Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Turha rataremontti?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Esa Väätäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 175


« : Heinäkuu 10, 2018, 07:50:20 »

 Warkauden lehti ,Pääkirjoitukset  Julkaistu  10.07.2018

Liikenneviraston mielestä Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus voi suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta toteutetussa selvityksessä tarkastellaan rataosuuden kuntoa, kustannuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Poikittaisyhteyttä pidetään tärkeänä. Raportissa pidetään liikenteen kasvua mahdollisena.
Mitenkähän asiaa on tutkittu? Rataremontti valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Rataosuus Huutokoskelta Savonlinnaan ehti olla jo lakkautuslistalla ja pitkään näytti siltä, että huonokuntoisen radan päivät ovat luetut. Remontti kuitenkin toteutui perusteena ennen muuta puutavarakuljetukset. Surkuhupaisinta asiassa onkin se, että remontin valmistuttua puutavarajunia on nytkytellyt radalla tuskin nimeksi, ja nyt rataosuus on kokonaan poikki Savonlinnan päässä. Rata tyssää Laitaatsalmeen, jonka yli ei ole enää rautatiesiltaa eikä uuden sellaisen rakentamisesta minkäänlaista tietoa.
42 miljoonan euron investointi ei maksa koskaan itseään takaisin. Voi vain kuvitella, miten Itä-Suomen muuta infraa olisi tuolla summalla kehitetty.
https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645#cxrecs_s
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #1 : Heinäkuu 10, 2018, 19:38:46 »

Warkauden lehti ,Pääkirjoitukset  Julkaistu  10.07.2018

Liikenneviraston mielestä Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus voi suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta toteutetussa selvityksessä tarkastellaan rataosuuden kuntoa, kustannuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Poikittaisyhteyttä pidetään tärkeänä. Raportissa pidetään liikenteen kasvua mahdollisena.
Mitenkähän asiaa on tutkittu? Rataremontti valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Rataosuus Huutokoskelta Savonlinnaan ehti olla jo lakkautuslistalla ja pitkään näytti siltä, että huonokuntoisen radan päivät ovat luetut. Remontti kuitenkin toteutui perusteena ennen muuta puutavarakuljetukset. Surkuhupaisinta asiassa onkin se, että remontin valmistuttua puutavarajunia on nytkytellyt radalla tuskin nimeksi, ja nyt rataosuus on kokonaan poikki Savonlinnan päässä. Rata tyssää Laitaatsalmeen, jonka yli ei ole enää rautatiesiltaa eikä uuden sellaisen rakentamisesta minkäänlaista tietoa.
42 miljoonan euron investointi ei maksa koskaan itseään takaisin. Voi vain kuvitella, miten Itä-Suomen muuta infraa olisi tuolla summalla kehitetty.
https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645#cxrecs_s

40 miltsiä ei ole kovin valtava summa raskaassa infrarakentamisessa. Sillä saa esimerkiksi Laitaatsalmen maantiesillat ja vähän jää, puolet Savonlinnan ohitustiestä tai vajaat puolet Äänekosken radan peruskorjauksesta ja sähköistyksestä.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #2 : Heinäkuu 10, 2018, 19:56:49 »

Warkauden lehti ,Pääkirjoitukset  Julkaistu  10.07.2018

Liikenneviraston mielestä Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus voi suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta toteutetussa selvityksessä tarkastellaan rataosuuden kuntoa, kustannuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Poikittaisyhteyttä pidetään tärkeänä. Raportissa pidetään liikenteen kasvua mahdollisena.
Mitenkähän asiaa on tutkittu? Rataremontti valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Rataosuus Huutokoskelta Savonlinnaan ehti olla jo lakkautuslistalla ja pitkään näytti siltä, että huonokuntoisen radan päivät ovat luetut. Remontti kuitenkin toteutui perusteena ennen muuta puutavarakuljetukset. Surkuhupaisinta asiassa onkin se, että remontin valmistuttua puutavarajunia on nytkytellyt radalla tuskin nimeksi, ja nyt rataosuus on kokonaan poikki Savonlinnan päässä. Rata tyssää Laitaatsalmeen, jonka yli ei ole enää rautatiesiltaa eikä uuden sellaisen rakentamisesta minkäänlaista tietoa.
42 miljoonan euron investointi ei maksa koskaan itseään takaisin. Voi vain kuvitella, miten Itä-Suomen muuta infraa olisi tuolla summalla kehitetty.
https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645#cxrecs_s

40 miltsiä ei ole kovin valtava summa raskaassa infrarakentamisessa. Sillä saa esimerkiksi Laitaatsalmen maantiesillat ja vähän jää, puolet Savonlinnan ohitustiestä tai vajaat puolet Äänekosken radan peruskorjauksesta ja sähköistyksestä.

Noinhan se on, mutta 40 miljoonaa on valtava summa silloin kun se puuttuu. Ja sitä puutetta muussa itäsuomalaisessa väylien kunnossapidossa kyllä riittää.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #3 : Heinäkuu 11, 2018, 18:50:57 »

Warkauden lehti ,Pääkirjoitukset  Julkaistu  10.07.2018

Liikenneviraston mielestä Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus voi suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta toteutetussa selvityksessä tarkastellaan rataosuuden kuntoa, kustannuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Poikittaisyhteyttä pidetään tärkeänä. Raportissa pidetään liikenteen kasvua mahdollisena.
Mitenkähän asiaa on tutkittu? Rataremontti valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Rataosuus Huutokoskelta Savonlinnaan ehti olla jo lakkautuslistalla ja pitkään näytti siltä, että huonokuntoisen radan päivät ovat luetut. Remontti kuitenkin toteutui perusteena ennen muuta puutavarakuljetukset. Surkuhupaisinta asiassa onkin se, että remontin valmistuttua puutavarajunia on nytkytellyt radalla tuskin nimeksi, ja nyt rataosuus on kokonaan poikki Savonlinnan päässä. Rata tyssää Laitaatsalmeen, jonka yli ei ole enää rautatiesiltaa eikä uuden sellaisen rakentamisesta minkäänlaista tietoa.
42 miljoonan euron investointi ei maksa koskaan itseään takaisin. Voi vain kuvitella, miten Itä-Suomen muuta infraa olisi tuolla summalla kehitetty.
https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645#cxrecs_s

40 miltsiä ei ole kovin valtava summa raskaassa infrarakentamisessa. Sillä saa esimerkiksi Laitaatsalmen maantiesillat ja vähän jää, puolet Savonlinnan ohitustiestä tai vajaat puolet Äänekosken radan peruskorjauksesta ja sähköistyksestä.

Noinhan se on, mutta 40 miljoonaa on valtava summa silloin kun se puuttuu. Ja sitä puutetta muussa itäsuomalaisessa väylien kunnossapidossa kyllä riittää.

Tämä radankunnostus taisi kuitenkin olla ministerien joululahjarahoja: joko tuohon tarkoitukseen tai ei mihinkään. Eli on irrelevanttia miettiä, mitä muuta sillä olisi saanut.

Vehviläisen liikenneministerikauden saavutukset eivät olleet aivan parasta A-luokkaa: Huutokosken-Savonlinnan radan peruskorjaus ja valtatien 17 uudelleennumerointi valtatieksi 9.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #4 : Heinäkuu 11, 2018, 19:54:00 »

Toisaalta päätös Laitatsalmen sillasta tehtiin demareiden ollessa hallituksessa. Radan korjaus ja penkan muutos tehtiin demareiden ollessa oppositiossa. Laitaatsalmensillan päätöksen aikaan keput olivat oppositiossa, joten olikohan kyseessä sittenkin demarin "joululahja" kepulle?
Tehden siis eräänlaisen farssin katkaisemalla yhteyden ja syyttämällä tämän jälkeen politiikassa investoijaa?
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #5 : Heinäkuu 14, 2018, 18:17:38 »

Toisaalta päätös Laitatsalmen sillasta tehtiin demareiden ollessa hallituksessa. Radan korjaus ja penkan muutos tehtiin demareiden ollessa oppositiossa. Laitaatsalmensillan päätöksen aikaan keput olivat oppositiossa, joten olikohan kyseessä sittenkin demarin "joululahja" kepulle?
Tehden siis eräänlaisen farssin katkaisemalla yhteyden ja syyttämällä tämän jälkeen politiikassa investoijaa?

Lähtökohtaisesti kuitenkaan virheellisestä investoinnista ei kannata pitää kiinni maailman tappiin asti vain siksi, että sellainen on tehty, jos kiinni pitäminen estää järkevän toiminnan jatkossa.

Eiköhän tuon Laitaatsalmen sillan ylitse saada tarvittaessa ne muutama vaunu vuodessa kulkemaan vaikka rekkavetoisella lavetilla, jos kauheasti mieli tekee. Korkea tai avattava rautatiesilta satunnaiskäyttöön on aika hankalasti perusteltavissa.
tallennettu
Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 430


« Vastaus #6 : Heinäkuu 14, 2018, 18:48:29 »

Ei kai sähköistämättömän radan kääntö- tai nostosilta mahdoton ole toteuttaa tarvittaessa?
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #7 : Heinäkuu 14, 2018, 22:16:13 »

Toisaalta päätös Laitatsalmen sillasta tehtiin demareiden ollessa hallituksessa. Radan korjaus ja penkan muutos tehtiin demareiden ollessa oppositiossa. Laitaatsalmensillan päätöksen aikaan keput olivat oppositiossa, joten olikohan kyseessä sittenkin demarin "joululahja" kepulle?
Tehden siis eräänlaisen farssin katkaisemalla yhteyden ja syyttämällä tämän jälkeen politiikassa investoijaa?

Lähtökohtaisesti kuitenkaan virheellisestä investoinnista ei kannata pitää kiinni maailman tappiin asti vain siksi, että sellainen on tehty, jos kiinni pitäminen estää järkevän toiminnan jatkossa.

Eiköhän tuon Laitaatsalmen sillan ylitse saada tarvittaessa ne muutama vaunu vuodessa kulkemaan vaikka rekkavetoisella lavetilla, jos kauheasti mieli tekee. Korkea tai avattava rautatiesilta satunnaiskäyttöön on aika hankalasti perusteltavissa.

Se muuttuu ylikalliin investoinnin jälkeen suhteessa silla kustannuksiin vähemmän ymmärrettäväksi markkinavoimista. Siispä, kun siihen on jo palanut x-määrä rahaa, on vaikea kuvitella jonkun 0,X määrän säästämisessä jonain hyötynä leikkauskuluna.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #8 : Heinäkuu 15, 2018, 20:15:55 »

Warkauden lehti ,Pääkirjoitukset  Julkaistu  10.07.2018

Liikenneviraston mielestä Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus voi suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta toteutetussa selvityksessä tarkastellaan rataosuuden kuntoa, kustannuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Poikittaisyhteyttä pidetään tärkeänä. Raportissa pidetään liikenteen kasvua mahdollisena.
Mitenkähän asiaa on tutkittu? Rataremontti valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Rataosuus Huutokoskelta Savonlinnaan ehti olla jo lakkautuslistalla ja pitkään näytti siltä, että huonokuntoisen radan päivät ovat luetut. Remontti kuitenkin toteutui perusteena ennen muuta puutavarakuljetukset. Surkuhupaisinta asiassa onkin se, että remontin valmistuttua puutavarajunia on nytkytellyt radalla tuskin nimeksi, ja nyt rataosuus on kokonaan poikki Savonlinnan päässä. Rata tyssää Laitaatsalmeen, jonka yli ei ole enää rautatiesiltaa eikä uuden sellaisen rakentamisesta minkäänlaista tietoa.
42 miljoonan euron investointi ei maksa koskaan itseään takaisin. Voi vain kuvitella, miten Itä-Suomen muuta infraa olisi tuolla summalla kehitetty.
https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645#cxrecs_s

40 miltsiä ei ole kovin valtava summa raskaassa infrarakentamisessa. Sillä saa esimerkiksi Laitaatsalmen maantiesillat ja vähän jää, puolet Savonlinnan ohitustiestä tai vajaat puolet Äänekosken radan peruskorjauksesta ja sähköistyksestä.

Noinhan se on, mutta 40 miljoonaa on valtava summa silloin kun se puuttuu. Ja sitä puutetta muussa itäsuomalaisessa väylien kunnossapidossa kyllä riittää.

Tämä radankunnostus taisi kuitenkin olla ministerien joululahjarahoja: joko tuohon tarkoitukseen tai ei mihinkään. Eli on irrelevanttia miettiä, mitä muuta sillä olisi saanut.

Vehviläisen liikenneministerikauden saavutukset eivät olleet aivan parasta A-luokkaa: Huutokosken-Savonlinnan radan peruskorjaus ja valtatien 17 uudelleennumerointi valtatieksi 9.

Tuossa ne Vehviläisen saavutukset taisivat olla. Rataremontissa vielä sekin omituisuus, että koko hanke meni vieläpä ministerin kannalta "väärään" vaalipiiriin.

Toisaalta moni muu ministeri ei ole saanut aikaan mitään näin konkreettista.
tallennettu
Mikko Otava
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 150


« Vastaus #9 : Heinäkuu 15, 2018, 22:47:23 »

Warkauden lehti ,Pääkirjoitukset  Julkaistu  10.07.2018

Liikenneviraston mielestä Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus voi suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta toteutetussa selvityksessä tarkastellaan rataosuuden kuntoa, kustannuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Poikittaisyhteyttä pidetään tärkeänä. Raportissa pidetään liikenteen kasvua mahdollisena.
Mitenkähän asiaa on tutkittu? Rataremontti valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Rataosuus Huutokoskelta Savonlinnaan ehti olla jo lakkautuslistalla ja pitkään näytti siltä, että huonokuntoisen radan päivät ovat luetut. Remontti kuitenkin toteutui perusteena ennen muuta puutavarakuljetukset. Surkuhupaisinta asiassa onkin se, että remontin valmistuttua puutavarajunia on nytkytellyt radalla tuskin nimeksi, ja nyt rataosuus on kokonaan poikki Savonlinnan päässä. Rata tyssää Laitaatsalmeen, jonka yli ei ole enää rautatiesiltaa eikä uuden sellaisen rakentamisesta minkäänlaista tietoa.
42 miljoonan euron investointi ei maksa koskaan itseään takaisin. Voi vain kuvitella, miten Itä-Suomen muuta infraa olisi tuolla summalla kehitetty.
https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645#cxrecs_s

40 miltsiä ei ole kovin valtava summa raskaassa infrarakentamisessa. Sillä saa esimerkiksi Laitaatsalmen maantiesillat ja vähän jää, puolet Savonlinnan ohitustiestä tai vajaat puolet Äänekosken radan peruskorjauksesta ja sähköistyksestä.

Noinhan se on, mutta 40 miljoonaa on valtava summa silloin kun se puuttuu. Ja sitä puutetta muussa itäsuomalaisessa väylien kunnossapidossa kyllä riittää.

Tämä radankunnostus taisi kuitenkin olla ministerien joululahjarahoja: joko tuohon tarkoitukseen tai ei mihinkään. Eli on irrelevanttia miettiä, mitä muuta sillä olisi saanut.

Vehviläisen liikenneministerikauden saavutukset eivät olleet aivan parasta A-luokkaa: Huutokosken-Savonlinnan radan peruskorjaus ja valtatien 17 uudelleennumerointi valtatieksi 9.

Jälkeenpäinhän näille on helppo naureskella kun investoitiin turhaan. Investointipäätöksen aikaan oli kuitenkin uhkana että Venäjä laittaa Suomeen tuodulle puulle korkeat tullimaksut, jolloin Itä-Suomen paperitehtaiden puunhankinta olisi ollut todellisissa vaikeuksissa ja tähän keksittiin ratkaisuksi tuon radan kunnostaminen että puuta saataisiin sisäsuomesta tehtaiden tarpeisiin. Kukin voi arvailla minkälainen lobbauskoneisto on Stora Enson, Metsäbotnian ja UPM:n taholta ministeriössä käynyt ja millainen maine Vehviläisellä olisi jossei mitään olisi tehty ja puutullit olisivat tulleet voimaan. Kuten tiedettyä, veli venäläinen ilmoittikin että ähäkutti, ei me mitään tulleja nostetakaan, joten juuri kunnostettu rata jäi vaille käyttöä. Nyt kun radalle ei ole tiedossa mitään liikennettä, on aika turha investoida kymmentä miljoonaa  uuteen kääntösiltaan.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #10 : Heinäkuu 16, 2018, 06:52:26 »

Asiasta uutisoitiin myös 27.8.2017:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201708252200350073_pi.shtml

Aiheeseen liittyy myös LVM:n selvitys vuodelta 2007:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78852/LVM46_2007.pdf?sequence=1&isAllowed=y
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 239


« Vastaus #11 : Heinäkuu 23, 2018, 15:19:03 »

Tällä hetkellä ei ole tarvetta kääntösillalle, mutta kuka tietää mikä tilanne on viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Ja koska ministerit ovat idiootteja eikä ministeriöissä ajatella järjellä, kohta on edessä tuon rataosuuden sähköistäminenkin. Saavat Ylv-Ilm ja Hankopaana odottaa vieläkin.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Niila Heikkilä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 161


« Vastaus #12 : Heinäkuu 24, 2018, 00:27:48 »

Tällä hetkellä ei ole tarvetta kääntösillalle, mutta kuka tietää mikä tilanne on viiden tai kymmenen vuoden päästä. Saavat Ylv-Ilm ja Hankopaana odottaa vieläkin.

Kovin mielellään näkisi kaikkein ensimmäisenä korjauskohteena Hpj-Äki rataosuuden. Sillä jos millä korpiradalla on nousujohteinen tulevaisuus Äänekosken puunhankinnan yhä kiihtyessä. Yv-Ilm sähköistys ennen sitä saattaisi jopa kuvitteellisesti huonontaa sen korjausasetelmia kun väliin jäisi silloin sähköistämätön saareke joka on kierrettävissä kumpaakin kautta.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #13 : Heinäkuu 24, 2018, 10:59:13 »

Tällä hetkellä ei ole tarvetta kääntösillalle, mutta kuka tietää mikä tilanne on viiden tai kymmenen vuoden päästä. Saavat Ylv-Ilm ja Hankopaana odottaa vieläkin.

Kovin mielellään näkisi kaikkein ensimmäisenä korjauskohteena Hpj-Äki rataosuuden. Sillä jos millä korpiradalla on nousujohteinen tulevaisuus Äänekosken puunhankinnan yhä kiihtyessä.

Toivottavasti katsotaan ensin seuraavien "biojalostamoiden" sijainnit. Jos Kuopion Sorsasaloon nousee tehdas, niin saattaa heittää eri suuntaan suomenselän puuvirtoja.

Myös Kaenuun, Kemin ja miksei Kemijärvenkin hankkeet vaikuttanevat myös tuon korpiradan rapuvirtoihin.
tallennettu
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #14 : Heinäkuu 24, 2018, 15:41:23 »

Vähäliikenteisten ratojen selvityksessä korjauskohteet ovat priorisoitu siten, että:

1) Heinävaara-Ilomantsi 2019 (45 milj.)
2) Kontiomäki-Ämmänsaari 2020-2022 (90 milj.)
3) Saarijärvi-Haapajärvi 2023-2025 (135 milj.)

Tietenkään hankkeille vielä ei ole myönnetty rahaa, mutta toivottavaa olisi noiden puukuljetusten kannalta tärkeiden ratojen kunnostaminen mahdollisimman pian.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Turha rataremontti?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina