Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: YLE: Pohjolan Liikenne lopettamassa kaukoliikenteen vuoronsa  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #25 : Marraskuu 01, 2018, 01:01:53 »

Berner ei kuitenkaan ole saanut aikaan edes suuntausta kohti aitoa vapaata kilpailua. Lopputulema on enemmän jotain Britannian tyylistä franchising-mallia, mikä ei oikeastaan ihan hirveästi vapauta raiteita. Hyvänä puolena mallissa on se, että valta määrittää palvelutarjonta siirtyy tilaajalle.

Korjasin viestistäsi yhden sanan vastaamaan paremmin todellisuutta.
Tämä ehdotettu malli on monilla tavoilla aivan syvältä. Todella monilta. Mutta koska nykymallissa valta määrittää palvelutarjonta on puhtaasti operaattorilla, joka ei edes ole kilpaillussa asemassa, jopa tuo ehdotettu malli on parempi kuin nykytilanne.
Vähän silleen, että jos olet palavan talon yläkerrassa, on toki parempi hypätä alas kuin jäädä tulen syötäväksi, vaikka tikkaitakin voisi käyttää ja ne olisivat kaikin puolin järkevämpi ratkaisu. Ihan riippumatta niiden tikkaiden järkevyydestä on joka tapauksessa järkevämpää hypätä 10 metriä maahan kuin jäädä varmaan kuolemaan palavaan taloon.

Paljon fiksumpiakin tapoja tilanteen muuttamiseen olisi olemassa, ja niitä olisivat edelliset hallitukset saaneet käyttää. Nyt meillä on hallitus, joka ehdottaa melko dorkaa ratkaisua, mutta onpahan silti sentään parannus nykytilanteeseen nähden. Jos tätä muutosta ei nyt tapahdu, ei ole uskottavaa, että seuraava hallitus tekisi mitään muuta kuin jäisi sinne palavaan taloon kökkimään.

Jää tietenkin mietittäväksi onko tälläistä esimerkin kaltaista palavaa taloa edes olemassa.

Niin jää. Ja onhan se. Vuonna 1995 tapahtunut yhtiöittämispäätös oli virhe, koska se vei VR:n pois valtion hallinnasta.

Jos ymmärrän oikein, niin pidät yhtiöittämistä vääränä päätöksenä? Jos näin on niin olen yllättynyt siitä, että olemme samaa mieltä, ainakin yhdessä asiassa. Ties vaikka toisessa ja kolmannessakin.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #26 : Marraskuu 01, 2018, 22:15:02 »

Berner ei kuitenkaan ole saanut aikaan edes suuntausta kohti aitoa vapaata kilpailua. Lopputulema on enemmän jotain Britannian tyylistä franchising-mallia, mikä ei oikeastaan ihan hirveästi vapauta raiteita. Hyvänä puolena mallissa on se, että valta määrittää palvelutarjonta siirtyy tilaajalle.

Korjasin viestistäsi yhden sanan vastaamaan paremmin todellisuutta.
Tämä ehdotettu malli on monilla tavoilla aivan syvältä. Todella monilta. Mutta koska nykymallissa valta määrittää palvelutarjonta on puhtaasti operaattorilla, joka ei edes ole kilpaillussa asemassa, jopa tuo ehdotettu malli on parempi kuin nykytilanne.
Vähän silleen, että jos olet palavan talon yläkerrassa, on toki parempi hypätä alas kuin jäädä tulen syötäväksi, vaikka tikkaitakin voisi käyttää ja ne olisivat kaikin puolin järkevämpi ratkaisu. Ihan riippumatta niiden tikkaiden järkevyydestä on joka tapauksessa järkevämpää hypätä 10 metriä maahan kuin jäädä varmaan kuolemaan palavaan taloon.

Paljon fiksumpiakin tapoja tilanteen muuttamiseen olisi olemassa, ja niitä olisivat edelliset hallitukset saaneet käyttää. Nyt meillä on hallitus, joka ehdottaa melko dorkaa ratkaisua, mutta onpahan silti sentään parannus nykytilanteeseen nähden. Jos tätä muutosta ei nyt tapahdu, ei ole uskottavaa, että seuraava hallitus tekisi mitään muuta kuin jäisi sinne palavaan taloon kökkimään.

Jää tietenkin mietittäväksi onko tälläistä esimerkin kaltaista palavaa taloa edes olemassa.

Niin jää. Ja onhan se. Vuonna 1995 tapahtunut yhtiöittämispäätös oli virhe, koska se vei VR:n pois valtion hallinnasta.

Kerrohan nyt, millä tavoin valtion 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö on poissa valtion hallinnasta. Ihan vapaasti omin sanoin.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1109


« Vastaus #27 : Marraskuu 01, 2018, 23:32:11 »

Niin jää. Ja onhan se. Vuonna 1995 tapahtunut yhtiöittämispäätös oli virhe, koska se vei VR:n pois valtion hallinnasta.

Kerrohan nyt, millä tavoin valtion 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö on poissa valtion hallinnasta. Ihan vapaasti omin sanoin.

Pidätän oikeuden vastata Matin kysymykseen, vaikka Tuukalle kysymyksesi kohdensitkin.

Tuukan kommentissa on pointti, erittäin hyvä sellainen. Valtion omistajaohjaus on kaunis sana paperilla, mutta miten se toimii käytännössä vai toimiiko lainkaan, se onkin sitten toinen juttu.

Kun jokin valtion tai kuntien omistama instanssi, olkoon nyt vaikka liikelaitos, yhtiöitetään, aiemmin lähtökohtaisesti avoimesti toiminut taho muuttuu yhdellä enterin painalluksella suljetuksi osakeyhtiöksi, jota ei koske mm. julkisuuslaki. Tämä mahdollistaa tietysti teoriassa suhmuroinnin, mutta ennen kaikkea se asettaa (tässä kontekstissa) valtio-omistajan yhtiökokouksen päähän oikeushenkilön hallinnasta – ei siis hallinnosta, vaan hallinnasta. Koska valtio-omistaja ei voi puuttua yhtiön operatiiviseen toimintaan kuin hallituksen – jonka yhtiökokous on valinnut –, on sanomattakin selvää, että yhtiömuotoisella oikeussubjektilla on huomattavasti enemmän autonomiaa kuin liikelaitoksella tai virastolla.

Erinomainen – tai "erinomainen" – esimerkki valtion omistajaohjauksen olemattomuudesta on juurikin VR-Yhtymä Oy, eikä tämä ole koskaan ollut mikään salaisuus. VR:llä tiedetään tämä valtatyhjiö erinomaisesti ja hyödynnetään sen olemassaoloa kirjaimellisesti koko rahan edestä. Tämä tarkoittaa luovuutta yhtiön strategian suunnittelussa ja sen toiminnassa sekä yhtiön omassa monopolikuplassa että valtio-omistajan edessä.

Millä tahansa mittarilla laskien VR on tehnyt monopolinsa myötä kaikkea muuta kuin hyvää Suomen kansantaloudelle, mutta se ei ole yhtiön itsensä vika tai syy. Kyseessä on rakenteissa oleva valuvika, jossa valtionyhtiöille ei uskalleta tai haluta antaa omistajaohjausta, koska ei tiedetä, mitä corporate governance tosiasiallisesti on. Koska kyseessä on tulkintakysymys, on karrikoiden sanoen turvallisempaa olla puuttumatta VR-Yhtymä Oy:n toimintaan oikeastaan miltään osin, jotta hyvän hallintotavan "koodia" ei rikota.

VR:n tapauksessa on suorastaan väärin, että yhtiön onnistumista arvioidaan pelkillä liiketulosmittareilla. Monopolissa toimivan VR-Yhtymä Oy:n kohdalla tämä korostuu entisestään, kun yhtiön menestys arvioidaan ainoastaan sen tuloslaskelman viimeisen rivin perusteella, eikä nähdä sen enempää metsää puilta. Tämä yhdistettynä yhtiön panssaritaseeseen vie yhtiön toiminnan fokuksen väkisin aivan muualle kuin sinne, mikä yhtiön toiminnan tarkoitukseksi on alun perin määritetty. Vaikka tämä virhe ehkä tiedostetaankin, siihen ei uskalleta valtio-omistajan toimesta puuttua, koska kuten edellä kerroin, on turvallisempaa olla puuttumatta yhtiön toimintaan, jos ja kun yhtiö takoo vuodesta toiseen edes jonkinlaista tulosta. Mikään raha-automaatti VR ei ole koskaan ollut, eikä VR:n viime vuosina jakamia osinkoja kannata nostaa keskustelun keihäänkärjeksi, sillä ne eivät kerro asian todellista laitaa juuri lainkaan.

Mikä sitten olisi omistajaohjauksen ongelmien ratkaisu? Tähän tuskin kenelläkään on yksiselitteistä vastausta, jota voitaisiin soveltaa kaikissa valtionyhtiöissä. Eräs ratkaisu voisi olla ei-strategisten valtionyhtiöiden jonkun kymmenen prosentin siivun listaus. VR:n tapauksessa tämä ei tietenkään käy, koska emoyhtiölle ei ole eduskunnan myyntimandaattia, joskin se on muutettavissa. Tosin tässä järjestelyssä yhtiökokouksen kahden kahvikupin ja kampaviinerin sijaan evästä pitäisi tilata sadoille tai tuhansille välipalanälkäisille osakkeenomistajille.

Moni pelkää yhtiöiden listaamista tai näkee pörssissä mörköjä, mutta mielestäni hajautettu omistus tuo yhtiöihin paitsi läpinäkyvyyttä, se myös pakottaa yhtiöt toimimaan omistajan tahdon mukaisesti – VR:n tapauksessa yhtiö pakottaa sen omistajan toimimaan yhtiön tahdon mukaisesti. Tämä on nähty tässä neljännesvuosisadan aikana niin monta kertaa, ettei asiassa ole mitään epäselvyyttä. On huomattava, että monopoliyhtiön ei tarvitse toimia asiakkaita varten, sillä asiakkaat toimivat monopoliyritystä varten, mutta se ei taas liity corporate governanceen.

Miten tämä liittyy Pohjolan Liikenteen lopettamiin kaukovuoroihin? Aivan samalla kuin VR Trackin lipuminen pois valtionyhtiöstä – valtio on voimaton omistaja, koska VR ei ole valtion hallinnassa. Asia voidaan, jos ei täysin ratkaista, niin ainakin sitä voidaan parantaa jämäkällä, rohkealla ja päättäväisellä omistajaohjauksella, jotta isäntä ja renki voivat istua jälleen heidän omilla ja ennen kaikkea heidän oikeilla paikoillaan.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #28 : Marraskuu 02, 2018, 15:25:59 »

Niin jää. Ja onhan se. Vuonna 1995 tapahtunut yhtiöittämispäätös oli virhe, koska se vei VR:n pois valtion hallinnasta.

Kerrohan nyt, millä tavoin valtion 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö on poissa valtion hallinnasta. Ihan vapaasti omin sanoin.

Pidätän oikeuden vastata Matin kysymykseen, vaikka Tuukalle kysymyksesi kohdensitkin.

Tuukan kommentissa on pointti, erittäin hyvä sellainen. Valtion omistajaohjaus on kaunis sana paperilla, mutta miten se toimii käytännössä vai toimiiko lainkaan, se onkin sitten toinen juttu.

[...]


Osakeyhtiön komentoketju on hyvin yksinkertainen:

1) Yhtiössä toimitaan kuten toimitusjohtaja käskee.
2) Toimitusjohtaja toimii kuten hallitus käskee.
3) Hallitus toimii kuten omistaja käskee ja jos ei toimi, omistaja vaihtaa hallituksen.

Jos sitten omistaja ei halua käyttää omistajavaltaansa, se ei käytä. Mutta yhtiöittämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1109


« Vastaus #29 : Marraskuu 02, 2018, 16:07:45 »

Osakeyhtiön komentoketju on hyvin yksinkertainen:

1) Yhtiössä toimitaan kuten toimitusjohtaja käskee.
2) Toimitusjohtaja toimii kuten hallitus käskee.
3) Hallitus toimii kuten omistaja käskee ja jos ei toimi, omistaja vaihtaa hallituksen.

Jos sitten omistaja ei halua käyttää omistajavaltaansa, se ei käytä.

Juuri näin homman pitäisi kulkea ja valtaosassa osakeyhtiöitä se näin kulkeekin, mutta VR:n tapauksessa asia ei mene käytännössä näin, sillä häntä heiluttaa koiraa.

Mutta yhtiöittämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Nimenomaan VR:n yhtiöittäminen johti siihen, että valtio menetti siihen Tuukan mainitseman hallinnan. Yleisellä tasolla yhtiöittäminen ei tietenkään tätä tarkoita, mutta tässä tarkastellaankin nyt liikelaitos-VR:ää ja osakeyhtiö-VR:ää.

Kuten edelliseen kommenttiini kirjoitin, se ei ole koskaan ollut salaisuus, että VR:n omistajaohjaaminen on haastavaa, jopa mahdotonta. Kymmenen vuoden takaiset Ed-vaunukaupat eivät olleet VR:n omistajaohjausta siinä merkityksessä, mitä omistajaohjauksella corporate governancen mukaan tarkoitetaan. Sen sijaan niillä varmistettiin Transtechin elämän jatkuminen, mutta se on toinen juttu se.

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on luonteeltaan täysin toisesta maailmasta kuin yksityisten yhtiöiden omistaminen – ja niiden ohjaus omistajan toimesta. Vaikka VNK:n omistajaohjausosaston verkkosivuilla kerrotaan valtion omistuspolitiikan olevan luonteeltaan aktiivista, avointa ja pragmaattista, uskallan väittää, että käytännössä asia on toisin. Juuri listaamattomissa valtionyhtiöissä, joihin myös VR kuuluu, tämä ristiriitaisuus ilmenee kaikkein parhaiten tai pahiten, kuinka vaan.

Hieman ohi alkuperäisaiheen, mutta suosittelen oheisen kirjan lukemista aiheesta kiinnostuneille (ISBN 978-952-234-386-4):


* Valtion yhtiöt - Nousu ja tuho.png (188.59 kilotavua, 310x429 - tarkasteltu 186 kertaa.)
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #30 : Marraskuu 04, 2018, 14:51:04 »

Osakeyhtiön komentoketju on hyvin yksinkertainen:

1) Yhtiössä toimitaan kuten toimitusjohtaja käskee.
2) Toimitusjohtaja toimii kuten hallitus käskee.
3) Hallitus toimii kuten omistaja käskee ja jos ei toimi, omistaja vaihtaa hallituksen.

Jos sitten omistaja ei halua käyttää omistajavaltaansa, se ei käytä.

Juuri näin homman pitäisi kulkea ja valtaosassa osakeyhtiöitä se näin kulkeekin, mutta VR:n tapauksessa asia ei mene käytännössä näin, sillä häntä heiluttaa koiraa.

Mutta yhtiöittämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Nimenomaan VR:n yhtiöittäminen johti siihen, että valtio menetti siihen Tuukan mainitseman hallinnan. Yleisellä tasolla yhtiöittäminen ei tietenkään tätä tarkoita, mutta tässä tarkastellaankin nyt liikelaitos-VR:ää ja osakeyhtiö-VR:ää.

Kuten edelliseen kommenttiini kirjoitin, se ei ole koskaan ollut salaisuus, että VR:n omistajaohjaaminen on haastavaa, jopa mahdotonta. Kymmenen vuoden takaiset Ed-vaunukaupat eivät olleet VR:n omistajaohjausta siinä merkityksessä, mitä omistajaohjauksella corporate governancen mukaan tarkoitetaan. Sen sijaan niillä varmistettiin Transtechin elämän jatkuminen, mutta se on toinen juttu se.

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on luonteeltaan täysin toisesta maailmasta kuin yksityisten yhtiöiden omistaminen – ja niiden ohjaus omistajan toimesta. Vaikka VNK:n omistajaohjausosaston verkkosivuilla kerrotaan valtion omistuspolitiikan olevan luonteeltaan aktiivista, avointa ja pragmaattista, uskallan väittää, että käytännössä asia on toisin. Juuri listaamattomissa valtionyhtiöissä, joihin myös VR kuuluu, tämä ristiriitaisuus ilmenee kaikkein parhaiten tai pahiten, kuinka vaan.

Hieman ohi alkuperäisaiheen, mutta suosittelen oheisen kirjan lukemista aiheesta kiinnostuneille (ISBN 978-952-234-386-4):

Jos valtio haluaa mikromanageroida VR:ää, sillä on siihen yhtiömuodosta riippumatta aivan täysi valta.  Jos se ei halua tai ei kykene siihen, sekin on täysin yhtiömuodosta riippumatonta. Niin se nyt vain on.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #31 : Marraskuu 04, 2018, 15:13:55 »

Osakeyhtiön komentoketju on hyvin yksinkertainen:

1) Yhtiössä toimitaan kuten toimitusjohtaja käskee.
2) Toimitusjohtaja toimii kuten hallitus käskee.
3) Hallitus toimii kuten omistaja käskee ja jos ei toimi, omistaja vaihtaa hallituksen.

Jos sitten omistaja ei halua käyttää omistajavaltaansa, se ei käytä.

Juuri näin homman pitäisi kulkea ja valtaosassa osakeyhtiöitä se näin kulkeekin, mutta VR:n tapauksessa asia ei mene käytännössä näin, sillä häntä heiluttaa koiraa.

Mutta yhtiöittämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Nimenomaan VR:n yhtiöittäminen johti siihen, että valtio menetti siihen Tuukan mainitseman hallinnan. Yleisellä tasolla yhtiöittäminen ei tietenkään tätä tarkoita, mutta tässä tarkastellaankin nyt liikelaitos-VR:ää ja osakeyhtiö-VR:ää.

Kuten edelliseen kommenttiini kirjoitin, se ei ole koskaan ollut salaisuus, että VR:n omistajaohjaaminen on haastavaa, jopa mahdotonta. Kymmenen vuoden takaiset Ed-vaunukaupat eivät olleet VR:n omistajaohjausta siinä merkityksessä, mitä omistajaohjauksella corporate governancen mukaan tarkoitetaan. Sen sijaan niillä varmistettiin Transtechin elämän jatkuminen, mutta se on toinen juttu se.

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on luonteeltaan täysin toisesta maailmasta kuin yksityisten yhtiöiden omistaminen – ja niiden ohjaus omistajan toimesta. Vaikka VNK:n omistajaohjausosaston verkkosivuilla kerrotaan valtion omistuspolitiikan olevan luonteeltaan aktiivista, avointa ja pragmaattista, uskallan väittää, että käytännössä asia on toisin. Juuri listaamattomissa valtionyhtiöissä, joihin myös VR kuuluu, tämä ristiriitaisuus ilmenee kaikkein parhaiten tai pahiten, kuinka vaan.

Hieman ohi alkuperäisaiheen, mutta suosittelen oheisen kirjan lukemista aiheesta kiinnostuneille (ISBN 978-952-234-386-4):

Jos valtio haluaa mikromanageroida VR:ää, sillä on siihen yhtiömuodosta riippumatta aivan täysi valta.  Jos se ei halua tai ei kykene siihen, sekin on täysin yhtiömuodosta riippumatonta. Niin se nyt vain on.


Naulan kantaan! Mikko yllä vastasi pitkälti niin kuin ajattelen, ja sinä viimeistelit hyvin. Kyky puuttuu, koska perusteluna on hallituskokoonpanosta riippumatta: VR on osakeyhtiö, eikä valtion tule puuttua sen operatiiviseen toimintaan. Perustele, miksi tähän asiaan olisi tulossa joku muutos ilman nyt tehtävää reformia.

Minkä takia ei ole haihattelua ajatella, että valtio nyt vuonna 2018 tai 2019 yht'äkkiä saisi VR:n otettua hallintaansa?

tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #32 : Marraskuu 14, 2018, 17:29:41 »

Koko pikavuoroalan hintataso on nykyään yksinkertaisesti liian matala. Liikenteen saaminen kannattavaksi on tästä johtuen tullut erittäin vaikeaksi, kuten tämän ketjun aloituskommenttiin nostettua, Pölhölän Liikenteen pikavuorojen lakkauttamiseen liittyvää hyperlinkkiä klikkaamalla selviää.

Taitaa halpojen hintojen kupla pikkuhiljaa puhjeta. Nyt myös Savonlinja ilmoitti kaukoliikenteen supistamisesta https://yle.fi/uutiset/3-10507590 ja https://www.savonlinja.fi/fi/uutiset/savonlinja-paivittaa-kaukoliikenteensa/.
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 427


« Vastaus #33 : Marraskuu 14, 2018, 20:24:51 »

Koko pikavuoroalan hintataso on nykyään yksinkertaisesti liian matala. Liikenteen saaminen kannattavaksi on tästä johtuen tullut erittäin vaikeaksi, kuten tämän ketjun aloituskommenttiin nostettua, Pölhölän Liikenteen pikavuorojen lakkauttamiseen liittyvää hyperlinkkiä klikkaamalla selviää.

Taitaa halpojen hintojen kupla pikkuhiljaa puhjeta. Nyt myös Savonlinja ilmoitti kaukoliikenteen supistamisesta https://yle.fi/uutiset/3-10507590 ja https://www.savonlinja.fi/fi/uutiset/savonlinja-paivittaa-kaukoliikenteensa/.

Eipä tullut yllätyksenä. Savonlinjakin tehnyt tappiota jo monta vuotta.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Juhani Suntioinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 23


« Vastaus #34 : Marraskuu 14, 2018, 22:54:00 »

Kun Pohjolan Liikenne ja Savonlinja lopettelevat kaukoliikennettään, niin käy esimerkiksi, että Kouvolan kohdalla siirrytään vain yhden kulkumuodon käyttöön, juna, niin Helsinkiin kuin Mikkeliin päin. Tällainen tilanne taisi viime kerralla olla 1920-luvulla. Kalusto ja nopeus on kylläkin parantunut.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #35 : Marraskuu 15, 2018, 12:09:27 »

Kun Pohjolan Liikenne ja Savonlinja lopettelevat kaukoliikennettään, niin käy esimerkiksi, että Kouvolan kohdalla siirrytään vain yhden kulkumuodon käyttöön, juna, niin Helsinkiin kuin Mikkeliin päin. Tällainen tilanne taisi viime kerralla olla 1920-luvulla. Kalusto ja nopeus on kylläkin parantunut.

Aika kova bussifani saa ollakin, jos Kouvolasta Hesaan tai Mikkeliin lähtisi bussilla. Siis jos aikatauluun sopiva junakin liikkuu.
tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 904


« Vastaus #36 : Marraskuu 15, 2018, 14:54:01 »

Ehkä aiemmin puhuneet tarkoittivat, että joukkoliikenteellä voi olla myös muita tarkoituksia kuin kuljettaa ihmisiä ainoastaan linjojen lähtö- ja päätepisteiden välillä.
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #37 : Marraskuu 15, 2018, 14:54:53 »

Ehkä aiemmin puhuneet tarkoittivat, että joukkoliikenteellä voi olla myös muita tarkoituksia kuin kuljettaa ihmisiä ainoastaan linjojen lähtö- ja päätepisteiden välillä.

Teoriassa varmaan niin, mutta kun ei ole enää niitä joukkoja siellä välitaipaleilla.
tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 904


« Vastaus #38 : Marraskuu 16, 2018, 16:04:58 »

Käytin viime vuosina linja-autoa jonkin verran reitillä Mikkeli-Kouvola-Itä-Helsinki. Matkustajia ja rahtia oli joka kerta sen verran, että vuorot lienivät normaalilla matkahuoltolaskuopilla kannattavia. Kouvolassa pysähdyttiin kymmenen minuuttia ja kyytiin tuli ihmisten lisäksi kärryllinen tavaraa. Ristiinassa, Valkealassa, Elimäellä, Lapinjärvellä ja Porvoossa oli käyttäjiä. Kouvolan pysähdyksestä olisi tietysti pitänyt olla ajanmukaisesti kiukkuinen ja vaatia ohitustievuoroja, jotta päästään nopeammin eteenpäin. Ajattelin kuitenkin aina, että nuo paketit varmistavat sen, että tätä vuoroa ajetaan.

Yhteys oli myös selvästi käytännöllisin ja vaihdoton tapa matkustaa itäisen Helsingin ja Kouvolan/Mikkelin väliä, koska muut vaihtoehdot perustuivat aina kahden kulkuneuvon käyttöön ja osa matkasta tapahtui väärään ilmansuuntaan.

Vuosi sitten kyseinen liikennöitsijä teki markkinapaineessa* strategian muutoksen ja kertoi julkisestikin, että aikoo laajasti luopua rahdin kuljettamisesta. Tällöin ei enää em. matkahuoltolaskuoppi ole voimassa, ja oli odotettavissa, että siitä irtautuminen johtaa lukuisien vuorojen lopettamiseen. Aikaisemmin kannattava liikenne muuttuu kannattamattomaksi. Kuten nyt sitten käykin.

Oleellista on siis, että reitillä saattoi olla ihan kohtalaista joukkoliikennettä M-logiikalla, mutta sitä ei voi olla sillä logiikalla, että tarvitaan aina joku iso "joukko" täyttämään koko matkustamo, tai sitten ei ajeta ollenkaan. Tuskin näidenkään vuorojen lopettaminen johtaa siihen, että kohta jotkut saavat lisää vuoroja halvemmalla lipunhinnalla, vaan käytännössä joukkoliikenteen tarjonta supistuu.

*Markkinatilanne on vuoden takaisesta muuttunut sikäli, että valtion bussiyhtiö heitti pyyhkeen kehään ja m-laskuoppia yhä noudattava yhtiö osti toista laskuoppia menestyksellä käyttäneen yhtiön. Uusi laskuoppi saattaa olla hiipumassa.
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Matti Lehtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 252


« Vastaus #39 : Marraskuu 16, 2018, 22:25:48 »

Ymmärtääkseni Ruotsissa harvemmin asutuilla alueilla myös.runkolinjaliikenteen hoito on jo pidempään ollut maakuntien järjestämää eli verovaroin kustannettua/tuettua. Vastuu siis ei ole kuulunut yksityisille yrityksille. Siis linjoilla, joilla yksityiset ei aja edes päästä päähän ja vain isommissa paikoissa pysähtyen.

Kaupunkiseutujen ratkaisut kuten HSL, Waltit ja vaikkapa Turun Föli toteuttavat osin samaa linjaa. Niiltä osin kuin kermankuorijayritykset eivät välitä välipysäkeistä, julkisin varoin tuettu peruspalvelu voisi hyvin olla paikallaan. Vainion Liikenteelle suuri hatunnosto myös vanhan VT1:n palvelusta. Silloin kun en käytä junaa valitsen tämän yrityksen ja vasta viimeisessä hädässä OB:n epämukavan Interiöörin.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #40 : Marraskuu 27, 2018, 23:45:58 »

No se Vainio on saanut semmosen vainun, ettei kaikki matkustajat lähde Helsingistä tai Turusta, vaan niitä tulee pitkin matkaa ja jää pitkin matkaa. Vainio ottaa nämä asiakkaat eikä edes lähde kilpailemaan motarin pikavuorojen kanssa. Laadukkaalla kalustolla tämä onnistuu, ja Vainiolla se on laadukasta.

Ei siinä ole järkeä lähteä kahden bussifirman ja VR:n kanssa kilpailemaan samasta asiakaskunnasta, tehdään vähän eritavalla hommat ja kerätään sieltä sitä rahaa.

Itsehän en linjuriautoon astu, paitsi jos ei vaihtoehtoa ole. Mieluummin kuljen junalla, junassa voi kulkea edestaas ja etsiä toimivaa vessaa. Dösässä on vaan yks vessa ja jos joku nisti sinne kuukahtaa niin vessoja ei ole käytettävissä. Junasta yleensä löytyy toimiva ja vapaa vessa. Joukkoliikenne on hugaa.

ps. kaveri osti lentokoneen, josko sillä pääsis vähän sukkelammin paikasta toiseen, silleen jos vaikka maksan bensat Sapun kentälle ja takas ja en sitten suostu enää Sapussa nousemaan koneeseen. Ei kai ihmistä voi pakottaa nousemaan lentokoneeseen? Kaverien kesken tommonen hupilentotoiminta ei kai ole ansiolentotoimintaa Näyttää kieltä
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #41 : Marraskuu 29, 2018, 22:12:42 »

No se Vainio on saanut semmosen vainun, ettei kaikki matkustajat lähde Helsingistä tai Turusta, vaan niitä tulee pitkin matkaa ja jää pitkin matkaa. Vainio ottaa nämä asiakkaat eikä edes lähde kilpailemaan motarin pikavuorojen kanssa. Laadukkaalla kalustolla tämä onnistuu, ja Vainiolla se on laadukasta.

Ootko varma, ettei ole verovaroin tuettua liikennöintiä? Ulkoapäin sitä ei tunnista ja samalla kalustolla nämä linjayritykset ajavat sekä bisnes- että subventioreittejä.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #42 : Joulukuu 01, 2018, 20:00:39 »

No sitähän ei voi koskaan tietää, mutta aivan mahdollista sekin on. Ehkä se ei muita liikennöitsijöitä tuo subventio kiinnostanut kun moottoritie niin kuumottaa.

Kuka sitä liikennettä tukisi, valtio vai matkanvarrella olevat kunnat? Väärin kaikki muu tuki kuin helsingin lähiliikenteen ja muutaman ruotsinkielisen paikkakunnan valtiolta vinkumat tuet. Muut saa mönkiä sinne joukkoliikenteen viereen parhaaksi katsomallaan tavalla.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1439


« Vastaus #43 : Joulukuu 02, 2018, 08:08:19 »

Itsehän en linjuriautoon astu, paitsi jos ei vaihtoehtoa ole. Mieluummin kuljen junalla, junassa voi kulkea edestaas ja etsiä toimivaa vessaa. Dösässä on vaan yks vessa ja jos joku nisti sinne kuukahtaa niin vessoja ei ole käytettävissä. Junasta yleensä löytyy toimiva ja vapaa vessa.

Mielenkiintoinen lähestymiskulma linja-auton käyttämättömyyteen. Työelämässä on itse tullut siirryttyä rautateiltä maanteille ja kertaakaan en ole löytänyt vessasta ketään sammuneena, enkä kyllä matkustamostakaan. Toimimaton wc on ollut yhdellä 140 kilometrin matkalla, jolloin pysähdyimme 70 kilometrin jälkeen huoltoasemalle wc:n käyttöä varten. Yhteensä olen tänä vuonna ajanut noin 100000 kilometriä linja-autoa, joten aika lyhyt on ollut se aika mikä ilman wc:tä on pärjätty.

Se, että joukkoliikenteessä on erilaisia liikennöitsijöitä, hintoja ja matka-aikoja lienee vain positiivista. Ei joukkoliikenne kilpaile toisiaan vastaan vaan kotisohvaa ja yksityisautoilua.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1109


« Vastaus #44 : Joulukuu 02, 2018, 13:25:47 »

Yhteensä olen tänä vuonna ajanut noin 100000 kilometriä linja-autoa[...]

Ei liity mitenkään itse topiciin, mutta näin numeroista kiinnostuneena kysyisin, että jos bussipuolella kilometrejä kertyy vuositasolla tuon verran, minkä verran niitä tuli rautatiepuolella, kun olit siellä duunissa? Skulaako stetsonini lainkaan, jos sanon, että kerroin rautateiden osalta saattaisi olla jopa puolitoistakertainen bussipuoleen verrattuna?
tallennettu
Matti Lehtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 252


« Vastaus #45 : Joulukuu 03, 2018, 21:31:44 »

No se Vainio on saanut semmosen vainun, ettei kaikki matkustajat lähde Helsingistä tai Turusta, vaan niitä tulee pitkin matkaa ja jää pitkin matkaa. Vainio ottaa nämä asiakkaat eikä edes lähde kilpailemaan motarin pikavuorojen kanssa. Laadukkaalla kalustolla tämä onnistuu, ja Vainiolla se on laadukasta.

Kyllä ne motarillakin suhaa. Vuoroja suuntaansa on parisen kymmentä, joista puolet vanhaa tietä ja lopuista enemmistö on hiukan yli 2 tunnin expressejä. Tampere -Turku välillä Väinö Paunu hoitaa pääosin vastaavan tasoiset  välimaaston palvelut.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #46 : Joulukuu 14, 2018, 00:04:36 »

Itsehän en linjuriautoon astu, paitsi jos ei vaihtoehtoa ole. Mieluummin kuljen junalla, junassa voi kulkea edestaas ja etsiä toimivaa vessaa. Dösässä on vaan yks vessa ja jos joku nisti sinne kuukahtaa niin vessoja ei ole käytettävissä. Junasta yleensä löytyy toimiva ja vapaa vessa.

Mielenkiintoinen lähestymiskulma linja-auton käyttämättömyyteen. Työelämässä on itse tullut siirryttyä rautateiltä maanteille ja kertaakaan en ole löytänyt vessasta ketään sammuneena, enkä kyllä matkustamostakaan. Toimimaton wc on ollut yhdellä 140 kilometrin matkalla, jolloin pysähdyimme 70 kilometrin jälkeen huoltoasemalle wc:n käyttöä varten. Yhteensä olen tänä vuonna ajanut noin 100000 kilometriä linja-autoa, joten aika lyhyt on ollut se aika mikä ilman wc:tä on pärjätty.

No esimerkki oli ihan vaan äärimmäinen wc-tilanne, mutta kuitenkin jollain voi mennä siellä vessassa vähän kauemmin. Itsehän en ole moisia dösän vessoja käyttänyt, mutta jos junassa voi joku asua lähimmässä vessassa kaksituntia, niin se ei välttämättä ole ongelma. Ettii vapaan vessan.

Se, että joukkoliikenteessä on erilaisia liikennöitsijöitä, hintoja ja matka-aikoja lienee vain positiivista. Ei joukkoliikenne kilpaile toisiaan vastaan vaan kotisohvaa ja yksityisautoilua.

No ei kai se kotisoffaa vasten kilpailekkaan ja jos kilpailisi niin onko siinä mitään järkeä houkutella soffalla löhöävä ihminen matkustamaan yhtään mihinkään. Yksityisautoilu on melko kallista toimintaa, mutta jos joukkoliikenne ei tarjoa järkeviä vaihtoehtoja niin sitten yksityisautoillaan. Kai se on aika tyhmää ostaa 50 eurolla bensaa autoon ja ajaa sillä jos edes samaan hintaan pääsisi vaikka junalla, ja alkumatkan sopivasti dösällä ja loppumatka samaan tyyliin. Yksityisautossa on niin paljon niitä kiinteitä kustannuksia, ettei joku satunnainen reissu niihin merkittävästi vaikuta. Se auto maksaa tossa pihassakin joka päivä jotain, joten miksi sitä sitten ei käyttäisi. Mä olen aina ollut sitä mieltä, että kaikki veroluonteiset yksityisautoja koskevat verot olisi oltava polttoaineen verotuksessa. Jos ajat paljon niin maksat enemmän, ja jos ajat valtavan kokoisella mersedeksellä niin sitten maksat sen mukaan. Nyt se on lähes sama ajatko A-mersulla tai S-mersulla.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #47 : Tammikuu 06, 2019, 19:04:55 »

Vainion Liikenne lisää loppiaisen jälkeen vuorotarjontaa Turku-Helsinki välillä:

https://www.vainionliikenne.fi/fi/ajankohtaista/vainion-liikenne-lisaa-turku-helsinki-reitin-vuoroja-712019-alkaen-jatkossa-ajamme-yli (varsinainen tiedote löytyy linkitetystä pdf-tiedostosta)

Hyvältä näyttää sekin, että kaikilta pika- ja express-vuoroilta on yhteys lentoasemalle.

tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: YLE: Pohjolan Liikenne lopettamassa kaukoliikenteen vuoronsa  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina