Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1239


« Vastaus #25 : Tammikuu 14, 2019, 22:02:11 »

Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.

Kuvaus on minusta varsin osuva. Jos se hiili on ollut siellä kalkkikivessä satoja miljoonia tai miljardeja vuosia, on kai jokseenkin yhtä tyhjän kanssa, vaikka osa siitä sitoutuisikin hetkeksi talousmetsään. Taitaa olla niinkin, että nykyisillä asfaltin ja betonin alle jääneillä kasveilla riittää sitomista jo muiden kasvien poltosta tulevassa hiilessä. Isossa kuvassa siis ikuisiksi ajoiksi.

Isossa kuvassa ongelma on hiilidioksidin jatkuvasti kasvava päästäminen. Jos päästöt saataisiin nopeasti reilusti alenemaan hoitaisi luonto hiilidioksidipitoisuuden kohtuullisen nopeasti laskuun. Tämä tietysti on vain teoriaa, koska päästöjen nopeaa ja tehokasta leikkaamista ei ole näköpiirissä.

Suuren tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa tuollainen nopea jättimäinen päästö ja sen nopea nopea katoaminen olisi mahdollista nähdä.

Onhan meilläkin metsänkasvu kiihtynyt osaltaan juuri hiilidioksipitoisuuden vuoksi. Samasta syystä kasvihuoneisiin pumpataan ylimääräistä hiilidioksia.
tallennettu
Antti Rautiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 82


« Vastaus #26 : Tammikuu 28, 2019, 14:45:29 »

Meteliä ja päästöjä tulee aina jos jotain tekee,kaikki hyvä kuitenkin maksaa kuluttajille kun asioita muutellaan ympäristöystävälliseen suuntaan,tai ainakin niin luullaan että ympäristö pelastuis...
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #27 : Tammikuu 29, 2019, 00:06:48 »

Mikä on tämä perinteinen suomalainen epäluulo, skeptisyys ja valittaminen että ei voi tehdä mitään kun se maksaa? Tarvitaan faktoja pöytään. Vielä enemmän maksaa olla tekemättä yhtään mitään.

https://cleantechnica.com/2019/01/23/an-all-renewable-grid-is-economically-superior-to-mixed-generation/

Hiilelllä on suunta vain alaspäin, ja se on varmaa. Sitä ei kannata taloudellisesti kohta käyttää.

Tämän hetkiset energian keskimääräiset tukemattomat hinnat tuotantomuodoittain:
https://cleantechnica.com/files/2019/01/main-qimg-f174374a456f3895b8edfdcbd866b637.jpeg

Kukapa hiilivoimaloita nyt tappiolla pyörittäisi kovin kauaa, kun tuulivoima on tälläkin hetkellä ilman tukia halvin tapa tuottaa sähköä. Aina ei kaikkialla tuule, mutta sen kompensoimiseksi energian siirtoyhteydet ja varastointi kantaverkon mittakaavassa on tärkeitä kehityskohteita.

Siirtyminen 100% uusiutuvaan energiaan hävittäisi öljy- ja hiili- ym. aloilta n. 28 miljoonaa työpaikkaa.
Mutta uusia työpaikkoja tulisi tilalle 52 miljoonaa. Uusiutuva energia työllistää myös uusiutumattomia enemmän, kun energian tuotanto on hajautettua.

https://cleantechnica.com/2019/01/26/solar-pv-installer-wind-turbine-tech-are-fastest-growing-occupations-in-us/

Lisäksi ilmansaasteiden väheneminen vähentää kuolleisuutta, joka taas sivullisesti tuo mittavan taloudellisen edun, kun ihmisiä menehtyy vähemmän ennenaikaisesti.

Pelkästään Euroopan osalta on arvioitu, että ilmansaasteet maksavat 1-1,5 triljoonaa dollaria suoria ja epäsuoria kustannuksia. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/276772/Economic-cost-health-impact-air-pollution-en.pdf

Lainaus
That is loss of productivity and the value of life, quantified. And it’s mostly not internalized in the cost of fossil fuel generation. Air pollution today causes not only deaths and severe illness in people at risk today, but creates people with poor cardiovascular health who are less productive and more of a burden on healthcare for decades.

Lainaus
It’s clear that shifting to a renewable economy is viable, will have economic consequences for a subset of industries, and will be economically beneficial in multiple ways. Why wouldn’t this be obvious, now that it’s been laid out as such above? Because there are vested interests who are going to be losers in the transition, the fossil fuel industry. They are spending billions to ensure that the transition is as slow as possible, which also means maximizing the negative externalities for all sectors of the economy.

Jarruttamassa on toki fossiilisen energian edunvalvonta lobbareineen. Poliittista painetta muutokseen on. Mielestäni keskustelu Suomessa on täysin väärällä raiteella. Pitäisi ongelmien sijasta (ei me haluta mitään asialle tehdä, kun ei ole rahaa) puhua oikeasti siitä mikä on järkevää tehdä, sekä investoida ja kannustaa verotuksellisesti ym. muin keinoin uusiutuvan energian rakentamiseen eikä lukkiutua perinteisiin toimintamalleihin.

https://cleantechnica.com/2019/01/24/why-excluding-nuclear-fossils-with-carbon-capture-biofuels-from-the-green-new-deal-makes-financial-climate-sense-realitycheck/

Myös biopolttoaineita ei pitäisi tukea, jota Suomessa on valittu yhdeksi linjaksi:
Lainaus
Biofuels for transportation and electricity cause substantial air pollution, climate-relevant emissions, land degradation, and water drawdown compared with truly clean, renewables such as wind and solar.

https://web.stanford.edu/group/efmh/jacobson/Articles/I/BiofuelVsWWS.pdf

Suomessa onneksi asiaan ollaan herätty, ainakin osittain:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulisahkosta-voi-tulla-suomen-oljy-kansainvaliset-teolliset-sijoittajat-iskivat-silmansa-suomen-tuulivoimaan-6749193

https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/tuulivoima-lyo-ydinvoiman-markkinoilla-lappiin-kannattaisi-laatia-suunnitelma-tuulivoiman-rakentamiseen-6747837

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/wartsilan-rautkivi-vastaa-energiateollisuuden-syytoksiin-energiamurros-suomessa-on-taytta-todellisuutta-tuulivoima-on-edullisin-tapa-tuottaa-sahkoa-suomessa-6747849

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/sitran-rohkeat-laskelmat-suomi-voi-vahentaa-paastojaan-nopeasti-60-ja-jopa-saastaa-tuulivoima-ja-sahkoautot-keskeisia-keinoja-6749750

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/energia-alan-murros-etenee-nopeasti-bioenergiaa-voitaisiin-saastaa-kun-tuulivoima-hyodynnettaisiin-kaukolammityksessa-yksinkertaista-teknisesti-kypsaa-ja-halpaa-teknologiaa-6747668

Sähkön hinta halpenee sekä päästöt vähenevät tuota polkua eteenpäin mennessä, ja se on hyvä kaikille muille paitsi hiilen ja öljyn tuottajille..
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 29, 2019, 02:18:10 kirjoittanut Oskari Kvist » tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #28 : Tammikuu 29, 2019, 01:11:05 »

Menee jo ohi aiheen, mutta sähköauto ei todellakaan ole päästötön...
TM laski että 3-kertaiset päästöt bensa-autoon verrattuna ennenkuin tilanne tasoittuu kolmen vuoden iässä (jolloin saattaa ollakin jo uudet akut vaihdettava). Ei ne autot itsestään tänne putkahda, vaikka viherhihhulit niin luulevatkin.

#fakenews. Puhutaan nyt faktapohjaista asiaa eikä vain luulla niin kun jossakin on lukenut jotain.

1) Sähköautojen akustojen valmistus toki tuottaa päästöjä valmistuksen aikana. Sen sijaan käytön aikana, esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa niiden käyttö on hyvinkin puhdasta verraten polttomoottoriautoihin. Päästöjen takaisinmaksuaika vaihtelee maittain ja lyhenee sitä mukaa mitä enemmän sähköntuotannon päästöt vähenevät:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-01-15/electric-cars-seen-getting-cleaner-even-where-grids-rely-on-coal

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-10-16/the-dirt-on-clean-electric-cars

https://assets.bwbx.io/images/users/iqjWHBFdfxIU/iXypwOBgx_2w/v1/-1x-1.jpg

Hyvänä esimerkkinä sähköautojen päästöjen pienentymisestä britit:
https://cleantechnica.com/2017/08/28/uk-electric-cars-2x-greener-2012/

2) Esim. Teslan akkujen kapasiteetti ja kestävyys. Trendikäyrät sanoo että kymmenen prosenttia tippuu noin 300000 km aikana kapasiteetista: https://electrek.co/2018/04/14/tesla-battery-degradation-data/

https://cleantechnica.com/2019/01/28/350000-miles-in-a-tesla-model-x-just-18000-in-maintenance/

Senkin jälkeen niillä voi ajaa, toki kantamasta on 10% pois 300 tkm jälkeen. Ja 13% 560 tkm jälkeen (jälkimmäisen linkin mukaan:

Lainaus
After putting over 350,000 miles on Deuxy, Tesloop recorded a 13% degradation in the capacity of the battery — compared to the range per charge it had when new. That translates to a range of 215 miles / 346 kilometers at a 95% charge today compared to 247 miles / 398 kilometers at 95% when it was new.
Sen jälkeen, aikanaan kun ne toteat autokäytössä loppuun käytetyiksi, voit käyttää akustoa vaikkapa uusiutuvan energian (esim. aurinkopaneelien) sähkövarastona.

Lainaus
CEO Elon Musk has been hyping even more potential for Tesla battery pack by once referring to a battery pack that Tesla was testing in the lab. He said that the company had simulated over 500,000 miles on it by repeatedly cycling it and that it was still operating at over 80% of its original capacity. At that point, the car itself is more likely to give up than the battery pack at this kind of mileage.

Myytti murrettu. Vinkki: Sähköauton akun saa kestämään pidempään, kun sitä ei päästä missään vaiheessa tyhjäksi, eikä lataa täysin täyteen joka kerta. Teslalla tämä ominaisuus on hoidettu ohjelmistolla.

Tesla on autovalmistajista mielestäni ainut, jolla on täysin varteenotettavia sähköautoja tällä hetkellä markkinoilla. Kaikilla ei ole vielä vara ostaa Teslaa, mutta heiltäkin on jollakin aikavälillä tulossa järkevänhintainen auto (alle Model 3:n hintaluokan), jollaisia ihan tavan Suomalainenkin autoilija voi ostaa. Lisäksi tällä hetkellä sähköautolla pääsee käyttövoiman osalta hintaluokkaa 2-3 euroa sadalle kilometrille riippuen kulutuksesta, ja tällöin käytönaikaiset CO2-päästöt on tyypillisesti vain 0,1-0,3 kertaiset vastaavista polttomoottoriautoista.

Muilla valmistajilla, jotka ovat sähköautoja tehneet, ovat tehneet niitä lähinnä muodon vuoksi, että on jotain sähköautoja mitä tarjota. Suurin osa muista valmistajista ei halua leikata omaa tuottavaa liiketoimintaansa, ja se on käytännössä ainut syy miksi sähköautoja ei ole tarjolla niin paljon. Kun sähköautoja on, niin niissä on tehty jotain kompromisseja (esim. heikot akut tai heikko lataus), että ne näyttäisivät vähemmän houkuttelevilta kuin polttomoottoriautot, ja että ihmiset eivät niitä ostaisi. Hyvänä esimerkkinä tästä Nissan Leaf joissa ainakin alkupään malleissa on ongelmia akkujen kestävyyden kanssa.

Heitetään nyt vielä tuollainen tuohon, jossa lähitulevaisuuden tilannetta analysoitu:

https://www.youtube.com/watch?v=aUC6lsLr04I

Saa heittää kritiikkiä ja denialismia ihan vapaasti. Historia toistaa itseään ja polttomoottoritekniikka tulee romahtamaan melko nopealla tahdilla, arviolta vuoden 2023 tienoilla ja sen jälkeen, samalla tavalla kuin NMT-ja lankapuhelimille kävi. Samoin öljyala tulee koko ajan kiihtyvällä tahdilla romahtamaan sen mukana. Työpaikkoja häviää autoalalta, koska sähköautot vaativat huomattavasti vähemmän kunnossapitoa. Tilalle tulee uusia kestäviä työpaikkoja muilta aloilta, kuten energia-alalta, mikäli ihmiset ja poliitikot tekevät viisaita valintoja.

En vielä ottanut paria seikkaa huomioon.

Haluatko maksaa liikenteessä käyttämästäsi energiasta Suomalaiselle päästövapaalle sähköntuottajalle (joka käyttää rahan johonkin muuhun, todennäköisesti Suomessa), vai käyttämästäsi raakaöljystä rajan taakse ilmaston lämmittämiseen (sekä epäsuorasti esim sotimiseen)? Haluatko säästää energiakustannuksistasi (ja päästöistäsi) liikenteessä 60-90%, ja käyttää sen jäljellejääneen rahan muuhun järkevään käyttökohteeseen?

Tästä päästään siihen, että kaikilla olisi syytä olla oikeus puhtaaseen, hiilivapaaseen ja edulliseen työllistävään energiaan. Se estää konflikteja, vähentää korruptiota sekä vallan sekä omaisuuden keskittymistä yksittäisille suuryrityksille, ja jakaa sitä tasaisemmin pienemmille yrityksille. Puhumattakaan siitä että se estää ilmastonmuutosta.

Joku skeptikko tietysti heittää että milläs korvataan puuttuvat polttoaineverotulot. Sähkövero ja siirtomaksujen vero kattaa osan, ja loput säästyvät rahat menee joko ruokaan tai muuhun, joista yhtä lailla veroja maksetaan. Potentiaalisesti käteen jäävät tulot nousevat, aika monen euron virta jää Suomeen kiertämään, ja talous kasvaa.

On realismia että Suomessa tulee pitkä siirtymäaika pois polttomoottorikäyttöisestä liikenteestä, mutta muutos voi tulla nopeammin kuin sitä kukaan odottaa tapahtuvaksi. Litiumakkujen hinnat tippuu edelleen melko reippaasti, samalla lailla kuin kävi aurinkopaneelien hinnalle. Niiden hinta oli jossain vaiheessa 100$/W, nyt ne on alle 1$/W. Samalla lailla litiumakkujen hinta on tippunut, ja on edelleen tippumassa. Tämä johtaa sähköautojen kantaman pitenemiseen ja akkujen halventumiseen. Lisäksi paine kasvaa samaalla luontaisesti myös litiumin sekä akkutuotannon vähäpäästöisyyden kehittämiseen.

Kyseessä on itseään ruokkiva kysynnän ja tarjonnan, teknologian kehityksen, tietoisuuden sekä myytinmurskauksen kehä, jota edes Trump ei voi pysäyttää. Suomalaisille järkevän hintaiset ja kantamalliset sähköautot tulee saataville ennen pitkää normaalien markkinavoimien kautta, sivutuotteena maailmalla tapahtuvasta kehityksestä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 30, 2019, 02:56:12 kirjoittanut Oskari Kvist » tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 297


« Vastaus #29 : Tammikuu 29, 2019, 12:56:14 »

Ei järjellisesti perusteltuja, uskottavia muutoksia energian tuottamiselle ja kuluttamiselle vastusteta.
Vastustus tulee vain siitä että mm. poliittisella ylätasolla esitetään utopioita, eivätkä esittäjät ymmärrä utopioitaan utopioiksi. Nämä eivät ymmärrä mikä on mahdollista, mikä järkevää ja millä ajoituksella.
Utopioita ovat viime viikkoinakin esittäneet mm. puolueittemme johto (myönteisenä poikkeuksena persut). Äskeisen selvitystyöryhmänkin raportti kertoi esittäjiensä olevan todellisuudesta irrallaan.
He ovat myös vailla välttämätöntä tekniikan tuntemusta. Viherpiiperrys ei riitä ammattitaidoksi.

Eniten minua ihmetyttää sairas viha energiataloudellisinta tehonlähdettä, dieselmoottoria vastaan.
Tiepuolen toki ainoat ajorajoitukset (Hampurin pari katua, Tukholman ja Göteborgin läpiajo) ovat vain siksi ja siellä missä liikennejärjestely on aivan virheellinen poliitikkojen kyvyttömyyden seurauksena.

Euro 5-6 -moottorien (=maantieluokitus, muille kohteille samantasoiset luokitukset) päästöjen puhtaus on moitteeton. Euro 4 ja vanhemmat moottorit ovat valtaosin poistumassa meiltä. Saamme toki odottaa vuosikymmeniä ennen kuin ne poistuvat Afrikasta, Intiasta ja sekaisin olevista kahinamaista.
Jospa piipertäjät hakisivat ratkaisua tähän ja menisivät vielä ihmiskilviksi kahinoihin, kun kelvotonta YK:ta kiinnostaa vain tyhjänpuhuminen ilmastosta.

Olen alan ammattilaisena seurannut mm. polttokennon takkuista tulemista kohta 40 vuotta. Lienen edelleen lukijoista ainoa, jolla on sellainen autossaan, on ollut jo 8 vuotta.
Niin, toki se kehittää vain 105 W (ja tuntuu vähitellen vähentyvän siitäkin) metanolin avulla.
Pakkasta polttokennot eivät kestä. Ja tämän, matkamökin sähkölaitoksen hinta oli yli 5000 €.
Asia on niin, että uudet asiat vaativat valtavia kehityspanostuksia (jotka viedään aikanaan hintoihin),
lahjakkaita kehittäjiä ja aikaa X vuotta (X = 10....100). Usein vielä sen jälkeenkin ne vaativat aikaa Y vuotta (Y = 5...50) ja paljon rahaa infrastruktuurin luomiseen ja itse laitteiden hankintaan.
Luultavasti tämä pysyy useimmille viherpiipertäjille ja heidän ääniänsä kalastaville liian hankalana ymmärtää ja hyväksyä.  Kauhulla siis odotan vaalien tulosta.

Mikä dieselmoottorin siis tekee parhaaksi tehonlähteeksi niin moniin liikkuviin kohteisiin vielä ainakin tulevat Z vuotta (Z = 20...100) :  
1/ Energiatehokkuus on suuri (on kehittynyt viime vuosina enemmän kuin esimerkiksi akut).
2/ Polttaa muutoksitta tai vähin muutoksin myös täysin uusiutuvista lähtöaineista (puut ym.) tai jätteistä (jäterasvat ym.) tehtyä dieselpolttoainetta.
3/ Moottorivarustukseen tehtyjen pienehköjen muutosten (mm. sytytyslaitteet itsesyttymisen sijaan) jälkeen polttaa puhtaasti mm. maakaasua. Toistaiseksi vain infrastruktuurin puutteet hidastavat.
Kehittynyttä perusmoottoria ei olisi ollut saatavilla, jollei oltaisi päästy dieselmoottorin siivelle.

En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.
  
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1239


« Vastaus #30 : Tammikuu 29, 2019, 23:25:28 »

En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.
  

Paljonkos Norjalla olikaan ydinvoimaa?

Miten vaan, mutta kyllähän valtaosa Suomessa käytetystä sähköstä on muuta kuin ydinvoimaa ja sitä samaa kantaverkosta tulevaa sähköä junatkin käyttävät.

Sähköntuotannon ja -tuonnin reaaliaikainen seuranta onnistuu Fingridin oivasta nettipalvelusta: https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

Kyllä ne junatkin osittain myös tuulivoimalla kulkevat.
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #31 : Tammikuu 30, 2019, 00:18:56 »

Eniten minua ihmetyttää sairas viha energiataloudellisinta tehonlähdettä, dieselmoottoria vastaan.
Tiepuolen toki ainoat ajorajoitukset (Hampurin pari katua, Tukholman ja Göteborgin läpiajo) ovat vain siksi ja siellä missä liikennejärjestely on aivan virheellinen poliitikkojen kyvyttömyyden seurauksena.

Euro 5-6 -moottorien (=maantieluokitus, muille kohteille samantasoiset luokitukset) päästöjen puhtaus on moitteeton. Euro 4 ja vanhemmat moottorit ovat valtaosin poistumassa meiltä. Saamme toki odottaa vuosikymmeniä ennen kuin ne poistuvat Afrikasta, Intiasta ja sekaisin olevista kahinamaista.
Jospa piipertäjät hakisivat ratkaisua tähän ja menisivät vielä ihmiskilviksi kahinoihin, kun kelvotonta YK:ta kiinnostaa vain tyhjänpuhuminen ilmastosta.

Mikä dieselmoottorin siis tekee parhaaksi tehonlähteeksi niin moniin liikkuviin kohteisiin vielä ainakin tulevat Z vuotta (Z = 20...100) :  
1/ Energiatehokkuus on suuri (on kehittynyt viime vuosina enemmän kuin esimerkiksi akut).
2/ Polttaa muutoksitta tai vähin muutoksin myös täysin uusiutuvista lähtöaineista (puut ym.) tai jätteistä (jäterasvat ym.) tehtyä dieselpolttoainetta.
3/ Moottorivarustukseen tehtyjen pienehköjen muutosten (mm. sytytyslaitteet itsesyttymisen sijaan) jälkeen polttaa puhtaasti mm. maakaasua. Toistaiseksi vain infrastruktuurin puutteet hidastavat.
Kehittynyttä perusmoottoria ei olisi ollut saatavilla, jollei oltaisi päästy dieselmoottorin siivelle.

Biopolttoaineet (esim. biodiesel) eivät valitettavasti ole hiilidioksidineutraaleja, vaan niiden tuotantoketju ja loppukäyttö tuottaa jopa enemmän CO2-päästöjä kuin fossiilinen diesel, sekä sen lisäksi ilmansaasteita, maan köyhtymistä, ja makean veden kulumista, ohessa tutkimustuloksia:

Lainaus
Biofuels for transportation and electricity cause substantial air pollution, climate-relevant emissions, land degradation, and water drawdown compared with truly clean, renewables such as wind and solar.

https://web.stanford.edu/group/efmh/jacobson/Articles/I/BiofuelVsWWS.pdf

Sen lisäksi dieselautot (tai -moottorit) kuitenkin tuottavat lähipäästöjä (hiukkaspäästöt), ja CO2-päästöjä aina, vaikka olisikin Euro V-luokkaa tms.. Täyssähköauto joka ladataan tuuli- tai aurinkovoimalla, on käytössä täysin CO2-päästötön. Dieselin maine on pilattu dieselgatella, kun VAG-konsernin piti ahneuksissaan huijata päästöissä. Muillakin valmistajilla on huijauksia tullut sen jälkeen ilmi, joten eipä käytännössä ole päästöluokitukset täyttyneet vaikka luvattu on. "Kun se on niin kallista, ei kehdattu..."

Käytännössä ainoastaan biokaasu on järkevä biopolttoaine, koska sen polttaminen hiilidioksidiksi on parempi, kuin että biokaasun raaka-aine hajoaisi metaaniksi, ja pääsisi ympäristöön. Hiilidioksidi on pienempi paha kasvihuonekaasuna kuin metaani. Mutta biokaasuksi mädätettävää biomassaa ei Suomessa yksinkertaisesti riitä kovin suurelle automäärälle. Jonkinlainen määrä sillä autoja liikkuu tai lämmitetään.

Uskallan väittää, että akkujen ja sähkömoottorien kehitys on lähivuosina paljon nopeampaa kuin polttomoottorien. Polttomoottorit alkavat olla loppuunkeksittyä tekniikkaa, joka aina vain monimutkaistuu ja kallistuu jatkokehittyessään (lisää hajoavia komponentteja ja härpäkkeitä).


Olen alan ammattilaisena seurannut mm. polttokennon takkuista tulemista kohta 40 vuotta. Lienen edelleen lukijoista ainoa, jolla on sellainen autossaan, on ollut jo 8 vuotta.
Niin, toki se kehittää vain 105 W (ja tuntuu vähitellen vähentyvän siitäkin) metanolin avulla.
Pakkasta polttokennot eivät kestä. Ja tämän, matkamökin sähkölaitoksen hinta oli yli 5000 €.
Asia on niin, että uudet asiat vaativat valtavia kehityspanostuksia (jotka viedään aikanaan hintoihin),
lahjakkaita kehittäjiä ja aikaa X vuotta (X = 10....100). Usein vielä sen jälkeenkin ne vaativat aikaa Y vuotta (Y = 5...50) ja paljon rahaa infrastruktuurin luomiseen ja itse laitteiden hankintaan.
Luultavasti tämä pysyy useimmille viherpiipertäjille ja heidän ääniänsä kalastaville liian hankalana ymmärtää ja hyväksyä.  Kauhulla siis odotan vaalien tulosta.

Polttokennoteknologia ei ole kustannustehokas autokäyttöön ja monessa muussakin käytössä se on hirmuisen kallis vähäisen tuotannon takia. Toyota sitä on yrittänyt kovasti kaupallistaa, mutta myyntiluvut eivät oikein mairittele.

USA:ssa myyty 2300 kappaletta Toyota Miraita (polttokennoauto) v. 2018: https://insideevs.com/hydrogen-fuel-cell-car-sales-u-s/

Vs. Tesla Model 3 (täyssähköauto), USA:ssa myyty 139782 kappaletta v. 2018. https://insideevs.com/most-plug-in-ev-cars-sold-u-s-tesla/

Lisäksi energiatehokkuuden kannalta polttokenno ei ole myöskään optimaalinen. Jos haluat säilöä uusiutuvaa energiaa vetyyn, elektrolyysiin menee huomattavasti suurempi energiamäärä kuin mitä vedystä saat polttokennossa, ja hyötysuhde on huono, alle 0,5. Täyssähköautossa hyötysuhde on lähempänä 0,9.

Jos taas vetyä tuottaa teolliseen tapaan maakaasusta, se tuottaa CO2-päästöjä, joka ei ole kovin järkevää sekään.

En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.

Paljonkos Norjalla olikaan ydinvoimaa?

Miten vaan, mutta kyllähän valtaosa Suomessa käytetystä sähköstä on muuta kuin ydinvoimaa ja sitä samaa kantaverkosta tulevaa sähköä junatkin käyttävät.

Sähköntuotannon ja -tuonnin reaaliaikainen seuranta onnistuu Fingridin oivasta nettipalvelusta: https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

Kyllä ne junatkin osittain myös tuulivoimalla kulkevat.

Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, viime vuonna tuotti Suomessa sähköä enemmän kuin hiilivoima. Tässä vielä tuore asiaa käsittelevä artikkeli:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulisahkon-yleisin-kysymys-mita-sitten-kun-ei-tuule-6756568

Australiassa, ja muuallakin on jo kantaverkkotason akustoja olemassa. Niillä mm. korvataan kaasukäyttöisiä huippukulutusvoimalaitoksia, ja tasoitetaan kulutuksen sekä uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, esim:  

https://cleantechnica.com/2018/11/17/50-mwh-tesla-battery-commissioned-at-australian-solar-power-plant/

https://cleantechnica.com/2018/10/08/teslas-battery-in-south-australia-breaks-stranglehold-of-natural-gas-industry/

https://cleantechnica.com/2019/01/29/tesla-lands-lucrative-4mw-8mwh-storage-contract-in-australian-city-of-townsville/

Toinen vaihtoehto varastoinnille, on juurikin siirtoyhteyksien vahvistaminen. Aina sitä jossain tuulee sekä jossain aurinko paistaa.

Lisäksi, tuossa on esimerkiksi 6,3 senttiä/kWh tuottava keskittävä aurinkovoimala, joka pystyy tuottamaan sähköä vaikka aurinko ei paistaisikaan, kun siinä on sulasuolaa sisältävä lämmönvaraaja sekä höyryturbiini, joka tuottaa sähköä varastoidusta lämmöstä.

https://solarlove.org/solarreserves-bids-6-3-cents-per-kwh-chile-dispatchable-24-hour-solar/

Mitä lopuksi voimme todeta. Päästötön energiantuotanto on kovassa nosteessa, ja investoijat investoivat siihen, koska se on matalariskistä toimintaa, ja tuottavaa sellaista. Puhumattakaan välillisistä vaikutuksista työllistämisen ja ihmisten terveyden suhteen. Tuulivoimala ei tarvitse polttoainetta eikä sähköä tuottaessaan tuota CO2-päästöjä.

Mielestäni ei voida puhua viherpiipertäjistä, vaan ihmisistä jotka tekevät vastuullisia valintoja. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen kasvavissa ja kiihtyvissä määrin ei ole utopiaa vaan täyttä totta, ympäri maailmaa.

Sähköautojen vaatima infrastruktuuri on huomattavasti helpompi ja turvallisempi järjestää kuin polttokennoautojen, ja se ei vaadi myöskään polttoaineiden kuljettamista jalostamoilta tankkauspaikoille. Tämä vähentää päästöjä. Sähköauton lataaminen vaatii ainoastaan sähkön siirron sähköverkon kautta tai tuottamisen paikallisesti tuuli- tai aurinkoenergialla. Myös kotona voi ladata akkua. Toisin kuin polttomoottoriautoa, kaasuautoa tai polttokennoautoa.

Sähköauton latauspisteen ei tarvitse olla edes kallis, hitaaseen lataukseen riittää ihan lämpötolppa:
https://www.apu.fi/artikkelit/sahkoauton-latausmahdollisuus-parkkipaikalle-16330-eu-nykyaan-vajaa-400-eu

Motivan esite aiheesta:
https://www.motiva.fi/files/15446/Kiinteistojen_latauspisteet_kuntoon_paivitetty_05.11.2018.pdf

On vain ajan kysymys, milloin akkutekniikka kehittyy sille tasolle ja siihen hintaan, että varteenotettavia akkusähkövetureita (tai akkuvaunuja jotka syöttävät sähköveturia) tulee markkinoille.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 30, 2019, 01:03:12 kirjoittanut Oskari Kvist » tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1888


« Vastaus #32 : Tammikuu 30, 2019, 02:30:39 »

"... Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, ..." 

Jos tuulivoimalla tuotettiin 6-7 % sähköntuotannosta (alle kolmannes siitä kuin ostettiin Venäjältä tai Pohjoismaista), niin vielä on pitkä matka jäljellä. Mutta mikä sitten oli tuulisähkön osuus energian kulutuksesta? Eikö se ole pienempi prosenttiluku?

Silloin kun höyryvetureilla ajettiin alle 6 % junista, niin sitä pidettiin hyvin pienenä osuutena.
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #33 : Tammikuu 30, 2019, 03:10:15 »

"... Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, ..."  

Jos tuulivoimalla tuotettiin 6-7 % sähköntuotannosta (alle kolmannes siitä kuin ostettiin Venäjältä tai Pohjoismaista), niin vielä on pitkä matka jäljellä. Mutta mikä sitten oli tuulisähkön osuus energian kulutuksesta? Eikö se ole pienempi prosenttiluku?

Silloin kun höyryvetureilla ajettiin alle 6 % junista, niin sitä pidettiin hyvin pienenä osuutena.

Vuonna 2017 Suomessa oli 2113 MW asennettua tuulivoimaa, jonka tuotto oli 4795 GWh.
Ja vuonna 2018 tuotto 6 054 GWh. Joka on noin 9% Suomessa tuotetusta sähköstä. Kokonaiskäytöstä 7% tuonti huomioiden.

https://stat.fi/til/salatuo/2017/salatuo_2017_2018-11-01_tie_001_fi.html

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/historiallinen-kaanne-suomen-sahkontuotannossa-2018-tuulivoimalla-tuotettiin-enemman-sahkoa-kuin-hiilivoimalla-6754346

Tuulivoiman kasvu painottuu nykyisin isoihin megawattiluokan voimaloihin, joilla on halpaa tehdä sähköä. Nykyään PPA-sopimusten avulla, joilla tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on 10 vuoden sovittu takuuhinta ja ostokiintiö tietylle toimijalle, tuottajien riski vähenee. Suomeen rakennetaan tuulivoimaa markkinaehtoisestikin ilman yhteiskunnan tukia. Tuulivoimalan saa pystyyn n. 1-2 vuodessa, toisin kuin jonkun Olkiluoto 3:n joka ei vieläkään tuota sähköä.. Kuinkahan monta vuotta rakentamisen alusta olikaan?
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 452


« Vastaus #34 : Tammikuu 30, 2019, 10:47:39 »

Tuulivoiman ongelmana on Suomen ilmasto, jossa tuulee lauhalla säällä mutta yleensä heikosti kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on suurimmillaan. Toisin sanoen tuulivoimasta on iloa silloin, kun voimalaitoksia muutenkin seisoo tyhjän panttina mutta kun sähköä kipeimmin tarvitaan, menee tuulivoiman tuotanto polvilleen. Sen vuoksi tuulivoima ei yksinään ole ratkaisu mihinkään.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 297


« Vastaus #35 : Tammikuu 30, 2019, 11:37:36 »

Ei ole täällä syytä pitkiin mielipiteisiin yksityiskohtaisesti vastata. Argumentit ovat aivan tuttuja. Olen niitä työni puitteissa lukenut niitä yli 40 vuotta - monia tasapainoisemmin kriittisiä kuin nämä.

Olennaista on utopioiden välttäminen. Nyt ja pitkälle tulevaisuuteen ovat ne ratkaisut KÄYTETTÄVISSÄ, joita yhä voimallisesti ja tuloksellisesti kehitetään, ja yhä tiukemmin säädellään.
Muita ratkaisuja kehitellään, mutta vielä ne ovat käyttökelpoisia vain rajoitetuissa kohteissa.
Esimerkki olkoon sähkölinja-auto (johdin tai pysäkillä ladattava). Olen vuodesta 1949 kulkenut valtaosan automatkoistani niillä kunnes ne lopetettiin Tampereella - laiminlyötyinä 1970-luvulla.
Valitettavasti ei usein tiedetä etukäteen kehittyykö joku uusi ratkaisu laajaan arkikäyttöön koskaan - esimerkkinä mainittu polttokenno, johon mm. autoteollisuus on uhrannut mielettömiä summia.

Kyllä uudet ratkaisut siis hyväksytään -  silloin ja siinä laajuudessa ja sillä aikataululla kun ne ovat teknistä ja taloudellista todellisuutta.
Muu on viherpiiperrystä. Sitä tuoreimmin harrasti ns. ilmastotyöryhmä ja valtiomme yläporras.

Aina on ollut maailmanlopulla pelottelijoita. Tänä päivänä tällaisia ovat CO2-kiihkoilijat.
Ilmasto voi muuttua, koska se on ennenkin muuttunut. Mutta mikä on olennaista : ilmasto on tähän asti AINA muuttunut ihmisestä riippumattomista syistä (sivuutetaan paikallisvaikutukset).

Suomelle tuhoisaa olisi ilmaston kylmeneminen. Tuoreimmat kylmenemiset olivat alle parisataa vuotta sitten.  Ilmaston lämpenemistä EI OLE Suomessa lämpötilamittauksilla todettu.
Kuten muualtakin, on säännöllisiä pidemmän ajan mittaustuloksia Suomesta hyvin vähän. Tarkemmin sanoen Sodankylän tulokset alkaen 1911  ovat ainoat. Kaisaniemen/Kumpulan mittaukset korruptoi käyttökelvottomiksi kaupunkilämmön vaikutus ja mittauspaikan vaihtuminen.
Sodankylän mittaukset eivät osoita ilmaston lämmenneen siellä. 1940-luvun taso on vaivoin ylittynyt.

On syytä tutkia näitä asioita, nyt ensimmäistä kertaa perusteellisesti. Pitää myös kehittää ongelmia lievittäviä ratkaisuja voimallisesti. Mutta ei pidä lietsoa paniikkia : maailmanloppu ei tule, vaikka ei tehdä sitä tai tätä ja vielä perkeleen äkkiä.  Kun lietsotaan ihmisiin pelkoa, ovat pelurit liikkeellä.
Kun hyväuskoisia huijataan, tehdään näin. Tehokkaissa huijauksissa huijarit itsekin uskovat.  
Tieteellisen harhaanmenon paljastumista on lykättävä, jotta ura ja arvostus ei menisi.

Tuoreessa Wie das Wetter Geschicte macht - Katastrophen und Klimawandel von der Antike bis heute (Ronald Gerste, Klett-Cotta 2018) on viittauksena Aldous Huxley tunnettu toteamus ilmastosta : "Jos väestön lisääntymistä ei ratkaista, ovat muut toimenpiteet hyödyttömiä".
Ihan hyvä, mutta kykyä ei ole puuttua Afrikan väestön lisääntymiseen ja liioitellaan ihmisen vaikutusta.
Suosittelen tätä kirjaa vähän laajemman kuvan saamiseen ilmastoasioista:
http://www.zillmer.com/buecher/erdeimumbruch.html .

 

  
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 668


« Vastaus #36 : Tammikuu 30, 2019, 17:59:55 »

Tuulivoiman ongelmana on Suomen ilmasto, jossa tuulee lauhalla säällä mutta yleensä heikosti kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on suurimmillaan. Toisin sanoen tuulivoimasta on iloa silloin, kun voimalaitoksia muutenkin seisoo tyhjän panttina mutta kun sähköä kipeimmin tarvitaan, menee tuulivoiman tuotanto polvilleen. Sen vuoksi tuulivoima ei yksinään ole ratkaisu mihinkään.


Talvi on Suomessa parasta tuulivoima-aikaa. Tuulivoimasta — kuten kaikista muistakin sähköntuotantomuodoista — on saatavilla kuukausikohtaisia tuotantotilastoja, mikäli asia kiinnostaa tarkemmin.
https://www.energiauutiset.fi/uutiskirje/uutiset/talvi-on-parasta-tuulisahkoaikaa.html
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 30, 2019, 18:16:34 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 452


« Vastaus #37 : Tammikuu 30, 2019, 20:32:47 »

Talvi on Suomessa parasta tuulivoima-aikaa. Tuulivoimasta — kuten kaikista muistakin sähköntuotantomuodoista — on saatavilla kuukausikohtaisia tuotantotilastoja, mikäli asia kiinnostaa tarkemmin.
https://www.energiauutiset.fi/uutiskirje/uutiset/talvi-on-parasta-tuulisahkoaikaa.html

Kukaan ei ole sanonut, etteikö Suomessa talvella tuulisi. Sehän on nimenomaan Suomen kauppamerenkulunkin ongelma, että talvella tuulee ja tuuli kasaa jäät ahtaumiksi. Talvella siis tuulee lauhoina päivinä mutta harvemmin kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on tapissa. Mika Koskinen kirjoitti aiheesta aikoinaan Iltasanomissa. Talven 2016 kulutuspiikin aikaan oli noin 15000 megawatin kulutuksesta kotimaisen tuulisähkön osuus 100 megawattia eli alle prosentti: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001062498.html
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 668


« Vastaus #38 : Tammikuu 31, 2019, 12:30:33 »


Kukaan ei ole sanonut, etteikö Suomessa talvella tuulisi. Sehän on nimenomaan Suomen kauppamerenkulunkin ongelma, että talvella tuulee ja tuuli kasaa jäät ahtaumiksi. Talvella siis tuulee lauhoina päivinä mutta harvemmin kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on tapissa. Mika Koskinen kirjoitti aiheesta aikoinaan Iltasanomissa. Talven 2016 kulutuspiikin aikaan oli noin 15000 megawatin kulutuksesta kotimaisen tuulisähkön osuus 100 megawattia eli alle prosentti: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001062498.html

Sähkön tuotannosta ja kulutuksesta on saatavilla reaaliaikaista tuntitason dataa esimerkiksi kantaverkkoyhtiön avoimesta datasta. Tämän vuoden toistaiseksi korkein kulutushuippu oli 28.1. klo 8-9. Tuntidatasta selviää sähköntuotantomäärät tuotantomuodoittain. Näiltä osin keskusteluissa voidaan käyttää hyvinkin tuoreita ja todellisuuteen perustuvia tietoja. Datasta voidaan esimerkiksi laskea, että tuotetun tuulisähkön osuus kyseisen tunnin aikana kaikesta tuotetusta sähköstä oli 11,16 prosenttia — lähes yhtä paljon kuin vesivoimatuotanto tai teollisuuden omistamien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten jauhama sähkö.

tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 452


« Vastaus #39 : Tammikuu 31, 2019, 13:34:46 »

Noiden linkkien takaa jokainen voi etsiä sen aikavälin, jonka itse haluaa. Viime viikolla (21-27.1.2019) sähkön kulutus näyttää vaihdelleen välillä 11310-14374 MWh ja tuulivoiman tuotanto välillä 47-902 MWh.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/

Jos otetaan päinvastainen tilanne niin 27.1. klo. 15:00 oli sähkön kulutus 12996 MWh ja tuulivoiman tuotanto 47 MWh eli noin 0,4 % kulutuksesta.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 668


« Vastaus #40 : Tammikuu 31, 2019, 15:02:38 »

Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä on yhä enemmän ennakoimattomasti ja vaihtelevasti sähköä tuottavia tuotantomuotoja. Aikaisemmin sähköntuotantojärjestelmä mukautui sähkönkulutuksessa tapahtuviin muutoksiin, mutta tulevaisuudessa asia on toisin. Tasaamiseen tarvitaan monenlaisia kulutusjoustojärjestelmiä, joita TEM:n älyverkkotyöryhmä on kehitellyt jo useita vuosia. Työryhmän loppuraportti julkistettiin viime vuoden lopulla.

Kulutusjoustoilla tasataan vaihtelevasti sähköä tuottavien laitosten aiheuttamia vaikutuksia. Tosin myös  tuulivoimalaitoskapasiteetin määrällinen kasvu tasaa vaihtelun aiheuttavia ongelmia: jos jollain alueella ei tuule, niin jollain toisella alueella vastaavasti tuulee. Tuotantokapasiteetin käytön optimointiin sitä paitsi tähtää koko sähkömarkkinakehitys ja rajat ylittävien siirtoyhteyksien kapasiteetin kasvattaminen.

tallennettu
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 252


« Vastaus #41 : Maaliskuu 27, 2019, 20:16:52 »

http://www.satakunnanviikko.fi/paakirjoitus/tarisee-ainakin-viela-hetken-6.56.77529.c91d959c97
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1750


« Vastaus #42 : Maaliskuu 27, 2019, 21:30:00 »

Minä voisin vaatia Tampereen kansityömaan välitöntä keskeyttämistä, koska koko toimisto tärisee. Ohi kulkevia hiilijunia ei edes huomaa. :^D
tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina