Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Yle: Sähköistys Haaparantaan avaisi yhteyden Euroopan reiteille  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #25 : Maaliskuu 03, 2020, 21:18:24 »

Minua ihmetyttää että miksi liikenne loppui kuin seinään lättähattujen poistumisen myötä yli 30 vuotta sitten. Matkustin pariin otteeseen Helsinki-Kiiruna väliä työasioissa junalla kesällä 1987 ja junat olivat aina täynnä, Tornio-Kemi-välillä ei saanut välttämättä edes istumapaikkaa.

Ruotsin SJ jatkoi liikennettä vielä muutama vuosi VR:n lopettamisen jälkeen mutta lopettivat hekin. Joskus 2000-luvun alussa jokin yksityinen operaatori Ruotsissa ajoi vanhalla Nohab-veturilla ja matkustajavaunuilla junia Bodenista  Haaparantaan,mutta lopetti muutaman kuukauden jälkeen. Sen jälkeen on ollut hiljaista. Ratahallintokeskus purki varmuuden vuoksi n 10 vuotta sitten jopa turvalaitteet pois rajan ylittävältä radalta niin että henkilöjunia ei saa rajan yli päästää muutoin kuin erikoisluvalla, koska kaikki liikenne on ns vaihtotyötä.

Väyläviraston rataselosteessa on oikein "määräykset" miten liikenne pitää hoitaa rajan ylittävällä radalla  ja vastaavaan käytäntöön en ole törmännyt muualla kuin Jokioisten museorautatiellä. On jopa ohjeet miten ruotsia pitää ääntää kun soittaa puhelimella Haaparannnan asemalle.

Joku äärinationalisti VR:llä, Väylässä, Traficomissa, LVM:ssä ja kehtaan väittää myös että yksityisellä sektorilla EK:ssa, tai kumipyörälobbyssa tai Varustamoyhdistyksessä tai kaikissa näissä, on johdonmukaisesti tehnyt kaikkensa että Suomi pysyy saarena.
tallennettu
Jaakko Pehkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #26 : Maaliskuu 03, 2020, 23:37:40 »

Liikenne ei vaadi käsitykseni mukaan erikoislupaa, vaikka liikuttaisiin matkustajien kannsa. Toista oli silloin kymmenen vuotta sitten kun se ruotsalaisten höyryjunan matka tyssäsi keskelle siltaa. Säännöt ovat niistä ajoista muuttuneet. Ruotsinkielen taitoa sen sijaan vaaditaan, kuten edellä sanoit sillä lupa pitää kysyä itse ruotsiksi. Olikohan Luulajassa liikenteenohjuas nykyisin? Vanhoina aikoina oli suorittajat Tornion ja Haaparannan asemilla jotka osasivat kieliä ja hoitivat asian keskenään. Välillä Ruotsin liikenteenohjaus oli Bodenissa ja siellä oli tulkki jolle Suomen liikenteenohjaus soitti.

No tasapuolisuuden nimissä mikäli Ruotsista olisi tulossa yksikkö Suomeen sen pitäisi puhua suomea Suomen liikenteenohjaukselle.

tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #27 : Maaliskuu 04, 2020, 00:05:14 »

Liikenne ei vaadi käsitykseni mukaan erikoislupaa, vaikka liikuttaisiin matkustajien kannsa. Toista oli silloin kymmenen vuotta sitten kun se ruotsalaisten höyryjunan matka tyssäsi keskelle siltaa. Säännöt ovat niistä ajoista muuttuneet.
Jos aloittaisi säännöllisen matkustajaliikenteen, niin ilmeisesti nykyisillä turvalaitteilla eli kaiketi aika olemattomilla, ei onnistuisi?

Jos silta ja kaikki systeemit jouduttaisiin kuitenkin uusimaan, niin eikö eri raideleveyden radat voisi käyttää omia siltoja etteivät ne kohtaa muualla kuin asemilla? Esim vanha silta ruotsalaisille junille ja uusi (painavemmille) suomalaisille.  (tai päinvastoin)?

Silloin kummankin maan kauko-ohjaus ja turvalaitejärjestelyt  ulottuisi naapurimaan puolelle.  Se maa joka hoitaa rajan ylittävät matkustajajunat, hommaa JKV:n.
tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 243


« Vastaus #28 : Maaliskuu 04, 2020, 20:49:03 »

Ruotsin puolella on kulunvalvontana ETCS koko rataosalla Boden-Haaparanta. ETCS tulee jollakin aikataululla käyttöön myös Suomessa, eli kulunvalvontaa nyt ainakaan ei voi pitää perusteena raiteiden eriyttämiselle.

Paikallaan on silti huomata sekin, että oikeastaan ruotsalaista rataa ei välttämättä tarvita Suomen puolelle enää ollenkaan. Ruotsin kalustolla ajetaan jo nyt Suomeen vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa, ja Tornion ratapihan toiminnot käsittääkseni ajetaan vähitellen alas. Matkustajaliikenteen vaihtoasemaksi Haaparanta soveltuu myös mainiosti. Tilanne muuttuisi toiseksi oikeastaan vain siinä tapauksessa, että siirtokuormaus jostakin syystä nimenomaan tahdottaisiin siirtää Haaparannasta muualle, esim. uuteen terminaaliin Tornion puolelle.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #29 : Maaliskuu 04, 2020, 20:55:42 »

Ruotsin puolella on kulunvalvontana ETCS koko rataosalla Boden-Haaparanta. ETCS tulee jollakin aikataululla käyttöön myös Suomessa, eli kulunvalvontaa nyt ainakaan ei voi pitää perusteena raiteiden eriyttämiselle.

Paikallaan on silti huomata sekin, että oikeastaan ruotsalaista rataa ei välttämättä tarvita Suomen puolelle enää ollenkaan. Ruotsin kalustolla ajetaan jo nyt Suomeen vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa, ja Tornion ratapihan toiminnot käsittääkseni ajetaan vähitellen alas. Matkustajaliikenteen vaihtoasemaksi Haaparanta soveltuu myös mainiosti. Tilanne muuttuisi toiseksi oikeastaan vain siinä tapauksessa, että siirtokuormaus jostakin syystä nimenomaan tahdottaisiin siirtää Haaparannasta muualle, esim. uuteen terminaaliin Tornion puolelle.

Linjasto on tuolla T-kirjaimen muotoinen: Suomalaisille junille Tornio-Haaparanta on välipysähdys, ruotsalaisille päätepysäkki. Siksi on järkevämpää, että suomalaiset junat eivät tee erillistä pistoa Haaparannalle suunnanvaihtoineen, vaan Ruotsin junat jatkavat Haaparannasta läpi Tornio-Itäiseen (jonne siis pitäisi vetää lyhyt pätkä rataa. Ei maksaisi paljoa).
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #30 : Maaliskuu 04, 2020, 22:10:17 »

Eräät seikat puhuvat sen puolesta että vain suomalainen rata Haaparantaan riittää, eräät taas että ruotsalainen voisi tulla Tornioon.
Yksi rautateiden suurasiakas, Outokummun tehdas Röytässä voisi tarvita normaaliraidekiskoja tehtaalle asti, jos se ei tarvitse nyt, voi se joskus tarvita.
Suomen huoltovarmuus kriisitilanteissa voisi olla varmempaa jos normaliraide tulisi Suomen puolelle. Ruotsi tuskin vastustaisi omien juniensa ajamista Suomeen, mutta tilanteessa että venäläiset junat voivat tulla Ruostiin, ja olisi kriisi päällä, voisi aiheuttaa sen että ruotsalaiset liikoja kyselemättä räjäyttävät sillat. 

tallennettu
Johannes Erra
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 243


« Vastaus #31 : Maaliskuu 12, 2020, 19:28:44 »

Olen Tuukan kanssa itse asiassa samaa mieltä ruotsalaisen raideleveyden ulottamisesta Tornio itäiselle, sillä oletuksella että Tornio todellakin merkittävässä määrin toimisi välipysähdyspaikkana. Nyt näin ei ihan ole, Kolarin makuujunia ajetaan tyypillisesti ehkä yksi päivässä per suunta, vaikka junamäärä sesonkien mukaan suuresti vaihteleekin.

Röyttä on tosiaan myös kiintoisa muuttuja näissä suunnitelmissa. Sitäkin pidän silti voimakkaana argumenttina Tornion asemalle sijoitettua siirtokuormausta vastaan. Tornion tavaraliikenne on käytännössä tavaraliikennettä Haaparantaan ja Röyttään, eikä siirtokuormauspaikan siirtäminen pari kilometriä Suomen puolelle toimi ellei samalla saavuteta seudun merkittävintä tavaraliikenteen asiakasta.
tallennettu
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 274


« Vastaus #32 : Maaliskuu 13, 2020, 16:12:34 »

En ole tästä aiheesta perillä, enkä tiedä millaista henkilöliikennettä tuonne on visioitu tai miten tiheästi ruotsalaiset junat kulkevat. Mutta jos tuonne halutaan "oikeaa" liikennettä, tuskin se voinee perustua sesongista ruuppuvaiseen yhteen - kahteen päivittäiseen Kolarin junaan, joten siinä mielessä Tuukan argumentti vaihtoasemasta ei mielestäni pätisi.

Tarkoitan siis sitä, että "oikea" liikenne edellyttäisi esimerkiksi joitain yhteysjunia välille Tornio/Haaparanta - Kemi, jotka olisivat synkassa Ruotsin junien ja Rovaniemen junien kanssa. Tällöin ei ole väliä, onko toinen vaihto Torniossa vai Haaparannassa.

Voisiko peräti muutama nykyisin Ouluun päättävä juna ajaa Tornioon/Haaparantaan asti?
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #33 : Maaliskuu 13, 2020, 16:24:11 »

Tunneli Vaasa-Uumaja lyhentäisi matkaa. Turku-Tukholma-tunneli olisi ehkä liian kallis.
tallennettu
Ossi Rosten
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 214


« Vastaus #34 : Maaliskuu 13, 2020, 18:55:51 »

Tunneli Vaasa-Uumaja lyhentäisi matkaa. Turku-Tukholma-tunneli olisi ehkä liian kallis.

Tuolle välille saattaisi olla silta enemmin paikallaan, varsin jos ottaa huomioon pienet maankohoamisen tuomat haasteet tunnelirakenteille
tallennettu
Harri Haavisto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 37


« Vastaus #35 : Maaliskuu 15, 2020, 18:52:28 »

Tunneli Vaasa-Uumaja lyhentäisi matkaa. Turku-Tukholma-tunneli olisi ehkä liian kallis.

Tuolle välille saattaisi olla silta enemmin paikallaan, varsin jos ottaa huomioon pienet maankohoamisen tuomat haasteet tunnelirakenteille

Ruotsin puolella tuota silta-asiaa/ideaa on tutkitukin ja politikoitu "puolivakavasti". Tällä hetkellä näyttää että Wasalinen tuleva uusi lautta on pistänyt asia jäihin toistaiseksi.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #36 : Huhtikuu 17, 2020, 09:31:32 »

Väylävirasto tutki sähköistystä ja totesi ettei kannata.

https://yle.fi/uutiset/3-11309863

Elinkeinoelämä luonnollisesti on eri mieltä. (Eikös se elinkeinoelämä voisi rahoittaa sen itse, rakennuttavathan he ydinvoinaloitakin...)
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #37 : Huhtikuu 17, 2020, 10:35:00 »

Tunneli Vaasa-Uumaja lyhentäisi matkaa. Turku-Tukholma-tunneli olisi ehkä liian kallis.

Tuolle välille saattaisi olla silta enemmin paikallaan, varsin jos ottaa huomioon pienet maankohoamisen tuomat haasteet tunnelirakenteille

Ruotsin puolella tuota silta-asiaa/ideaa on tutkitukin ja politikoitu "puolivakavasti". Tällä hetkellä näyttää että Wasalinen tuleva uusi lautta on pistänyt asia jäihin toistaiseksi.

Pienikin ymmärrys siitä, mitä tarkoittaa sanojen "ahtojää" ja "Merenkurkku" yhdistelmä riittää ymmärtämään, miksi siltaa ei koskaan tule.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #38 : Huhtikuu 17, 2020, 17:16:17 »

Väylävirasto tutki sähköistystä ja totesi ettei kannata.

https://yle.fi/uutiset/3-11309863

Elinkeinoelämä luonnollisesti on eri mieltä. (Eikös se elinkeinoelämä voisi rahoittaa sen itse, rakennuttavathan he ydinvoinaloitakin...)

Tässä on hyvä huomioida, että kyseisessä Ruotsin ja Suomen välisen rautatieyhteyden sähköistysselvityksessä päätettiin tarkastelun ulkopuolelle rajata Ruotsiin tai Ruotsia kauemmas ulottuva liikenne. Kannattavuuslaskelmassa katsottiin siis vain niitä tavara- ja matkustajavirtoja, jotka tapahtuvat kokonaan Suomen sisällä. Ja koska tuolla rataosuudella ei Suomen sisällä etenkään matkustajaliikenteelle ole juuri mitään kysyntää, vaan tuolla radalla käytännössä kaikki matkustajaliikenne olisi kansainvälistä, silloin saadaan tietysti tulokseksi, ettei radalle ole odotettavissa käytännössä mitään matkustajaliikennettä.

Jos selvitys oltaisiin tehty niin, että siinä olisi huomioitu Ruotsin, Saksan ja vaikkapa Italian ja Alankomaiden olemassaoleminen, tulos olisi tietysti hyvin erilainen.

Erittäin mielenkiintoinen kysymys sitten onkin, miksi Ruotsin olemassaolosta ei oltu Väylävirastossa tietoisia? Vai oltiinko ehkä sittenkin, ja taustalla onkin jotain rumempaa?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #39 : Huhtikuu 26, 2020, 18:22:22 »

Väylävirasto tutki sähköistystä ja totesi ettei kannata.

https://yle.fi/uutiset/3-11309863

Elinkeinoelämä luonnollisesti on eri mieltä. (Eikös se elinkeinoelämä voisi rahoittaa sen itse, rakennuttavathan he ydinvoinaloitakin...)

Tässä Väyläviraston raportit:
Rajan ylittävä raideliikennePerämeren alueella https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-17_rajan_ylittava_web.pdf

Laurila–Tornio–valtakunnan rajasähköistyksen hankearviointi
https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-23_laurila-tornio_web.pdf

Löysin linkit sattumalta  SJK:n "Postvagnen" foorumista jossa on kanssa keskustelua asiasta.

Raportit ovat masentavaa luettavaa. 20 miljoonan investointi olisi hukkaanheitettyä, ja korvikkeeksi tarjottu kiskobussikaan ei tule toteutumaan koska vapaita kiskobusseja ei ole eikä tule.

Mitään mainintaa siitä että raideleveyden vaihtuessa voisi vaunujen telit vaihtaa, ei raporteissa ole. Kolme 4-akselista vauna vaihtaa telit siihen tarkoitetulla linjastollla 15 minuutissa, ainakin Railshipilla aikoinaan, Valko-Venäjän Brestissä ja Kiinan-Venäjän rajalla ymmärtääkseni monta linjastoa ja homma pyörii läpi vuorokauden. Varmaan nopeampaa kuin siirtokuormaus trukeilla jonka Väylävirasto näkee ainoana vaihtoehtona.

t. Rainer


tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 239


« Vastaus #40 : Toukokuu 06, 2020, 11:38:01 »

Mun mielestäni ainoa järkevä asia tuolla olisi normaaliraiteen vetäminen Röyttään Outokummun kuljetuksia helpottamaan. Se todennäköisesti on aika helppokin tehdä. Sillan jälkeen kolmioraiteen tyylisesti (hiukan jyrkkä mutka, mutta ei mahdoton) tai sitten vaihteen viereen toinen vaihde normileveydelle ja siitä kiskot limittäin.

Muuta liikennettä tuolla tuskin tulee suuresti olemaan. Outokumpu voisi varmaan osallistua raiteen kustannuksiinkin.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Yle: Sähköistys Haaparantaan avaisi yhteyden Euroopan reiteille  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina