatielle ensimmäinen höyryweturi.
Se lastattiin kokonansa tai ehjänä anturoita myöden proomiin, ja nostetaan wirtapaikkaan tultuansa, samoja anturoita kulkemaan työhönsä.  Aikomus on nimittäin jo piakkoin walmistaa osa rautatiestä sannan kuljettamista warten ja tehdä sen wuoksi erinäinen juna.  Sillä saadaan santa helpommin kuin hewosella wetäin.
[Sillan yli ei tällä veturilla siis vielä päästy. Lienee ollut tankkiveturi. Oliko se 53 (B1), joka valmistui 1873 ?  77 (E1) valmistui vasta 1875, joten se ei ole mahdollinen.
Olisi mukava saada tarkempia tietoja veturin lauttamatkasta.]

Rautatie-rakennuksesta. Sat [?] kertoo: Niinkuin ennen on mainittu, omistettiin wiime suwena rautatielle maata Tampereen - Hämeenlinnan linjalla.  Ne lunastushinnat, joista sitten tilanomistajain kanssa sowittiin, owat tämän kuun alussa maksetut ja owat koko mitalta nousseet wähän yli 200 tuhatta markkaa.  Tästä on yksin Hatanpän kartanon osaksi tullut 43 tuhannen paikoille.  Ylipäänsä kuuluu arwiohinta olleen matala, jonkatähden tyytywäisyys ei ole ollut suuri näitä lunastushintoja saadessa.
[Hatanpään kartano omisti lunastusmaan Tampereella ja Tampereelta Lempäälään asti.]

Tapaturma rautatiellä.  Wiime sunnuntaina putosi weturin kuljettaja waunujen wäliin.
Pyörä käwi hänen jalkansa yli, joka katkesi.  Se sahattiin sitte täällä läänin lasareetissa poikki. Miehen nimi oli Hytönen.
Maanantaina taas putosi eräs konduktöri waunujen alle, mutta joutui kiskojen wäliin ja pääsi jotenkin loukkaantumatta, paitsi päähän wähän sattui.

[Erkki Nuutio]

To 12.11.1874
Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatierakennusta varten tulee rautatienjohtokunnan mukaan,  hankittavaksi seuraawa määrä waunuja. nimittäin 6 ensimmäisen ja toisen luokan yhdistettyä, 8 toisen ja 15 kolmannen luokan matkustajawaunua, 4 postiwaunua, 8 junakuljettajan (konduktöörin) waunua ja 2 wankiwaunua, kuinmyöskin 151 katettua tawarawaunua, 120 awonaista tawarawaunua ja 50 plankkuwaunua.

To 17.12.1874
Turun rautatie  Rautatien johtokunta on Hb:in mukaan lähettänyt insinööri U. Thesleffin walwomaan niiden siltain tekemistä, jotka owat tilatut Belgiasta.  Insinööri Cronwall, joka on tähän asti ollut Belgiassa, äsken mainittuja siltatöitä silmällä pitämässä, lähtee taas Wieniin walwomaan höyryweturien rakentamista.

To 24.12.1874
Tapauksia rautatiellä.  Tämän kuun 12 p. joutui eräs Pietarista tulewa tawarajuna Galitzinan stationalla wäärälle radalle, jossa seisoi useita lastattuja tawarawaunuja.  Seuraus tästä oli, että seitsemän waunua musertui, wiisi niistä aiwan pieniksi pirstoiksi.  Ei yksikään ihminen saanut wammaa, waikka pari työmiestä oli lastaamassa waunuja ja yksi niistä lensi hywän matkaa.
Mennä tiistaina tapahtui taas Riihimäen stationalla melkein samanlainen tapaus ja samanlaisella seurauksella. Ei sekään kolaus sattunut ihmisiin.

To 29.4.1875
Rautatien rakennus lähellä tätä kaupunkia on jo sangen edistynyt. Koko matka wuolteen toisella puolen on ihan walmis, ja siinä on jo isot aikoja hiekkajunat kulkeneet.  Se päättyy lähellä Kalbergiä rantaan huoneen korkuisella paikalla, jonka pää on kiwimuuriin tuettu.  Siitä alkaa silta wuolteen yli, rautapylwäille perustettu, likimäärin walmis sekin, paitsi että kiskot owat wielä laskematta.  Tämä silta on pyöriwä, niin että se aukenee keskeltä, laskein laiwat kulkemaan.  Arwattawasti on toiwe ollut, että tästä purje-aluksillakin kuljetaan, koska se silta aukenewaksi on tehty, waikka siitä höyrylaiwat helposti pääsisiwät alitse käymään ilmankin.
Kulkuwäylän kummallekin siwulle sillan alta ja molemmin puolin siitä ulos on tehty puiset kaiteet johtamaan aluksen kulkua, etteiwät tölmi rautapylwäisiin ja siltaleihin [?], jotka tukewat sillan kantta, sen auetessa.  Kuitenkin on tämä puukanawa tehty kieroksi, jotta se höyryaluksen perässä kulkewalle proomi-junalle usein tulee tuottamaan haittaa.  Sillan kansi pyörii irtonaisten rautapallojen päällä, joita rautawanteiset kehät estäwät juoksemasta paikaltaan pois.

To 5.5.1875
[Ilmoitus]  Waltionrautatiet Suomessa   Junain lähtöaika Toukokuun 13 p:stä 1875 eteenpäin.
[Koskee rataosia Hki-Pietari, Hki-Hml, Wiipuri-Pietari, Hankoniemi-Hywinkää.]
Obs [!]  Matkustaja junat eiwät tästälähin seisahda Jokelan pysäyspaikalla.
G. Strömberg   J.W. Stjernschantz

To 3.6.1875
Uusi rautatierakennus näillä seuduin on niin edistynyt, että weturilla kuljetaan ensimmäiseen pysäyspaikkaan, Parolaan.  Mitenkä se on Parolaksi nimitetty, emme tiedä, sillä Parolaan siitä on pitkä matka, koska pysäyspaikka on tienhaarassa lähellä Kanunkia.  Waikka, yhdenpä tuo tehnee, miksi pysäyspaikka ristitään.

To 2.9.1875
Rautatien-rakennus on Turun tienoilla jo edistynyt niin pitkälle, että ensimmäinen höyryweturi wiime keskiwiikkona Turusta läksi kulkemaan linjaa myöten ja pääsi noin 4 wirstaa eteenpäin.
Tampereen tienoilla kulki höyryweturi toiswiikon lopulla jo Sorinahteen ja Wiinikanojan wälillä.
[!!! Mitenkä veturi oli sinne päässyt? Kiskotusta ja siltojakin kaiketi puuttui väliltä.]

[Ilmoitus] Borgå - Kervo Jernväg  
[Selitystä ja aikataulu ruotsiksi, myöhemmässä lehdessä suomeksi]

[Erkki Nuutio]

To 9.9.1875
[Ilmoitus]  Porvoon - Kerawan Rautatie
Sittenkuin Keisarillinen Senati, siitä tehdyn anomuksen johdosta, on katsonut hywäksi sallia rautatien awaamisen myöskin matkustajaliikkeele ja aikataulu yhdistettyjä matkustaja- ja tawarajunia warten tällä rautatiellä on asianomaisesti wahwistettu, niin ilmoitetaan yleisölle tämän kautta, että junia tästälähin kulkee joka päiwä, sunnuntainakin, Porwoosta k:lo 8 e.pp. ja Kerawalta k:lo 8:55 j.pp. alla olewan aikataulun mukaan.   Porwoossa Elokuulla 1875    Johtokunta
Kulkujärjestys sekajunille Porwoon - Kerawn rautatiellä 23 p:stä Elokuuta 1874 vastaiseksi.
Juna N:o 1 lähtee Porwoosta 8 e.pp., 21 wirst., Nickby 9:15 , 10 wirst., tulee Kerawal[le] 9:45 .
Juna N:o 2 lähtee Kerawalta 8:55 j.pp., 10 wirst., Nickby 9:37, 21 wirst., tulee Porwoosen 10:40 .
Porwoossa 23. p. Elokuuta 1875  Wilh. Eklund.

To 14.10.1875
Uusi rautatie on jo niin pitkälle walmistunut, että mennä wiikolla junalla mentiin täältä Lempoisiin ja Turusta tultiin Loimaalle.

To 28.10.1875
[Ilmoitus]  Waltionrautatiet Suomessa.
Aikataulu junille 1 päiwästä Marraskuuta 1875 wastaiseksi.
[Rataosille Hki-Pietari, Hki-Hml, Wiipuri-Pietari ja Hankoniemi-Hywinkää]
Huom. Täydellisiä aikatauluja matkustaja-junille saadaan Marraskuun 1 päiwästä alkain kaikissa rautatien-asemissa ostaa 7 pennillä tai 2 kopekalla hopeassa.  G. Strömberg  J.W. Stjernschantz

To 18.11.1875
Lempäälässä lokakuulla 1875.  Perjantaina 22. p. jpp. mullistui (ehkä lienee uponnut) rautatien multapenkere paikaltaan että ratakiskot ja pölkyt jäiwät ilmaan noin kahden eli kolmen sylen korkeuteen; pituudeltaan on sitä noin 130 kyynärää,...

To 16.12.1875
Uutta rautatietä luwataan awata kululle jo tulewan wuoden alusta, siten että tawarajuna sekä matkustajawaunu Turun ja Hämeenlinnan wäliä tulisi kulkemaan kolmesti wiikossa. Miksei se myös tule käymään Tampereen ja Hämeenlinnan wäliä, sillä ainahan Tampereen liike suurempi ollee kuin Turun, wai kuinka?
Koulupoikia warten ei pantu junaa kulkemaan, niikuin oli toiwottu.  Se siaan käwi wiime sunnuntaina kaksi senatoria junalla uutta rautatietä tähystämässä.  Olisipa ollut mukawaa, jos herrat senatorit olisiwat myöhästyttäneet matkaansa kolme päiwää, niin pojatkin olisiwat päässeet mukaan.
[Koulupoikia lähti joululomille hevoskyydillä Hämeenlinnasta kotipuoleen ainakin Tampereelle.]

To 23.12.1875
Tampereelta kirjoitetaan paikkakunnan lehdessä: Ensimmäinen rautatienjuna Helsingistä tuli tänne wiime sunnuntaina kello 2 päiwällä tuoden useampia ylhäisempiä wirkamiehiä sekä rouwaswäkeä, jotka kohta palasiwat.  Kansaa oli kokoontunut terwehtimän junaa.  Suurempi ja yleisempi olisi warmaan odottawien ilo ollut, jos rautatie jo olisi siinä kunnossa,että muillakin olisi tilaisuus sitä käyttää.

[Erkki Nuutio]

To 5.1.1876
Kuulutuksia.
Ehkei töitä Turun -Tampereen - Hämeenlinnan rautatie-rakennuksella ole saatu siihen mittaan, että rataa yleiselle liikenteelle kävisi awata, on rautatienjohtokunta kuitenkin, noudattaaksensa yleisön toiweita, koettanut saada toimeen jonkun tawara-kuljetuksen Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan sekä muitten asemapaikkojen wälillä mainitulla rautatiellä.
Siis tulee tawarajuna alkain 13 p:stä tulewaa Tammikuuta lähtemään maanantaisin, keskiwiikkoin ja perjantaisin Tampereelta Hämeenlinnaan ja Turkuun sekä Hämeenlinnasta Turkuun, kuin myös tiistaisin, torstaisin ja lauwantaisin Turusta Hämeenlinnaan ja Tampereelle sekä Hämeenlinnasta Tampereelle, kaikki määrätyn aikataulun mukaan.
Näissä tawara-junissa saa myös matkustajia kulkea sen mukaan kuin tila myöntää.  
Maksomäärät sekä tawaroista että matkustajista ilmoitetaan rautatien pysähdyspaikoissa.
Muuten on se muistutus tehtäwä että tämä aiwottu liikenne tulee osittain, pidemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi seisahtumaan, milloin työt radan walmiiksi saamista warten sitä waativat.
Helsingissä, rautatiejohtokunnassa 31 p. Joulukuuta 1875.  
Toimekseen saanut K. Westling  v.t. sihtieri.

To 13.1.1876
[Ilmoitus]
Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatie.  Tawara-junain aikataulu.  
Tammikuun 13 p:stä 1876 wastaiseksi.  Tiistaisin, Torstaisin ja Lauwantaisin.  
Helsingin aika.  Tulo, Lähtö
Ylimaalle päin.  
Turku # ,  8.00 ,  Lieto 8.41 , 8.46 ,  Aura 9.12 , 9.19 ,  Kyrö 9.52 , 9.56 ,  
Loimaa 11.24 , 11.34 ,  Koiwisto 12.50 , 12.55 ,  Forssa  1.31 , 1.35 ,
Urjala 2.14 , 2.19 ,  >Toijala< 3.10 , 3.25 ,
Wiiala 3.46 , 3.51 , Lemponen 4.32 , 4.32 ,  Tampere 5.24 , # .
Ylimaalle päin.
Hämeenlinna  " , 1.30 ,  Parola 1.47 , 1.51 ,  Kuurila 2.36 , 2.42 ,
>Toijala<  3.06 , #  .
Merimaalle päin
Toijala # , 3.35 ,  Kuurila 3.59 , 4.07 ,  Parola 4.52 , 4.56 ,
Hämeenlinna 5.13 , # .
E.Th. Ahlgren

Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatie.   Tawara-junain aikataulu.
Tammikuun 14 p:stä 1876 wastaiseksi maanantaisin, keskiwiikkoin ja perjantaisin.
Helsingin aika.  Tulo, Lähtö
Merimaalle päin.
Tampere  # , 8.00 ,  Lemponen 9.00 , 9.07 , Wiiala 9.40 , 9.45 ,  >Toijala<  10.06 , 10.20 ,
Urjala 11.12 , 11.17 ,  Forssa 11.56 , 12.00 ,  Koiwisto 12.36 , 12.41 , Loimaa 1.52 , 2.07 ,
Kyrö 3.35 , 3.39 ,  Aura 4.12 , 4.18 ,  Lieto 4.44 , 4.49 ,  Turku 5.30 , # .
Ylimaalle päin.
Hämeenlinna # , 8.25 ,  Parola 8.42 , 8.46 , Kuurila 9.31 , 9.38 ,  <Toijala> 10.02 , # .
Merimaalle päin
Toijala # , 11.30 , Kuurila 11.54 , 12.02 ,  Parola 12.47 , 12.51 , Hämeenlinna 1.08 , # .
E.Th. Ahlgren

To 20.1.1876
Uutta rautatietä on jo säännöllisesti kuljettu wiikon päiwät, ja matkustajia on siinä liikkunut runsaasti.  Tawaralähetyksille ei se tuotakkaan suurta hyötyä, koska siihen ei sanota otettawan wähempää erää kuin koko waunun lasti.  
Muutama matkustaja, joka saatti poikiansa kouluun, on kertonut, miten hän aikoi tuoda heille ewästäkin tawara-junassa, waan ei sitä otettu, koska ei sitä ollut waunullinen. Pojat saawat siis käydä kouluansa syömättä, kunnes heidän ewäänsä saapuu hewosen kuormassa.
Uuden rautatien w.t. liikkeenpäälliköiksi on määrätty insinöri O.Bergbom [sittemmin Wuorenheimo] Turun - Toijalan linjaa warten sekä insinöri K.Wahlman Hämeenlinnan - Tampereen linjaa warten.

[Ilmoitus]
Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatie.  Tawara-junain aikataulu
[Kuten 13.1.1876, mutta komeammalla ilmoituksella.]

To 10.2.1876
[Ilmoitus]
Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatien.  Aikataulu tawarajunille
Helmikuun 15:sta p:stä 1876 alkain wastaiseksi.
[Kulkuaikoja muutettu myöhäisemmiksi.]

[Erkki Nuutio]

To 17.2.1876
Kuulutus.  Seuraawat muutokset rautien-junain kulussa Helmikuun 15 p:stä alkain ilmoitetaan tämän kautta tiedoksi ....
[Muutokset aikatauluissa Hämeenlinnan - Helsingin ja Hankoniemen - Hyvinkään välillä.]

To 24.2.1876
Tawarankuljetus Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatiellä.  Nyt jo otetaan kuletettawaksi wähemmän kuin koko waunun kuorma tawaraa.  Tawarasta, joka waltionrautatien taksan mukaan luetaan I ja II luokkaan, maksetaan 8/10 penniä sentneri-wirstalta, sekä III ja IV luokan tawarasta 46/100 penniä sentnerivirstalta.   Waltion-rautateitten tawarataksan 19, 20, 21 ja 41 §§:n määräykset owat noudatettawat.

Yleisessä näyttelyssä kuuluu waltionrautateitten hallitus panewan näytteille weturin sekä konduktöri- ja postiwaunut, joita par´aikaa rakennetaan rautatien konepajalla.

To 4.5.1876
[Ilmoitus] Waltionrautatiet Suomessa,  Aikataulu junille 13 p:stä Toukokuuta 1876 eteenpäin
[Koskee rataosia Wiipuri - Pietari, Hki - Pietari, Hki - Hml ja Hankoniemi - Hyvinkää.]

To 11.5.1876
[Ilmoitus]  Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatie
Aikataulu tawarajunille, 13:ta p. Toukokuuta 1876 wastaiseksi
[Edelleen 3 junaa viikossa kuhunkin suuntaan.]

To 8.6.1876
Suomen rautatiellä on äskettäin Wenäjällä olewalla osalla Riihimäen - Pietarin rautatiestä hankittu erityiset osastot myöskin kolmannen luokan naispuolisia matkustajia warten.
Tämä järellinen järjestys, joka on pantu toimeen kaikilla rautateillä Wenäjällä, olisi mitä pikemmin noudatettawa Suomessakin, jotta meidänkin maassa wähäwaraisempain ihmisten olisi mahdollinen päästä tuosta raskaasta ilmasta, joka tawallisesti wallitsee kolmannen luokan waunuissa. (H.D.) 

Wenäjälle määrätyt rahtisetelit.  Koska Wenäjällä woimassa olewa asetus karttapaperista säätää, että myöskin tawarakuljetusta warten Suomesta keisarikuntaan määrätyt rahtisetelit, jotka annetaan Wenäjän tulliwirastoon, owat warustettawat wiiden kopeekan karttamerkillä, ennenkuin tulliwirasto ne wastaanottaa,  ......

To 22.6.1876
[Hämeenlinnan] Kaupungin waltuusmiesten kokouksessa mennä perjantaina .....Luettiin insinöri Kl Wahlmanin kirjoitus, jossa herra insinöri pyysi lainaksi kaupungin lippuja Toijalan rautatien pysäyspaikalla pidettäwään rautatien wihkiäisjuhlaan.  Päätettiin tarkastaa ja erinäiseen luetteloon kirjoittaa kaikki kaupungin liput, ja sitte antaa ne lainaksi, ehdolla, että niistä jätetään kuitti ja ne takaisin saadaan samassa tilassa kuin ne saatukin on. ....

[Ilmoitus]  Waltionrautatiet Suomessa.   Junain aikataulu (Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - Turku) alkaen Kesäkuun 23 p:stä 1876 wastaiseksi
[Päivittäisen vakituisen liikenteen aloitusaikataulu rataosille Hki - [Toijala] - Turku, Tampere - Turku  ja Toijala - Tampere , edellisissä 1 ja jälkimmäisessä 2 junaa suuntaansa päivittäin.]

[Erkki Nuutio]

To 29.6.1876
Kustannukset Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatiestä oliwat tämän kuun 1 päiwään saakka noin 19,500,000 markkaa.  Kulunki-arwio nousee 20,900,000 markkaan.  Luullaan siis syntywäm lähes miljoonan säästö; sitä edullisempi kuin kulunki-arwio määrää wain 12 höyryweturia ja 200 waunua, mutta näitä on 20 ja 464. 
Tästä kaikesta lankee tietysti kunnia rautatien rakentajille, insinöreille, jotka kiitettäwällä säästäwäisyydellä ja maamme wähiin waroihin katsoen, owat työnsä toimittaneet.

Matkakertomus  [Valitettavasti kuvaa vain rautatiematkaa Hml-Toijala ja sitäkin suppeasti.] :

....Waan uusi rautatie oli katsottawa ja kulku siinä koetettawa.  Siis uudelle rautatielle! 
Kello 10,55  e.pp. lähtee juna aikataulun mukaan Hämeenlinnasta.  Piljetti ostetaan ja wuotetaan Helsingistä tulewaa junaa, joka pian saapuukin, wäkeä täpö täynnä.  Nuo ikäwät umpiwaunut, joihin ruotsalainen konduktööri meidät lukitsee, ikäänkuin wangit koppiinsa tukehduttawaan kuumuuteen!  No alku siinäkin huwimatkallr Juhannusaattona w. 1876.

Kesken puheen tulee mainita noista konduktöreistä, että ne jo wiime aikoina owat olleet jotenkin suomalaisia, niin etten oikein ole tahtonut uskoa tuota juttua T:n pysähdspaikalta muuksi kuin fennomanein "aiwastukseksi". Mutta nytpä sain omin korwini kuulla niiden olewan ruotsin woittoisia ja jotenkin ymmärtämättömiä suomalaisille kysymyksille.  Waan ehkäpä se oli pelkkää nyky-ajan juhlallisuutta, joka wielä kuwasti eilispäiwästä, kun osa tuosta kiitollisuuden welasta kai taas maksettiin*.  Päiwää ennen oli näet Toijalassa wietetty rautatien awajaiset suurimmalla hartaudella, jotta pitkin koko tien wartta oli lippuja ja muita koreuksia liehumassa.

Joutuen juna kuitenkin kulki. Häthätää kiidettiin sillan yli, Kirstulan wainioitten, Hattulan wanhan kirkon ja Herniäisten ohi.  Jopa wihellettiin junan tuloa Parolaan ja pianpa seisahdettiin.  Sinne ei kuitenkaan päästy waunun ahtaudesta. Owet oliwat lukussa.  Tuokion perästä soi taas kello.  Wihellys kuului ja - liikkeelle.  Ei aikaakaan niin jo lasketettiin Kerälän sywänteitä, jotta päätä huimasi.  Tuolla sinertää Lehijärwen tywen pinta.  Nyt riennettiin Ihalempiin ja Leiniälän kylien siwutse ja jouduttiin Kalwoilaan, josta wiwahtamalla nähtiin Kutilan, Kankaanpään, Kutisten ja Niemen kartanot ynnä Kalwoilan pikkuruinen kirkko, istutettuina kauniisti Rastinselän ja Äimäjärwen rannoille.  Tässä sitte oli Kuurilan siewästi rakettu pysäys-asema - kaikki uuden rautatien asemahuoneet owat siewiä ja somia - Täälläkään ei kauwan wiiwytty.  Jouduttawa oli näet Toijalaan.  Matkalla ei ollut juuri mitään nähtäwää.

Kuumuus wäkirikkaassa waunussa käwi tuskalliseksi, ja tulipa siihen äkillinen pelästyskin. Kuului näet kummallisen kumea wihellys junan etupäästä., huutaen bromsarin seisahduttamaan pyöriä, ja kohta sen jälkeen kimeä wihellys, semmoinen, jolla juna ilmoittaa tuloansa tahi waroittaa. Tästäpä huomasimme lukitussa waunussa, että waara oli lähellä, mutta mikä?  Oliko joku juhla-juna eksnyt matkaltansa, lähtenyt wäärälle tielle ja tuliko tuo nyt täyttä wauhtia wastaamme kolahuttaaksemme meitä pirstoiksi.  Wihellys yltyi yltymistään oikeaksi hätä huudoksi: "wiuh! wiuh! wiuuh uh!". 
Muutamain kaswot käwiwät kelmeiksi, muutamat hyrähtiwät itkuun, muutamat aikoiwat hypätä ulos akkunoista.  Juna hiljenti kulkuansa, waan yhä kuului tuo kimakas ja kammoittawa wiuh! wiu! wiuuh uh!  Wiimein tuli asiasta selko, kun juuri odotimme yhteen paukahdusta.  Tien wieressä piteli ratawartia hewosta, jonka hän suurella waiwalla oli saanut pois radalta.  Se oli sywissä ajatuksissaan ja miettien maailman menoa jaloitellut rautatielle ´, tällä jotenkin sopimattomalla ajalla. Juna tuli ja uhkasi musertaa humma paran rääpäleiksi, ellei hän korjaisi luitansa.  Polle paha koetti kyllä päästä edellä kiitämään, waan siihen ei tulihepo tyytynyt.  ....

Kohta sen jälkeen saawuimme Toijalaan, jossa kaikki wielä oli eilisessä juhla puwussa, waakunat ja kiehkurat seinissä ja katoissa.  Siellä oli monen waltakunnan liputkin liehumassa: Dannebrogit
ja Oriflammit (?) wieläpä tuo Amerikan yhdyswaltain uljas tähti-lippukin.

Mutta rääpiäisille emme päässeet.  Kaikki oli syöty ja juotu putipuhtaaksi. Ja kuitenkin oli siihen juhlaan teurastettu oikea hekatombi, ikäänkuin itse kansainruhtinas Agamemnon olisi käynyt uhria toimittamassa, ja wiiniwaroja oli myöskin ollut runsaasti, jottei Pharaon juomanlaskiakaan olisi enempää tynnyristään saanut - mutta ei siinä puheessa ainakaan liene perää - että joka henki tässä juhlassa olisi nauttinut Jumalan lahjoja sadan markan edestä.  ... Wieraita oli 160 henkeä....
Mutta rautatiematkasta ajattelin minä Jean Paulin kanssa "Ich habe viel Plaisir ausgestanden." Se oli niin kuuma!

[* Viitannee 700 vuotiseen kärsimykseen Ruotsin osana, mistä siis kuului olla kiitollisia, sitähän jotkut puhuvatt vieläkin.]
[Osastovaunut, joita tehtiin Britanniassa ja Suomessa 1870 asti olivat käytössä. Konduktööri piti siis ovia lukossa (lyhyen pysähdyksen väliasemillakin). Pelättiin kai hyppimistä ulos vauhdissa.
Ikkunoitakaan ei ilmeisesti voinut raottaa. Tuli kesällä kuuma. Eikä hätääkään saanut tulla. Vähään ja välinpitämättömiin johtohenkilöihin siis tyydyttiin.]

[Erkki Nuutio]

To 13.7.1876
H.M. Keisarin matka Suomeen tapahtuu huomenna junalla Wiipurin kautta.
Pietarista lähdetään ½ 11 aamup.  Keisaria seuraa H.M Keisarinna, H.K.K Perintöruhtinas puolisoneen ja Hänen majesteettinsa tytär, Edinburghin herttuatar.  
Seurassa on kaikkiaan 128 henkeä.
Aikaa ja hetkeä jolloin korkeat wieraat tänne tulewat, ei wielä tiedetä. ....

Matkustajain liike rautateillä yleisen näyttelön tähden on näinä aikoina ollut melkoinen. ...
[Tarkoittaa ensimmäistä Yleistä teollisuusnäyttelyä Helsingin Kaivopuistoon rakennetuissa paviljongeissa.]

Lakkautettu junain kulku. Koska sekajunat n:ris 84 ja 71 Tampereelta Turkuun sekä n:ris 72 ja 83 Turusta Tampereelle owat, kuljetettawan tawaran wähyyden tähden, tarpeettomia, niin lakkautetaan nämä junat tämän kuun 21 p.  Sen siaan saawat matkustajat sanotusta päiwästä seurata tawara junia n:ris 152 Turusta Hämeenlinnaan ja 151 Hämeenlinnasta Turkuun, kolmannen luokan waunuissa.

Kotimaalta [Pitkä selostus Keisarin vierailusta mm. Helsingissä ja Parolassa.]                                    
H.M. Keisari ei tullutkaan Hämeenlinnaan.  Mutta Hämeenlinna meni ulos katsomaan Keisaria Parolan leirille.  Wähän alakuloisella mielellä olimme täällä kuitenkin siitä ettei Hänen Majesteettinsa edes wilkaissut kaupunkiamme, waikka olimme koettaneet sitä woimiamme myöden kaunistaakin.
Mennen tullen Hänen junansa kiiti Hämeenlinnan ohitse suurimmalla wauhdilla.  
Mutta me näimme Hänet leirillä, jossa hän ilmestyi pääkomentajana ja sotajoukkoin herrana.  
Oli ikäänkuin maa olisi tärissyt jalkain alla,  .....

.... Nyt, sittekuin Suomen kansa on saanut wakawan perustuksen itsehallituksellensa ja lain säädännöllensä, on se luullut woiwansa panna näyttelölle, mitä se matkaan saapi teollisuudessa ja taiteessa.  Ja H.M. Keisari on saapunut Suomen pääkaupunkiin iloitsemaan meidän kanssamme näistä meidän taitomme ja ahkeruutemme tuotteista.  .....

H.M.Keisarin käynnistä leirillä saamme muuten kertoa, että Parolan pysäyspaikalle oli kokoutunut suuri kansanpaljous häntä terwehtämään.  Niissä moniaita neitosia, jotka tarjosiwat kukkaisia Hänen Majesteetillensa ja H.K.K. Perintöruhtinaalle.  
Sekä Keisari että Perintöruhtinas kätteliwät heitä kaikkia.  ...
...Siihen päättyi paradi, jonka jälkeen H.Mkeisari ja Perintöruhtinas käwiwät katsomassa Parolan leijonaa -  Siitä läksiwät he takaisin rautatien pysäyspaikalle ja - pois.  
Kansa hajosi myös wähitellen.
Mainita tulee wielä, että eräs walokuwan tekiä oli kuwaamassa paradia ja että Parolan rautatien pysäyspaikka oli niin kauniisti koreiltu että H.M.Keisari erittäin siitä lausui kiitoksen.
Junain kulkua olisimme toiwoneet paremmin järjestetyksi kaupungin ja leirin wälillä tätä tilaisuutta warten, kuin se oli.

..... [Helsingissä lauantaina] Noin ½ 1 [jpp.] tuliwat korkeat wieraat näyttelyyn missä Heidän saapuessaan Suomen kaartin soittokunta soitti wenäläisen kansallislaulun.  Katseltuansa keskikehän wasemmalla puolella olewia esineitä, meniwät He kone-osastoon, jossa rautatien konepajan höyryweturi ja Turun rautateos-osakeyhtiön tuotteet etupässä huomiota saawuttiwat. ...

To 27.7.1876
Brasilian Keisari [Dom Pedro II] ja keisarinna tulewat ehkä ensi kuussa Suomeenkin. ...
[Brasilian maaorjuuden lopettanut Keisari kulki elokuussa Hangosta Hyvinkään ja Riihimäen kautta Viipuriin, josta Saimaan kanavan kautta Imatralle. Kosken kallioo isketty nimikirjoitus säilynyt. Matka jatkui Pietariin.]

Höyryhepo työhewon surmaajana.  Keskiwiikko iltana kun juna tuli Liedon ja Turun wäliä, oli hewonen sattunut panna maata ratakiskon poikitse, ja tätä kuin ei aikanansa huomattu, ei höyryhepo enää woinut pysähtyä, waan ajoi makaawan, heikomman wirkakumppaninsa ylitse. Leikattuna keskeltä poikki, sai eläinrukka surmansa silmänräpäyksessä.

To 19.10.1876
[Kokosivun ilmoitus]
Waltionrautatiet Suomessa, Aikataulu junille 1. p:stä Marraskuuta 1876 eteenpäin.

Onnettomuusilmoituksiakin riittäisi, mutta lopetetaan Hämäläisen omailmoitukseen:
Hämäläinen   Löytyy tilattavana loppu puoliwuodelta rautatien postivaunuissa jokaisella rautatien pysäyspaikalla. Hinta 1 m. 80 p. johon lisäksi tulee postimaksut.  Myöskin saa irtonaisia numeroita ostaa postivaunuista junan seisahtaessa jokaisella pysäyspaikalla Helsingin - Hämeenlinnan - Turun ja  Tampereen välillä.  Hinta 10 penniä.

Sanomalehti on paljolta käsitellyt eri asioita, kuin mitä ilmenee rakennuskertomuksessa  Åbo - Tammerfors - Tavastehus Jernvägsbyggnad,  Helsingfors, 1877 (111 + 24 s.)
Rakennuskertomus kuvaa Carelsin E 1 -veturit rautatienrakennuksen työvetureiksi, mitä ne aluksi olivatkin ja ne otettiin liikennekäyttöön vasta 1876. 
1874 proomulla Hämeenlinnasta lähetetty veturi lienee ollut kuitenkin B 1.
Viimeksi Höyryveturit valtionrautateillä -kirja on ihmetellyt E1 -veturien ostoa Belgiasta. 
Ei liene ihmettelemistä kun samaan aikaan Belgiassa oli SVR:n valvoja seuraamassa mm. silta-aihioiden valmistusta.

[Erkki Nuutio]

Täydennystä Hämäläisen uutisiin tulee Tampereen Sanomilta.  Se kirjoitti rautateistä vähemmäm ja osin samaa kuin Hämäläinen. Joitakin hyvin kiinnostavia paikallisuutisia Tampereen Sanomista on syytä tähän lisätä, aluksi tämä:

Tampereen Sanomat  Ti 5.1.1875
... Näinä päivinä on Tampereen ja Akaan wälillä saatu loppuun melkein kaikki maantasaustyöt, ainoastaan isommat notkopaikat owat wielä walmistumatta, ja niitä täytetään soralla miten ehditään. Huoneen rakennukset Lempoisten pysähdyspaikassa owat myös kohta työhön sille otettawat, ...  .  
Kuokkalan koskessa ja Lempoisten kanawassa owat siltakannen kannatuski[rs]tut myös walmistumaisillaan ja odotetaan täällä ainoastaan ratakiskojen ja muitten walettawien rankojen walmiiksi saamista, jotta näittenkin suurien rakennusten kuntoon tuleminen ei ole kaukana.

Täydentävä 1.8.1875 kirjoitettu uutinen (julkaistiin 17.8.)  ...Lempäälässä...päivä päivältä nähdään tien walmistuwan, ja onkin kiskoja jo laskettu Akaan rajasta Lempäälään ja sitä wäliä kuljetaan jo vääntöveturilla (Dreschinil); Kiskoja lasketaan yhä enemmän Tamperetta kohden niin pian kuin niitä waan linjalle tulee.  Huhu puhe tietää että ennen pitkää on höyryweturi warrottawa Hämeenlinnasta päin Lemposiin [ei pidemmälle siis].

Höyryveturi, joka Helsingin - Hämeenlinnan rautatien mekaanitehtaassa (?) [Mekaniska Verkstaden i Helsingfors] syksyllä saatiin walmiiksi [siis A5 numero 57] ja sitten kanawan lautta aluksessa tuotiin tänne soran kuljettamista  warten, on wielä tähän asti pidetty suojassa Sorin ahteen alla [piilossa katseilta], missä saa odotella siksi, että silta, joka tehdään poikki Wiinikan jokea ja joka myöskin wielä kaipaa rauta-aineitaan, saataisiin walmiiksi, jotta tasottamistyöt Sorin ahteen törmällä pantaisiin alkuun.
Wäliajaksi on puinen silta rakennettu poikki tämän joen, mutta ainoastaan hewosilla kuljettawaksi:  höyryveturilla kulkeminen tämmösellä sillalla ei käy laatuun.
Tänä talwena tullut runsas lumi on osaksi tehnyt kaikki  maan kaivaus-työt raskaammaksi, mutta ahkeruudella on wastukset woitettu.  Työwäestä ei ole nähty puutetta olewan, ....

[Veturi vietiin käsitykseni mukaan Viinikanojan eteläpuolelle, koska välittömästi pohjoispuolella oli jyrkkä harju, joka jatkui Ratinanniemelle saakka. Viinikanoja ei ollut kulkukelpoinen.
Välikainen puusilta tehtiin kivisten siltapilarien rakentamista varten. Pilarikivet tulivat proomuilla Lempäälässä olleelta louhokselta, siis (Lempäälästä eteenpäin) samaa reittiä kuin veturikin.
Kiskot kiskot ja siltapalkit tulivat Hämeenlinnasta samoin proomuilla.
Siltapalkit hinattiin aikanaan etelän suunnalta pilareitten päälle mainittua apusiltaa hyödyntäen.

Oletettavasti on ollut väliaikainen kuljetusraide purkauslaiturilta Viinikanojan eteläpuolelta tekeillä olevalle ratalinjalle, ilmeisesti jokseenkin myöhemmän Lokomon alueen pohjoisnurkan kahdalle.
Käsittääkseni ei muita sopivia paikkoja ole ollut. Hatanpään niemen eteläpuolella olevan Vihiojan suisto oli täynnä lampareita ja suonsilmäkkeitä ratalinjalle asti, eikä siten tullut kyseeseen. Olen itsekin siellä lapsena hypellyt ja katsellut kuin Pr2 kiidättää radalla paikallisjunaa Toijalaa kohti.]

[Erkki Nuutio]

Tampereen Sanomat   ti 17.8.1875
Rautatien rakennus täällä alkaa mennä suurilla askelilla eteenpäin sitten kun rakentajat owat saaneet kaksi jättiläistä woitetuksi.  No, mitkä nuo jättiläiset oliwat?  Ne oliwat Sorinahde ja Wiinikanoja.  Saattaaksemme lukijalle selwäksi waikeudet näistä, tahdomme antaa kuwan rautatien linjasta kaiwamatoinna [ennen kaivamisia].
 
Näette, linja oli tämmöinen: kaupungin itäpuolella, Kyttälän esikaupungin ääressä oli peltoja koko iso lampare.  Tämän keskelle oli katsottu pysähdyspaikalle asema.  Kun nyt lähdemme tästä asemasta etelää kohden, niin käytyämme noin 100 syltää [ilmeisesti ruotsalainen syli = 1.7814 m, venäläinen syli olisi avarampi =2.134 m] wastamäkeä huonetten lomitse tulimme Sorinahteen harjulle.  No tästä taas joksikin jyrkkää myötämäkeä noin puoli sataa ja noin sata syltää lamumpaa mäkeälaskettuamme pääsimme Wiinikanojalle, josta alkaa Hatanpään tasainen, mutta ojalle wähän matkaa wiettäwä wainio.  Tasaista maata kesti sitten noin pari wenäjän wirstaa [yksi sellainen = 1.0688 km] Rukkamäkeen, jossa taas oli kiwinen mäki wastassa. 
Edemmä emme huoli mennä, sillä linjaa paikoin ei päässyt muu kuin lintu.

Ruwetkaamme nyt nyt Sorinahdetta alentamaan ja Wiinikanojan laitamia ylentämään.  Nyt näemmme, että ahteesta, joka on noin sata syltä leweää, on korkeimmalta  kohdalta alettawa [lskettava] muutamaa jalkaa waille seitsemänkymmentä jalkaa sywältä maata ja Wiinikanojan,..., rantamat owat lähemmä wiisikymmentä jalkaa nostettawat ennenkun höyryhepo ottaa kulkeaksensa.

Wiime syksynä kun ruwettiin näitä paikkoja tasoittamaan, niin aljettin työntökärryillä lewitellä molemmin puolin ahdetta.  Ensimmältä ja kotwasen jälkeen näytti tuo suuri ahde ikäänkuin naurelewan kylkiensä nihertäjille, tuskin luwaten wiiteenkymmeneen wuoteen laskea nihertäjiä yhtymään sydämessänsä.  Mutta kaiwajatpa, saatuansa wähän pidemmältä tasaista, kutsuiwat hewosta miestä rattainensa ja korinensa.  Nytpä näkiwät mäkemme kupeet aika urakan: kolot suurenewat, alangot tasaantuwat, Wiinikan oja näkee äyräänsä korkenewan myötäänsä ja ennen pitkää riippuu sen ylitse puinen silta, jota kannattawat wankat kiwipatsahat, ja jota myöden ajetaan soraa ojan eteläpuolellekin Sorinahteesta. 
Täten kohosi ojan äyräät siksi, että toisella wiikolla [tarkoittanee 10.8.1875 vaiheilla] woitiin puusillan awulla wetää Wiinikanojan yli uljas rautaten [teräksinen] silta, jonka päät lepääwät tanakoilla kiwipatsailla noin 50 jalan korkeudessa ojan wedestä ja keskempänä kannattaa sitä kahden kiwipankon päällä seisowaa nelireikistä rautaista [teräksistä] kannatinta.

Wiinikanojan ja mäen wälillä owat jalasraudat [kiskot] olleet jo kotwasen aikaa, jotta soraa on woitu waunuilla wieritellä. Rautasilta sanotun ojan ylitse antaa tien walmistumiselle Lempäälän ja Tampereen wälillä uuden wauhdin, kun, näette, nyt woidaan ruweta soraa wetämään täältä hywästä sorapaikasta tuli-hewosella.
Toissa maanantaina [9.8.1875] täytyi jo Sorinahteen päästää kaiwajat [vastakkaisilta puolilta] sydämessänsä yhtymään.  Mutta kiusaa se wieläkin ajattelee.  On näet melkein yhdyntä paikalle warustanut oikein hyllyvän, sinisen ja wesi-itkoisen sawijuonen, josta lähteen silmäkin tirisi, ja josta nyt kaupungin sawenwalajat ja täällinen masuuni wedättäwät kilwassa puhtahinta sawea.  Sanottu sawijuoni on noin wiisi syltää leweä; sen päällä on ainoastaan kyynärä soraa.  Kuinka sywälle ulottunee, enne woi wielä päättää. ....

Asemahuonetta laitetaan ja uuneja muurataan par´aikaa.  Hepojen viisipilttuinen talli, joka on tiileistä, walmistuu tuota pikaa.  Makasiinejä ja muita huoneita on jo mukusti walmiina.

[Erkki Nuutio]

Tampereen Sanomat  Ti 24.8.1875
Rautatien rakennuksesta.  Wiime wiikon lopulla [noin 20.8.1875] kuljeskeli jo höyryweturi Sorinahteen ja Wiinikan ojan wälillä.  Ei ollut wielä rohjennut Wiinikanojan yli juosta.

[Veturi ei ollut siis numero 57, joka oli Viinikanojan eteläpuolella (eikä mitenkään pohjoispuolelle siirrettävissä ennen sillan valmistumista). Mielestäni tämä toinen veturi oli tuotu keskeneräisen puhkaisutyömaan pohjoispuolelle. Sieltä se pystyi viemään soraa Tampereen ratapihalle. Keskeneräisellä välillä puhkaisutyömaan eteläpuolen ja siltatyömaan välillä sillä ei olisi ollut käyttöä, vaan soraa vietiin siellä hevoskärryillä puusillan yli etelään.

Rautatien rakennuskertomuksen ratapihan rakennuksiin, ennenkaikkea veturitallia varten tuotiin tiilet vetämällä (hevoskärryillä). Käytännössä ainoa mahdollisuus oli vetäminen 1874 alkaneesta tiilitehtaasta Viinikanojan suun pohjoisrannan niemekkeeltä. Sieltä oli suora tienkaltainen harjulle (myöhemmän ortodoksikirkon vaiheille), katso Hildén Savipeltojen savupiiput, kartta s. 32.
Samoin varmaan tuotiin ensimmäiset kiskot ratapihalle.
 
En näe muita reittejä mainitun toisen veturin kuljetukseen, kuin tiilitehtaan  purkauslaiturilta tämän tienkaltaisen kautta.  Koska nousua rannasta riitti kilometrin matkalla ehkä 40 m, tulee kyseeseen vain kevyt veturi, mahdollisesti kokoamattomana.
Radanrakennuksen E1-veturit valmistuivat 1875 ja painoivat tyhjänä alle 20 tonnia. Vain ne tulivat kyseeseen.  Carelsin 73 oli todennäköisempi myöhemmän sijoituspaikan valossa.]

[Erkki Nuutio]

Tampereen Sanomat  ti 19.10.1875
Rautatietyö edistyy edistymistään.  Jatkorataa täälliseltä asemahuoneelta Näsijärwen rantaan, Naistenlahteen tehdään par´aikaa.  Juna pääsee jo Turusta Loimaalle ja Hämeenlinnasta Lemposiin. Ennen pitkää päästään jo Lemposista tännekin, koska silta Kuokkalankosken yli, erään Lempäälän miehen sanan mukaan, on jo walmis, joten Lempäälän ja Tampereen wälillä päästään kahdesta päästä tietä walmistamaan. ....

Tampereen Sanomat  ti 18.1.1876
Juhlallisuuksia. ... Kaikkein julallisuuksien kruunu oli kuitenkin torstaina [13.1.1876] kello 5 ja 32 minuttia j.pp., jolloin ensimmäinen juna tulla tuprutteli tänne Turusta ja Hämeenlinnasta.
Wäkeä oli kokoutunut junaa wastaanottamaan asemahuoneen ympärystä joksi laajalta oikein tungolleen, niin että sopi arwata siellä olleen 3 a´4 tuhatta henkeä.
Kun juna alkoi saapua paikalle, rupesi wäestö "hurraata" huutamaan, niin että taiwaslaki kumahteli.  Sittenkun juna oli seisahtunut rupesi laulun suloiset säweleet kaikumaan ja "hurraa"- huutoja päälle; taas lauluja ja hurraata.  Tätä kesti noin puoli tuntia.
Ylewä, juhliwa asemahuoneen suuri sali sai nyt ensikerran täytensä.  Täältä matkusti joku joukkue herroja seurahuoneen saliin juhlaa jatkamaan.  Punaisella, makealla nesteellä täytetty malja kannettiin pöydälle, joka seisoi keskellä lattiaa.  Herra pormestari, kihlakunnan tuomari Procopé tarttui maljaan ja esitti lyhyellä puheella maljan Suomen maalle ja sen edistymiselle. ....
...Hilpeä keskustelu ja maljailu kesti aamupuoleen yötä.

Tampereen sanomat  ti 4.4.1876
Sorinmäeltä III.  .... Wiinikan-ojan rautaista siltaa aiwotaan myöskin korjata, kun perustukset owat ruwenneet mullisteleen kowan painon alla; liike arwattawasti tulee hetkeksi pysähtymään.  Korjaus töihin hankitaan jo kaikenlaisia tarpeita.  ....

[Rakennuskertomuksen (s.89) mukaan sillassa oli kolme jännettä, mutta rakentamisen aikana esiintyi huolestuttavia oireita pilareiden huonon perustan vuoksi. Alkuperäinen muoto vastasi kolmijänteistä Toijalan siltaa (kts. SVR 1862/1912 II s.268).
Siksi päätettiin lisätä kaksi jännettä (eli lopullisesti 4 pilaria ja päissä maatuet). Kahden lisäpilarin muuraus ja kahden lisäjänteen asennus sekä yhdistäminen alkuperäiseen siltaan tehtiin säännöllisen liikenteen jo ollessa käynnissä vuonna 1876 tai 1877. Täydennetystä sillasta on hyvä piirroskuva kirjassa Vanha Tampere (Tampere-Seura, 1945) s.21 .
Tätä siltaa vahvistettiin viimeistään vuosisadan vaihteessa, ehkä jo aikaisemmin, kts. kuva SVR 1862-1912 II s. 292.]

[Erkki Nuutio]

Tampereen Sanomat  ti 18.4.1876
Ylimääräinen rautatienjuna tuli Hämeenlinnasta tänne wiime keskiwiikkona tämänkuun 12 päiwänä 4 j.pp. tuoden koko joukon Hämeenlinnan Normaalilyseon oppilaita kotion Pääsiäistä viettämään.

Tampereen Sanomat  ti 5.9.1876  Lisälehti
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus siitä, mitenkä tullikontrollia on pidettäwä tawarankuljetuksessa Turun - Hämeenlinnan - Tampereen rautatiellä.  Annettu Helsingissä, 15 p:nä kesäkuuta 1876.
Me ALEXANDER Toinen, Jumalan armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsewaltias, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäwäksi: ......

Vielä tapaturmauutisia koottuina:
Tampereen Sanomat 16.2.1875
Surkea tapaturma.  Lempäälässä tapahtui rautatien työssä 5 p. t.k. ikäwä sattuma.  Kolme miestä joutui maata kaiwaissaan maan lohkeaman alle sillä onnettomalla seurauksella, että jokainen kuoli, yksi samana iltana rautatien lasaretin wieressä, toinen sitten sunnuntaina ja kolmas paikalta saatiin kuolleena, sittenkuin kolmattakymmentä kuormaa wietiin maata päältä pois. ...
Sanomia Turusta  30.7.1875
Kowa onnettonuus.  Wiime torstaina tuli muutamia miehiä dresiinillä rautatiellä.  Kun pääsiwät 9 wirstan paikoille kaupungista, oli tielle heitetty mustunut wiittasauwa.  Waunua koetettiin nyt turhaan pysättää, se riensi yli esteen, mutta sai semmoisen tässäyksen, että yksi matkaajista rakennusmestarin apulainen U.Sewón heitettiin waunun alle, niin painawana kun se oli, meni onnettoman ruumiin yli.....  Wainaja oli,....wiime kesänä päässyt ulos täkäläisestä teknillisestä realikoulusta, jonka taitawimpia ja siiwoimpia oppilaita hän oli.....
Tampereen Sanomat 24.8.1875
Kaksi surkeaa onnettomuutta tapahtui rautatien rakennuksella wiime sunnuntai-iltana ja eilen aamulla. Seppä Matti Mäkelä, Kangasalta kotoisin, on ollut täällä rautatien työssä.  Hän meni sunnuntai-iltana tallinmuuraukselle tellingeitä ylös ja putosi sieltä kuoliaaksi ratapölkkyihin.
Maanantai-aamuna putosi kiwenhakkaaja Lindholm Wiinikan sillalta, ja loukkaantui niin, että täytyi wiedä sairashuoneen parannuksille.
Toisella wiikolla oli Lempäälässä pudonnut eräs mies hiekkawaunujen alle, jossa häneltä jalka oli mennyt ihan poikki.
Tampereen Sanomat 19.10.1875
Naistenlahden jatkoradalla on, kuulemma tapahtunut useampia pikku onnettomuuksia.  Mutta wiime torstaina samassa työssä loukkaantui Malakias Lastunen Mouhijärweltä, jokseenkin pahasti.  Hän pani latinkia reikään, jonka siwuun sattunut laahaustikku tietysti otti säkenen ja sytytti ruudit, josta latinki lauesi sillä onnettomalla seurauksella, että löi Lastuselta jalan poikki ja runteli pään joksikin pahasti. Lastunen sairastaa sairashuneella. Saa nähdä tuleeko miestä wai ei.
Tampereen Sanomat  22.12.1875
Surkea kuolema.  Toissa perjantaina t.k. 11 p. tapahtui rautatien työssä Rukkamäkeä lähellä se onnettomuus että kadunlaskija Johan Lundgrén sai kalliota ampuessa ilmaan lentäneen nyrkin kokoisen kiwen päänsä takaraiwoon.  Kiwi oli mennyt pääkalloon niin lujaan että kaksi miestä sai sitä ulos kiskoa.  Luonnollisesti meni mies kohta tunnottomaksi eikä elänytkään kuin muutaman hetken.  Wainaja oli toisten kanssa ollut syrjäymismatkalla wälttääksensä kiwien päälle putoamistaa kulki kuurusissaan eteenpäin jolloin kiwi hänet tapasi.