Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Aamulehti kertaa taas julkisyhteisöjen köyhyyttä  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 836


« : Tammikuu 12, 2020, 09:31:04 »


https://www.aamulehti.fi/a/54738c8e-8ac6-4aae-8ce1-40238279daa1
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 680


« Vastaus #1 : Tammikuu 12, 2020, 12:59:58 »

Tampereen osalta köyhyys on itse aiheutettua. Kaupunkia on johdettu ja johdetaan yksinomaan kiinteistökeinottelun ehdoilla.
Toki vain noin 5M€:n hintainen, mutta masentava esimerkki on tavara-asema.
Se olisi siirtämättä valmiiksi ihannepaikalla uusiokäyttöjä ajatellen.

Kun ei saa purkaa (paitsi itsehajoamalla siirrossa), siirto luo sen vierustalle ahtaan pläntin, josta tehtiin diili keinottelijan kanssa vuosia sitten.

Diilit ovat pyhiä ja pitkään salaisia. Niihin ei pyydetä lupia valtuustolta. Silti niiden velvoitukset ovat sitovia kaupungille.   
Asukasprotestit, kaupungin velat tai narusta vedettävä valtuusto ei diilejä muuta.
Diilin rikkominen horjuttaisi luottamusta kaupungin diilintekijöiltä keinottelijoihin päin.

Mitä asukkaiden halut ja valtuuston tomppelit ovat tähän verrattuna.
Diilit ovat selitys kaupungin viime vuosien suuriin hankkeisiin. Koska kohtuuhyöty niistä  myös kaupungille ja sen asukkaille on sivuseikka, on seurauksena köyhtyminen: Tampereella on Etelä-Suomen pahin työttömyys, karanneet asumiskulut ja huumeongelmakin vakava ym.
VAIKKA lamavuodet ovat edessä ja korot ovat vielä nollilla.
tallennettu
Teemu Saukkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #2 : Tammikuu 12, 2020, 13:21:32 »

Taitaa olla sama homma kuin Malmin lentoaseman saagassa. Kaikki vastustavat tuhoamista, mutta muutama kaupungin johtava henkilö on päättänyt laista ja yleisestä mielipiteestä huolimatta että se tuhotaan. Vaikka olisi luonnonsuojelualue, suojeltu rakennelma, viimeinen koko euroopan säilynyt kenttä, ja sinne ei edes voi kunnolla rakentaa...
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #3 : Tammikuu 14, 2020, 21:12:28 »

Malmin lentoaseman tuhoaminen on siitä mielenkiintoinen aihe, että vihervasemmistolle se on oikeastaan itsetarkoitus. Kokoomukselle taas hyvä kohde kannattajien bisneksille. Rakennusmaatahan Helsingissä on, mutta kun se on jonkun omaa ja siksi kallista, ja Kokoomus ei ole jostain syystä Hymyilee leveästi halukas näiden arvoaan nousevien alueiden pakkolunastukseen.

Yhtään mitään teknistä ongelmaa sinne rakentamiselle ei ole. Sinne menee maaperään viidennes suomen sementin tuotannosta ja lisäksi sammuttamatonta kalkkia aika paljon, kyllä tulee hyvä, hiilidioksidipäästöt ja kustannukset kun jättää huomioimatta. Helsingin toimivat kalkkikaivokset huomioon ottaen on luvassa melkoinen rekkaralli Paraisilta, Lohjalta ja Lappeenrannasta. Sipoon kalkkiranta on äkkiä tyhjä.

Mä haluaisin myös kaiken rakennusaikaisen kalkkikiven tai sementin laivaamisen tapahtuvan Katajanokalta ja/tai Länsisatamasta, muualta ei saisi tuoda mihinkään tarkoitukseen näitä materiaaleja. Näkisivät äänestäjät edes hetken aikaa edustajiensa päätösten seuraukset.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #4 : Tammikuu 14, 2020, 23:28:39 »

Taitaa olla sama homma kuin Malmin lentoaseman saagassa. Kaikki vastustavat tuhoamista, mutta muutama kaupungin johtava henkilö on päättänyt laista ja yleisestä mielipiteestä huolimatta että se tuhotaan. Vaikka olisi luonnonsuojelualue, suojeltu rakennelma, viimeinen koko euroopan säilynyt kenttä, ja sinne ei edes voi kunnolla rakentaa...

Kaikki ovat asian suhteen "en tiedä, ei kiinnosta."
Joukko ilmailuaktiiveja vastustaa alueen rakentamista, isompi joukko kannattaa.
Itselleni 560:n muuttaminen pikaratikaksi olisi valtava hyöty, ja se ei voi onnistua niin kauan kun keskellä sen ainoaa järkevää linjausta on lentokenttä. Myös se, että saadaan rakennettua kymmeniätuhansia asuntoja lisää, on todella hieno asia.
Malmin lentokentän puolesta en ole nähnyt vieläkään muuta kuin tunteisiin vetoavaa argumentointia, väitettä siitä että Arabianrannan suuruusluokkaa oleva esirakentamisen hinta on Helsingille liikaa (miksei asiasta valitettu silloin kun Arabianranta rakennettiin?) ja luonnonsuojelullisia argumentteja, joista ihanin on, että kiitoradalla on kuulemma liito-oravien asuinalue. Eli puita.
Helsinkiin tunkee väkeä ulkoa päin ihan hirveän isoja määriä (lähivuosikymmeninä noin satatuhatta), ja jos heille ei rakenneta asuntoja tiiviisti Helsinkiin, ne samat asukkaat muuttavat löyhästi levitettyinä Helsingin ympärille, jolloin luontoa tuhoutuu paljon suurempi määrä. Samalla Helsingin alueen aivan hulluissa korkeuksissa huitelevat vuokrat nousevat entisestäänkin, mikä johtaa alueiden nykyistä paljon suurempaan taloudelliseen eriytymiseen. Ja alueiden taloudellisen eriytymisen seuraukset on nähty länsinaapurissamme. Sille tielle ei pidä lähteä.

Keskustelu siitä, miten tulisi toimia jos Malmi olisi Euroopan viimeinen säilynyt kenttä, on tietysti oma juttunsa, mutta vaihtoehtohistorioiden pohtiminen on aika erikoinen väite.

On aika yksiselitteistä, että Malmin lentokentän alue on tärkeää saada rakennettua.

Ehdottomasti parempi ratkaisu olisi, että ihmisiä lakattaisiin tunkemasta maaseudulta pois, eli pitkälti Helsinkiin, mutta siihen ei oikein voi Helsingistä käsin vaikuttaa. Niin kauan kun tilanne on tämä, että tietylle ihmisryhmälle ei ole hyvää elämää tarjota kuin Helsingissä, tänne on tärkeää rakentaa riittävästi. Nytkin suunnitellut rakennusmäärät ovat vakavasti alakanttiin, mutta sentään lievittävät ongelmia merkittävästi.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 907


« Vastaus #5 : Tammikuu 14, 2020, 23:30:16 »

Joukko ilmailuaktiiveja vastustaa alueen rakentamista, isompi joukko kannattaa.

Vaikka tämä onkin enemmän Flight Forumin juttuja, niin onko lähdettä tälle? Olen käsittänyt, että tilanne olisi päinvastainen lähistöllä asuvien osaltakin.
tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 885


« Vastaus #6 : Tammikuu 17, 2020, 18:57:14 »

Vaikka tämä onkin enemmän Flight Forumin juttuja, niin onko lähdettä tälle? Olen käsittänyt, että tilanne olisi päinvastainen lähistöllä asuvien osaltakin.

Asia on nimeonomaan päinvastoin. Esim. kaupungin tekemässä kyselyssä kentän jatkokäytöstä 92% vastanneista halusi kentän jatkavan ilmailukäytössä.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #7 : Tammikuu 18, 2020, 00:24:14 »

Vaikka tämä onkin enemmän Flight Forumin juttuja, niin onko lähdettä tälle? Olen käsittänyt, että tilanne olisi päinvastainen lähistöllä asuvien osaltakin.

Asia on nimeonomaan päinvastoin. Esim. kaupungin tekemässä kyselyssä kentän jatkokäytöstä 92% vastanneista halusi kentän jatkavan ilmailukäytössä.

Malmin kenttään liittyen tehtiin kysely, jossa kyselyyn vastaaminen vaati aktiivista kyselyn äärelle hankkiutumista. Siihen vastasivat hyvin voittopuolisesti sellaiset ihmiset, jotka olivat erityisesti kiinnostuneita Malmin kentän jatkokäytöstä, ja jotka siten etsiytyivät kyselyn pariin. Onko tässä kyseisestä kyselystä puhe?

Itse olen Kontulan ostoskeskuksella seurannut, miten paikallisille kerrottiin kaikenlaista tarua lentokentän soveltumattomuudesta rakennuskäyttöön ja siten haitallisuudesta kaupungin taloudelle, Malmin lentokentän "välttämättömyydestä" (täsmentää ei osattu) Helsingin hyvinvoinnille, Malmin kentän työpaikoista, kiitoteillä elävistä eläimistä ja sen sellaisesta. Siihen kyselyyn näytti tulevan todella paljon nimiä, koska se esitettiin hyvin tunteisiin vetoavalla tavalla. Siinä ei mainittu, että jos Malmin kentän aluetta ei rakenneta, kaikkien helsinkiläisten vuokrat nousevat, Kontulan joukkoliikenneyhteyksien todella merkittävä parantuminen jää tapahtumatta ja sosiaalisten ongelmien määrä kasvaa asunnottomuuden sekä ahtaan asumisen myötä. Luulenpa, että nimiä olisi tullut kokolailla vähemmän, jos asiasta olisi puhuttu rehellisesti ja avoimesti. Mutta tämä ei siis ollut kysely, vaan adressi.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #8 : Tammikuu 18, 2020, 05:50:44 »

Vaikka tämä onkin enemmän Flight Forumin juttuja, niin onko lähdettä tälle? Olen käsittänyt, että tilanne olisi päinvastainen lähistöllä asuvien osaltakin.

Asia on nimeonomaan päinvastoin. Esim. kaupungin tekemässä kyselyssä kentän jatkokäytöstä 92% vastanneista halusi kentän jatkavan ilmailukäytössä.

Siinä ei mainittu, että jos Malmin kentän aluetta ei rakenneta, kaikkien helsinkiläisten vuokrat nousevat, Kontulan joukkoliikenneyhteyksien todella merkittävä parantuminen jää tapahtumatta ja sosiaalisten ongelmien määrä kasvaa asunnottomuuden sekä ahtaan asumisen myötä.

Niin Helsingissäkö/pääkaupunkiseudulla ei ole kerrostalojen rakennusmaata muualla kuin Malmin lentokentällä? Ei Helsinkikään vielä ole niin täyteen rakennettu. 
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #9 : Tammikuu 18, 2020, 06:20:06 »

Vaikka tämä onkin enemmän Flight Forumin juttuja, niin onko lähdettä tälle? Olen käsittänyt, että tilanne olisi päinvastainen lähistöllä asuvien osaltakin.

Asia on nimeonomaan päinvastoin. Esim. kaupungin tekemässä kyselyssä kentän jatkokäytöstä 92% vastanneista halusi kentän jatkavan ilmailukäytössä.

Siinä ei mainittu, että jos Malmin kentän aluetta ei rakenneta, kaikkien helsinkiläisten vuokrat nousevat, Kontulan joukkoliikenneyhteyksien todella merkittävä parantuminen jää tapahtumatta ja sosiaalisten ongelmien määrä kasvaa asunnottomuuden sekä ahtaan asumisen myötä.

Niin Helsingissäkö/pääkaupunkiseudulla ei ole kerrostalojen rakennusmaata muualla kuin Malmin lentokentällä? Ei Helsinkikään vielä ole niin täyteen rakennettu. 

Tiettävästi ei mitään lähimainkaan yhtä merkittäviä määriä. Tää on aika useaan kertaan käyty keskustelu, jossa ei oikein tapaa tulla lopulta mitään toimivia ideoita :/
Mutta, sitä rakennusmaata jos on keksittävissä jostain lisää, niin tieto olisi oikeasti tarpeen. Mä olen varma, että jotain jossain jäänyt huomaamatta, ja jokainen aika pienikin pläntti jonka voi ilman haittaa tai kohtuullisin haitoin rakentaa, olisi kyllä hyvä saada tietoon.

Jos sulla on tiedossasi hyviä rakennuspaikkoja, niin pistä tulemaan! Kirjoita vaikka tähän alle! Ja mä oon ihan vakavissani, että jokainen tietolähde on hyvä käyttää, että kaupunkiin saadaan mahdollisimman paljon lisää tilaa ihmisten asua tavalla, joka ei rampauta kaupungin toimivuutta sen aiemmille asukkaille.

Itse olen yrittänyt ehdottaa, että Viikintien pohjoispuoliselle osalle Helsingin yliopiston peltoja tuotaisiin jotain täyttömaata isot määrät, jolloin se voitaisiin saada riittävän korkeaksi rakentamista varten. Ja ehkä Viikintien eteläpuolellakin olisi joku pläntti, jonka olisi oikeasti ihan rakennuskelpoinen? Nuo nyt eivät ole kuin ehkä prosentti tai pari Malmin alueen koosta, joten sen korvaajiksi niistä ei ole, mutta ovat ne esimerkki siitä, että palasia on näverrettävissä esiin yksi sieltä ja toinen täältä. Ehkä.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 885


« Vastaus #10 : Tammikuu 18, 2020, 19:03:57 »

Malmin lentokentän ehkä suurin ongelma on se, että ihmiset eivät tiedä tosiasioita. Osittain siksi, että esim. HS ei ole antanut niiden kertojille palstatilaa. Siksi ihmiset tuntevat vain Helsingin kaupungin 'totuuden', joka on tarkoituksellista harhaanjohtamista ja osin jopa absurdia (vrt. 70 harrastelentäjän kenttä [= 2% kentän operaatioista]).

Mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ominpäinkin älytä harrastaa kriittistä ajattelua sen sijaan että toistelee kaupungin väittämiä: Tarvitseeko kaupunki todella niin paljon uusia asuntoja? Tarvitseeko se ne nimenomaan Malmin lentokentälle. Kannattaako kentän vellovale sulfidisavimaalle rakentaa?

Kaupungilla on oman rekisterinsä mukaan runsaasti vapaata ja paremmanlaatuista rakennusmaata.

Tosiasioihin voi perehtyä esim. täällä:
https://www.malmiairport.fi/ukk/
ja maan riittävyyden osalta: https://www.malmiairport.fi/ukk/#8

Rautatieharrastajan luulisi sitäpaitsi ihan itsekin keksivän, mihin ihan oikeasti kannattaisi rakentaa.

tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #11 : Tammikuu 18, 2020, 19:30:58 »

Esimerkiksi Kerava-Lahti-oikoradan varsi on melkein kokonaan rakentamatonta. Lyödään vaikka se ensin kerrostaloa täyteen Keravalta Lahteen asti ja palataan Malmin tilanteeseen sitten. Tietenkään siellä asuvat eivät maksaisi kunnallisveroa Helsingille nykyisten kuntarajojen puitteissa mutta jos tästä kenkä puristaa niin sittenhän kysymys on puhtaasti hallinnollisesta ongelmasta eikä siitä, että rakennusmaa olisi oikeasti Etelä-Suomesta loppumassa.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #12 : Tammikuu 18, 2020, 19:42:20 »

Malmin lentokentän ehkä suurin ongelma on se, että ihmiset eivät tiedä tosiasioita. Osittain siksi, että esim. HS ei ole antanut niiden kertojille palstatilaa. Siksi ihmiset tuntevat vain Helsingin kaupungin 'totuuden', joka on tarkoituksellista harhaanjohtamista ja osin jopa absurdia (vrt. 70 harrastelentäjän kenttä [= 2% kentän operaatioista]).

Mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ominpäinkin älytä harrastaa kriittistä ajattelua sen sijaan että toistelee kaupungin väittämiä: Tarvitseeko kaupunki todella niin paljon uusia asuntoja? Tarvitseeko se ne nimenomaan Malmin lentokentälle. Kannattaako kentän vellovale sulfidisavimaalle rakentaa?

Kaupungilla on oman rekisterinsä mukaan runsaasti vapaata ja paremmanlaatuista rakennusmaata.

Tosiasioihin voi perehtyä esim. täällä:
https://www.malmiairport.fi/ukk/
ja maan riittävyyden osalta: https://www.malmiairport.fi/ukk/#8

Rautatieharrastajan luulisi sitäpaitsi ihan itsekin keksivän, mihin ihan oikeasti kannattaisi rakentaa.



Hahaa, sulfiittisavi mainittu!
Ei se mitään, että sitä samaa sulfiittisavea on samat määrät muuallakin. Arabianrannan esirakentaminen maksoi muista syistä saman minkä Malmin esirakentaminen maksaa, ja sulfiittisaven kanssa on Helsingissä jo ennestään kokemusta. Ja Hernesaaressakin ollaan taas sen kanssa tekemisissä. Jänskästi Malmin aktiivit eivät ole Hernesaaren rakentamista kuitenkaan viitsineet vastustaa, vaikka kovasti ovat Helsingin taloudesta huolissaan.

Sitten linkataan artikkeli, jossa puhutaan niistä muista alueista, jotka voidaan periaatteessa kaavoittaa. Ja mainitaan (hieman erikoisin sanankääntein) se, että Helsingissä ei ole onnistuttu nytkään rakentamisessa pysymään tavoitteessa, vaan rakentamismäärässä ollaan pahasti jäljessä: Helsingin todellinen asukasmäärä 1.1.2019 oli 648 042 asukasta (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2019:14, liitetaulukot ss. 42-43), kun kaavoituksen perusteena käytetyn skenaarion mukaan sen olisi pitänyt olla 656 438. Juuri tämän takia sitä kohtuullisella vaivalla kaavoitettavissa olevaa rakennusmaata tarvittaisiin niin kipeästi. Ne muut periaatteessa kaavoitettavat alueet sijaitsevat kaikenlaisissa kivasti toiseen käyttöön vaihdettavissa paikoissa, kuten nyt vaikkapa Keskuspuistossa. Kauniisti unohdetaan tämä asia kuitenkin kertoa. Tai sitten voidaan korvata luonnollista rantaviivaa kivilouheesta tehdyllä täyttömaalla, jolloin menetetään sitä rantaviivaa.

Ja seuraavaksi sitten sulfiittisaven jälkeen heti toisiksi rikkinäisin argumentti tuossa artikkelissa: Östersundom.
Se on aivan turkasen kaukana. Se, että pääsee mihinkään, vaatii puoli tuntia metron muovipenkillä istumista. Ja siinä vaiheessa on vasta vaihtamassa toiseen liikennevälineeseen Rautatieasemalla.
Sinne ei voida mitenkään rakentaa joukkoliikenteen varassa toimivaa kaupunkia, vaan sinne on tehtävä autopohjaista. Ja ilman järkevää joukkoliikenneyhteyttä oleva kerrostaloalue taas ei oikein houkuta ketään, joten joko sinne tehdään alue josta tulee aivan karmea kurja slummi tai sitten sinne tehdään pientaloja, jolloin sen väkiluku ei pääse vaikuttamaan mihinkään mitenkään järkevästi.

Malmin lentokentälle on rakennettavissa korvaaja vaikka minne. Peltoa kyllä löytyy. Maksaahan uuden kentän rakentaminen paljon, mutta halvemmaksi se tulee kuin uuden Keskuspuiston rakentaminen.

Siitä olen samaa mieltä, että Espoo ja Vantaa tulisi liittää Helsinkiin, tai jollain muulla tavalla merkittävästi parantaa näiden kaupunkien välistä yhteistyötä. Saattaisi samalla saada rakennusmaatakin. Sitä on Helsinki jo erittäin tosissaan yrittänyt, eikä se ainakaan tähän mennessä ole onnistunut. Tuo vaihtoehto ei siis ole Helsingin käsissä.

Tuossa linkkaamassasi tekstissä ei ollut yhtäkään konkreettista ja toteutettavissa olevaa ehdotusta.
Edelleenkin, jos se Malmin kokoinen rakennusmaa on jostain löydettävissä, niin se pitäisi sitten osata osoittaa kartalta. Ja sitten vielä perustella, että miksi niiden alueiden nykyinen käyttö on vähemmän tärkeää kuin Malmin.

(ja sitten tietysti mulle henkilökohtaisesti tärkein: Miksei tuossa artikkelissa sanota halaistua sanaa siitä, miten Jokeri 2 -ratikkalinjan, eli nykyisen 560:n raiteille nostamisen kanssa tulisi toimia, jos sen reitille tulee tuollainen aukko? Tuskin Gibraltarin ratkaisuun lähdetään, että tehtäisiin tasoristeys keskelle kiitotietä? Kuten Malmifanaatikkojen kanssa aina, tämäkin heidän kirjoittamansa teksti jättää hirveän määrän asioita sanomatta. Se on epärehellistä ja varsin niljakasta toimintaa. Musta tuntuu, että tässä pystytään huomattavasti fiksumpaan keskusteluun onneksi kuin mihin olen malmistejen kanssa tottunut)
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #13 : Tammikuu 18, 2020, 19:46:22 »

Esimerkiksi Kerava-Lahti-oikoradan varsi on melkein kokonaan rakentamatonta. Lyödään vaikka se ensin kerrostaloa täyteen Keravalta Lahteen asti ja palataan Malmin tilanteeseen sitten. Tietenkään siellä asuvat eivät maksaisi kunnallisveroa Helsingille nykyisten kuntarajojen puitteissa mutta jos tästä kenkä puristaa niin sittenhän kysymys on puhtaasti hallinnollisesta ongelmasta eikä siitä, että rakennusmaa olisi oikeasti Etelä-Suomesta loppumassa.

Joo, aika pitkälti kyse on hallinnollisesta ongelmasta.
Tuo Keravan ja Lahden väli nyt ei oikeasti ole toimiva vaihtoehto, koska sieltä olisi ihan kohtuuton matka suurimpaan osaan Helsinkiä. Keskustaan kyllä pääsisi, mutta ei kyllä oikein muualle. Mutta muualla kyllä olisi mihin rakentaa, jos vaan valtiomme poliittiset kuviot olisivat hyvin erilaiset. Esim. Kuninkaalassa oltaisiin lähellä rataa, mutta koska se sattuu olemaan juuri ja juuri typerän byrokraattisen rajan takana heti Helsingin vieressä mutta ulkopuolella, siitä ei ole apua.
Tähän asiaan voi toki lähteä hakemaan muutosta. Ehkä Malmiaktiivit ovat niin tehneetkin, mutta en ole ainakaan itse heiltä sellaista nähnyt. Helsingillä sellaiseen ei rahkeita ole ollut, vaikka yritystä on löytynyt.

Se olisi joka tapauksessa se fiksuin ratkaisu.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #14 : Tammikuu 18, 2020, 21:22:06 »

Ei Malmin lentokentän rakentaminen poista rakennusmaan tarvetta Helsingissä, koska kaupunki jatkanee kasvuaan. Malmi on ilmastovaikutukseltaan pahin vaihtoehdoiusta, joten joku muista seuraavana jonossa olevista kohteista voisi saada etusijan, kysehän on vain valinnoista eri asioiden välillä. Tästä vaan valitsemaan, mikä rakennetaan seuraavaksi:

Vaihtoehtoja (isoja alueita) kartalta katsoen on:
- Malmin lentokentän ja Kontulan välillä
- Malmin hautausmaa
- Latokartanon ja Myllypuron välissä
- Vuosaaren pohjoispuolella
- Santahamina
- Nordenskiöldin kadulta pohjoiseen aina Vantaan joelle saakka on erityisen iso rakentamaton alue.

Malmin rakentamisessa pari miljoonaa kuutiota pitää kaivaa pois ja siirtää (minne?). Paalutusta tarvitaan luokkaa 14000 km teräsbetonipaaluja, eli 25 m:n paaluja luokkaa 560'000 kpl. Näiden valmistaminen merkitsee n. 350'000 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Kuljetus Paraisilta ja/tai Lappeenrannasta on melkoinen rekkaralli (polttoainekulut ja päästöt). Helsingillä ei taida olla mitään ilmastostrategiaa, tai jos on, niin päästöt ulkoistetaan muille kunnille eikä katsota kaupungin aiheuttamaa kokonaisuutta.

Sitä en kyllä ymmärrä miksi kaikkien pitäisi voida asua Helsingissä. Juuri menneellä viikolla näin jutun, jossa johonkin keskustan kortteliin ei saanut rakentaa (remontoida) asuntoja (vain toimistoja tms). Eikö se ole jotenkin takaperoista?
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #15 : Tammikuu 18, 2020, 22:47:09 »

Sitä en kyllä ymmärrä miksi kaikkien pitäisi voida asua Helsingissä.

Helsingin kantahan se ei ole, että kaikien pitäisi voida asua Helsingissä, vaan valtion, sekä muiden kaupunkien kuin Helsingin.
Tietty (pienehkö) prosentti ihmisistä kokee erityisen tarpeelliseksi saada elää sellaista elämää, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen. Elämää, jossa on hyvät palvelut kävelymatkan päässä, paljon harrastuksia lapsille harrastettavaksi ilman, että tarvitsee sitä varten hankkia autoa, mahdollisuus nähdä kavereita julkisissa tiloissa vaivattomasti, taaskin ilman auton tarvetta. Useimmille suomalaisille tuo ei ole kiinnostavaa, joten muita kaupunkeja kuin Helsinkiä ei juuri ole rakennettu muiden näkökulmasta. Eikä oikeastaan Helsinkiäkään: Kaikki uusihan täälläkin on jostain 60-70-luvuilta alkaen rakennettu autopohjaiselle elämälle. Helsingissä vaan on riittävästi ennen 2. maailmansotaa rakennettua kaupunkia, joka siis oli rakennettu muiden kuin autoilijoiden lähtökohdista, jolloin tästä on muodostunut tällainen joukkoliikennekäyttäjien reservaatti.

Suomessa tämä tilanne on päädytty hiljaisesti hyväksymään. Siinä, missä Saksassa lainsäädäntö vaatii tekemään ratikkaselvityksen, jos kaupunki on asukasluvultaan vähintään sen suuruinen kuin Rovaniemi ja Seinäjoki ovat, Suomessa edes saksalaisen suurkaupungin määritelmän täyttävät Kuopio ja Lahti eivät tuntuneet haluavan rakentaa toimivaa joukkoliikennettä ennen kuin Brysselin mahtikäsky siihen pakotti. Siirryttäessä eurooppalaiseen joukkoliikennepohjaisempaan ajatteluun esimerkiksi Lahden ja Jyväskylän paikallisliikenteen matkutajamäärät ovat räjähtäneet käsiin.
Täällä on tottumus tehdä asiat tuon joukkoliikennettä tarvitsevan väestönosan kannalta erityisen huonosti.
Jos yritetään heitä huomioida, tulee hyvin nopeasti huutoa, että "taas autoilijaa sorretaan!" (varmaan joissain tilanteissa sorretaankin, mutta tämä huutelu on päätynyt kroonistumaan). Ajatellaan, että jos tehdään investointi joukkoliikenteeseen, kävelyolosuhteisiin tai vaikkapa pyöräilyyn, siihen kulunut raha on autoiluinvestoinneilta pois ja siten autoilun vastustamista. Helsingin ulkopuolisessa Suomessa ollaan jotenkin päädytty poliittiseen ilmapiiriin, jossa joukkoliikennekaupungin edistäminen on poliittinen itsemurha. Pohjana tässä on lopulta se, että Suomi ei voinut saada Marshall-apua, eikä halunnut osaksi Varsovan liittoa, minkä takia Suomesta ainoana eurooppalaisena maana lähti aivan valtaisa joukko ihmisiä opiskelemaan hyvillä USA:n valtion maksamilla stipendeillä USA:han. Koko yhdyskuntasuunnittelumme on 2. MS jälkeisenä aikana toteuttanut USA:ssa opiskellut joukko, sekä joukko, joka myöhemmin on tullut töihin yhdyskuntasuunnitteluun ja oppinut työn niksit niiltä USA:ssa opiskelleilta. Tämä on hassu USA-tyyppisen yhdyskuntasuunnittelun enklaavi Euroopassa.

Tämän historian seurauksena täällä on suorastaan lainsäädäntöä, joka kieltää tiettyjä joukkoliikennekaupunkien aspekteja. Siinä, missä Ruotsissa on länstrafikenit, joilla on käytettävissään omaa rahaa ja päätäntävaltaa alueen asioista, Suomessa on nimenomaisesti kielletty paikallisrautatieliikenteen tilaaminen kaikilta muilta kaupunkiseuduilta paitsi Helsingiltä!

Tästä kaikesta seuraa, että joukkoliikennekäyttäjät pakkautuvat kaikki yhteen kaupunkiin. Helsingissä suostuvat asumaan muutkin, vaikkei tämä ole heille muille ehkä yhtä optimaalinen paikka kuin joukkoliikennekäyttäjille. Ja jos on yritys, joka tarvitsee työvoimaksi sekä niitä jotka suostuvat elämään vain Suomen ainoassa joukkoliikennekaupungissa, että niitä jotka haluavat elää autopohjaiseti, se yritys voi toimia vain Helsingissä. Jos se toimii maakunnissa, se menettää työvoimasta kilpailtaessa osan tarvitsemistaan parhaista osaajista niille yhtiöille, jotka ovat vieneet toimistonsa Helsinkiin. Se saa kyllä sen osan, joka autoilee, mutta silloin sen työntekijöiden ajatusmaailmasta on rajattu tietyt ajattelutyypit pois, jolloin työpaikkakulttuurin rikkaus on vähäisempää. Ja kun työpaikat ovat tämän takia hyvin helsinkipainotteisia, silloin työvoiman puolestaan on tultava perässä.

Käytännössä siis se, että tietty ihmisjoukko tungetaan muualta Suomesta asumaan vain Helsingissä, pakottaa ison osan niistäkin, jotka asuisivat mieluummin muualla, muuttamaan Helsinkiin.

Helsingille se on kurja juttu, koska tämä kaupunki natisee liitoksistaan, ja Helsingin kaupunginvaltuustolle olisi oikein tervetullutta, että ne pirulaiset pysyisivät vain poissa täältä eivätkä tänne tunkisi. Mutta, eivät he tänne tunge, vaan heidät tungetaan tänne muiden toimesta, osaamattomalla yhdyskuntasuunnittelulla. Rakensi Helsinki riittävästi asuntoja tai ei, tänne valitettavasti lappaa lisää ja lisää porukkaa ovista ja ikkunoista. (Jos multa kysytään, niin ratkaisu olisi muilta osin sen maakuntia autofanaattisiksi muotoilevan Keskustapuolueen lakkauttaminen, mutta toisaalta maakuntien aseman vahvistaminen on aivan avainasemassa tämän kriisin rauhoittamiseksi, ja sitä taas ei tunnu tajuavan ajaa kukaan muu kuin Keskusta...)
Jos tänne ei rakenneta sitä huomioiden, millainen määrä ihmisiä tänne tunkee, täällä ollaan pian isoissa ongelmissa. Tai siis nykyistä vielä paljon isommissa, koska liikakansoituksen aiheuttamia ongelmia on Helsingissä merkittävästi jo nyt. Itse en ole tyytyväinen asuntomme laatuun, kuntoon enkä sijaintiin, mutta nykyisessä tilanteessa muuhun ei oikein ole opiskelijaksi palanneella mahdollisuutta. Asiat olisivat paremmin, jos tänne joko ei tungettaisi koko Suomea, tai jos tänne osattaisiin rakentaa riittävästi.

Nythän tilannetta on saatu merkittävästi korjattua, kun EU on pakottanut Suomen maakuntakeskukset muuttamaan toimintamallejaan rakenteelliseen korruptioon pohjaavista ihmislähtöisiin. Maaltapako vaan on ehtinyt hirveän pitkälle, ja etenkin Linja-autoliiton temppu sen samaisen EU:n vaatiman joukkoliikennelain uudistuksen yhteydessä teki paljon pahaa – kun oli siirryttävä malliin, jossa alueelliset toimijat (esim. maakunnat) määrittävät joukkoliikenteen aikataulut, hinnat ja palvelutason, LAL huomasi jäsenyritystensä kyvyn lypsää verorahoja tyrehtyvän ja yritti saada Suomen kääntymään Brysselin päätöstä vastaan. Se järjesti niin, että alueellisten toimijoiden mahdollisuudet liikenteen järjestämiseen olisivat mahdollisimman heikot, jolloin EU:n vaatimaan järjestelmään siirtyminen tuhoaisi Suomen alueellisen bussiliikenteen. Ja, kun LAL ei sitten onnistunut uhkapelissään, vaan päädyttiin siihen, että EU-lainsäädäntö velvoittaa Suomeakin, rikottu joukkoliikenteen tilaamisen järjestely päätyi olemaan se ainoa, joka on voimassa. Ja se on johtanut isoihin bussivuorojen lakkautuksiin, mikä taas pahentaa maakuntien aivovuotoa Helsinkiin niiden osalta, jotka haluavat elää joukkoliikenteen varassa. Ja sitten tosiaan seurauksena kaikkien osalta, kun työpaikkojen on seurattava joukkoliikennekäyttäjiä Helsinkiin.
Tämä Brysselistä juntattu ajattelutavan muutos on johtanut myös Tampereen ratikkaan, ja Tampereen paikallisjunaliikennekokeiluun. ...johon aloite tuli Suomen valtiovallalta, ei Tampereen kaupungilta. Koska vaikka Tampere oli yrittänyt asiaa järjestää, sillä ei ollut asiaan päätösvaltaa, ja piti odottaa että Helsingin suunnassa päädytään vaatimaan samaa.

Vähitellen ollaan siis pääsemässä tilanteeseen, jossa ainakin Tampere alkaa muodostaa ihan järkevän vaihtoehdon Helsingille, ja jossa esim. Lahden ja Jyväskylän vetovoima joukkoliikennekaupunkia tahtovien osalta on parantunut. On siis toivoa, että maaltapakoa saadaan hidastettua. Joillekin Jyväskylän nykykäytännötkään eivät riitä, ja he muuttavat yhä Helsinkiin, mutta monille varmasti voi riittääkin. Itse olin todella positiivisesti yllättynyt kun kävimme sukulaistemme luona n. 30 km päässä Jyväskylästä, ja sinnehän mokomaan pääsee nykyään bussilla!
Tarkoittaa, että ne osa niistä yrityksistä, joiden oli ennen pakko muuttaa vaikkapa Jyväskylästä ainakin osittain Helsinkiin, voivatkin pitää toimistonsa isommilta osin Jyväskylässä. Ja se tarkoittaa, että Helsinkiin punkee vähemmän populaatiota. (Mikä taas tarkoittaa että mun elämäni on vähän parempaa kuin se muuten olisi)

Väestöennusteet saattavat siis olla yläkanttiin, sillä niissä ei ole huomioitu muun Suomen toimintamallien tervehtymistä. Ei silti näytä uskottavalta, että muutos ehtisi ajoissa, joten toivon kyllä Malmin lentokenttäaluetta rakennettavaksi. Mukava siellä on ollut lentokoneita katsella lentokonefanaattisen palosammuttimeni kanssa, mutta kyllä oikeasti tässä tilanteessa muut tekijät ovat tärkeämpiä. Uuden (tai käytännössä uuden, koska voisihan jotain Nummelaa ehkä teoriassa käyttää pohjana, vaikka se nykytilanteessa kelvoton tuollaiseen onkin) lentokentän voi rakentaa johonkin 50 km päähän Helsingistä pois, mutta Helsinkiä itseään ei voi rakentaa muualle kuin Helsinkiin.

On huono juttu, että Helsinki on päätynyt tähän tilanteeseen, mutta se on vuosikymmeniä kestäneen väärinhallinnan tulos.
(Siitä, miksi joillekin alueille ei saa rakentaa kuin toimistoja, vaikka niistä on jo nyt ylitarjontaa, taidan kirjoittaa erillisen viestin alle, jos aika riittää. Senkin syyt ovat ihan pöntöt.)
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #16 : Tammikuu 18, 2020, 22:56:39 »

johonkin keskustan kortteliin ei saanut rakentaa (remontoida) asuntoja (vain toimistoja tms). Eikö se ole jotenkin takaperoista?

On. Tuollaisia paikkoja on Helsingissä suuret määrät. Suomessa on lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä, jotka sanovat, että jos jollain alueella asuu ihmisiä, sille ei saa rakentaa tiettyä kokoluokkaa suurempaa tietä. Nämä määräykset ovat Suomessa merkittävästi tiukempia kuin muualla. Helsingin osalta niiden toteutumista valvoo ja niistä päättää Uudenmaan ELY-keskus.
Lait on kirjoitettu ajatuksella, että jos jossain asuu ihmisiä, jotka joutuisivat elämään liian suuren melukuorman tai pienhiukkaskuorman keskellä, silloin ajoneuvoliikenteen määrää on rajoitettava niin, että ihmisten terveys saadaan turvattua. (Oikeastihan sama onnistuisi myös umpikortteleita rakentamalla, mutta Suomen lainsäädäntö ei siihen oikein anna myöten. Helsingissä lisäksi omasta takaa hidastaa se, että täällä huomattavan vaikutusvaltainen Kokoomuspuolue vastustaa tuollaiseksi tehtyä kaupunkirakennetta, jonka se kokee "autoilun vastustamiseksi")
Käytännössä tuota sääntelyä on Suomessa tulkittu niin, että sen sijaan että vähennettäisiin ajoneuvoliikenteen määrää, kielletään kyseisten katujen varrella asuntorakentaminen. Siellä, missä sellaisten katujen varrella asuntoja on jo ennästään, ne saavat pysyä, mutta uudisrakennuksia saa tehdä vain toimistoina. Tämä koskee siis esim. Mäkelänkatua, Hämeentietä ja Mannerheimintietä. Muutaman merkittävimmän luetellakseni. Niillä saa asua, koska talot ehdittiin rakentaa ennen säätelyn tulemista, mutta nykyään Mäkelänkadun kaltaisen rakentaminen olisi laitonta. Isojen katujen varrelle saa nykysäädöstöllä rakentaa vain toimistoja. Se on asia, jota Helsingin kaupunki on yrittänyt aktiivisesti muuttaa, mutta koska Suomessa paikallishallinnon valta on haluttu pitää vähäisenä (esim. maakuntamallin vastustaminen), Helsingillä ei ole ollut asiaan sananvaltaa.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #17 : Tammikuu 19, 2020, 22:03:36 »

Niin kauan kun Kehä-Ring-III-sisäpuolella viljellään viljaa ja kasvatetaan karjaa, niin siellä on tilaa myös lentokentälle.

Ymmärrän kyllä miksei Helsingin ympäristökunnat halua tehdä Helsingin kanssa yhteistyötä. Luultavasti Helsingin Maalaiskunnan alueella sijaitseva lentokenttäkin pitäisi muuttaa asuinalueeksi, sinnehän on jo melko hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsingin keskustasta.

Sitten pieni infopläjäys: Ainoastaan rakennusten ja siltojen maaperä paalutetaan, muut alueet stabiloidaan sotkemalla eri menetelmillä sementtiä ja kalkkia jo olemassa olevaan maaperään. Jos ja kun maaperä on hapanta, niin sitä enemmän joudutaan sinne laittamaan sammuttamatontoa kalkkia, sementtiä ja niiden seoksia. Näiden materiaalien tuotanto vaatii suuren määrän energia, ja tuottavat siten myös hiilidioksidipäästöjä paljon. Mutta ei näitä materiaaleja helsjinkissä edes valmisteta, joten ei se taida olla ongelma.

Malmin kohtalosta on tehty kuntatason asia, muttaa niin kauan kun Helsinki on maamme pääkaupunki asiaan on muillakin kuin vaan helsinkiläisillä sananvaltaa, tai pitäisi olla.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Aamulehti kertaa taas julkisyhteisöjen köyhyyttä  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina