Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Traficomilta selvitys ilman JKV:tä ajetujenn junien nopeuksista  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry alas Tulostusversio
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #25 : Joulukuu 31, 2019, 20:32:52 »

Täydentävä kysymys: Eli jos junan suurin sallittu nopeus on syystä riippumatta vaikkapa 80km/h, niin JKV valvoo tätä nopeutta eikä edes alamäessä päästä sitä sen yli? (toleranssien rajoissa)

Toinen täydentävä tyhmyyden ilmentymä: Mikä on käyttöjarrutus? Onko se täydellä jarrutusteholla tapahtuva jarrutus 0km/h saakka, vai täydellä teholla tapahtuva jarrutus kunnes suurin sallittu nopeus vastaa todellista nopeutta.

Valvoo tosiaan myös junan suurinta sallittua nopeutta, jonka kuljettaja laitetta käyttöön ottaessaan syöttää. Siinä on junan ajamisen kannalta järkevä toleranssi, joka muistaakseni on tyyliin + 5 km/h varoitus ja + 10 km/h jarrutus. En tiedä pakottaako se jarrutus junan aivan pysähdyksiin asti.
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #26 : Joulukuu 31, 2019, 20:37:42 »

Täydentävä kysymys: Eli jos junan suurin sallittu nopeus on syystä riippumatta vaikkapa 80km/h, niin JKV valvoo tätä nopeutta eikä edes alamäessä päästä sitä sen yli? (toleranssien rajoissa)

Jos sallittu nopeus on alle 50 km/h, varoitus aktivoituu 3 km/h ylityksestä ja käyttöjarrutus 5 km/h ylityksestä. Tätä suuremmissa nopeuksissa varoituksen raja on 5 km/h ja ja jarrutuksen raja 10 km/h. Jarrutus tapahtuu siis missä hyvänsä tilanteessa, mikäli tuo toleranssi ylittyy.

Toinen täydentävä tyhmyyden ilmentymä: Mikä on käyttöjarrutus? Onko se täydellä jarrutusteholla tapahtuva jarrutus 0km/h saakka, vai täydellä teholla tapahtuva jarrutus kunnes suurin sallittu nopeus vastaa todellista nopeutta.

Käyttöjarrutus tarkoittaa, että junaa jarrutetaan ns. normaalisti käyttämättä hätäjarrutusta. Nyt en tunne JKV:n tekniikkaa niin tarkasti, että voiko se säädellä, monenko rastin jarrutus tapahtuu, vai onko se aina täysivoimainen käyttöjarrutus. Mikäli ylinopeuden aiheuttama JKV:n jarrutus alkaa, se jarruttaa junan pysähdyksiin, mutta kuljettaja voi lopettaa JKV:n jarrutuksen painiketta painamalla junan nopeuden ollessa jälleen sallittu.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #27 : Joulukuu 31, 2019, 21:33:22 »

Eli siis on mahdollista, että junan nopeus on saavuttanut sen kriittisen 90km/h nopeuden rullatessaan Muijalasta kohti Lohjaa ja JKV on ottanut pelin haltuun ja jarruttanut junan haluamallaan tavalla sallittuun 80km/h nopeuteen, eikä kuljettajalla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa jarrutukseen, kuin vasta nopeuden ollessa 80km/h tai sen alle.

Eli Julian esittämä nopeustieto ja havainnot jarrutuksesta ovat tässä tapauksessa mahdollisesti yhteneväisiä. Tässä tapauksessa hämäsi esiopastin ja sen baliisit.

Mä olen aina halunnut sanoa paikallisille kysyjille, joita riittää, ettei ne junat oikeasti aja järjetöntä ylinopeutta. Nyt alkaa olee vähän lihaa luiden päälle mun väitteille.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #28 : Joulukuu 31, 2019, 21:53:29 »

Eli siis on mahdollista, että junan nopeus on saavuttanut sen kriittisen 90km/h nopeuden rullatessaan Muijalasta kohti Lohjaa ja JKV on ottanut pelin haltuun ja jarruttanut junan haluamallaan tavalla sallittuun 80km/h nopeuteen, eikä kuljettajalla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa jarrutukseen, kuin vasta nopeuden ollessa 80km/h tai sen alle.

Eli Julian esittämä nopeustieto ja havainnot jarrutuksesta ovat tässä tapauksessa mahdollisesti yhteneväisiä. Tässä tapauksessa hämäsi esiopastin ja sen baliisit.

Mä olen aina halunnut sanoa paikallisille kysyjille, joita riittää, ettei ne junat oikeasti aja järjetöntä ylinopeutta. Nyt alkaa olee vähän lihaa luiden päälle mun väitteille.

Sn 80 km/h + 10 km/h ei siis ole järjetön ylinopeus vaan ns. toleranssialueen yläraja. Toki tuon rajan ylityksestä seuraa se, että JKV puuttuu ajamiseen jarruttamalla. Baliisi ei JKV-järjestelmässä toimi suoraan jarrutuksen aiheuttavana elementtinä vaan sen tehtävä on vain välittää dataa. Poikkeuksen tekee baliisin lukuvirhe, jota seuraava tapahtuma on virheen laadusta riippuva. Toki sellaisiakin järjestelmiä maailmalla on, missä ratalaite aiheuttaa jarrutuksen...
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #29 : Joulukuu 31, 2019, 22:30:03 »

No kun se 90km/h, esiopastin ja sen baliisit sattuivat suunnilleen samaan kohtaan, niin se aiheutti sellaisen fiiliksen ettei nyt voi olla lainkaan varma mitä tapahtui ja miksi. Tämäntyyppinen baliisi kun ymmärtääkseni tykittää sitä tietoa vaikkei junan lähetin lähetä tehoa baliisiin.

Teemu nyt selvitti kaiken mitä on selvitettävissä, ja loput keskustelusta menee varmaan radat ja laitteet -osioon.

Mutta kuten Juhani totesit, ei juna voi ajaa suurinta nopeutta jonka kuljettaja saa sen kulkemaan, vaan junassa olevat järjestelmät sen rajoittavat sallittuihin rajoihin, täysin riippumatta ratalaitteistosta. (baliisit)
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #30 : Joulukuu 31, 2019, 22:53:23 »

Mutta kuten Juhani totesit, ei juna voi ajaa suurinta nopeutta jonka kuljettaja saa sen kulkemaan, vaan junassa olevat järjestelmät sen rajoittavat sallittuihin rajoihin, täysin riippumatta ratalaitteistosta. (baliisit)

Sekä riippumatta että riippuen baliiseista luetusta datasta. Jos sieltä baliisien kautta tulee ennakkotieto rajoittavammasta tekijästä vastaan, valvotaan toki myös sitä. Laitteen pinossa voi olla montakin rajoitusta samanaikaisesti seurattavana.
tallennettu
Teemu Saukkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #31 : Tammikuu 01, 2020, 10:30:01 »

Aika tasaisella vauhdilla näkyy T4603:kin kulkeneen...


* T4603 1.1.2020.jpg (55.94 kilotavua, 1138x523 - tarkasteltu 293 kertaa.)
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #32 : Tammikuu 01, 2020, 17:51:14 »

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n junissa nopeustieto on tähän mennessä ollut aina 0 km/h, vaikka paikannustietoa on tuotettu, joten heidän junia ei ole tekemässäni analyysissä lainkaan mukana. Mutta nyt tämän julkaisun ilmestymisen jälkeen 1009:n junat eivät tuota edes paikannustietoa... Onko Kupla heitetty roskakoriin?  Hymyilee
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #33 : Tammikuu 01, 2020, 22:38:02 »

Onko Kupla heitetty roskakoriin?  Hymyilee

ProTip: katso lähtövalmiusilmoituksen lähde.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #34 : Tammikuu 02, 2020, 08:45:29 »

Onko Kupla heitetty roskakoriin?  Hymyilee

ProTip: katso lähtövalmiusilmoituksen lähde.

Kuplaa näyttää. Mutta mitään paikannustietoa ei ole tullut ulos. Onko tuo ohjelma kovinkaan hyödyllinen ilman paikannusta?
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #35 : Tammikuu 02, 2020, 10:00:06 »

Onko tuo ohjelma kovinkaan hyödyllinen ilman paikannusta?

KUPLAn ensisijainen tehtävähän on antaa junan ajotiedot (aikataulu + ennakkoilmoitukset) kuljettajalle sekä välittää sähköisiä liikenteenohjausilmoituksia. Paikannustiedon välittäminen lienee toisarvoista tähän nähden. Luultavasti GPS-signaali on niin heikko, että KUPLAa pyörittävä tabletti ei sitä onnistu nappaamaan.
tallennettu
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #36 : Tammikuu 02, 2020, 12:14:00 »

Olisiko kuitenkin yleisen edun mukaista, että kaikista junista tulisivat esille myös paikantamistiedot ja ehkä nopeustiedotkin. Tulee mieleen ehkä 10 vuotta sitten Porin radalla tapahtunut avustustehtävissä olleen junan kuljettajan kuolemaan päätynyt onnettomuus. Muistaakseni tavarajuna oli pysähtynyt linjalle ja perästä tulleen tavarajunan piti työntää tuo juna seuraavalle liikennepaikalle. Kuitenkin tuon pysähtyneen junan paikasta oli huonoissa olosuhteissa niin suuri epäselvyys, että jäljestä tullut juna ajoi pysähtyneen junan perään.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #37 : Tammikuu 02, 2020, 12:18:23 »

Olisiko kuitenkin yleisen edun mukaista, että kaikista junista tulisivat esille myös paikantamistiedot ja ehkä nopeustiedotkin

Se on ihan kirjattu lakiin. Raideliikennelain 186 §: Paikantamisvelvollisuus raideliikenteessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181302#Pidp448692864
tallennettu
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1439


« Vastaus #38 : Tammikuu 02, 2020, 12:36:29 »

En ole lukenut itse vielä kyseistä tutkimusta, mutta mieleen nousi kysymys nopeusmittarin mahdollisesta mittarivirheestä vanhemmassa kalustossa. Tieliikenteessähän on hyvin yleistä, että nopeusmittari näyttää noin 3-5 km/h todellista nopeutta alempaa nopeutta etenkin henkilöautoissa. Kun kalibroidulla nopeusmittarilla varustettuja linja-autoja on nyt tullut ajettua jo satojentuhansien kilometrien verran, niin usein huomaa kuinka 100-alueella todellista 100-nopeutta ajava linja-auto aiheuttaa hämmästelyä henkilöautoilijoissa, jotka luulevat ajavansa 100 ja todellisuudessa ajavat 95. Linja-auton nopeus on tullut varmistettua vielä gps-paikannuksella ja nopeusmittarin sekä digipiirturin tiedot ovat vastanneet toisiaan.

tallennettu
Nikolas Peippo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 291


« Vastaus #39 : Tammikuu 02, 2020, 14:54:07 »

Täydentävä kysymys: Eli jos junan suurin sallittu nopeus on syystä riippumatta vaikkapa 80km/h, niin JKV valvoo tätä nopeutta eikä edes alamäessä päästä sitä sen yli? (toleranssien rajoissa)

Jos sallittu nopeus on alle 50 km/h, varoitus aktivoituu 3 km/h ylityksestä ja käyttöjarrutus 5 km/h ylityksestä. Tätä suuremmissa nopeuksissa varoituksen raja on 5 km/h ja ja jarrutuksen raja 10 km/h. Jarrutus tapahtuu siis missä hyvänsä tilanteessa, mikäli tuo toleranssi ylittyy.

En muista ulkoa noita pienempiä rajoja, mutta yli 50km/h sn:llä varoitus tulee 4km/h ylityksestä ja jarrutus 9km/h ylityksestä. En tiedä onko jonkun speksin taikka manuaalin mukaan rajat kuten sanoit, mutta käytännössä ainakin ne ovat nämä 4/9.
tallennettu
Mikko Herpman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 350


« Vastaus #40 : Tammikuu 02, 2020, 14:58:31 »

Vanhassa kalustossa on varsin todennäköistä, että hieman mittarivirhettä voi näkyä analogimittareissa. Johtojen vastus, väsyneet vastajouset/voimat mittarissa, yms.
Näistä taisi olla maininta tutkimuksessa tai ainakin on annettu tietoon. Toki ajoittain käytetään myös erillisiäkin GPS laitteita nopeuden tarkistamiseen.

Sinällään reaaliaikainen paikantamisvelvoite on paikallaan, toki miten se automaattisesti siirtyy mihinkään kun data/gps -yhteydet pätkivät ajoittain ympäri maata. Eli ainakin ajoittaista katkosta sijaintitietoon tulee lähes väkisin. Samaten radan kiinteät laitteet voivat paikoitellen sijaita varsin etäällä toisistaan, eli niiden käyttäminen paikantamiseen on myös suhteellista.

Suurin osa ylityksistä on alle 5 km/h joten lienee kyse tahattomista ylityksistä esim. jyrkässä alamäessä on voinut nopeus käydä hetkellisesti yli, ja/tai esim. mittarivirheen aiheuttamaa ylitystä.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #41 : Tammikuu 02, 2020, 15:08:33 »

Olisiko kuitenkin yleisen edun mukaista, että kaikista junista tulisivat esille myös paikantamistiedot ja ehkä nopeustiedotkin

Se on ihan kirjattu lakiin. Raideliikennelain 186 §: Paikantamisvelvollisuus raideliikenteessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181302#Pidp448692864

On muuten todella erikoisesti kirjoitettu lakiteksti!
Siinä sanotaan mun nähdäkseni, että operaattorin on voitava itse tietää junansa sijainti reaaliaikaisesti, eikä puhuta mitään siitä, että esim. liikenteenohjauksen pitäisi se voida nähdä myös.
Lisäksi siinä sanotaan, että sijaintitietojen säilyttäminen on suorastaan kielletty, erittelemättä että se olisi sallittua edes operaattorille itselleen. Miten tällainen sääntö on selitettävissä järjellä? Mitä edes tekee sijaintitiedolla, jota ei saa säilyttää sen vertaa, että sen voisi tarpeen tullessa välittää jollekint taholle, joka tietoa turvallisuussyistä tarvitsee?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #42 : Tammikuu 02, 2020, 15:32:48 »

Lisäksi siinä sanotaan, että sijaintitietojen säilyttäminen on suorastaan kielletty, erittelemättä että se olisi sallittua edes operaattorille itselleen. Miten tällainen sääntö on selitettävissä järjellä

Tähän liittyen lakiehdotusten perusteluista löytyy lisätietoa:

Lainaus
Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelun yhtiöittämisestä annetun lain (574/2018) yhteydessä liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättiin uusi II A osa, jonka toinen luku koskee liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan tiedonhallintaa. Sen 2 §:n mukaan junien omistajien, liikennöitsijöiden tai niiden edustajien on annettava tietoja muun muassa liikennevälineiden sijainnista liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajalle, joka puolestaan avaa saamiaan tietoja avoimena datana tavalla, joka ei vaaranna tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa eikä paljasta liike- tai ammattisalaisuuksia. Henkilöliikenteen osalta palveluntarjoajan on itsensä avattava muun muassa tietoja liikennevälineen reaaliaikaisesta liikkumisesta reitillään olennaisten tietojen asetuksen nojalla.
tallennettu
Anssi Krooks
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 8


« Vastaus #43 : Tammikuu 02, 2020, 16:25:25 »

Noin niinku yleisesti ottaen GPS-nopeustieto perustuu aivan muuhun kuin kahden eri pisteen väliseen matkaan ja siihen käytettyyn aikaan. Nopeustieto ja paikannus perustuu dopler-ilmiöön, mutta siihen vaikuttaa myös erilaiset kulmanopeudet kolmessa tasossa, ja taajuuskin aiheuttaa omat ongelmansa. Suoraan sivusta ei voida dopler-ilmiöön perustuvilla vehkeillä mitata yhtään mitään. Kuvioon astuu nyt suurehko laskentakapasiteetti, joka tuottaa melko luotettavaa nopeustietoakin meille jokaiselle.

DGPS taas perustuu siihen, että jonkin suhteellisen lähellä olevan GPS-vastaanottimen oikea sijainti ja GPS signaalin ero tiedetään ja tämä lähetetään DGPS-vastaanottimelle joka taas korjaa oman paikkatietonsa sen mukaan.

Sen verran täytyy korjata, että vaikka oikeassa oletkin tuosta doppler-perusteista nopeudenmäärityksestä, on hyvin tyypillistä että kuluttajatason järjestelmissä nopeus lasketaan edelleen tuolla edellisen ja nykyisen sijainnin aika- ja paikkaeroon perustuvalla tavalla, joka on altis suurillekin virheille.

Kupla saa paikka- ja nopeustietonsa Windowsin Location APIlta, joka hoitaa sovelluskehittäjän puolesta satelliittipaikannukseen liittyvän laskennan ja tarjoilee suoraan koordinaatteja ja nopeuksia. Tällainen rajapinta on luonteeltaan musta laatikko ja on hyvin todennäköistä, että doppler-perusteiselle nopeuden määritykselle ei ole APIn alla olevaan laskentakerrokseen tukea kehitetty, johtuen ihan siitä syystä että suurin osa älylaitteissa käytettävistä paikannussirusarjoista ei sitä rautatasolla tue.

Satelliittipaikannuksen perusteella laskettuihin nopeuksiin kannattaa siis suhtautua asiaan sopivalla kriittisyydellä, ellei tarkoin tunne koko järjestelmän toimintaa vastaanottimesta sovellukseen asti.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #44 : Tammikuu 02, 2020, 17:19:59 »

En ole lukenut itse vielä kyseistä tutkimusta, mutta mieleen nousi kysymys nopeusmittarin mahdollisesta mittarivirheestä vanhemmassa kalustossa. Tieliikenteessähän on hyvin yleistä, että nopeusmittari näyttää noin 3-5 km/h todellista nopeutta alempaa nopeutta etenkin henkilöautoissa. Kun kalibroidulla nopeusmittarilla varustettuja linja-autoja on nyt tullut ajettua jo satojentuhansien kilometrien verran, niin usein huomaa kuinka 100-alueella todellista 100-nopeutta ajava linja-auto aiheuttaa hämmästelyä henkilöautoilijoissa, jotka luulevat ajavansa 100 ja todellisuudessa ajavat 95. Linja-auton nopeus on tullut varmistettua vielä gps-paikannuksella ja nopeusmittarin sekä digipiirturin tiedot ovat vastanneet toisiaan.

Liikaahan se nopeusmittari näyttää, jos näytttää satasta 95 km/h todellisella nopeudella! Ja näinhän se on pykälissä ja direktiiveissä määrätty, sieltä löytyy myös rajat, mutta nopeusmittari ei saa koskaan näyttää liian pientä nopeutta. Kyllähän tämän nyt "kaikki" tietää. 
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 427


« Vastaus #45 : Tammikuu 02, 2020, 19:15:22 »

En ole lukenut itse vielä kyseistä tutkimusta, mutta mieleen nousi kysymys nopeusmittarin mahdollisesta mittarivirheestä vanhemmassa kalustossa. Tieliikenteessähän on hyvin yleistä, että nopeusmittari näyttää noin 3-5 km/h todellista nopeutta alempaa nopeutta etenkin henkilöautoissa. Kun kalibroidulla nopeusmittarilla varustettuja linja-autoja on nyt tullut ajettua jo satojentuhansien kilometrien verran, niin usein huomaa kuinka 100-alueella todellista 100-nopeutta ajava linja-auto aiheuttaa hämmästelyä henkilöautoilijoissa, jotka luulevat ajavansa 100 ja todellisuudessa ajavat 95. Linja-auton nopeus on tullut varmistettua vielä gps-paikannuksella ja nopeusmittarin sekä digipiirturin tiedot ovat vastanneet toisiaan.

Vanhat valtatiemiehet tiesivät, että raskaiden yhdistelmien jonoutuessa taakse linja-auto kulkee liian hiljaa ja pikkuautoja saavuttaessaan liian lujaa. Kohtuullinen tilannenopeus löytyy usein jostain siitä väliltä. Niin kiire linja-autolla ei ole koskaan, että sen takia pitäisi ajaa rajoitinta vasten tai tötöillä pikkuautojen takapuskureissa. Sellaisesta koituvaa käytännön ajansäästöäkään ei ole, vaan tunne on psykologinen. Ja mikä onnettominta ‒ se tulee kerran kalliiksi.

Vanhassa kalustossa on varsin todennäköistä, että hieman mittarivirhettä voi näkyä analogimittareissa. Johtojen vastus, väsyneet vastajouset/voimat mittarissa, yms.

Jouset ovat tosiaan joskus tuntuneet olevan kovilla. Vrt. vanha kuva.


* Sso.JPG (101.1 kilotavua, 800x800 - tarkasteltu 365 kertaa.)
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 610


« Vastaus #46 : Tammikuu 03, 2020, 16:40:03 »

Kuvassa Valmet:n valmistamat mittarit. Ps. Kyllä puskurissa roikkuvia, hiostavia busseja on väistelty, siitä huolimatta, ajoin vähemmän todellista ylinopeutta, kuin bussit. Sama koskee rekka-autoja!
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #47 : Tammikuu 03, 2020, 20:48:18 »

Varmaan ollu hiillostaja-linjurissa kytkin pulssigeneraattorin johdossa.. ei olis mikään ihme.
Nykyään se ei enää onnistu kun digivehkeet vaativat 2 erillistä nopeustietoa esim 2 eri pyörän ABS-nopeuskehältä.
Niin kauan kun maanteillä niin tavara- kuin henkilöliikenteessä löytyy väärällä asenteella töissäolevia henkilöitä, YKSIKÄÄN REAK-kurssipäivä ei ole turha. Täytyy kyllä sanoa että poliisin liikennevalvonta aika äkkiä pahimmat pistää hetkeksi tauolle.

Tuntipalkalla kuitenkin mennään, aivan turha hätäillä ja kun ottaa rauhallisemmin ei silloin ole muut tiellä liikkujat niin usein "homoja tai kusipäitä".
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #48 : Tammikuu 04, 2020, 22:51:35 »

Varmaan ollu hiillostaja-linjurissa kytkin pulssigeneraattorin johdossa.. ei olis mikään ihme.
Nykyään se ei enää onnistu kun digivehkeet vaativat 2 erillistä nopeustietoa esim 2 eri pyörän ABS-nopeuskehältä.
Niin kauan kun maanteillä niin tavara- kuin henkilöliikenteessä löytyy väärällä asenteella töissäolevia henkilöitä, YKSIKÄÄN REAK-kurssipäivä ei ole turha. Täytyy kyllä sanoa että poliisin liikennevalvonta aika äkkiä pahimmat pistää hetkeksi tauolle.

Tuntipalkalla kuitenkin mennään, aivan turha hätäillä ja kun ottaa rauhallisemmin ei silloin ole muut tiellä liikkujat niin usein "homoja tai kusipäitä".

Asennevammaa ei kuitenkaan korjaa muu, kuin asennevammaisen yksilön yksilön lopettaminen. Ne ABS-anturit taitaa kuitenkin olla aivan tavallisilla johdoilla kytketty ajoneuvon muihin järjestelmiin. Kytkin sanoo naps, ja releet napsahtaa. Kun nykyään lähes kaikki autoissa perustuu väylätekniikkaan, niin tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia järjestelmien manipuloinnille, jos ne tuntee.

Kokeilkaapa ABS-anturille kierroslukutietoa tuottavien hammaskehien viilaamista, siten että joka toinen pois. Ei se joka toisen pulssin poistaminenkaan ilma mekaanista työtä vaadi aivan uskomatonta tietotaitoa... Teki sen sitten miten haluaa, tai voihan niistä poistaa joka kolmannen tai neljännen, tai miten vaan. Kun tiedetään kuinka monta niitä on poistettu, voidaan niitä sitten lisäillä sama määrä tai vähän enemmän/vähemmän johonkin laitteeseen mihin haluaa.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 610


« Vastaus #49 : Tammikuu 05, 2020, 10:32:57 »

En tiennytkään, että ABS vaikuttaisi auton nopeustietoon. Jos nyt autoista kyse.  ABS-anturit kytketty ABS-boxille (on ABS-venttiilirakenteessa), joka hoitaa jarruvoiman säätelyn. Jos tuosta boxista vielä tieto auton ECU:lle, nopeusmittaria varten... Ja hampaiden poistamisella luultavasti mitään merkitystä, kuin vain ABS-jarrutuksen loppuminen jo isommassa nopeudessa. Hammasluku pitää olla sama kaikissa pyörissä. Mm. Xantiassa 48. Siihen olen vaihtanut etukehät, kun ruoste oli turvottanut kehät poikki. Uudet Biltemasta, Volvon kehät sopivat.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Traficomilta selvitys ilman JKV:tä ajetujenn junien nopeuksista  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina