SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XIX.
T I E - ja V E S I R A K E N N U K S E T .
SUOMEN TIE- JA VESIRAKENNUSTEN YLIHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS SEN JOHDONALAISISTA TÖISTÄ VUONNA 1913.
https://www.doria.fi/handle/10024/161683Hiitolan— Raasulin rautatierakennus.Suomen Eduskunnan alamaisesta esityksestä määräsi Hänen Majesteettinsa Keisari Armossa 30 (17) päivänä joulukuuta 1912 että normaaliraiteinen rautatie käyttämällä kiskoja, jotka painoivat 30 kiloa juoksevalta metriltä, oli rakennettava Hiitolan asemalta Karjalan radalla Käkisalmen kaupungin kautta Raasulin kylään Raudun pitäjässä lasketusta, 14,750,000 markan suuruisesta kustannuksesta ja että rataosa Hiitola—Käkisalmi ensiksi oli pantava työn alaiseksi kuin myöskin että radan rakentamista varten saatiin vuonna 1913 käyttää 1,000,000 markkaa. Samalla oli radan työn alaiseksi panemisen ehdoksi määrättävä että asianomaisten kuntain tahi yksityisten henkilöiden tuli edeltäpäin sitoutua vastaamaan siitä rahamäärästä, jolla maan lunastus ja rautatien aikaansaamien haittojen korvaus saattoi nousta yli sen määrän, minkä Hallitus erityisen arvion mukaan harkitsi kohtuulliseksi. Sen ohessa oikeutettiin Keisarillinen Senaatti, sittenkun rautatien lopullinen tutkiminen oli toimitettu, vastedes tekemään ne ehdotukset, joihin syytä saattoi ilmaantua.
Keisarillisen Senaatin käskettyä tämän johdosta 3 päivänä tammikuuta 1913 Ylihallitusta laatimaan täydellisen ehdotuksen ynnä piirustukset ja kustannusarvion rautatierakennusta varten ja sittenkun Hiitolan—Käkisalmen välinen rataosa oli saatu paalutetuksi ja sen piirustukset valmistetuiksi, oikeutti Keisarillinen Senaatti 19 päivänä syyskuuta 1913 Ylihallituksen heti alottamaan työt tällä rataosalla sekä asetti Ylihallituksen käytettäväksi tänä vuonna 500,000 markkaa rautatierakennuksen myönnetystä työmäärärahasta. Sen ohessa määräsi Keisarillinen Senaatti vanhemman insinöörin Johan August Strömbergin rautatierakennuksen piiri-insinööriksi sekä oikeutti Ylihallituksen, kunnes ratarakennuksen ehdotus oli tehty ja menosääntö vahvistettu, määräämään tarvittavat osasto- ja apulaisinsinöörit ynnä muun henkilökunnan.
Tämän johdosta ryhdyttiin lokakuun alussa valmistaviin töihin, nimittäin varaston hankkimiseen, metsän raivaamiseen ja kivien kiilaamiseen viemäreitä ja siltoja varten. Sen ohessa pantiin muutamia isonpuoleisia maa- ja kallioleikkauksia työn alaisiksi sekä alotettiin Hiitolan aseman laajennustöitä.
Marraskuun 5 päivänä 1913 määräsi Keisarillinen Senaatti yli-insinööri Otto Fridolf Nybergin rautatierakennuksen työpäälliköksi.
Järjestyksen hoitamista varten määrättiin ratarakennukselle järjestysmies ja poliisi.
Työmiesten kouluijässä oleville lapsille hankittiin kouluopetusta kuntien kansakouluissa rautatierakennuksen kustannuksella ja ryhdyttiin toimiin erityisen kansakoulun järjestämiseksi Hiitolan aseman läheisyyteen.
Sairaanhoidon aikaansaamista varten työmiehille ja heidän perheilleen otettiin ratarakennukselle kaksi lääkäriä, toinen Hiitolaan ja toinen Käkisalmeen. Käkisalmen kaupungin kanssa tehtiin sopimus kahden sairassijan varaamisesta kaupungin sairaalassa rautatierakennuksen työmiehiä varten.
Terveydentila työväestön keskuudessa on ollut hyvä. Sairaspäivien lukumäärä on ollut 128.
Työmiesten kesken on sattunut yksi tapaturma, josta on seurannut työkyvyttömyys pitemmäksi kuin kuuden päivän ajaksi.
[Jatkuu taulukoilla]
Sivulla 118 on lisäksi kertomus rautatien tutkimuksesta.
