Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Ennätyksiin noussut lumentulo vie junaliikenteen poikkeusoloihin  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Pietu Tuovinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 199


« : Helmikuu 06, 2019, 13:14:03 »

Ennätyksellinen lumentulo on myöhästyttänyt junia ja aiheuttanut peruutuksia jo viikkotolkulla.

Tilanteeseen on varauduttu, vakuuttavat sekä Väylän että NRC Finland Groupin asiantuntijat. Mistä siis kiikastaa, kun matkustajat joko jäävät matkalle tai pääsevät perille rutkasti myöhässä.

Aamulehdessä kirjoitettiin, että niin sanottu tunnin juna on jo keksitty. Yhteys Helsinkiin kun on yleensä viime aikoina ollut tunnin myöhässä.

...

NRC Finland Goupin kunnossapidon vetäjä Harri Sakki vastaa pääkaupunkiseudun kunnossapidosta ja vahvistaa saman.

"Lumitilanne on yksi syy junien myöhästelyyn. Juuri kun laiturikaukalot, raiteet ja vaihteet on saatu aurattua, niin lunta on tullut heti lisää. Helsingissä rakennetaan tiiviisti, joten lunta ei voi työnnellä mihin vaan. Aidan ulkopuolella on aina esimerkiksi kevyen liikenteen väylä tai asutusta, joten lumi pitää kuljettaa pois. Nyt odotamme, että saamme lumijunan käymään Helsingin päärautatieaseman ratapihalla. Siinä on vaunut juurikin pois kuljetettavia lumimassoja varten."

Koko juttu: https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/ennatyksiin-noussut-lumentulo-vie-junaliikenteen-poikkeusoloihin-ilmalan-lumensulatuskentta-ensi-kertaa-kaytossa-ja-lumijunaa-odotetaan-helsingin-paaasemalle-6757376?utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Minkälaisia vaunuja tuossa lumijunassa on? Vieläkö on vanhat BXHe vaunut käytössä vai onko saatu uutta tilalle?
tallennettu

Don't panic.
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 255


« Vastaus #1 : Helmikuu 06, 2019, 17:37:04 »

Radoillamme on ollut talvisia poikkeusoloja vuodesta 1862 .
Ilmastohöpinöidenkö ja hirveän hallintohimmelistönkö vuoksi ei pysyvää parannusta synny.

Jospa hallintohimmelistön kravattiherroja ja jakkurouvia korvattaisiin tekijöillä.
Niillä joilla on kyky toimia sekä tietoa ja kanttia sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat.
Ja siedettäisiin tällaisia tekijöitä, jopa vielä silloinkin kun hätä on väistynyt.

Täytyykö kenraali Roos kaivaa ylös, että käskyketju toimii ja jahkailijat on saatu tieltä pois?
Tai valtioneuvos Ahonen, hänkin pisti tuulemaan.
tallennettu
Tapio Nikula
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #2 : Helmikuu 06, 2019, 18:01:13 »

Pieksämäellä 60-luvun alussa katselin, kun asemalta tyhjennettiin lumia lumijunaan. Junassa oli ehkäpä 20 M-vaunua. Lumi lastattiin lapiopelillä ja lastaajia oli ainakin 50. Sitten juna ajettiin noin kilsan päähän Jyväskylän radan varteen ja siellä sitten lapiopelillä tyhjennettiin kummallekin puolelle junaa. Pieksämäen kautta silloin kulki ehkäpä noin 70 - 100 junaa. Helsingissä kulkee vissiin noin 1000 junaa päivässä; ei siis ole tilaa lumijunille. Ja mitä maksaisi lumimiesten palkat. Entisaikaan tavara oli kallista ihmistyö halpaa. Nyt on toisin päin. Ja kyllä ne entisaikojenkin junat kovana talvena myöhästelivät tuntitolkulla. Voitaisiin palata vanhoihin tosihyviin aikoihin ja alkaa kulkea rekipelillä. Rekikyydillä se Ruåttin kunkkukin kulki ennenvanhaan Suomen läpi.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1678


« Vastaus #3 : Helmikuu 06, 2019, 18:18:12 »

VR Trackin lumijuna oli viime talven Tampereen asemalla täydessä touhussa. Mutta nyt kun kolmosalue meni Destialle, se lumijuna "vapautui" ja lie menossa Helsinkiin.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 450


« Vastaus #4 : Helmikuu 06, 2019, 23:14:54 »

Pieksämäen kautta silloin kulki ehkäpä noin 70 - 100 junaa. Helsingissä kulkee vissiin noin 1000 junaa päivässä; ei siis ole tilaa lumijunille. Ja mitä maksaisi lumimiesten palkat. Entisaikaan tavara oli kallista ihmistyö halpaa. Nyt on toisin päin. Ja kyllä ne entisaikojenkin junat kovana talvena myöhästelivät tuntitolkulla.

Tietysti junatiheys on Etelä-Suomessa nykyään ylivertainen entisiin aikoihin nähden mutta sitä ei sitten pystytä ylläpitämään hankalamman kelin sattuessa. Sen sijaan 60-luvulle asti talvi merkitsi junaliikenteen vilkastumista, kun pohjoisen satamat menivät kiinni. Antaisin sille arvoa, että siihen aikaan oli valmiuksia tehdä talviolosuhteissa normaalia suurempi kuljetustyö, vaikka aikataulussa ei olisi kuljettu.
tallennettu
Kimmo Säteri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 210


« Vastaus #5 : Helmikuu 10, 2019, 17:32:47 »

Mustaa huumoria lumesta johtuvien vaikeuksien keskellä?  Virnistää
https://www.aamulehti.fi/a/201446387
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 546


« Vastaus #6 : Helmikuu 10, 2019, 23:04:45 »


On se kyllä kumma miten tätä lumiongelmaa ei ole saatu vieläkään ratkaistua, kun tiedetään että pahoja lumitalvia tulee vastedeskin ”satavarmasti”. Yksi ratkaisu on keksitty ja otettu käyttöön Suomessa jo 97 vuotta sitten.  http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014089-1037.jpg  Näyttää toimivan ”töpselisähköllä” normi kumikaapeli menee jonnekkin.
     
Helsingissä kokeiltiin viime vuonna edellisestä hieman kehitettyä versiota, sitä ei kuitenkaan otettu syystä tai toisesta laajempaan käyttöön. Nyt samanlainen laite on ostettu Espooseen. Laite ”hörppää” 400 litraa löpöä tunnissa. Maakaasun käyttö ei tässä vaiheessa onnistunut. Se toimii kuitenkin vain kiinteissä paikoissa ja kapesiteeetti on ”niin paljon kun yksi kauhakuormaaja ehtii kaukaloa täyttämään”. Eli varmaan promillen sadasosia Espoon lumista.  https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201611212200030374
 
Rautatiepuolelle saisi kehitetyä aivan toisen tehoisen laitteen. Lähtökohta olisi että se toimisi tietenkin sähköllä, jolloin käyttökustannukset jäisivät murto-osaan edellisestä . Lisäksi laitteen painolla ei olisi suurtakaan merkitystä se kun liikkuu kiskoilla ja siirtäminen kohteesta toiselle kävisi näin ollen sutjakkaasti. Kokonaistehossa vain taivas olisi rajana. Sulaneen veden laskeminen ratapenkkaan ei olisi varmaan mikään ongelma?, sinnehän se muutenkin osittain menee. Voihan sen myös johtaa letkuja pitkin lähimpään huulevesi kaivoon tai Stessillä suoraan mereen. Laitteen etupää kerää lumen (imulla, lumilinkosysteemillä harjayksikkökin voisi olla), joten mitään syöttökaukoloita ja kauhakuormaajia ei tarvita, voisihan siinä olla myös kaivinkoneen kauha jolla lunta pystyttäsiin siirtämään kauempaakin sulatukseen, tätä taitaa kuitenkin rajoittaa jännitteiset ajojohdot. Keskellä lumi sulatetaan ja peräpäästä puhalletaan kuumaa ilmaa kiskoille jolla varsinkin vaihde alueet saadaan putipuhtaiksi. 4 laitteen hankintakustannukset (itä, etelä, länsi ja pohjoinen) ovat varmaan mitättömät verrattuna 1:kin pahan lumitalven aiheuttamiin kustannuksiin

Tällaistakin kokeiltiin, mitähän sille kuuluu nykyjään?.  http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8635.msg66387.html#msg66387

Vastaan heti itselleni, systeemi on otettu käyttöön vasta tänä vuonna  https://vayla.fi/-/ilmalan-lumensulatuskentta-kaytossa-ensimmaista-kertaa#.XGCBPlwzbn0

 
Kahta ideaa esitin 9 vuotta sitten täällä.  ”Toinen vaihtoehto on että alan harrastajat laitetaan harjan varteen, heistä kun osalla on jo vuosikymmenien kokemus junien väistelystä ja nuorimmaisetkin ovat tätä taitolajia jo muutamia vuosia harjoitelleet”.

”Tulevaisuudessa vastaavaan tilanteeseen voisi valmistautua esim. Polartherm Oy lämpöpuhaltimilla, mm. USA ilmavoimat käyttävät niitä ääriolosuhteissa kaikkialla maailmassa. Esim. malli Polar  NGH  (USA malli, 4000 kpl käytössä ympäri maailmaa), http://www.polartherm.fi/fi/tuotteet/erikoislammittimet/lentokonelammittimet   näitä voi ketterästi vedellä tehokkaalla mönkijällä ympäri ratapihoja, eikä lopu teho kesken(115 KW). Jos tällä sulaa Hornet Alaskassa, niin ei sille tee kipeetäkään 50 vaihteen sulatus Pasilassa. Tällä teholla vaihde kyllä sulaa ja kuivaa samalla kertaa ja nopeasti. Tähän hommaan riittävät varmaan sitten VR:n omatkin miehet”. Tai kenen miehiä nyt ovatkaan?.
 

Eli summattuna ja Manun sanoin lausuttuna ”tarttis tehdä jotain”. Edellä olevia ideoita saa vapaasti hyödyntää. 
tallennettu

Skiffari 40
Tapio Nikula
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #7 : Helmikuu 11, 2019, 11:45:11 »

Sähkön hinta on suurempi kuin löpöllä. Maksaneeko löpö noin 0,8 €/L eli noin 1 €/kg. Kilo öljyä sisältää energiaa noin 42 MJ. Jospa saataisiin sähkö hintaan 0,1 €/kWh, tuskin saadaan. kWh on 3,6 MJ. Löpöllä saa siis eurolla 42 MJ ja sähköllä 36 MJ (ja silloin sähkö saatiin tosi halvalla). Se siitä sähkön halpuudesta verrattuna löpöön.
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 546


« Vastaus #8 : Helmikuu 11, 2019, 20:10:36 »


No voihan siitä tehdä löpökäyttöisenkin, mutta sitä pitää kyllä olla kyydissä paljon, tankkaus ”lumierämaassa” on aika hankalaa, kulutus Espoon ”karvalakki” versioon on aivan jotain muuta (tätä en kyllä osaa tarkemmin arvioida?). Lisäksi laitteiston pitää tuottaa energiaa kulkemiseen (varmaan fiksumpaa kuin veturikäyttöisenä), lumen keräämiseen ja ”padan”/kiskojen lämmitykseen (Espoon versiossa vain ”padan” lämmitys), mikä ”suorasähköllä” on käsittääkseni helpompaa?. Siinä voisi olla myös ihan normi lumilinko/auravarustus kummassakin päässä, Laitteessa olisi tietenkin Sr3 tyyppinen varavoimala, jolla onnistuisi liikkuminen auraaminen ja linkoaminen. Siis varsinainen hybridi olisi kyseessä. Kummassakin päässä olisivat kuskit kokoajan ja yksi kaveri valvoisi/säätäisi laitteiston toimintaa mm. alustassa olevien kameroiden avulla. Haastetta on siinä, että miten lumen keräys/sulatus onnistuu kumpaankin suuntaan liikuttaessa, hyvällä suunnittelulla sekin onnistuu. 
Löytyykö ”langasta” helpostikkin tehoja tällaisen laitteeseen?. Vr:lä on varmasti aivan omat hintansa suoraan "tehtaan portilta" ostetulle sähkölle, jotka hinnat voisin kuvitella olevan ns. ”ei julkiset”. Sähköhän ostetaan suurjännitteisenä (110/220/440Kv?) ja muunnetaan se omilla muuntamoilla kulloinkin tarpeellisiin jännitearvoihin. Voisin kuvitella että hinta on samaa luokkaa mitä sähköstä maksaa (suur)teollisuus?. Minkähän takia Vr yleensä käyttää sähköä jos löpö (ei kai tarvitse käyttää dieseliä) on halvempaa?. 

Lisäksi pitää ottaa tietenkin huomioon myös        I L M A S T O N M U U T O S !.
 
Jos veden kanssa tulee ongelmia, niin yksi keino on kerätä se säiliövaunuun. Lumen vesipaino vaihtelee yllättävän paljon, kuutio kuivaa pakkaslunta painaa 50 kiloa eli tilavuus on 50 litraa kuutio, ”normikattolumen” arvot taas ovat vastaavasti max. 350 kiloa/350 litraa/0.35 kuutiota. Tästä voi laskea, että jos putsataan 100 metriltä vastasatanutta pakkaslunta (tiheyskerroin 0.05) pois kiskoilta 3 metrin leveydeltä ja kerroksen paksuus on 500 mm (kertasademäärä), niin vettä kertyy 75 litraa/metri 100 metriä 7500 litraa/7.5 kuutiota. Ja vastaavasti tiheyskertoimella 0.35 (3 päivän loskalumet) vettä kertyy 100 metriltä 52.5 kuutiota. Säiliövaunun tilavuus on sitten mitä on?. Aika monta avovaunullista kuitenkin siirtyy lunta tai siis vettä yhdellä säiliövaunulla.

Luvut netistä poimittuja ja kansakoulumatematiikalla laskettuna, joku tarkistanee ne.

”Kymmenen senttiä vastasatanutta kuivaa pakkaslunta ei paina enempää kuin viiden millimetrin vesikerros, eli sen tiheyskerroin on 0,05. Yhtä syvä märkä lumi voi vastata 3-4 sentin vesipatjaa, jolloin sen tiheyskerroin on 0,3-0,4”.

Näillä luvuilla pystyy myös laskemaan summittain kuinka järeän ”vispilän” moinen toimintatapa vaatii, eli ”vettä” kerätään 100 metriltä 7.5 tonnista 52.5 tonniin. Jos Suomessa tehdään laitteita jotka murskaavat ja siirtävät maailman kovinta kiviainesta niin tämähän on aivan ”helppo nakki” Suomalaiselle teollisuudelle. Voisiko laite toimia niin että lumi sulatetaan vinhasti pyörivien tulikuumien telojen puristuksessa?, eli lumesta ns. puristetaan ilmat pihalle puristuksen ja lämmön avulla?
 
Kopiokone/lasertulostin toimii vähän samalla tavalla eli paperiarkilla oleva jauhemainen värijauhe kiinnitetään puristuksen ja lämmön avulla paperiarkille. "lämpötelan" sisällä on halogeenilamppu ja se on silikonipintainen (pehmeä), vastatela (kova) on pääsääntöisesti pinnoitettu teflonilla. Värijauheessa (tai erillisessä säiliössä, tuotantokoneet) on lisäksi silikonia joka auttaa pitämään telat puhtaana. myös bladeja (vähän kuin auton pyyhkijän sulka) on suuremmissa koneissa käytössä. Tämä kaikki tapahtuu tänäpäivänä nopeimmillaan 3-4 A4:sen sekuntivauhtia eli noin metrin sekunnissa liikutaan.   

Jos nopeustavoitteeksi asetetaan 20 km/h (6h/yö=120km), niin siitä voi joku fiksumpi laskea kauanko PKS seudun putsaus kestää?. jotta hommassa on jotain järkeä, niin voisi arvioida että tälläisen laitteen teho pitäisi olla 10 kertainen Espoon laitteeseen verrattuna jonka teho on siis ”sen mitä yksi kauhakuormaaja ehtii kaukaloa täyttämään”. Hommaa myös helpottaa/nopeuttaa/halventaa se että lumen kuormaus ja kuljetusvaiheet jäävät pois, jossa myös kuluu polttoainetta ja veloitettavia (2 miestä, kuormaaja ja k.autoja) työtunteja ja laite siirtyy lisäksi alueelta toiselle ripeästi, ei tarvitse liikkua muun liikenteen seassa. Lisäksi kalliita yötyötunteja tekevän henkilökunnan/työkoneiden tarve on huomattavasti pienempi.
 
Nyt kun kunnossapito (Vr:n entinen) on osa isompaa Pohjoismaista kokonaisuutta, niin kustannukset (varsinkin se laite no 1) jakautuvat leveimmille hartioille eli laitteiden numero 2:ta eteenpäin hinnat sen kun halpenevat valmistusmäärien lisäännyttyä. Ja onhan maailmassa muitakin lumisia maita.
tallennettu

Skiffari 40
Pentti Köylijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 18


« Vastaus #9 : Helmikuu 12, 2019, 11:33:20 »

Lumen sulattaminen vedeksi syö valtavasti energiaa, 335 MJ/tonni. Noiden Jounin arvioimien määrien ja vaikka löpön energia ja hintatietojen pohjalta sulatus maksaa 500 -  4000 €/raide-km sulatuskertaa kohti. Päälle oparaatio- ja laitteiston pääomakulut. Kallista on. Ei ihme, että sitä ei yleisesti käytetä. Varsinkin kun aurinko sen parin kolmen kuukauden kuluttua hoitaa ilmaiseksi ilman päästöjä.
tallennettu
Tapio Nikula
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #10 : Helmikuu 12, 2019, 16:41:50 »

Kuten Pentti tuossa totesikin, niin lumen sulatus kuluttaa paljon energiaa. Ja tuossa edellisessä kirjoituksessani oletin sähkön hinnaksi noin 0,1 €/kWh. Se on suunnilleen suurteollisuuden maksama hinta, puolet energian hintaa ja puolet siirron kustannuksia. Tavallinen ihminen maksaa sähköstään 0,2-0,35 jöröä kilowattitunnilta. Kemian- ja puunjalostusteollisuudessa lämmittämiseen käytetään aina jotain muuta kuin sähköä, koska se on liian kallista. Lumen sulatus on erittäin harvinaista. Tällä hetkellä kai ainoastaan Pasilassa sulatuskentällä ja tuo Espoon härveli toisena. Pasilan sulatuskenttää joku hemmo viime viikolla radiossa kehui ympäristöystävälliseksi ja ilmaiseksi, kun se sulatus tehdään kaukolämmön paluuvedellä. Mitä kylmempää kaukolämmön paluuvesi on voimalaitokselle tullessaan, sitä enemmän kuluu kivihiiltä sen lämittämiseen takaisin 120-130 asteiseksi. Eli eiköhän se Pasilan sulatus maksane juuri sen kulutetun kaukolämmön verran.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 1219


« Vastaus #11 : Helmikuu 12, 2019, 16:53:58 »

Lumen sulatus on erittäin harvinaista. Tällä hetkellä kai ainoastaan Pasilassa sulatuskentällä ja tuo Espoon härveli toisena.

Eikö Helsingin kaupungilla ole lumensulattamo, jossa lumikuormat kipataan jätevedenpuhdistamon poistoveteen. Se lienee aika liki ilmaista sulatusta, ellei sillä lasketa poistovedestä energiaa ammentavien lämpöpumppujen tehoa.

Tässä iltahömpän videota Kyläsaaren sulattamosta: https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/b878d52e-33d7-43d9-a4c5-1edc6910ca50

Pasilan sulatuskenttää joku hemmo viime viikolla radiossa kehui ympäristöystävälliseksi ja ilmaiseksi, kun se sulatus tehdään kaukolämmön paluuvedellä. Mitä kylmempää kaukolämmön paluuvesi on voimalaitokselle tullessaan, sitä enemmän kuluu kivihiiltä sen lämittämiseen takaisin 120-130 asteiseksi. Eli eiköhän se Pasilan sulatus maksane juuri sen kulutetun kaukolämmön verran.

Tuota minäkin olen maalaisjärjellä ihmetellyt ja olen tuosta "ilmaisuudesta" samaa mieltä.

Voimalaitokset ajavat kuitenkin osan lämpöenergiasta lauhdevesinä vesistöihin ja se olisi ilmaista energiaa.
tallennettu
Tapio Nikula
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #12 : Helmikuu 12, 2019, 20:20:44 »

Helsingin jäteveden puhdistamoiden poistovesi menee kauas merelle. Rannassa lumien sulatus perustuu ihan vain meriveden sisältämään lämpökuormaan. Kaukolämpölaitokset eivät näin talvella laske yhtään lämpöä mereen eli hukkaan. Kovilla pakkasilla 98 % polttoaineen lämmöstä hyödynnetään joko sähkönä tai kaukolämpönä. Häviöistä valtaosa tulee johtojen lämpöhäviöistä. Kovalla pakkasella väliottoturbiineista jopa otetaan irti suhteessa enemmän kaukolämpöä sähköön verrattuna kuin lämpimällä kelillä.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 272


« Vastaus #13 : Helmikuu 12, 2019, 21:03:52 »

Pieksämäen kautta silloin kulki ehkäpä noin 70 - 100 junaa. Helsingissä kulkee vissiin noin 1000 junaa päivässä; ei siis ole tilaa lumijunille. Ja mitä maksaisi lumimiesten palkat. Entisaikaan tavara oli kallista ihmistyö halpaa. Nyt on toisin päin. Ja kyllä ne entisaikojenkin junat kovana talvena myöhästelivät tuntitolkulla.

Tietysti junatiheys on Etelä-Suomessa nykyään ylivertainen entisiin aikoihin nähden mutta sitä ei sitten pystytä ylläpitämään hankalamman kelin sattuessa. Sen sijaan 60-luvulle asti talvi merkitsi junaliikenteen vilkastumista, kun pohjoisen satamat menivät kiinni. Antaisin sille arvoa, että siihen aikaan oli valmiuksia tehdä talviolosuhteissa normaalia suurempi kuljetustyö, vaikka aikataulussa ei olisi kuljettu.

Tässä on sitten vastakkain useampi filosofiaa, joista voi valita mieluisimman. Oikeata vaihtoehtoa ei ole.

Oletetaan, että meillä on tekniikka, joka pystyy tuottamaan 200 junavuoroa per aikayksikkö paitsi pahoilla  talvikeleillä 100. Perusvaihtoehdot ovat

a) Nykymalli, eli ajetaan 200 vuoroa paitsi pahoilla talvikeleillä 100
b) Ajetaan ympärivuotisesti 100 vuoroa
c) Parannetaan teknologiaa ja hoitoprosesseja siten, että voidaan ajaa 200 vuoroa ympärivuotisesti

Malli b) olisi melkoinen palvelutason pudotus ja malli c) johtaisi merkittävään kustannustason ja sitä kautta lippuhintojen nousuun.

Arvelisin, että 60 vuoden takaisiin nostalgia-aikoihin, jolloin ajettiin samalla skaalalla ehkä 50 vuoroa, ei ole paluuta.
tallennettu
Jarkko Voutilainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 800


« Vastaus #14 : Helmikuu 12, 2019, 21:49:39 »

VR Trackin lumijuna oli viime talven Tampereen asemalla täydessä touhussa. Mutta nyt kun kolmosalue meni Destialle, se lumijuna "vapautui" ja lie menossa Helsinkiin.

Ei ehkä kuitenkaan. Destian lumijuna havaittu työn touhussa Tampere tavarassa tänään aamulla.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 1219


« Vastaus #15 : Helmikuu 12, 2019, 22:07:01 »

Kaukolämpölaitokset eivät näin talvella laske yhtään lämpöä mereen eli hukkaan. Kovilla pakkasilla 98 % polttoaineen lämmöstä hyödynnetään joko sähkönä tai kaukolämpönä. Häviöistä valtaosa tulee johtojen lämpöhäviöistä. Kovalla pakkasella väliottoturbiineista jopa otetaan irti suhteessa enemmän kaukolämpöä sähköön verrattuna kuin lämpimällä kelillä.

Rautatiepalstalla kun ollaan, niin suuren voimalaitoksen lauhdeveden määrää voi seurata Lahdessa Mukkulanradan varressa. Kovilla pakkasilla se virtaa höyryävänä koskena ja veden määrä on moninkertainen kesään verrattuna. En epäile, ettäkö voimalaitos ei olisi energiatehokas, mutta niissä määrissä 2 %:n hukkalämpökin on absoluuttisena määränä melko paljon. Hyvin sulaisi lumet sillä lämmöllä.

http://vaunut.org/kuva/92343
http://vaunut.org/kuva/94358
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 379


« Vastaus #16 : Helmikuu 13, 2019, 03:18:15 »

On niitä ennenkin ollut ajatuksia hyödyntää voimalaitosten sivuvirtoja. "1970-luvulla Kopparnäsin alueelle suunniteltiin kuuden 6 000 MW:in ydinvoimareaktorin rakentamista. Tästä olisi tullut maailman suurin ydinvoimakeskittymä. Tämä tapahtui juuri silloin, kun ydinvoimakeskustelu oli tullut ajankohtaiseksi myös Suomessa" ja "Protestilistoihin saatiin 1 744 nimeä, ja sen lisäksi järjestettiin useampia tiedotus- ja protestikokousta. Ruotsalaisen Miljöcentrum-säätiön kautta toimintaryhmät saivat kansanvälistä tukea ydinvoimavastustajaverkostolta." https://www.degerby.fi/fi/historia-fi/ydinvoimalan-suunnitelu

Tässähän oli alunperin tarkoitus yrittää käyttää hukkalämpöä helsingin lämmittämiseen, mutta silloinkin oli kaikenvastustajia.

SIt olis kiva kuulla millä tekniikalla siitä vedestä jota tuo linkkisi voimala päästää ulos saadaan lämpöä talteen? Teknisesti se olis mahdollista saada ulkolämpötilasta riippuen höyryättömäksi, mutta vesi kiteytyy, eli muodostaa jäätä jos sen lämpötila on normaalissa ilmanpaineessa jäätymispisteensä alapuolella. Hanakalaa siirrellä Huh
tallennettu

Oikeus allekirjoitukseen poistettu. Valpo 45-....
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 546


« Vastaus #17 : Helmikuu 14, 2019, 06:32:04 »

 
Jos sulatus on kallista, niin avarammalla alueella käytetään tietenkin linkoa tai/ja auraa ja vasta paikoissa missä lumi on pakko ottaa kyytiin, sulatetaan se vedeksi. Hain edellisessä kirjoituksessa sitä, että puristamalla lumi väkisin tulikuumien telojen välistä veisi  vähemmän energiaa kuin lämmittämällä lunta pelkästään sähkövastuksella. Ja jos ei haluta toimia ilmastomuutoksen hengen mukaisesti, niin löpöä sitten peliin.

Mietittyäni teknistä toteutusta lisää, niin  helpointahan on laittaa laitteen kumpaankin päähän normilumilingon tyyppinen järeä linkoyksikkö, jonka ”heittosuuntaa” voidaan kääntää avarilla alueilla sivulle (jos on tilaa lumelle) , suoraan vieressä kulkevaan kuorma-autoon tai viereisellä raiteella olevaan avovaunuun ja ahtaissa paikoissa ylhäältäpäin keskiosan ”sulattamoon”. Ja jos linko-osat ovat jokasuuntaan liikkuvia ja kääntyviä niin toisen linkoyksikön voi kääntää putsaamaan viereistä raidetta samaan aikaan kun toinen putsaa ajettavaa kiskoparia. Sama homma aurojen kanssa, niitäkin löytyy edessä, takana ja molemmille sivuille kääntyvät, eli aurauskin voidaan hoitaa kahdelta raiteelta kerrallaan.
   
Sitten vielä suurempien lumien poiston jälkeen voimakas kuumailmapuhallus kiskoille ja varsinkin vaihteisiin. Tässä ratkaisussa ei tarvita edes erillistä koneen käyttäjää kuskit voivat valvoa toimintoja näkökenttänsä puitteissa ja kameroiden avulla.

Helsingin kaupunki käyttää nykyään lumenpoistoon vastaavaa lumilinkosysteemiä jossa linkoyksikkö ja tarvittava määrä kuorma-autoja toimivat symbioosissa, kummatkin liikkuvat vierekkäin reipasta kävelyvauhtia. Homma ei pysähdy hetkeksikään, kuorma-autoa vain vaihdetaan lennossa. Olen laskenut että kotikatuni Kiviportintien (Vartsika) jalkakäytävät tyhjenevät tällä systeemillä murto-osalla siitä ajasta mitä vaatii perinteinen kuorma-auto kauhakuormaaja systeemi.   
tallennettu

Skiffari 40
Pentti Köylijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 18


« Vastaus #18 : Helmikuu 14, 2019, 12:14:36 »

Noista erikseen lumenpoistoon ja sulatukseen tehtävistä härpäkkeistä tulee vain hyvin kalliita ja käyttöasteeltaan huonoja. Pyöräkuormaajat ja kuorma-auto ovat kalustoa, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä ja siksi halpoja, vaikka eivät ehkä tehokkaimpia lumitöihin. Nytkin näyttää siltä, että tämä talvi oli pitkään aikaan luminen mutta tömäkkä ja ehkä aika lyhytkin. Alkoi myöhään ja ennusmerkit on, että loppuu aikaisin ainakin Etelä-Suomessa, vaikka loppuviikon >5⁰ onkin varmaan ohimenevää. Ja edellinen etelän luminen vuosi olikin vuosia sitten.

Muualla se lumi ei sitten ongelma olekkaan, on tilaa ja liikenneverkkojen kapasiteetissa varaa lumellekin.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 379


« Vastaus #19 : Helmikuu 22, 2019, 00:00:22 »

Sitähän voi toki ajatella kuorma-autojen ja kauhakuormaajan olevan käytettävissä ympärivuoden ja siten kustannustehokkaita, mutta ei tuommoinen lumensulatushärveli loppujenlopuksi niin kallis laite ole kun miettii kuinka monta kuorma-autoa yksi kauhakuormaaja työllistää. Autojen kuljettajille pitää myös palkat maksaa ja auton omistajakin varmaan hinnoittelee autonsa silleen reilusti kun tietää ettei ole työn tilaajalla vaihtoehtoja.

Jos lumensulatinta ajattelee semmosena hätävarana, että käytetään vain joskus kun oikeastasti tarvitaan niin on hyvinkin fiksu laite.
tallennettu

Oikeus allekirjoitukseen poistettu. Valpo 45-....
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Ennätyksiin noussut lumentulo vie junaliikenteen poikkeusoloihin  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina