VR:llä ongelmia helteen kanssa

[Teppo Niemi]

- ilmastoinnit hyytyvät ja veturit ylikuumenevat. Näin uutisoi Yleisradio uutisessaan https://yle.fi/uutiset/3-10310979

Uutisen mukaan päivittäin joudutaan ottamaan sivuun vaunuja, joiden ilmastointi on hyytynyt.
Tavaraliikenteessä taas veturien jäähdytysjärjestelmien temppuilu helteessä on aiheuttanut ylikuumenemista.

[Olli Aalto]

Matkustin viikonloppuna Sm3- ja ICS-kalustolla. Osastojen lämpötilat olivat kaikissa vaunuissa järjestään 26–29 astetta, mikä oli 30 asteen ulkolämpötilasta huolimatta turhan paljon. En tiedä, onko lämpötiloja nostettu energian säästämiseksi, onko kylmäaine päässyt loppumaan vai ovatko järjestelmät alimitoitettuja. Ulkona matkatavaroiden raahamisen jälkeen lasin läpi säteilevä aurinko pahensi tilannetta entisestään. Uusinarkauksen kommentti paljastaa hänen asiantuntemuksensa puutteen, sillä nämä nyt koetut lämpötilaerot eivät ole mikään ongelma oikein mitoitetulle jäähdytysjärjestelmille, koska muualla maailmassa ne voivat hyvinkin olla kaksinkertaisia.

[Petri Nummijoki]

Uusinarkauksen kommentti paljastaa hänen asiantuntemuksensa puutteen, sillä nämä nyt koetut lämpötilaerot eivät ole mikään ongelma oikein mitoitetulle jäähdytysjärjestelmille, koska muualla maailmassa ne voivat hyvinkin olla kaksinkertaisia.

Suomessa varmaan lämmitystä talvella pidetään yleensä määräävämpänä kriteerinä, kuin jäähdytystä kesällä. Poikkeuksena esim. ranskalaisten suunnittelema Dr13-veturi, jossa ei kai ollut ongelmia jäähdytyksen kannalta kesällä mutta sitä taas oli vaikea saada pysymään riittävän lämpimänä talvella.

[Olli Aalto]

Uusinarkauksen kommentti paljastaa hänen asiantuntemuksensa puutteen, sillä nämä nyt koetut lämpötilaerot eivät ole mikään ongelma oikein mitoitetulle jäähdytysjärjestelmille, koska muualla maailmassa ne voivat hyvinkin olla kaksinkertaisia.

Suomessa varmaan lämmitystä talvella pidetään yleensä määräävämpänä kriteerinä, kuin jäähdytystä kesällä. Poikkeuksena esim. ranskalaisten suunnittelema Dr13-veturi, jossa ei kai ollut ongelmia jäähdytyksen kannalta kesällä mutta sitä taas oli vaikea saada pysymään riittävän lämpimänä talvella.

Jos jokin asia päätetään silti tehdä, niin sen olettaisi silloin tehtävän myös kunnolla, eikä sinne päin. Tosiasia on, että näitä 30 asteen putkia on tulossa lisää.

[Petri Nummijoki]

Jos jokin asia päätetään silti tehdä, niin sen olettaisi silloin tehtävän myös kunnolla, eikä sinne päin. Tosiasia on, että näitä 30 asteen putkia on tulossa lisää.

Pendolino ja kaksikerroksiset IC-vaunut edustavat 90-luvun suunnittelua ja olivat ilmastoinnin kannalta uutena huomattava parannus. Siihen aikaan siniset vaunut olivat kaukoliikenteessä valtavirtaa eikä niissä ollut jäähdytysilmastointia ollenkaan. Esimerkiksi hellepäivän ajan ratapihalla seisseessä makuuvaunurungossa saattoi olla alkumatkasta lähes saunamaiset olosuhteet, ennen kuin ajoviimasta saatiin ikkunoiden kautta helpotusta. Eipä autoissa, traktoreissa ja busseissakaan jäähdytysilmastointeja ollut ennen 90-lukua, jos jätetään laskuista lippulaivamallit, jotka esiintyivät useammin mainoksissa, kuin arkisessa käytössä.

[Mikko Herpman]

Sinällään, jos jäähdytys/ilmanvaihto ylipäätään toimii ja lämpötila/kosteus laskee vaunussa vaikka vain 3-5-astetta ulkolämpötilaa alemmas olo on jo suhteellisen miellyttävä. En tiedä mille ulkolämpötiloille jäähdytys on laskettu riittävän Sm3/kakskerrosvaunuissa, varmaankin +30 ja yli on toki niin paljon että kylmäkompressorit käyvät lähes jatkuvasti eli laitteisto on kovilla.

Miten lie Flirtit, Sm4. Ovat uudempia, onko niissä enemmän jäähdytystehoa? Toki koska uudempia, joten ehkä ainakin vikatilanteita tullee vähemmän?

Veturien osalta lämmöntuotto/jäähdytysteho on laskettavissa, lieneekö Dr13 jäähdytysteho paljon parempi, vaikkapa Dr12 verrattuna? Miten herkkiä ovat vaikkapa Sr1/Sr2 helteelle ja raskaalle junalle. Omat käytännön kokemukset tulevat Dm7-kalustosta, mikäli joudutaan ajamaan pitkään isoa kovaa helteessä, yli 25-astetta ollaan jo aika lähellä maksimia. Tänä kesänä ajettiin muutamia ajoja lähes +30 helteellä ja se vaatii hieman jäähdyttelyä ajoittain pitkien nousujen jälkeen. Aikanaanhan oli sanonta lätässä, että "ensin ajetaan nopeusmittarin mukaan, sen jälkeen lämpömittaria seuraten".

Uutisoinnissahan on myös veturinkuljettajien jaksaminen ja hyvinvointi, ilman muuta tärkeää turvallisuuden kannalta. Toki josko juna pitää pysäyttää pitkäksi aikaa että kuljettaja virkistyy vaikkapa ravintolavaunussa, siitäkin oma vaivansa aiheutuu. Lieneekö näin paljon toimittu? Miten ovat kuskiparat aiemmin vetureissa kestäneet ilman ilmastointia... No kesällä kuuma ja talvella kylmä..

[Lauri Uusitalo]

Jos jokin asia päätetään silti tehdä, niin sen olettaisi silloin tehtävän myös kunnolla, eikä sinne päin. Tosiasia on, että näitä 30 asteen putkia on tulossa lisää.

Onko sinulla tiedossa tarkemmin uusien Ed-vaunujen toimitussisältö?

[Jaakko Pehkonen]

Miten ovat kuskiparat aiemmin vetureissa kestäneet ilman ilmastointia... No kesällä kuuma ja talvella kylmä..

Itse olen  kuullut tarinoita, mitän kuskit ovat käyneet uimassa järvessa tai höyryaikaan tenderissä.

[Simo Virtanen]

Matkustin eilen vakioreittiäni eli Joensuu - Tikkurila - Tampere.

IC8:n ERd:n yläkerrassa oli sopiva lämpötila, mutta yläpäädyssä oleva ilmastoinnin kompura piti kuoleman korinaa. Tämän kuuli asemilla seistäessä. Kompura kuitenkin kesti Tikkurilaan asti.

Oikoradalla sitten pysäytettiin Haarajoen asemalla laituriin. Veturin akselisto kävi kuumana ja vek siellä kävi lämpöjä mittailemassa. Onneksi sentään jäätiin laituriin ja konnari kehoitti matkustajia jaloittelemaan. Piti itsekin käydä ihmettelemässä. Jäätiin jotain 40 minuuttia myöhään.

Jatkoyhteytenä palveli IC177, jossa kipusin Edb:n yläkertaan. Istuin takimmaisessa penkissä wc:n takana ja varjon puolellakin ilma tuntui tuskastuttavan kuumalta ja kostealta. Riksun jälkeen sitten kävin hakemassa kahvia ja ihmetyksekseni vaunun lämpötila laski ehkä kolmannen penkkirivin jälkeen mukavn viileäksi. Siirsin kamppeeni tyhjille keskipaikoille ja siinä oli ihan ok matkustaa.

[Olli Aalto]

Sinällään, jos jäähdytys/ilmanvaihto ylipäätään toimii ja lämpötila/kosteus laskee vaunussa vaikka vain 3-5-astetta ulkolämpötilaa alemmas olo on jo suhteellisen miellyttävä. En tiedä mille ulkolämpötiloille jäähdytys on laskettu riittävän Sm3/kakskerrosvaunuissa, varmaankin +30 ja yli on toki niin paljon että kylmäkompressorit käyvät lähes jatkuvasti eli laitteisto on kovilla.

Miten lie Flirtit, Sm4. Ovat uudempia, onko niissä enemmän jäähdytystehoa? Toki koska uudempia, joten ehkä ainakin vikatilanteita tullee vähemmän?

Veturien osalta lämmöntuotto/jäähdytysteho on laskettavissa, lieneekö Dr13 jäähdytysteho paljon parempi, vaikkapa Dr12 verrattuna? Miten herkkiä ovat vaikkapa Sr1/Sr2 helteelle ja raskaalle junalle. Omat käytännön kokemukset tulevat Dm7-kalustosta, mikäli joudutaan ajamaan pitkään isoa kovaa helteessä, yli 25-astetta ollaan jo aika lähellä maksimia. Tänä kesänä ajettiin muutamia ajoja lähes +30 helteellä ja se vaatii hieman jäähdyttelyä ajoittain pitkien nousujen jälkeen. Aikanaanhan oli sanonta lätässä, että "ensin ajetaan nopeusmittarin mukaan, sen jälkeen lämpömittaria seuraten".

Uutisoinnissahan on myös veturinkuljettajien jaksaminen ja hyvinvointi, ilman muuta tärkeää turvallisuuden kannalta. Toki josko juna pitää pysäyttää pitkäksi aikaa että kuljettaja virkistyy vaikkapa ravintolavaunussa, siitäkin oma vaivansa aiheutuu. Lieneekö näin paljon toimittu? Miten ovat kuskiparat aiemmin vetureissa kestäneet ilman ilmastointia... No kesällä kuuma ja talvella kylmä..

Tiedän kyllä, että jo muutama aste riittää miellyttävään olotilaan, mutta näillä matkoilla se ei siihen riittänyt, vaan olosuhteet olivat tukalahkot. On otettava huomioon, että matkustajat joutuvat laiturilla auringonpaahteessa junaa odottaessaan hikoilemaan. On myös matkustajia, jotka esim. työnsä puolesta joutuvat pukeutumaan hiostavampiin edustusvaatteisiin. Tällöin lämpötilaeron tarve kasvaa verrattuna kotona/toimistossa lyhyissä vaatteissa paikoillaan istuttaessa.

Jos jokin asia päätetään silti tehdä, niin sen olettaisi silloin tehtävän myös kunnolla, eikä sinne päin. Tosiasia on, että näitä 30 asteen putkia on tulossa lisää.

Onko sinulla tiedossa tarkemmin uusien Ed-vaunujen toimitussisältö?

En nyt oikein ymmärrä, miten tietoni uusien Ed-vaunujen toimitussisällöstä liittyy laitteiston alimitoitukseen/huollon puutteeseen.

Jos jokin asia päätetään silti tehdä, niin sen olettaisi silloin tehtävän myös kunnolla, eikä sinne päin. Tosiasia on, että näitä 30 asteen putkia on tulossa lisää.

Pendolino ja kaksikerroksiset IC-vaunut edustavat 90-luvun suunnittelua ja olivat ilmastoinnin kannalta uutena huomattava parannus. Siihen aikaan siniset vaunut olivat kaukoliikenteessä valtavirtaa eikä niissä ollut jäähdytysilmastointia ollenkaan. Esimerkiksi hellepäivän ajan ratapihalla seisseessä makuuvaunurungossa saattoi olla alkumatkasta lähes saunamaiset olosuhteet, ennen kuin ajoviimasta saatiin ikkunoiden kautta helpotusta. Eipä autoissa, traktoreissa ja busseissakaan jäähdytysilmastointeja ollut ennen 90-lukua, jos jätetään laskuista lippulaivamallit, jotka esiintyivät useammin mainoksissa, kuin arkisessa käytössä.

Yksikerroksiset siniset Rt-vaunut edustivat 70-luvun alun suunnittelua ja olivat ilmastointinsa kannalta uutena huomattava parannus. Silti jo sen ajan tekniikka riitti viilentämään vaunut säällä kuin säällä keittiön lämpökuormista huolimatta. Kerrotun mukaan niissä vaunuissa jäähdytysteho ei loppunut kesken, kuten nykyään. Kylmätekniikan vanhanaikaisuudella ei voi vedota riittävän tehon puutteeseen. Ainoastaan laitteiden hyötysuhde on kyllä parantunut vuosikymmenten saatossa, mutta tehoa on aina löytynyt.

[Petri Nummijoki]

Yksikerroksiset siniset Rt-vaunut edustivat 70-luvun alun suunnittelua ja olivat ilmastointinsa kannalta uutena huomattava parannus. Silti jo sen ajan tekniikka riitti viilentämään vaunut säällä kuin säällä keittiön lämpökuormista huolimatta. Kerrotun mukaan niissä vaunuissa jäähdytysteho ei loppunut kesken, kuten nykyään. Kylmätekniikan vanhanaikaisuudella ei voi vedota riittävän tehon puutteeseen. Ainoastaan laitteiden hyötysuhde on kyllä parantunut vuosikymmenten saatossa, mutta tehoa on aina löytynyt.

Rt-vaunuista en tiedä mutta siniset vaunut yleisesti ottaen eivät olleet hellepäivien ilmastoinnin kannalta parannus vaan heikennys, koska puuvaunut eivät kuumentuneet yhtä herkästi ja puuvaunuissa oli myös enemmän avattavia ikkunoita. Muuten siniset vaunut olivat tietysti monessa suhteessa paljon edeltäjiään parempia.

Mutta ei kysymys olekaan siitä, etteikö ennenkin olisi ollut mahdollista tehdä tehokkaampaa jäähdystä. Eihän ensimmäisissä bussien jäähdytysilmastoinneissakaan ollut ongelmana yleensä tehonpuute vaan se, että olivat turhankin kylmiä ja vetoisia. Tarkoitan sitä, että vaatimustaso ehtii 20 vuoden aikana muuttua jo sen verran, että ilmastointi voi olla täysin asiallisesti aikoinaan suunniteltu, vaikka se ei enää kaikkia tämän päivän matkustajia miellyttäisi.

[Lauri Uusitalo]

Jos jokin asia päätetään silti tehdä, niin sen olettaisi silloin tehtävän myös kunnolla, eikä sinne päin. Tosiasia on, että näitä 30 asteen putkia on tulossa lisää.

Onko sinulla tiedossa tarkemmin uusien Ed-vaunujen toimitussisältö?

En nyt oikein ymmärrä, miten tietoni uusien Ed-vaunujen toimitussisällöstä liittyy laitteiston alimitoitukseen/huollon puutteeseen.

Kuvittelin, että viittasit uusiin vaunuihin tuolla "30 asteen putkilla" ja niiden ilmastointilaitteisiin.