Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Diesel ja sähkö  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 200


« : Maaliskuu 21, 2019, 14:52:36 »

Muistaakseni jo Hr13-vetureiden aikaan hehkutettiin niiden helppoa muunneltavuutta sähkövetureiksi, ei tapahtunut.

Vuosien varrella dieselmoottorien koko on pienentynyt ja teho kasvanut, esim CAT C32 tarjoaa 1-2 Dv12 tehot 3000 kg painavana pakettina, ranskanpulla MGO taitaa painaa lähemmäs 10 t?

C32 ja telien välinen 6000 l löpötankki siis yhteensä 10 t. Tuollainen määrä rautaa 120 t sähköveturissa ei tunnu missään ja matkaa voisi jatkaa 60 pinnan tehoilla. Kitkapainoa tuplasti verrattuna Dv12, eipä haittaa lumet.

Miksi meille ei hankita kotimaisia työntyreitä?

tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1691


« Vastaus #1 : Maaliskuu 21, 2019, 15:19:42 »


Miksi meille ei hankita kotimaisia työntyreitä?

Onko niitä tarjolla ja millä hinnalla? Onko niistä kokemuksia ennalta?
(Vert. Valmetin N-veturi...)
tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 200


« Vastaus #2 : Maaliskuu 21, 2019, 16:47:14 »

Tulevista espanjalaisista on varmaan kattavaa koeajodataa lumessa?

Ruotsalaisissa vetureissa ja moottorivaunuissa on ollut iät ja ajat pohjoisessa halpa ja toimiva Norrlandsplog, on se nyt ihme ja kumma, ettei meillä ole tullut tuollainen mieleen koko diesel/sähköaikana. Pari peltiä kouruksi, puoli päivää hitsausta ja päivä maalausta sekä kuivattelua. Ai niin, ne keksi sen Ruottissa, ei se toimi täällä...
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 1751


« Vastaus #3 : Maaliskuu 21, 2019, 18:25:00 »

Tulevista espanjalaisista on varmaan kattavaa koeajodataa lumessa?

Ruotsalaisissa vetureissa ja moottorivaunuissa on ollut iät ja ajat pohjoisessa halpa ja toimiva Norrlandsplog, on se nyt ihme ja kumma, ettei meillä ole tullut tuollainen mieleen koko diesel/sähköaikana. Pari peltiä kouruksi, puoli päivää hitsausta ja päivä maalausta sekä kuivattelua. Ai niin, ne keksi sen Ruottissa, ei se toimi täällä...

Lätissä oli sellaisia isoja auroja. Olen antanut ymmärtää, että ne poistettiin hyvin pian sillä niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Auroista aiheutui mm. moottorin jäähdytysongelmia. Silloin, kun radalla oli lunta aurattavaksi, moottorin teho ei riittänyt etenemiseen.

Erillinen, tarkoituksenmukainen aurauskalusto, tarvittaessa paikalle kutsuttavana vaikuttaa järkevämmältä vaihtoehdolta.
tallennettu
Pietu Tuovinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 239


« Vastaus #4 : Maaliskuu 21, 2019, 23:30:24 »

Tulevista espanjalaisista on varmaan kattavaa koeajodataa lumessa?

Ruotsalaisissa vetureissa ja moottorivaunuissa on ollut iät ja ajat pohjoisessa halpa ja toimiva Norrlandsplog, on se nyt ihme ja kumma, ettei meillä ole tullut tuollainen mieleen koko diesel/sähköaikana. Pari peltiä kouruksi, puoli päivää hitsausta ja päivä maalausta sekä kuivattelua. Ai niin, ne keksi sen Ruottissa, ei se toimi täällä...

Lätissä oli sellaisia isoja auroja. Olen antanut ymmärtää, että ne poistettiin hyvin pian sillä niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Auroista aiheutui mm. moottorin jäähdytysongelmia. Silloin, kun radalla oli lunta aurattavaksi, moottorin teho ei riittänyt etenemiseen.

Erillinen, tarkoituksenmukainen aurauskalusto, tarvittaessa paikalle kutsuttavana vaikuttaa järkevämmältä vaihtoehdolta.

Lättä on kovin kevyt ja tehoton aurausta ajatellen. Mutta vetureissa voisi ihan hyvin olla aurat, kuten norjalaisilla
http://www.ravnsbak.dk/Railways/Norway/Diesel%20locomotives/Type%20Di%2012/slides/20100719_08_railways_jernbaner_norway_mosjoen.JPG
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:CargoNet_Di_12_Euro_4000_L%C3%B8nsdal_-_Bolna.jpg

Sitten tietysti kun lunta tulee enemmän, tarvitaan erillistä aurauskalustoa
tallennettu

Don't panic.
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #5 : Maaliskuu 22, 2019, 01:23:00 »

Mä olen nähnyt kun Dv12-pari rapu junansa kanssa oli juuttunut lumihankeen vaihtotöissä. Sitä lunta oli sen junan tai mikä vaihtotyöyksikkö olikaan, niin todella iso kasa veturin edessä. Junanrat(se lelujuttu?) ei aivan helposti tukkeudu siten ettei junat sitä pitkin pääsisi liikkumaan, jos vaan on liikennettä jolla on liike-energiaa. On jo melko ilkeä kokemus olla tasoristeyksessä jonka autotie on jo aurattu ja aiheutettu isot aurausvallit rautatielle. Siitä kuulu vaan semmonen kaksosainen tämähdys ja kauhee määrä lunta lentää. Joku aura vielä nokalle niin rautatien suoja-aluetta voiskin hieman suurentaa.

Täällä oli yksi talvi sellainen ettei ratoja ollenkaan aurattu. Ton juuttumisen jälkeen oli Lohjan ratapiha kyllä aurattu, mutta linja jäi edelleen ilman aurausta. Junat kyllä kulki, mutta en osaa arvioida minkälainen suistumisriski tuosta aiheutui.

 Mä en halua että yksikään myrkkypytty velton kunnossapidon takia suistuu kiskoilta. Juniahan tuosta on kulkenut jo satavuotta ennen mun syntymää ja saavat tietenkin kulkea, mutta eivät suistua kiskoilta. Vanhan päälirakenteen aikana on yksi mun elämäni aikana suistunut ja yksi uuden asentamisen aikana.

Aina on uusi kakarasukupolvi tunkemassa kiskoille mitä ihmeellisempää tavaraa, usein olen saanut kakaroita kiinni moisesta toiminnasta je kertonut että noi junat kuljettaa ties mitä myrkkyjä ja ei ole yhtään kiva jos iso myrkkysäiliö hajoaa ja me kaikki radan varressa asuvat kuollaan. Vaikka asia ei näin yksiselitteisen synkkä olekkaan, niin romun kuskaminen radalle on loppunut. Ne saa pyöriteltyä todela isoa romua siihen kiskojen väliin. Niille on vaan parempi nätisti jutella ja kertoa vaikka että voi laittaa kolikon kiskoilla tai jotain pientä.

Ite laitoin faijan it-muiston radalle, oli joku luokka 50.BMG patruuna. Ensimmäisellä kerralla tärinä pudotti sen, mutta sitten ymmärsin teipata sen kiinni. Pamahdus oli todella kauhee. Olin innovaativinen ilkiö Virnistää
tallennettu

Oikeus allekirjoitukseen poistettu. Valpo 45-....
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 200


« Vastaus #6 : Huhtikuu 07, 2019, 07:41:58 »


Lätissä oli sellaisia isoja auroja. Olen antanut ymmärtää, että ne poistettiin hyvin pian sillä niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Auroista aiheutui mm. moottorin jäähdytysongelmia. Silloin, kun radalla oli lunta aurattavaksi, moottorin teho ei riittänyt etenemiseen.

Erillinen, tarkoituksenmukainen aurauskalusto, tarvittaessa paikalle kutsuttavana vaikuttaa järkevämmältä vaihtoehdolta.

Lättien suora 8 taisi alunalkaen olla ongelma, sehän periytyy 50-luvun moottoreista, joissa ainoa keino tehon lisäykseen oli tilavuuden kasvattaminen -> lisää pyttyjä jonoon. 60-luvun Scanian D11 tarjosi samat tehot ja paaljon enemmän vääntöä. Joku 80-luvun DS11 menisi lättään heittämällä, 340 heppaa...
tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 200


« Vastaus #7 : Huhtikuu 07, 2019, 07:52:57 »



Aina on uusi kakarasukupolvi tunkemassa kiskoille mitä ihmeellisempää tavaraa, usein olen saanut kakaroita kiinni moisesta toiminnasta je kertonut että noi junat kuljettaa ties mitä myrkkyjä ja ei ole yhtään kiva jos iso myrkkysäiliö hajoaa ja me kaikki radan varressa asuvat kuollaan. Vaikka asia ei näin yksiselitteisen synkkä olekkaan, niin romun kuskaminen radalle on loppunut. Ne saa pyöriteltyä todela isoa romua siihen kiskojen väliin. Niille on vaan parempi nätisti jutella ja kertoa vaikka että voi laittaa kolikon kiskoilla tai jotain pientä.

Ite laitoin faijan it-muiston radalle, oli joku luokka 50.BMG patruuna. Ensimmäisellä kerralla tärinä pudotti sen, mutta sitten ymmärsin teipata sen kiinni. Pamahdus oli todella kauhee. Olin innovaativinen ilkiö Virnistää

VR:llä oli paukkurasia, jonka piti varoittaa tulevasta. Faija laittoi 50 päiväysvanhaa kiskolle ja Dr 14 ajoi yli, ei olisi kuulunut veturin hyttään elleivät olisi olleet varppeillaan. Tavallinen nr 8 tulilankanalli ei syty yliajosta, mutta siitä tulee huikea alumiiniplootu.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Diesel ja sähkö  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina