Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 8 9 [10] | Siirry alas Tulostusversio
Pyry Parvikko
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 191


« Vastaus #225 : Lokakuu 18, 2016, 09:16:56 »

Kiitos avusta! Tulen oikeastaan lentokoneella ja lentokenttäjuna saapuu suoraan Tukholman keskusasemalle, joten ehkä jo siinä pystyn jotain kuvaamaan.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #226 : Joulukuu 13, 2017, 18:22:25 »

Ennen wanhaan junissa oli loppuopastimia ja loppuopastinlyhtyjä, joiden avulla valvottiin junan kokonaisena säilymistä eli sitä, ettei juna ole katkennut ja loppupää jäänyt linjalle.

    -Miten tämä kokonaisuuden valvonta (tai mikä oikea termi onkaan) nykyään tapahtuu?
    -Miten jarrut käyttäytyvät junan katketessa eli miten katkeaminen ylipäätään voi jäädä havaitsematta?
    -Joskus 80-luvun alkupuolella olin jopa mukana VTT:n projektissa, jossa tutkittiin ohikulkevan junan havaitsemista videokuvasta ja loppuopastimista otetun still-kuvan välittämistä jonnekin, jossa junan kokonaisuutta valvottiin. Mahtoiko tästä hankkeesta koskaan tulla mitään käytännön sovellusta? Itse siirryin toisen työnantajan palvelukseen ennen projektin valmistumista.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1573


« Vastaus #227 : Joulukuu 13, 2017, 21:25:34 »

Osa kalustosta on varustettu sähköisellä kokonaisuuden valvonnalla. Silloin jarrutetaan, kun virtapiiri katkeaa.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #228 : Joulukuu 13, 2017, 21:43:01 »

Siis etummaisen puoliskon jarrujohto ei tyhjene junan katketessa? Mikä tämän aiheuttaa?
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1573


« Vastaus #229 : Joulukuu 13, 2017, 22:35:02 »

Siis etummaisen puoliskon jarrujohto ei tyhjene junan katketessa? Mikä tämän aiheuttaa?

Toki kumpikin puolisko tyhjenee, koska letkujen irtoamisen jälkeen ilma vuotaa ulos kummastakin avoimesta päästä.
tallennettu
Teemu Salonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 119


« Vastaus #230 : Joulukuu 13, 2017, 23:20:34 »

Tuli kaverin kanssa kinaa junakulunvalvonnasta. Se väitti, että se kattaa nykysin koko suomen. Ite olin eri mieltä. Sanoin, että ainakaan kaikki asemat eivä ole jkv:n piirissä. Mites tää homma menee?
tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 587


« Vastaus #231 : Joulukuu 13, 2017, 23:24:19 »

Lisäksi junan katkeaminen, osan jääminen linjalle nähdään varautuneista ja perusasentoon palautumattomista suojaväleistä. Oli sitten raidevirtapiirisuojastus, tai akselilaskentasuojastus. Mm. Tku-Tl-väli on kokonaan akselilaskentatoiminen, ollut jo kauan.
tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 31


« Vastaus #232 : Joulukuu 13, 2017, 23:59:45 »

Ohessa olisi vielä Taunon kysymyksiä sivuavaa keskustelua erään Vaunut.org-kuvan kommenteista: http://vaunut.org/kuva/57256

Keskustelusta selviää mm. syy, miksi junan viimeisen vaunun/veturin on aina oltava varustettu toimivilla jarruilla sekä junaan kytketyllä jarrujohdolla tai jarrumiehellä. Pelkkä junan katkeamisen toteaminen ei siis riitä turvallisen junaliikenteen varmistamiseksi: kaikki katkenneen junan osaset on saatava pysähtymään itsenäisesti.

EDIT: Ohessa linkki mainioon valokuvaan tilanteesta, jossa junan viimeinen yksikkö on jouduttu varustamaan jarrumiehellä junaturvallisuuden varmistamiseksi: http://vaunut.org/kuva/94820
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 14, 2017, 00:18:40 kirjoittanut Lauri Kivijärvi » tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1573


« Vastaus #233 : Joulukuu 14, 2017, 00:05:22 »

Tuli kaverin kanssa kinaa junakulunvalvonnasta. Se väitti, että se kattaa nykysin koko suomen. Ite olin eri mieltä. Sanoin, että ainakaan kaikki asemat eivä ole jkv:n piirissä. Mites tää homma menee?

Joensuu ainakin on katveessa. Ja isot tavararatapihat.
tallennettu
Nikolas Lintulaakso
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 240


« Vastaus #234 : Joulukuu 14, 2017, 13:39:59 »

Tuli kaverin kanssa kinaa junakulunvalvonnasta. Se väitti, että se kattaa nykysin koko suomen. Ite olin eri mieltä. Sanoin, että ainakaan kaikki asemat eivä ole jkv:n piirissä. Mites tää homma menee?

Verkkoselostuksestahan noita näkee, mutta ulkomuistista JKV puuttuu ainakin Kon-Nrm ja Jns-Ilo väleiltä.
tallennettu
Roope Prusila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1019


« Vastaus #235 : Joulukuu 14, 2017, 15:34:28 »

Tuli kaverin kanssa kinaa junakulunvalvonnasta. Se väitti, että se kattaa nykysin koko suomen. Ite olin eri mieltä. Sanoin, että ainakaan kaikki asemat eivä ole jkv:n piirissä. Mites tää homma menee?

Verkkoselostuksestahan noita näkee, mutta ulkomuistista JKV puuttuu ainakin Kon-Nrm ja Jns-Ilo väleiltä.

Väittäisin myös, ettei Toijala - Valkeakoski radalla ole JKV:tä.
tallennettu

Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #236 : Helmikuu 01, 2018, 21:42:12 »

Mites nuo radan kaarteet nyt oikein menee: onko tietyllä osuudella aina kiinteä kaarresäde, vai muuttuuko se jotenkin jouhevasti yhdestä säteen arvosta toiseen tai tietenkin myös suoraan osuuteen?

Miten kaarteet tehdään, laitetaan ratakisko mutkalle työmaalla vai tilataan tehtaalta esim. R=300 m mutkia tarvittava määrä?
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2055


« Vastaus #237 : Helmikuu 01, 2018, 23:11:42 »

Mites nuo radan kaarteet nyt oikein menee: onko tietyllä osuudella aina kiinteä kaarresäde, vai muuttuuko se jotenkin jouhevasti yhdestä säteen arvosta toiseen tai tietenkin myös suoraan osuuteen?

Kaarre voi loiveta tai jyrkentyä itse kaarteen aikanakin. Ks. esim. https://tinyurl.com/y8wpwuss
Kaarre nähtävissä myös tässä: https://youtu.be/wPWvlghOFeQ?t=4m30s . Kohdassa 5:10 kaarre jyrkkenee selvästi.

Miten kaarteet tehdään, laitetaan ratakisko mutkalle työmaalla vai tilataan tehtaalta esim. R=300 m mutkia tarvittava määrä?

Laitetaan ratakisko mutkalle työmaalla.
tallennettu

Aapo Halminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 16


« Vastaus #238 : Helmikuu 02, 2018, 22:09:14 »

Mites nuo radan kaarteet nyt oikein menee: onko tietyllä osuudella aina kiinteä kaarresäde, vai muuttuuko se jotenkin jouhevasti yhdestä säteen arvosta toiseen tai tietenkin myös suoraan osuuteen?

Suoralla osuudella junan kiihtyvyys sivuttaissuunnassa on nolla. Kaarteessa sen sijaan sivuttaiskiihtyvyyttä on pakko olla, koska muuten Newtonin I lain mukaisesti juna jatkaisi kohtisuoraan. Ei ole kovin toivottavaa, että rata kaartaa ja juna jatkaa suoraan. Kuitenkin sivukiihtyvyyden äkillinen muutos, nykäys, on matkustusmukavuuden kannalta epämiellyttävää, eikä liene erityisen hyväksi kiskolle tai pyörillekään. Tämän takia suoran ja ympyränkaaren (jossa kaarevuus on vakio) väliin suunnitellaan useinmiten klotoidi*. Klotoidi on spiraalintapainen muoto, jossa kaarevuus ja sitä myöten myös sivukiihtyvyys muuttuvat tasaisesti. Tämän takia nykäystä ei synny ja matkustaminen on mukavampaa.

Alla olevassa kuvassa on vielä havainnollistettu klotoidia. Vihreällä on merkitty suorat ja sinisellä ympyränkaari. Punaiset elementit ovat klotoideja. Sininen katkoviiva on havainnollistamassa, miltä näyttäisi, jos ympyränkaari jatkuisi.

Klotoidia ei kuitenkaan tarvita aivan joka paikassa. Esimerkiksi jos rataosuudella on nopeusrajoitus 40 km/h tai kyseessä on sivuraide tai huoltoraide, ei klotoidia välttämättä tarvita, vaan voidaan siirtyä suoralta suoraan ympyränkaareen.


*Suomessa on käytetty siirtymäkaarina klotoidin tilalla myös 3. ja 4. asteen paraabeleita, jotka ovat muodoltaan lähellä klotoidia.
Kuvalähde: https://civildigital.com/transition-curve-highways-purpose-requirements/
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #239 : Helmikuu 02, 2018, 22:54:04 »

Samanlaista klotoidia ilmeisesti käytetään, tai voitaisiin käyttää, siirryttäessä ympyränkaarelta toiselle, vaikka esimerkissä tällaista tapausta ei ollut.

Tavallaan jatkokysymys: minkä tiedon perusteella Pendolino kallistaa junan runkoa, sivuttaiskiihtyvyyden, radan geometrian, vai jonkun muun?

tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1573


« Vastaus #240 : Helmikuu 02, 2018, 22:58:58 »

Samanlaista klotoidia ilmeisesti käytetään, tai voitaisiin käyttää, siirryttäessä ympyränkaarelta toiselle, vaikka esimerkissä tällaista tapausta ei ollut.

Tavallaan jatkokysymys: minkä tiedon perusteella Pendolino kallistaa junan runkoa, sivuttaiskiihtyvyyden, radan geometrian, vai jokun  muun?



Keulassa junan alla on kaksi kinax-anturia, joilla seurataan junan kallistuskulmaa. Tuo tieto siirretään väylässä eteenpäin vaunukohtaisille ohjausyksiköille, jotka sitten käsittelevät tiedon ja ohjaavat vaunun korin kallistusta ja sivuttaissiirtoa tarvittaessa.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #241 : Helmikuu 03, 2018, 19:06:46 »

Keulassa junan alla on kaksi kinax-anturia, joilla seurataan junan kallistuskulmaa. Tuo tieto siirretään väylässä eteenpäin vaunukohtaisille ohjausyksiköille, jotka sitten käsittelevät tiedon ja ohjaavat vaunun korin kallistusta ja sivuttaissiirtoa tarvittaessa.

Minkä kallistuskulmaa, mihin nähden? Kinax-anturi näyttää olevan pelkkä kulma-anturi, ilman mitään omaa horisontaali- tai vertikaalireferenssiä!
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1573


« Vastaus #242 : Helmikuu 03, 2018, 19:42:09 »

Keulassa junan alla on kaksi kinax-anturia, joilla seurataan junan kallistuskulmaa. Tuo tieto siirretään väylässä eteenpäin vaunukohtaisille ohjausyksiköille, jotka sitten käsittelevät tiedon ja ohjaavat vaunun korin kallistusta ja sivuttaissiirtoa tarvittaessa.

Minkä kallistuskulmaa, mihin nähden? Kinax-anturi näyttää olevan pelkkä kulma-anturi, ilman mitään omaa horisontaali- tai vertikaalireferenssiä!

Kinax-antureilla mitataan vaunun korin kallistuskulma rataan nähden. Lisäksi siellä keulassa on gyroskooppi, jolla mitataan poikittaiskiihtyvyyttä... Ohjausyksiköille siis lähtee kolme tietoa: nopeus, poikittaiskiihtyvyys ja kulma.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 192


« Vastaus #243 : Helmikuu 03, 2018, 20:34:27 »

Tässä muut kamppeet, paitsi itse anturit: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=10416.0;attach=4615;image
Periaatteessa jo keskihintaisissa nykyhenkilöautoissa jokseenkin vastaavia antureita on lukuisia. Lienee jo ulkoiluasusteissakin.  Toimielimet kuitenkin näistä puuttuvat.
Pendolinon alustaympäristössä anturien ja niiden kaapelien suojaus mekaanisesti ja ulkopuolelta tulevilta induktiivisilta häiriövaikutuksilta on varmaan se joka maksaa. Toimielimienkin suojaus jäältä ja muulta maksaa.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #244 : Helmikuu 06, 2018, 21:11:09 »

Keulassa junan alla on kaksi kinax-anturia, joilla seurataan junan kallistuskulmaa. Tuo tieto siirretään väylässä eteenpäin vaunukohtaisille ohjausyksiköille, jotka sitten käsittelevät tiedon ja ohjaavat vaunun korin kallistusta ja sivuttaissiirtoa tarvittaessa.

Minkä kallistuskulmaa, mihin nähden? Kinax-anturi näyttää olevan pelkkä kulma-anturi, ilman mitään omaa horisontaali- tai vertikaalireferenssiä!

Kinax-antureilla mitataan vaunun korin kallistuskulma rataan nähden. Lisäksi siellä keulassa on gyroskooppi, jolla mitataan poikittaiskiihtyvyyttä... Ohjausyksiköille siis lähtee kolme tietoa: nopeus, poikittaiskiihtyvyys ja kulma.

Gyroskooppi ja kiihtyvyysanturi lienevät kuitenkin kaksi eri anturia: kiihtyvyysanturi mittaa telin sivuttaiskiihtyvyyttä ja gyroskooppi telin kallistumisnopeutta. Kinax-anturi ilmeisesti liittyy vain kallistuksen toteutukseen eli mittaa sitä korin kallistusta, mitä hydrauliikka suorittaa. Primääriset tiedot ohjausyksikölle siis olisivat: nopeus(?), telin sivuttaiskiihtyvyys ja telin kallistumisnopeus.

Melko perusteellinen kuvaus järjestelmästä löytyy Alessandro Elian esityksestä "New developments for tilting trains", joka muodostuu toisiinsa liittyvistä tekstiosuudesta ja kalvosetistä:

https://uic.org/cdrom/2001/wcrr2001/pdf/sessions/1_1_2/556.pdf
www.railway-research.org/IMG/pdf/556-slides.pdf

(Teksti ja kalvot ovat siis netissä ihan eri paikoissa, mutta liittyvät selvästi toisiinsa eli teksti viittaa kalvoihin Virnistää)

Vielä yksi mielenkiintoinen dokumentti: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3205836/ Pyörittää silmiään
   
tallennettu
Jere Vainionpää
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 6


« Vastaus #245 : Toukokuu 18, 2018, 20:20:06 »

Matkustamieni Sm4-junien määrä Lahti-Riihimäki-välillä on niin pieni, että en tiedä niiden normaalioikuista juuri mitään. Tänään kuitenkin tulin Lahdesta HL9942:lla (Sm4 6401), heti Lahden kakkosraiteen laiturin jälkeen juna teki melko jyrkän pysähdyksen (pysähtyi keskelle vaihdetta), hetken kuluttua jatkoi normaalisti Herralaan asti, joskin hiljennetyllä nopeudella. Herralassa kuljettaja teki jonkinlaisen rebootin junalle, kaikki valot sammuivat kokonaan ja ovet menivät ilmeisesti lukkoon (infonäytöissä välähtivät lisäksi jonkin systeemin järjestelmäversiotiedot). Sen jälkeen juna jatkoi ainakin Järvelään asti normaalisti täydellä nopeudella.

Lieneekö ollut jokin JKV-häiriö/vika vai jotain muuta?
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2609


« Vastaus #246 : Syyskuu 13, 2018, 16:51:18 »

Mikä on nykyään Viron nimellinen raideleveys? 1520 mm vai 1524 mm?
Olen kuullut sanottavan, että Virossa raideleveyden muuntoa 1524-millisestä 1520-milliseksi ei käytännössä ehditty juuri lainkaan viedä läpi ennen kuin Neuvostoliitto romahti. Mille leveydelle rata nykyään remontoidaan?

Eli: Mikä on Viron virallinen nimellinen raideleveys? Entä de facto nimellinen raideleveys suurimmalla osalla verkkoa?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Marko Laine
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 193


« Vastaus #247 : Syyskuu 13, 2018, 17:26:01 »

EVR:n kotisivut kertovat seuraavaa:
Eesti Raudtee taristu kuulub 1520 rööpmelaiusega raudteevõrgustikku ning hõlmab 1229 km raudteid

Eli tämän mukaan raideleveys olisi tuo 1520 mm. Mutta tuon tekstin alla onkin sitten taulukko, jossa mainitaan leveydeksi 1520/1524 mm. Ilmeisesti siis molempaa leveyttä on käytössä, mutta tuo 1520 mm lienee virallinen leveys.

http://www.evr.ee/et/arikliendile
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #248 : Syyskuu 15, 2018, 21:39:32 »

Englanninkielinen Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Track_gauge_in_Estonia kirjoittaa, valitettavasti ilman lähdeviitteitä:

Lainaus
Soviet Union

Estonia converted relatively late from the Soviet Unions redefinition of the gauge from 1,524 mm (5 ft) to 1,520 mm (4 ft 11 27⁄32 in).

Post-independence

Since post-independence all renovated tracks owned by Eesti Raudtee have gauge 1,524 mm. Other tracks have gauge 1,520 mm.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 8 9 [10] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2018 Resiina