Hanko-Hyvinkää -rautatien villinlännen veturit olivat viininpunaisia

[Kurt Ristniemi]

Kokoan tähän alkuun keskustelun myötä täsmentyneet tiedot Hanko-Hyvinkää-rautatien ensimmäisten vetureiden 1-9  värityksestä.

- Veturien oletettu ulkonäkö perustuu rautatiemuseon peinoismalliin. Sen lisäksi tiedetään:
- Väri: Baldwinin väri 'Wine' (= Burgundy).
- Finish: 'neat' (plain / neat / good / best).
- Painting styleä tai Finish bookin sivua tms. ei ole määritetty.
- Maalaustyyli (kuviot ym.) lienee valmistamisajankohtana vallinnut tehdastyyli. Ei ole vielä tiedossa onko 'neat'-arvolla vaikutusta maalaustyyliin.
- Kattila vuorattu kiiltävällä rautalevyllä (Russia iron) messinkisin pannoin.
 

----------------------

Suomen Kuvalehdessä nro 23/1926 on juttu Rautatiemuseosta, ja siinä kerrotaan:

"Jos »Ilmarinen» oli komea, on Hangon yksityisradan ensimäinen veturi vieläkin komeampi. Punaiseksi maalattu ja kaikenlaisilla koristeilla varustettu, jättiläislyhty edessä Englannin ja Ranskan lipujen sivustamana se arvokkaasti liukui hiljalleen eteenpäin, herättäen arvon hankolaisten sydämissä iloisia aavistuksia tulevasta jättiläismäisestä kehityksestä silloiselle kyläpahaiselle."

En tiedä, perustuuko lehden käsitys Rautatiemuseon materiaaliin vai muihin lähteisiin. Rautatien avajaisten aikaisista sanomalehdistä en ole löytänyt mainintaa veturin väristä. Vai onko kyse suorastaan väärinkäsityksestä, ja jonkin muun maan veturista? Miksi Englannin ja Ranskan liput?

[Mika Hakala]

Onpas tyypillistä tuon ajan kerrontaa, mitä löytyy mm.sota, Mannerheim ja Paasikivi kerronnasta.

Olisivatkohan laivojen lippuja Hangon satamassa, joita veturi sivustaa hiljaisella nopeudella?
Huomio aikamuodot. Ensin imperfekti (Ilmarinen oli) ja sen jälkeen preesens. Vaikuttaisi siltä, että kertoja (tai ainakin kerronnan käsikirjoittaja) näkee itse veturin värin.
 

[Erkki Nuutio]

Mahtaako löytyä luotettavia aikalaiskuvauksia. Tuskin ainakaan ruotsinkielisistä lehdistämme, koska Jan-Erik Wiik (Kampen om Spåret) lienee käynyt ne lävitse huolella.
Radan 25-vuotispäivän merkeissä Hangö julkaisi 6.10.1898 laajahkon kirjoituksen ja ilmoitti käyttämänsä lähteet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/506024?page=1

[Kurt Ristniemi]

Tuon sivustamisen tulkitsin avajaisjuhlaan liittyväksi liputukseksi. Jopa niin, että liput olisivat veturin sivustoilla, ts. kiinni veturissa, lyhdyn kahta puolta. Tämä sitten herätti epäilyksen siitä, että kuvaus liittyisi kenties museossa olleeseen värikuvaan, joka olisi virheellisesti(?) tunnistettu Hanko-Hyvinkää-rautatien avajaiskuvaksi, vaikka olisikin jostakin aivan muualta punaisine vetureineen ja outoine vieraine lippuineen.

Aikamuotoerokin viittaa kuvan katseluun: kirjoittaja katselee kuvaa, jossa *on* punainen veturi.    

[Petri Sallinen]

Jutussa on siis vuosi 1926. Koska lehden juttu kertoo Rautatiemuseosta, niin Suomen Kuvalehden toimittaja mitä ilmeisimmin palloilee pällistemässä A4:stä ja Ilmarisesta valmistettuja 1:10-pienoismalleja ja tekee niistä vertailuja. A4:n pienoismalli on valmistunut vuoden 1917 paikkeilla. Se on tunnetusti väriltään viininpunainen tai punertavan ruskea eli "maroon" — sopivassa valossa sen ehkä voisi tulkita jopa punaiseksi. Lisäksi malliin on maalattu kaikki komeat koristeraidat — mallihan on yhä olemassa. Siitä tosin ei ole tarkkaa tietoa, mihin pienoismallin väritys perustuu. Esikuvavetureiden romuttamisesta ei kuitenkaan ole vielä kulunut niin paljon aikaa, etteikö joku ehkä vielä olisi muistanut veturin väritystä.

A4-veturin etulyhdyn tellingin nurkissa on amerikkalaiseen tyylin paikat juhlalipuille. Olisiko joku museossa jostain syystä lykännyt pienoismallin lipputelineisiin Ranskan ja Englannin liput — ilman suurempaa syytä.

[Hannu Peltola]

A4:n väriä en osaa kommentoida, mutta Petrin viestiä sen verran täsmennän, että amerikkalaisissa vetureissa oli savukaapin nurkissa paikat lipuille. Nämä eivät tosin olleet juhlalipuille, vaan niissä liehuvilla lipuilla ilmoitettiin junan tyyppi. Vihreä lippu oli aikataulunmukainen juna, josta ei ollut useampia osia kulussa (tai useampiosaisen junan viimeinen osio). Valkoisella lipulla ilmoitettiin, että kyseessä on aikataulunmukainen juna ja kyseistä osiota seuraa muita saman junan osioita. Punaisella lipulla ilmoitettiin kyseessä olevan ylimääräinen juna. Amerikkalainen erikoisuus oli, että sama aikataulunmukainen juna voitiin ajaa useammalla osiolla, "junalla" ja näiden ajallinen väli saattoi olla pitkäkin, jopa useampia tunteja.

[Kurt Ristniemi]

Pienoismalliahan SKL:n kirjoittaja on tietenkin katselut. En muistanut/tiennyt tuota mallia.
Veturissa oli todellakin lipputällingit ison lyhdyn kahta puolta puolta; etuviistoon ulospäin kallellaan. Se näkyy valokuvista.
Museon pienoismallin mukaan punaruskeaksi lie väritetty mm. Jan-Eric Nyströmin piharadan veturi, joka antanee hyvän kuvan veturin ulkonäöstä:
http://sparetimelabs.com/animato/animato/3003/index3003.html
http://sparetimelabs.com/animato/animato/3003/3003bj.html

 

[Ilkka Hovi]

A4:n väriä en osaa kommentoida, mutta Petrin viestiä sen verran täsmennän, että amerikkalaisissa vetureissa oli savukaapin nurkissa paikat lipuille. Nämä eivät tosin olleet juhlalipuille, vaan niissä liehuvilla lipuilla ilmoitettiin junan tyyppi. Vihreä lippu oli aikataulunmukainen juna, josta ei ollut useampia osia kulussa (tai useampiosaisen junan viimeinen osio). Valkoisella lipulla ilmoitettiin, että kyseessä on aikataulunmukainen juna ja kyseistä osiota seuraa muita saman junan osioita. Punaisella lipulla ilmoitettiin kyseessä olevan ylimääräinen juna. Amerikkalainen erikoisuus oli, että sama aikataulunmukainen juna voitiin ajaa useammalla osiolla, "junalla" ja näiden ajallinen väli saattoi olla pitkäkin,  

Voi harmi kun nopeasti kirjoittaa tulee helposti virheitä ja asiajärjestys sekoaa. Siis: Vihreä lippu - useita samalla aikataulunumerolla kulkevia junia tulossa perässä. (eli ainakin kaksi junaa tulossa - tiedän että ainakin 7 osaa (section) ollut kulussa). Valkoinen lippu oli ylimääräinen juna joka ei ollut aikataulussa (väisti aikataulunmukaisia junia). Punainen lippu ja sen käyttö minulle tuntematon. Sininen lippu kiinnitettiin seisovaan kalustoon jota ei saanut liikuttaa. Ehdoton kielto.

[Ilkka Hovi]

Mitä värikuvia Baldwinin 1870-luvun vetureista olen nähnyt, niiden mukaan A4 pienoismalli on oikean värinen. Mallin tekijä oli töissä Kuopion konepajalla viilarina ja uskon hänen nähneen alkuperäisen veturin. 1890-luvulla Baldwin muutti väritystä joksi tuli olive green. 

[Kurt Ristniemi]

Ilmeisesti veturit maalattiin Baldwinin vakioschemalla (nro 15).

Netistä löytyy Baldwinin väreistä mm. seuraavaa tietoa:
- If memory serves, Baldwin used a Wine(burgundy) scheme until around the mid-1870's...
- Sometime around the mid-1870's they switched to Lake (a reddish brown, like Accucraft's NCNG live steam 4-4-0)...
- Around 1880 began a short transition period while they switched from Lake to Olive (a dark green,almost black in some light, like Accucraft's SPC #3 live steam 4-4-0)...
- Around the turn of the last century, railroads started painting everything on the loco black. Even prior to that, the color schemes mentioned were "catalog standards" and customers could order custom paint jobs with different colors. Lettering styles also varied.

Baldwinin tilauskirjan mukaan Hanko-Hyvinkään Baldwin-vetureiden väri (style/schema) oli 15 (EDIT: Nro 15 ei liity väriin). Sille en ole löytänyt kuvausta.

[Petri Sallinen]

Se mitä Hannu toteaa opastelippujen käytöstä, pitää varmasti paikkansa. Ilmeisesti liput asetettiin näihin telineisiin, jotka näkyvät päävalon telineen nurkissa.

[Petri Sallinen]

Mitä värikuvia Baldwinin 1870-luvun vetureista olen nähnyt, niiden mukaan A4 pienoismalli on oikean värinen. Mallin tekijä oli töissä Kuopion konepajalla viilarina ja uskon hänen nähneen alkuperäisen veturin.

Veturit siirtyivät SVR:lle vuonna 1875. Suomen veturit, osa 2 toteaa, että "vetureiden erikoinen maalaus säilyi koko vetureiden käyttöiän ajan". Onko tälle oletukselle olemassa jotain dokumentteja?

Alkuperäiselle maalaukselle oli tyypillistä erittäin runsaat koristeraidoitukset, jotka myös näkyvät melkoisen hyvin kuvissa. Koristeraidoituksia näkyy vetureissa myös SVR:n aikana, mutta ei kaikissa kuvissa. Ainakin Hangon radan tunnukset maalattiin tenderistä ylitse, mutta osasta vetureista näyttää kadonneen myös runsaat koristeraidoitukset, jos käy huolella valokuvia lävitse.

Veturit katosivat liikenteestä 1910-luvun puolivälin paikkeissa. Veturit siis ehtivät olla SVR:n käytössä lähes 40 vuotta. Tuntuu siis peräti oudolta, että tänä aikana vetureille ei olisi tehty täydellistä uudelleen maalausta. Sekin tuntuisi oudolta, että olisi yhä käytetty yksityisradan aikaista maalauskaaviota monimutkaisine koristeraidoituksiineen, vaikka samalla pyrittiin standardisoimaan väritystä. Vuonna 1884 SVR otti käyttöön ensimmäisen maalausstandardin, jonka mukaan hytti, kehys ja pyörät maalattiin tummanruskealla. Mikäli A4-vetureille tehtiin täydellinen remontti, niin miksi SVR:n omaa kaaviota ei olisi käytetty.

Osaltani tämä on pelkkää ääneen ajattelua. Mitään dokumenttia tämän ajattelun tueksi ei ole, mutta osa vetureista olemassa olevista valokuvista ei tue ajatusta, että koristeellista maalauskaaviota olisi jatkettu loppuun asti.

[Erkki Nuutio]

Voinee pitää selvänä, että A4:t kunnossapidettiin ja korjattiin ainoastaan Hangon konepajassa.
A4-sarja poikkesi mm. varusteiltaan muista vetureista, joten tietämys kannatti keskittää Hankoon. Hangon konepajassa olivat varmasti varaosatkin.
Koko sarja oli kaiketi Hangon varikon alaisuudessa.

Luultavasti haluttiin kunnioittaa Hangon radan perinteitä maalausta myöten. Se on eräs alalajike käsitteestä kotiseuturakkaus.

Venäläiset räjäyttivät Hangon konepajan elokuun 1914 vaiheilla. Aivan loppuvuosina A4-vetureita vapautui mm. ratarakennuksille ja tunnetusti yksi Pietarin varikolle lämmitysveturiksi.
Ilmeisesti korjauksia ja maalauksia ei enää pohdittu.

[Petri Sallinen]

Tämä maalauskaavion nimi on "wine". Menisi hyvin yksiin museon pienoismallin kanssa.




Tuolta löytyy Baldwinin erilaisia maalauskaavioita.

http://www.pacificng.com/template.php?page=/ref/locobuilders/blw/style/stylediag/index.htm

[Kurt Ristniemi]

'Baldwin Locomotive Works engine specifications, 1869-1938' -kirjasta löytyy vetureiden värimääritys.
Näyttäisi olevan Wine color. Mutta mitä lukee ylemmällä rivilllä, ei selviä ainakaan minulle.

[Kurt Ristniemi]

Tenderin kyljen Ö-kirjain näyttää olleen Baldwinille haastava. Minkä saattoi ehkä aavistaa jo tuosta edellisestä kuvasta. Sen  perusteella voisi olettaa tenderiin keskelle veturin numeron, mutta sitä ei tämän kuvan mukaan näy toteutetun.
Tässä kuvassa näkyvät myös päälyhdyn viereiset lipunkannakkeet.

[Petri Sallinen]

Voisiko kyseinen sana olla "neat"? Sen jälkeen on jotain, joka olisi ikään kuin yliviivattu: "as" 28? 114 115. Sarjan muiden vetureiden osalta maalausta koskevat merkinnät ovat erilaiset, mutta ilmeisesti merkintä tarkoittaa maalauksen osalta "kuten 131-134 veturit". Sanoisin, että tenderiin maalatun ympyrän sisälle on alkujaan ollut tarkoitus maalata numero. Se lienee selvemmin tulkittavissa jällkimmäisestä dokumentista. "Wine color" -ilmaisun perässä oleva 15 ei sen sijaan mielestäni viittaa maalauskaavion/tyylin numeroon, vaan on korjausmerkintä seuraavan rivin merkintään, josta osoituksena nuoli.

[Kurt Ristniemi]

Tenderiin maalattu numero ja veturiin maalattu nimi näkyvät 'Höyryveturit valltionrautateillä'-kirjan sivulla 62 olevassa M. Baird & Co:n jukaisemassa piirroskuvassa. Molemmat merkinnät jäivät pois veturien jouduttua SVR:lle.

'Baldwin Locomotive Works engine specifications, 1869-1938' -kirjasta käy ilmi, että kaikki veturit eivät ehkä olisi olleet aivan samaa sarjaa:
Numerot 1-4: Class 24½C Not 131-134
Numerot  5-9: Class 8/24 C Not 9-13.
Tosin tuo 8/24 C on merkitty myös vetureiden 1-4 piirustuksen kohdalle.  

Hakemistosivullakin vetureille on merkitty eri luokat. Ks. kuva.


Luokkamerkinnät ovat hiukan vaikeaselkoiset:
Kirjain C tarkoittaa neljää vetopyörää
Kirjaimen edessä olevat numerot merkitsevät veturin muuta rakennetta.
Jonkinlainen kuvaus on esim. kirjassa ILLUSTRATED CATALOGUE OF LOCOMOTIVES. M. BAIRD & Co., kohdissa EXPLANATION OF TERMS ja GENERAL CLASSIFICATION.
https://www.gutenberg.org/files/39329/39329-h/39329-h.htm

[Kurt Ristniemi]

jotain, joka olisi ikään kuin yliviivattu: "as" 28? 114 115.

Näin näkyy olevan. Viittaus on Voronezh-Rostov-rautatien 28C veturien 114 ja 115 tenderin kuvioon sivulla 67 (51/165). Ks. kuva.

Tuo rautatien nimi on kirjoitettu eri tavoin varsinaiselle sivulle, hakemistosivule ja erilliseen ostajakohtaiseen luetteloon, mikä antaakin mukavasti haastetta veturien löytämiseen. 

[Ilkka Hovi]

Tenderiin maalattu numero ja veturiin maalattu nimi näkyvät 'Höyryveturit valltionrautateillä'-kirjan sivulla 62 olevassa M. Baird & Co:n jukaisemassa piirroskuvassa. Molemmat merkinnät jäivät pois veturien jouduttua SVR:lle.

'Baldwin Locomotive Works engine specifications, 1869-1938' -kirjasta käy ilmi, että kaikki veturit eivät ehkä olisi olleet aivan samaa sarjaa:
Numerot 1-4: Class 24½C Not 131-134
Numerot  5-9: Class 8/24 C Not 9-13.
Tosin tuo 8/24 C on merkitty myös vetureiden 1-4 piirustuksen kohdalle.  

Hakemistosivullakin vetureille on merkitty eri luokat. Ks. kuva.

Kirjassa "Satulatankkiveturit Suomessa" on Baldwin tehtaan valmistamien vetureiden yhteydessä kerrottu tiedossa olevista tehtaan tyyppimerkintätavasta. (Jos jotakuta kiinnostaa  myös tehtaiden Tampella ja HK Porter tyyppimerkinnät kerrottu tuossa kirjasessa. Uusintapainosta ei oteta kuvien kertakäyttöoikeuden takia)
Siis Baldwin: ensimmäinen luku veturin pyörien lukumäärä. Sylinterin halkaisija saatiin merkitty luku jaettuna kahdella + 3 ( tuumissa), kaksi vetopyöräparia = C, ja murtoluku (jos tarvitaan)1/3 vain laahusteli, 1/4 juoksu- ja laahusteli, 1/2 veturissa erikoislaite. Ei murtolukua veturissa ei ole telejä tai vain etuteli. Viimeinen luku on monesko valmistettu veturi on kyseessä.
Siis voimme olettaa A4: olleen 8-24 C  xx .    Kokeillaan vaikka JFR 3 (BLW):  Sen tyyppimerkintä oli 12-20 1/4 E 3 (siis kolmas tätä tyyppiä). Järjestelmä oli aika hyvä koska säilyi sellaisena pitkään ilmeisesti toiseen maailmansotaan asti.

Luokkamerkinnät ovat hiukan vaikeaselkoiset:
Kirjain C tarkoittaa neljää vetopyörää
Kirjaimen edessä olevat numerot merkitsevät veturin muuta rakennetta.
Jonkinlainen kuvaus on esim. kirjassa ILLUSTRATED CATALOGUE OF LOCOMOTIVES. M. BAIRD & Co., kohdissa EXPLANATION OF TERMS ja GENERAL CLASSIFICATION.
https://www.gutenberg.org/files/39329/39329-h/39329-h.htm

[Kurt Ristniemi]

Baldwinin luokkamerkintätapa on tosiaan kokolailla kryptinen, eikä ainakaan intuitiivinen.
Tässä tulee nyt toistoa, mutta ehkä hieman perusteellisemmin selvitettynä. Luokkamerkinnän murtolukuosa ½ jää tässä selvityksessä kuitenkin selvittämättä.

Erään määritelmän mukaan veturikohtainen(!) luokkamerkintä koostuu kolmesta osasta.
Esim. 10-24 D 35:
- pyörien kokonaismäärä ja sylinterikoodi (10-24)
- vetopyöräparien määrän koodi (D)
- veturin järjestysnumero luokassa (35)
Näistä 2 ensimmäistä ovat varsinaista luokkamerkintää.

10: veturin pyörien kokonaismäärä
24: sylinterin halkaisija  (24"/2)+3"= 15". (Kompound-kone: 2 lukua. Esim. 42/68)
D: 3 vetopyöräparia. ( A=suurnopeusjuna, 1 vetävä pari / B=1 / C=2 / D=3 / E=4 / F=5)
35: 35. ko. luokan veturi.

Tämä kuvaus ei siis selitä Hanko-Hyvinkää-rautatien ensimmäisten vetureiden luokan murtolukuosaa ½. Se on kuitenkin varsin yleinen lisuke varsin useisssa luokissa.

Hanko-Hyvinkää-rautatien kahdella sarjalla on hieman erilaiset luokkatunnukset, 24½ C ja 8/24 C. Molemmissa sarjoissa esim. sylinterin mitat ovat kuitenkin samat 15" x 24".

[Petri Sallinen]

Mielestäni Baldwinin käyttämä tyyppimerkintäjärjestelmä on selitetty hyvin "Satulatankkiveturit Suomessa" -kirjassa. Sen mukaan murtoluvuila 1/2, 1/3 tai 1/4 merkitään telipyörien paikka. 1/2 tarkoittaa sitä, että veturissa on jokin erikoinen laite, esim. lauhdutusjärjestelmä. Mikäli murtolukua ei ole, ei veturissa ole teliä tai siinä on vain juoksuteli.

[Kurt Ristniemi]

Mielestäni Baldwinin käyttämä tyyppimerkintäjärjestelmä on selitetty hyvin "Satulatankkiveturit Suomessa" -kirjassa. Sen mukaan murtoluvuila 1/2, 1/3 tai 1/4 merkitään telipyörien paikka. 1/2 tarkoittaa sitä, että veturissa on jokin erikoinen laite, esim. lauhdutusjärjestelmä. Mikäli murtolukua ei ole, ei veturissa ole teliä tai siinä on vain juoksuteli.

Noinhan Ilkka tuossa edellä jo kertoi.
Mutta mikä erikoislaite Hanko-Hyvinkää-rautatien vetureissa 1-4 oli, jota ei olut vetureissa 5-9?

[Ilkka Hovi]

Noinhan Ilkka tuossa edellä jo kertoi.
Mutta mikä erikoislaite Hanko-Hyvinkää-rautatien vetureissa 1-4 oli, jota ei olut vetureissa 5-9?
[/quote]

Veturit 1 - 4 eli SVR 63 - 66  valmistuivat 1872. Niissä oli ilmeisesti imurit ja normaalit tuohon aikaan olevat ristikappaleesta liikkeensä saavan vakiotilavuus pumppujen kanssa. Olisiko 1/2 merkintä, merkinnyt imuria.
Piirroskuva vuodelta 1873 (veturit 67 - 71) näyttää veturin varusteena vain imurit. Imurit olivat vetopyörien välissä kummallakin puolella veturia. Ilmeisesti ei pidä paikkaansa koska veturi 107 = 69 oli kuvan mukaan varustettu sekä imureilla ja pumpuilla. Valokuvien mukaan myöhemmin veturien imurit olivat sisällä hytissä.
Lisäkuvia on Junat lehden numerossa 5/1993.

Vaikka lisätarkennus BLW:nin tyyppimerkintäjärjestelmään menee ohi asian, yleistietouksen takia mainitsen, että esim 2-6-6-2 (tarkemmin 2-6+6-2) Mallet-nivelveturi merkittäisiin vaikkapa 16-(korkeapaine sylinteri / matalapaine- sylinteri) 1/4 DD ja järjestysnumero.

[Kurt Ristniemi]

Olisiko 1/2 merkintä, merkinnyt imuria.

Spesifikaatiokirjassa kummallekin veturiryhmälle on merkitty
- Pumps, No. & Kind: 1 brass finished RS (= right side)
- Injectors, No & Size: 2 No 7 RS & LS.
Kuitenkin vain 1. ryhmän luokkamerkinnässä on mukana tuo '½'.

En ole onnistunut löytämään tuolle '½'-merkinnälle selitystä mistään amerikkalaisesta lähteestä. Muut merkinnät niissä kyllä on selitetty. Merkintä on kuitenkin erinomaisen yleinen. Mikähän lie ollut lähteenä satulatankkiveturikirjassa?

Lisäkuvia on Junat lehden numerossa 5/1993.

Junat-lehdessähän näkyy olevan oikea lukupaketti näistä vetureista.

Vaikka lisätarkennus BLW:nin tyyppimerkintäjärjestelmään menee ohi asian, yleistietouksen takia mainitsen, että esim 2-6-6-2 (tarkemmin 2-6+6-2) Mallet-nivelveturi merkittäisiin vaikkapa 16-(korkeapaine sylinteri / matalapaine- sylinteri) 1/4 DD ja järjestysnumero.

Sallittakoon myös pieni tietokilpailukysymys:
Millainen oli Baldwinin 5 A Class?