Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Maitojuna?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 451


« : Toukokuu 11, 2019, 23:55:54 »

Viimeisen maitovaunun kulusta on sen verran aikaa, että netti antaa suoralla haulla vain ”sotilasslangi”-tyyppisiä vastauksia:    http://vaunut.org/kuva/89723?tag0=0%7CTr1%7C1033      Kuitenkin maitojuna oli totta, siitä vain ei helpolla löydy virallista tietoa. Tiedon pisaroita on siellä täällä.  Maitojunat kulkivat puolisen vuosisataa. Nykyään maaseudun symbolina on mm. maitolaituri maantien varrella, - vaikka sen kausi oli tuskin 20 vuotta. Perheen tuttava ajoi maitoautolinjaa Tyrvää – Suoniemen kirkko – Tampere. Selkä hajosi nostellessa tonkkia maasta. 1950-luvulla tulivat avoimet laiturit, ja ne saivat kopin päällensä 1960 – luvulla. Kymmenkunnan vuoden päästä siirryttiin säiliökeräilyyn. Varmaan johtuu kyvyttömyydestäni, etten löydä kunnon tietoja maitojunasta.  Jos joku tietää maitojunista, niin kommentti auttaisi.
Maidon kuljetus, ja myynti oli bisnestä. Tarvittiin kysyntä, ja kulkuväline. Kysyntää oli luonnollisesti taajamissa, ja ensimmäinen väline laajamittaiseen kysyntään vastaamiseen oli laiva. Esimerkiksi Tampereen tapaiseen sisävesikaupunkiin saapui päivittäin 3-numeroinen määrä maitotonkkia. Espoon Rulluddenin pitkällä laiturilla oli rillitie rankan liikenteen takia.
Maitojuna kulki talvellakin. Sattumalta vanhoissa lehdissä ja kirjallisuudessa huomaamani kommentit keskittyvät vuosiin 1910 – 1930. Sodan jälkeen puhutaan vain maitoautoista. Maidon kuljetus junassa näyttää alkaneen noin kymmenen vuoden päästä rautatien tulosta, ja sitä on kohdeltu kuin mitä hyvänsä matkatavaraa. Kun maito ei mahtunut pakaasivaunuun, lisättiin sopiva vaunu.
Tavarajunana  (useita maitovaunuja) kulkevissa maitojunissa oli III luokan matkustajavaunu, ehkä saattajaa/myyjää varten. Sellainen juna lähti tavararatapihalta. Aikataulu ei ole mukana varsinaisessa henkilöliikenteen aikataulussa, eikä virkataulussakaan näy merkintää ”maitojuna”.  Seisahdusaika on merkitty virka-aikatauluun.  Tästä syntyykin ensimmäinen mielikuva:  Maitojuna on hitain ja surkein. Termillä halutaan usein kaunokirjallisuudessa suorastaan herättää säälin tapaista sankarimatkustajaa kohtaan, aina ei näyttäisi olevan kyse aidosta maitojunastakaan.  Niitä pisaroita:
-   Maitoa kuljetetaan rahtitavarana, tai kiitotavarana, jos se on pakattu peltiseen astiaan…enintään 460 km  (trafikreglementet 1897 § 60 – Mercators järnvägs-handbok 1908)
-   Maidonkuljetusastioissa on oltava lähettäjän nimi puisessa tai metallisessa lapussa (Liikennetirehtöörin kiertokirje 1878)
-   Venäjälle saa lähettää maitoa niin, että mukana on vain paperit:  tullirahti ja valtionvero…(R.H. kiertokirje 4/1903)
-   ”Kahden niin tärkeän junan, kuin ovat 1003 ja 1121, jotka kumpanenkin ovat ns. maitojunia…tuloajan väliä on 13 min. On mahdottomuus saada edellisestä eroitetuksi F:bergiin jäävät vaunut…purettava kappaletavaraa ja suuri joukko maitoastioita…myöhästyvät…”(Uusi Rautatielehti, 1910, veturimies arvostelee aikataulua)
-   Laboratorio on alkanut vastustaa ala-arvoisen maidon lähettämistä Pietariin…(Meijeritalous, 1910)
-   Lehdessä ”Kotimainen Työ” kerrotaan työryhmästä, joka pohtii parannuksia maidon vientikuljetuksiin, mm. ”…pitäisi alkaa rakentaa jäähdytetäviä vaunuja…” (1915)
-   ”…usein tapahtuu, että sopimattomien yhteyksien takia maitovaunu joutuu risteysasemalla odottamaan 2 – 3 tuntia.” (Meijeritalous, 1917)
-   Voivientiosuusliike Valio r.l. perustettiin 1905…Helsingin jäähdytyslaitos rakennettiin 1919 – 20  (ensimmäinen)…vaunut saapuvat pistoraidetta…kaupungin satamaradasta…Sitäpaitse on maitovaunuja vuokratessa myönnetty erityisiä alennuksia (Maatalous, 1916)
-   Helsingin maitoasemalle saapuu päivittäin noin 40 maitovaunua (Kulutusmaito, 1.1.1928)
-   ”Yöllä saavuttiin Tampereelle…junat eivät kulje kauemmaksi…(paitsi) maitojuna Oripohjaan.” (muistelma 1917)
-   (polkupyörä rikki) ”näinkö aikaisin…hienostihan minä ajelen III luokan vaunussa maitojunassa” (proosa, 1922)
-   ”Maitojunamme” pysähtyessä joka pysäkille… (proosa, 1927)
-   Maitokuskit vaativat, että työt oli  lopetettava klo 6 i.p., kun taas ta. tahtoi ulottaa työt klo 7:ään, koska maitojuna saapui klo 6:n jälkeen. (Työtilastollinen akkl 1917) (maidot jäivät aamuun)
-   pimeässä ratapihalla loukkaantumisvaara…maitojunaan  (Maatalous, 1916)
-   …juna 16 tulee lähtemään Kouvolasta klo 7 aamulla, ottaen mukaansa Savon rataa tulleen maidon, yhtyen Viipurissa Elisenvaarasta 5.25 aamulla lähtevään junaan joka kuljettaa maidon Karjalan radan varsilta. Juna no 16 saapuu Pietariin klo 4 i.p. Värtsilästä klo 5 i.p. lähtevä juna on yhteydessä Savonlinnasta 6.40 i.p. junan kanssa, yhtyen Viipurissa Riihimäeltä tulevaan Pietarin junaan (Uusi Rautatielehti, 1910)

Siis Helsinkiin saapui päivittäin 1920-luvulla ainakin 60 maitovaunua, maitoasemalle ja eri meijereille. Oma näytelmänsä. Kerrottiinpa joidenkin isäntien käyttävän separaattoria (kuorivan kermat päältä, kun maksu perustui painoon). 20-luvulla rasvapitoisuus otettiin jo huomioon. Ostajalle kalleinta oli kerma (”Lapsimaito”).
kuvaliitteet:
-   Tampereen aseman Valion maitovaunuraide katosi sähköistystöiden mukana. Postin uudehkolla raiteella on posti-, ja umpivaunu. Kouluni oli meijerin takana, en muista nähneeni maitovaunuja. Katosivatko ennen lättähattuja?
-   Vaunun purku, ja maidon punnitus  (Valio, Hki) (SK 4.3.1922) Lähimpien astioiden osoite tuo mieleen anekdootin ”Potemkinin kulisseista” Ojakkalan – Olkkalan radalla.
-   Aikataulu. Onko tämä maitojunan aikataulu? Järjestelyjunat on merkitty erikseen. Lisätavarajunien aikataulut ovat nopeampia. Sekajunat ovat ”kulkuneuvoissa”, eivätkä pysähdy alinomaa.


* Tamp-73-valion-piippum.jpg (429.04 kilotavua, 1629x1200 - tarkasteltu 121 kertaa.)

* maitojuna-ammuu-b.jpg (446.63 kilotavua, 1444x1304 - tarkasteltu 109 kertaa.)

* ScanAikat103maitojunar.jpg (119.89 kilotavua, 1332x1000 - tarkasteltu 116 kertaa.)
tallennettu
Jaakko Pehkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 72


« Vastaus #1 : Toukokuu 12, 2019, 09:41:00 »

Pappa on ollut armeijassa 1950-luvun alussa. Muisteli matkustaneensa Savonrataa pohjoiseen lomalle tullessaan. Juna oli pysähdellyt ennen Kuopiota tiuhaan ja kyytiin oli otettu hänen muistin mukaan maitopäniköitä, jotka oli jätetty Kuopioon. Enempää en asiasta tiedä eikä papalta voi enää kysyä.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 284


« Vastaus #2 : Toukokuu 12, 2019, 10:42:24 »

Maidon kuljetus junilla koettiin viimeistään 50-luvulla tosi hankalaksi (asiakkaille ja VR:lle) ja maitovaunut ikävää muinaisuutta edustaviksi. Siksi asia unohdutettiin heti kun maitoautot jäähdytettyine kuormatiloineen tulivat ylivoimaisina tilalle.
VR:llä ei ollut mitään mahdollisuutta vastata, eikä mitään haluakaan.

Kuvaavasti Valion historiatoimikunnan kustantama Kari Hokkasen Maidon tie - Valio ja osuusmeijerijärjestö 1905-1980 (1980, 510 s.) ei sanalla eikä kuvallakaan esitä maidon junakuljetuksia. Myös Vainö Pessin Suomen meijeriteollisuuden vaiheita (1966, 362 s.) vaikenee.

Autonomian aikana Pietarin tarpeet olivat tärkeitä Itä-Suomelle. 1910-luvulla vallinneita rautatiekuljetusten olosuhteita ja niihin toivottuja parannuksia esittelee laajasti valokuvienkin avulla julkaisu K.J.M. Collan Pietarin maitokauppaolot - Matkakertomus (Maanviljelyshallituksen tiedonantoja, Hki 1913 , 106 s + karttoja).
Se sanoo mm. seuraavaa (s.79):
"Vaunuja on useampaa eri mallia, joista Ggh ja Gbk mallit ovat varustetut suljettavalla eteisellä. Mallissa Gk on kapea avoin silta, se on verrattain vaarallinen ja epäkäytännöllinen. Kapea avoin silta tekee astioiden kantamisen vaikeaksi, jopa vaaralliseksi.

Kuten yllä jo on mainittu ovat vaunut alusta aiotut voin kuletukseen. Sentähden olisi  niihin tehtävä pienempiä lisäyksiä, että ne täydellisesti vastaisivat tarkoitustaan maitokuljetuksessa. Niihin olisi sovitettava lavoja, joille voisi asettaa maitoastioita, joten tilaa vaunuissa voitettaisiin.
Nykyisten lämmin- ja jäähdytysvaunujen heikkona puolena on mainittava, että talven aikana lämpö niissä on, rautatiehenkilökunnan tekemistä kokeista päättäen hyvin epätasainen, joten lämmön ero eri paikoissa voi nousta yli 10-15 asteeseen.

Epäkohtana on myöskin mainittava, että vaunun puhtaanapito ei ole tarkoitusta vastaava. Varsinkin puuristikon lomiin kokoontuu tomua ja roskaa, jonka siihen valuva maito sää käymistilaan, aiheuttaen vastenmielisen hajun, joka helposti tarttuu maitoon."

Julkaisun liitteenä on myös Maanviljelijäin yleisen liiton rautatierahteja ja maidonkuletusta käsittelevän komitean mietintö (1911, 8s.), joka lataa yhtä ja toista +30 asteen jäähdytysvaunuista ja muusta.

Samoin julkaisu viittaa voivaunujen kuvaukseen julkaisusta V.Hirvensalo Vientivoimme säilytys maijereillä ja kuletus kesällä 1909.
tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 519


« Vastaus #3 : Toukokuu 12, 2019, 10:48:28 »

Itsekin tutkin eilen maidonkuljetusasioita, kun lisäsin maitovaunukuvan http://vaunut.org/kuva/132666 Tosin tutkin vain Rautatiehallituksen kiertokirjeitä ja SVR:n käsikirjoja, joten saaliini jäi erilaiseksi.
Sen verran voin lisätä, että Keiarikuntaan vaunuja sai viedä lippukeilla. Jos nyt muistan oikein, maitoa sai kotimaassa kuljettaa astiossa lipukkeilla 600 km:iin asti. Mutta tämä on tosiaan muistinvaraista. Ja paperi- ja kangaslaput oli nimenomaisesti kielletty. Niinkuin sekin, että jos useita pieniä astoita oli yhdistetty yhdeksi lähetkseksi, siitä ei saanut antaa vastaanottajille yksittäisiä astioita, vaan ainoastaan koko nipun.
Eiköhän nuo maitojunat nekin kiertokirjeistä löytyne. Pitänee joksu paneutua asiaan.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #4 : Toukokuu 13, 2019, 11:18:02 »

Pappa on ollut armeijassa 1950-luvun alussa. Muisteli matkustaneensa Savonrataa pohjoiseen lomalle tullessaan. Juna oli pysähdellyt ennen Kuopiota tiuhaan ja kyytiin oli otettu hänen muistin mukaan maitopäniköitä, jotka oli jätetty Kuopioon. Enempää en asiasta tiedä eikä papalta voi enää kysyä.

1950-luvun alussa maitojuna Kuopioon pysähtyi Pöljän pysäkillä noin puoli kymmenen aikaan ja takaisin tyhjät tonkat palasivat n. klo 18. Lisäksi maitotonkkia noukittiin kyytiin lähes joka seisakkeelta. Maitoauto päihitti maitojunan nopeasti kuljetusmäärissä 1955-56 ja Pöljän viimeiset maidot kulkivat junalla vuonna 1964.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 451


« Vastaus #5 : Toukokuu 14, 2019, 00:14:18 »

RH:n kertomuksissa löytyy yksilöityä tietoa kuljetetun maidon määristä, mm. asemittain lähetetty määrä. Vallan liikuttava pikku tilasto, joka ei suoraan vastaa kysymykseen: millä junalla, minne? Jotakin voi päätellä. Suurimmat kohteet olivat v. 1925 Pietari  100 993 tonnia, ja Helsinki  59 335 tonnia.
Erillinen selvitys lähetystavoista on liitteenä. Sen mukaan vuokratuilla vaunuilla kulki lähes viidesosa maidosta.


* RHker25-maito.jpg (519.72 kilotavua, 1651x1085 - tarkasteltu 79 kertaa.)
tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 191


« Vastaus #6 : Toukokuu 16, 2019, 22:30:56 »

RUK:n maitojuna liittyi silloiseen tapaan tehdä sattuma-alikessuja kurssinsa ryssineistä, joiden piti poistua Haminasta ekalla junalla eli Maitojunalla, faija oli silloin konnarina ja aamujuna tosiaan noukki joka seisakkeelta tonkat mukaan.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 451


« Vastaus #7 : Kesäkuu 20, 2019, 22:19:13 »

”Erityisen kertomuksen ansaitsee kuljetus, joka kauden aikana on miltei kokonaan siirtynyt autoilla tapahtuvaksi.”
Näin alkaa maidon kuljetuksesta kertova, noin sivun mittainen juttu VR 1937-1962 kirjan II-osassa sivulla 412. Vuonna 1937 maitoa kuljetettiin 192 540 t., Helsinkiin 76 450 tonnia. Asiaa selventää maininta ”Lähetyspaikoista suurin oli Siuntio, josta vuonna 1937 lähetettiin 5300 tonnia , eli noin 14,5 t. joka päivä. Tämä merkitsee sitä, että tältä asemalta lähetettiin 3 – 4 erikoista maitovaunua joka päivä.”
Voi siis karkeasti arvioida, että Helsinkiin saapui päivittäin noin 50 -55 vaunua (n. 250 t.) pääasiassa kahdella junalla. Turusta lähti maitojuna v. 1937 klo 17.30, saapuen perille seuraavana päivänä klo 15.40. Riihimäeltä lähdettiin klo 07.40.  Pasilaan saavuttiin klo 14.00. Jokela ja Järvenpää olivat matkan varrella suurimmat lähetysasemat. Osa vaunuista tuli kauempaa, ja Keravalla liitettiin Porvoon suunnalta tulevat vaunut. Reilut 2/3 – osaa Helsinkiin saapuvista vaunuista meni maitoasemalle.
”Mikään tuottava kuljetusmuoto se ei koskaan ollut…”, mutta tärkeä. Aikatauluissa lukee ”Joka päivä”. Maitoa ei erikseen mainita. Varsinaisissa maitojunissa lastauksen määrä on suhteessa pysähdysaikaan. Syrjemmällä maitotonkat pääsivät henkilöjunan matkatavaravaunuun, tai sitten junassa oli maitovaunu. Aikatauluissa ei ole maidonkuljetuksesta merkintää näissä henkilöjunissakaan. Liitteenä pari aikataulua v. 1936 aikataulusta no 105. Artikkelissa on kaksi kuvaa (reki ja vaunut), joista näkee, miten hirveän iso on ollut 80-litran (?) maitotonkka.
1950-luvulla maidonkuljetuksen siirtymistä autoille nopeutti valtion ”Maidon kuljetusavustus”.
Liitteissä aikataulukirjan 105 vastaavat junat v. 1936. Lyijykynätöherryksistä päätellen puuha on pitkästyttänyt.
Kylmäsilta?


* mj-at-a.jpg (191.25 kilotavua, 890x657 - tarkasteltu 51 kertaa.)

* mj-at-b.jpg (194.64 kilotavua, 852x650 - tarkasteltu 47 kertaa.)

* mj-at-c.jpg (218.88 kilotavua, 980x700 - tarkasteltu 44 kertaa.)
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Maitojuna?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina