Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Tasoristeysonnettomuudesta Raaseporissa ei syytettä  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« : Syyskuu 28, 2018, 06:20:38 »

https://yle.fi/uutiset/3-10423426
tallennettu
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #1 : Syyskuu 28, 2018, 17:45:04 »

Joo, kihlakunnansyyttäjä Jutta Biström päätti räväyttää.  Varmaan pitää paikkansa että kuljettajan näkyvyys junan suuntaan oli eri syistä huono jne. Mutta ainakin menneinä vuosikymmeninä näkemissäni tasoristeysonnettumuutta koskevissa ratkaisuissa oli vahvana periaatteena, että autoilijalla ei ollut oikeutta ajaa rautatien tasoristeykseen "sokkona" ("ei sieltä varmaan junaa tule"). Hyvin usein junan alle ajanut autonkuljettaja esittikin perusteeksi syyttömyydelleen onnettomuuteen, että näkyvyys oli kovin huono, keli oli tosi huono yms. Kuitenkin siis vahva oikeusperiaate oli, että kuskin piti sitten pysäyttää autonsa ennen risteystä ja komentaa jonkun autossa olevista nostamaan perseensä penkistä ja kävelemään katsomaan, tuleeko sitä junaa vai ei. Jos näin ei menetelty, kuljettaja ei välttynyt rikosoikeudellisesta ja siviilioikeudellisesta vastuusta.

Sama periaate oli jos autoilija tuli esimerkiksi kaupungissa kapeasta porttikäytävästä kadulle. Kuljettajan oli lähetettävä apumies katsomaan, voiko kadulle ajaa turvallisesti. Tästäkin periaatteesta on runsaasti oikeuskäytäntöä.

Kun en ole perehtynyt tarkemmin jutun asiakirjoihin, en uskalla ottaa nyt tähän asiaan enemmälti kantaa. Totean vain että kyllähän ainakin nyt auton kyydissä olisi joutilaita "vartiomiehiä" ollut riittävästi varmistamaan turvallisen radanylityksen. Lehdissä olevista kommenteista päätellen kihlakunnansyyttäjän ratkaisua on paitsi kehuttu myös kovasti arvosteltu. Saapa nähdä ottaako valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä syyteasian ratkaistavakseen. Heillä on siihen oikeus.
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #2 : Lokakuu 01, 2018, 17:11:40 »

Entä jos juna hiljentäisi vauhtinsa nopeuteen 20-50 km/h ennen vartioimatonta tasoristeystä?
tallennettu
Roope Prusila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1225


« Vastaus #3 : Lokakuu 01, 2018, 18:09:49 »

Entä jos juna hiljentäisi vauhtinsa nopeuteen 20-50 km/h ennen vartioimatonta tasoristeystä?

Mikäs järki siinä olisi? Se nyt vaan on autoilijan tehtävä väistää junaa, ei toisin päin.
tallennettu

Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #4 : Lokakuu 01, 2018, 18:22:56 »

Entä jos juna hiljentäisi vauhtinsa nopeuteen 20-50 km/h ennen vartioimatonta tasoristeystä?

Matka-aika kasvaisi niin pitkäksi, että liikenteen voisi varmaan sitten lakkauttaa kokonaan.
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #5 : Lokakuu 01, 2018, 18:33:57 »

Entä jos juna hiljentäisi vauhtinsa nopeuteen 20-50 km/h ennen vartioimatonta tasoristeystä?

Matka-aika kasvaisi niin pitkäksi, että liikenteen voisi varmaan sitten lakkauttaa kokonaan.

Jos IC-junan nopeus on 140 km/h, niin hidastus viiteenkymppiin ja kiihdytys takaisin lisäisi n. minuutin ja 15 sekuntia matka-aikaa, kahteenkymppiin jarrutettuna kaksi ja puoli minuuttia.
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #6 : Lokakuu 01, 2018, 19:04:17 »

Ei vartioimattomia tasoristeyksiä ole kovin monta.
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #7 : Lokakuu 01, 2018, 19:22:46 »

Ei vartioimattomia tasoristeyksiä ole kovin monta.

Suomessa on noin 2700 tasoristeystä, joista 2000 on vartioimattomia.
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #8 : Lokakuu 01, 2018, 20:44:20 »

Jos junat hiljentävät viiteenkymppiin tunnelissa, miksei sitten tasoristeyksessä?
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #9 : Lokakuu 01, 2018, 20:59:08 »

Jos junat hiljentävät viiteenkymppiin tunnelissa, miksei sitten tasoristeyksessä?

Tunneleita on rataverkolla 45 kappaletta, eikä niissä lähtökohtaisesti ajeta viittäkymppiä, jollei tunnelin kunto tällaista nopeutta jostain syystä edellytä.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #10 : Lokakuu 01, 2018, 21:50:44 »

No entä jos määrättäisiin että junien on käytettävä äänimerkkiä ennen vartioimatonta tasoristeystä, ja useamman kerran, ainakin taajamen ulkopuolella?
Ja käytettävä kaukovaloja jos näkyvyys huono tai pimeää?

t. Rainer
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #11 : Lokakuu 01, 2018, 22:29:49 »

Yleensä junassa on aina "kaukovalot" ja äänimerkkiä kuulee käytettävän silloin tällöin. Tuo äänimerkin antaminen on toki vähentynyt paljon. Nopeusrajoitus 80 km/h on käytössä asemalaiturien tasoristeyksissä
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #12 : Lokakuu 14, 2018, 15:17:24 »

Jos nopeus olisi tasoristeyksen lähellä 50 km/h, juna ehkä ehtisi pysähtyä, jos kuljettaja huomaisi parinsadan metrin päässä että auto on tulossa eteen?
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #13 : Lokakuu 14, 2018, 15:44:11 »

Jos nopeus olisi tasoristeyksen lähellä 50 km/h, juna ehkä ehtisi pysähtyä, jos kuljettaja huomaisi parinsadan metrin päässä että auto on tulossa eteen?
Typerä ja täysin mahdoton ajatus.
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #14 : Lokakuu 14, 2018, 18:54:40 »

Entä jos juna hiljentäisi vauhtinsa nopeuteen 20-50 km/h ennen vartioimatonta tasoristeystä?

Matka-aika kasvaisi niin pitkäksi, että liikenteen voisi varmaan sitten lakkauttaa kokonaan.

Jos IC-junan nopeus on 140 km/h, niin hidastus viiteenkymppiin ja kiihdytys takaisin lisäisi n. minuutin ja 15 sekuntia matka-aikaa, kahteenkymppiin jarrutettuna kaksi ja puoli minuuttia.

Eikä tasoristeyksiä ei sallita radoille, joiden nopeus on yli 140 kilometriä tunnissa. Mutta kai junassa istuvilla on kova kiire jonnekin.
tallennettu
Matti Lehtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 252


« Vastaus #15 : Lokakuu 14, 2018, 19:04:25 »

..............  Kun en ole perehtynyt tarkemmin jutun asiakirjoihin, en uskalla ottaa nyt tähän asiaan enemmälti kantaa.........
Kun kuulin tämän uutisen, oma välitön fiilikseni oli, että oikeus voitti. Luotan suomalaiseen oikeuslaitokseen ja syyttäjällä on varmasti ollut käytettävissä kaikki tarvittava informaatio. Kuljettajalla on varmasti itsesyytöksiä ja kärsimystä ilman oikeusprosessiakin.

Tuossa valitettavassa tapauksessa järjestelmä petti ja osaset loksahtivat kohtalokkaasti kohdalleen siten kuin loksahtivat. Yhden alimman portaan yksilön syyttäminen tuossa tilanteessa olisi ollut oikeusmurhaa. Jos tuota olisi lähdetty oikeudessa penkomaan, olisi pitänyt käydä läpi koko harjoituksen turvallisuussuunnitelmia ja mitä niissä meni vikaan. Samon samassa yhteydessä, miksi rataverkolla oli tuollainen tasoristeys, jolla oli nuo hyvin tiedossa olevat ominaisuudet - ja miten se oli otettu huomioon harjoituksen turvallisuussuunnittelussa.

tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #16 : Lokakuu 14, 2018, 19:18:02 »

Niin, olisi voinut kuljettajasolttupojalle olla vähän huono jäädä kovin moneksi minuutiksi tuohon tasoristeykseen ihmettelemään, kun armeijassa nyt yleensä tapaa olla kiire kaikkialle. Painetta asioiden nopeaan hoitamiseen pistetään niin paljon, että oikeasti juridisen vastuun pitää olla ylempänä kuin sillä asevelvollisella pojanplantulla, joka toimii armeijan kurin paineen alla.
Ja siellä ylempänä taas ei voida oikeasti tietää joka ikistä tasoristeystä, vaan tasoristeyksen siedettävään turvallisuuteen pitää voida luottaa. Oikeastaan miltään armeijan osalta ei taideta voida vaatia tuollaisen asian parempaa hoitamista, koska armeijan tehtävä on valmistautua sotiin ja muihin kriisitilanteisiin, ei käyttää kaikkia resurssejaan Suomen tasoristeysten tuntemiseen.

Vastuussa voi siis lopulta olla tässä tilanteessa lähinnä se, joka on vastuussa sen tasoristeyksen olemassaoloon sekä siihen, ettei tien tulokulmaa tasoristeyksen luo ole muutettu turvallisemmaksi. Eikä kai tuokaan henkilö voi vastuussa olla.

Näkisin kyllä sinänsä, että ehkä jokin tuomio ilman mitään rangaistusta ja velvollisuutta minkään oikeudenkäyntikustannusten maksamiseen olisi ollut tässä silti järkevä veto. Ei ole sekään ihan hirveän hyvä asia, että tässä siirretään tasoristeysturvallisuuden vastuuta pois siltä tasoristeyksen ylittäjältä. Riippuu toki kuljettajan psyykkeestäkin: Ehkä se tuomio olisi rikkonut kuljettajan elämää liikaa.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #17 : Lokakuu 14, 2018, 21:22:40 »

..............  Kun en ole perehtynyt tarkemmin jutun asiakirjoihin, en uskalla ottaa nyt tähän asiaan enemmälti kantaa.........
Kun kuulin tämän uutisen, oma välitön fiilikseni oli, että oikeus voitti. Luotan suomalaiseen oikeuslaitokseen ja syyttäjällä on varmasti ollut käytettävissä kaikki tarvittava informaatio. Kuljettajalla on varmasti itsesyytöksiä ja kärsimystä ilman oikeusprosessiakin.
Siis tämä juttuhan ei päässyt edes oikeuslaitoksen arvosteltavaksi, kun syyttäjä itse päätti toimia tuomarina ja päätti jättää syytteen nostamatta. Ehkä kuitenkin olisi ollut asian oikeudelliseksi selvittämiseksi aiheellista saattaa tämä asia oikeuslaitoksen arvioitavaksi, kun sentään tässä tasoristysonnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä.  Ja lisäksi kuoli yksi matkustaja junassa, mutta ilmeisesti hän kuoli sellaisesta syystä, jolla ei ollut riittävää syy-yhteyttä itse tasoristeysonnettomuuteen.  Toki tasoristeys oli erittäin vaarallinen, mutta ainakin menneinä vuosikymmeninä auton kuljettajan vastuuta tulkittiin siten, että kuljettajan oli oltava täysin varma siitä, että junaa ei tule ennen ajamista kiskoille. Ellei muutoin ollut varma, niin lähetti apumiehen katsomaan tuleeko junaa. Sitten hän oli varma. Eli aikaisemmin ainakin oikeuskäytäntö oli sellainen, että arvauksen perusteella kuljettajalla ei kerta kaikkiaan ollut oikeutta ajaa kiskoille. Minulle ei ole selvinnyt, miksi arvauksen varassa ajaminen tasoristeykseen olisi ollut kuljettajalle nyt sallittua. Mutta en ole lukenut tämän jutun asiakirjoja enkä siis voi tietenkään ottaa mutu-tuntumalla kantaa syyttäjän ratkaisuun. Eihän näitä juttuja ratkaista oikeudessakaan mutu-tuntumalla.

Toinen minua kummastuttava asia on, että tämä tasoristeyshän on nyttemmin todettu erittäin vaaralliseksi (nyt jopa suljettu liikenteeltä) ja sen kautta ajettiin läheisen joukko-osaston harjoitusalueelle edestakaisin. Täytyihän siten joukko-osaston johtajiston (siis niiden joilla on kauluksissa nappuloita) tietää rautatien ylittämisen vaarallisuudesta. Miksi siis joukko-osaston "yläpäästä" ei ollut annettu määräystä, että sotilasajoneuvojen ylittäessä tällaisen vaarallisen tasoristeyksen,  apumiehen tulee mennä sitä ennen jalkaisin varmistamaan tasoristeykseen, ettei junaa tule. Käytetäänhän armeijassa erilaisia vartiomiehiä ja opasmiehiä muutoinkin aivan yleisesti. Nythän vastuu ylittämisestä jäi yksittäisten ajoneuvonkuljettajien vastuulle eli alimmalle tasolle, mikä ei tunnu ollenkaan oikeudenmukaiselta kun kuitenkin esimiesten täytyi tietää tasoristeyksen vaarallisuudesta. Olen miettinyt, onko tämä seikka ehkä vaikuttanut jotenkin syyttäjän ratkaisuun.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #18 : Lokakuu 15, 2018, 03:28:13 »

Tommosessa täysin hierarkisessa laitoksessa ei voida olettaa alemman portaaan tekevän mitään ratkaisuja.

Mun mielestä olisi kohtuutonta vaatia kyseiselle kuljettajalle tuomiota. Ehkä hierarkiassa ylempi voisi saada syytteen, mutta ei tämä kuljettaja jolle oli annettu tehtävä jota hän ei voinut turvallisesti suorittaa vaikka oli vasta koulutusvaiheessa. Silloinhan vasta opetellaan tekemään jotain. Tulee myös mieleen, miksi etsitään syyllistä kun olennaista on etsiä syytä. Ei kenenkään tuomitseminen johda oikeastaan yhtään mihinkää.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #19 : Lokakuu 15, 2018, 03:42:39 »

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10616.75.html

Tuossa edellinen keskustelu aiheesta. Siellä moni esittämäni näkökanta tyrmättiin. Osa ehkä syystä, osa varmaan syyttä.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #20 : Lokakuu 15, 2018, 07:40:37 »

Tommosessa täysin hierarkisessa laitoksessa ei voida olettaa alemman portaaan tekevän mitään ratkaisuja.

Mun mielestä olisi kohtuutonta vaatia kyseiselle kuljettajalle tuomiota. Ehkä hierarkiassa ylempi voisi saada syytteen, mutta ei tämä kuljettaja jolle oli annettu tehtävä jota hän ei voinut turvallisesti suorittaa vaikka oli vasta koulutusvaiheessa. Silloinhan vasta opetellaan tekemään jotain. Tulee myös mieleen, miksi etsitään syyllistä kun olennaista on etsiä syytä. Ei kenenkään tuomitseminen johda oikeastaan yhtään mihinkää.
Nyt vain on niin, että kun sentään kolme ihmistä kuoli tuossa tasoristeysonnettomuudessa, niin jo lakikin vaatii että huolellisesti selvitetään, onko joku menetellyt asiassa rikosoikeudellisesti virheellisesti. Ja jos on, niin hänet asetetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Onhan iät ajat autonkuljettajia ollut syyttessä käräjillä, vaikka kukaan ei ole edes kuollut törmäyksessä junan kanssa.

Kuljettajan vastuu perustuu tietysti suoraan tieliikennelain 7 §:ään riippumatta siitä, ajaako ajoneuvoa varusmies vai siviilihenkilö. Tasoristeyksen ylittämissäännöt on opeteltu jo siinä vaiheessa, kun kuljettaja on autokoulussa opetellut ensimmäistä ajokorttiaan. Katselin netistä, miten nykyään autokoulussa tasoristeyksen ylittämistä opetetaan, ja "Ajokorttikoulu", jossa tasoristeyksen ylittämisestä sanotaan seuraavasti: "Rautatietä ylitettäessä täytyy olla erityisen varovainen. Kiskot saa ylittää kun on varma siitä ettei junaa tule".  Siis jokainen oppii tasoristeyksen ylittämissäännöt jo siinä vaiheessa kun hän saa ensimmäisen ajokorttinsa. Ja oikeudellisesti on niin, että nimenomaan kuljettaja on ensisijaisesti vastuussa tasoristeyksen ylittämisestä. Eli lain mukaan nimenomaan kuljettaja tekee yksittäistapauksessa ratkaisun rautatien ylittämisestä ja hän myös vastaa ratkaisustaan rikosoikeudellisesti.

Toinen asia mielestäni on, että yleensäkin olisi aihetta kiinnittää huomiota myös joukko-osaston esimiesten velvollisuuteen antaa ennakkoon määräyksiä vaarallisten sotilasajoneuvojen käyttämien vartioimattomien tasoristeysten ylittämiseen. Kuten juuri "tähystäjän" lähettämiseen varmistamaan ajoneuvojen turvallinen ylitys. Olisi ehkä jopa voinut laajentaa tutkintaa siihen suuntaan, että olisiko esimiesten pitänyt antaa tällaisia määräyksiä.

Näitä mutu-ajatuksia on esitetty paljon esimerkiksi Helsingin Sanomain syyttäjän päätöstä koskevan uutisen kommenteissa. Monet kommentaattorit tuntuivat olevan sitä mieltä, että aivan oikea ratkaisu, mutta huomattavasti suurempi osa sitä mieltä että syyttäjältä täysin väärä ratkaisu, joka antaa autoilijoille merkillisen viestin siitä, miten vartioimatonta tasoristeystä kuuluu lähteä ylittämään. Varsinkin kun seuraukset sokkona risteykseen ajamisesta ovat olleet näinkin surulliset.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #21 : Lokakuu 15, 2018, 18:12:02 »

Toinen minua kummastuttava asia on, että tämä tasoristeyshän on nyttemmin todettu erittäin vaaralliseksi (nyt jopa suljettu liikenteeltä) ja sen kautta ajettiin läheisen joukko-osaston harjoitusalueelle edestakaisin. Täytyihän siten joukko-osaston johtajiston (siis niiden joilla on kauluksissa nappuloita) tietää rautatien ylittämisen vaarallisuudesta. Miksi siis joukko-osaston "yläpäästä" ei ollut annettu määräystä, että sotilasajoneuvojen ylittäessä tällaisen vaarallisen tasoristeyksen,  apumiehen tulee mennä sitä ennen jalkaisin varmistamaan tasoristeykseen, ettei junaa tule. Käytetäänhän armeijassa erilaisia vartiomiehiä ja opasmiehiä muutoinkin aivan yleisesti. Nythän vastuu ylittämisestä jäi yksittäisten ajoneuvonkuljettajien vastuulle eli alimmalle tasolle, mikä ei tunnu ollenkaan oikeudenmukaiselta kun kuitenkin esimiesten täytyi tietää tasoristeyksen vaarallisuudesta. Olen miettinyt, onko tämä seikka ehkä vaikuttanut jotenkin syyttäjän ratkaisuun.
Onnettomuus olisi voitu välttää jos ajoneuvosaattue olisi ajanut  Lappohjan taajaman kautta vt 25:lle,  missä rata ylittää tien siltaa pitkin. Ilmeisesti nällä pikkuteillä ajaminen kuului "harjoitukseen" mutta silloin olisi pitänyt ohjeistaa paremmin. Tai sitten haluttiin välttää valtatien työmatkaruuhkaan joutumista.

Osa nykyajan varusmiehistä ei välttämättä ole nähnyt tasoristeystä aikaisemmin, tosin tällä kuljettajalla oli ymmärtääkseni aamuja sen verran vähän jäljellä että paikat lienevät olleet tuttuja.

t. Rainer
tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 280


« Vastaus #22 : Lokakuu 16, 2018, 20:33:28 »

Vuonna puulusikka ainakin traktorikyydeissä ajoneuvon johtajana toimi kyydissä olevan ryhmän RJ. Nyt sitten coxu ja RJ torkkuivat hytissä ja ajaminen oli rattimatin vastuulla. Mä olin 18 vuotta sitten tuon puolisotilaallisen joukko-osaston kertauksissa ihan suomenkielisenä ja laimean osanoton vuoksi en saanut omaa joukkuetta, mutta autokuskeista oli pulaa, joten päädyin C-kortillisena siviiliScanian puikkoihin. Keltalappusiin olisi pitänyt ajaa intin kortti, mutta lainavempaimia sai ajaa siviilikortilla. Eipähän kukaan kysynyt, osaanko ajaa, edelliskerrasta olikin vuosia, mutta äkkiä homma palautui mieleen ja 142 oli harjoituksen tehokkain biili, Raasinkorven soratiet tuli käytettyä koko leveydeltä... joku majuri vähän ihmetteli Naantalin satamassa että miten autokuskilla on mansikka otassa ja nappulat kaulassa, mutta selitin ajavani harjoituksen suurinta ajoneuvoa...
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #23 : Lokakuu 18, 2018, 23:56:56 »

En jaksa alkaa kehittämään sen ihmeempiä lainaushimmeleitä. Eero Karttusen kanssa olemme samaa mieltä, että asia on varmasti tutkimuksen arvoinen. Olisiko se sitten pitänyt vielä viedä käräjäoikeuteen, tästä olemme erimieltä. Syyttäjä käytti tässä hänelle annettua oikeutta jättää asia syyttämättä. Ei se tarkoita etteikö asiaa olis tutkittu, ainoastaan ettei tuomittavia löydetty. Tämä asiahan on harvinaisen hyvin tutkittu.

Kuljettajahan oli varusmies, ei siis koulutuksensa loppuun käynyt henkilö. Varmaan se oikea syytettävä olisi löytynyt esimiesportaasta, mutta asia lienee liian hankala selvittää tavalliselle syyttyjälle ja kuka sen tietää kenen pää sieltä olisi "pölkylle" päätynyt.

En tiedä opiskeleeko Karttunen lakia vai onko aivan samanlainen Finlexin tavaaja kuin minäkin, mutta hänellä olisi syytä perehtyä hieman oikeusjärjestelmän rakenteeseen enemmän kuin  itse lakitekstiin. Jos taas alaa opiskelee, on alan opetus lähtenyt etenemään latvasta käsin.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #24 : Maaliskuu 08, 2019, 06:29:55 »

No niin, nyt sitten valtakunnansyyttäjän sivultakin löytyvän tiedotteen mukaan apulaisvaltakunnansyyttäjä on ottanut Raaseporin syyteasian tutkittavakseen ja kumonnut kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen kuljettajan syyttämättä jättämisestä, ja määrännyt että kuorma-auton kuljettaja saa syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelurikoksesta. Asia tullaan käsitelemään oikeudessa sotilasrikoskokoonpanossa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä mm. totesi perusteluinaan,että tasoristeystä ylitettäessä kuljettajalta edellytetään suurempaa varovaisuutta kuin tieliikenteessä yleensä. Kuljettajalla oli apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan ollut mahdollisuus ja hänen olisi myös pitänyt toimia varovaisemmin.

Lehtimiesten haastattelema asiassa esittelijänä toiminut valtionsyyttäjä on kertonut, ettei uuteen päätökseen liity mitään dramatiikkaa, koska valtakunnansyyttäjänvirasto voi aina ottaa kaikki syyttäjien päätökset uudelleen arvioitavaksi, ja nyt siis päätettiin ottaa tämä juttu uudelleen arvioitavaksi, koska on syitä epäillä rikoksia.

Eli valtakunnansyyttäjänviraston käsityksen mukaan tilanne on nyt aivan "yleisen syyttäjäkäytännön mukainen". Toki tämä on vasta syyte. Tietysti käräjäoikeus tai sotilasrikosasioiden valitusaste Helsingin hovioikeus voi aikanaan myös hylätä syytteen. Mutta nyt asia on menossa sen mukaisesti kuin yleensä junan alle ajaneiden mutta henkiin nähden autonkuljettajien osalta on tapana mennä.

Artolle hänen edellisen kommenttinsa osalta ehkä täytyy mainita, että olen ollut jo jonkun aikaa eläkkeellä enkä siis opiskele lakia. Olen kyllä ollut yli 35 vuotta oikeuslaitoksen palveluksessa, mm. (itse sitä pyytämättä) määrättynä neljän vuoden ajaksi Helsingin hovioikeuden sotilasasioita käsittelevälle osastolle. Eli ehkä kuitenkin minulla nämä Arton mainitsemat oikeusjärjstelmän rakenteet ovat sentään jollain lailla hallussa vielä eläkeläisenäkin. Olen tullut siihen tulokseen, että tälle palstalle ei juurikaan kannata kirjoitella juuri tällaisten asiattomien herjausten takia.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Tasoristeysonnettomuudesta Raaseporissa ei syytettä  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina