Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Traficomilta selvitys ilman JKV:tä ajetujenn junien nopeuksista  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry alas Tulostusversio
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 680


« Vastaus #50 : Tammikuu 05, 2020, 12:15:13 »

Ainakin raskaiden autojen ABS-keskusyksikkö on kehittynyt ohjelmiltaan pitkälle ja pyörien pyörimisnopeustietoa ei käytetä vain yksittäisten pyörien lukkiutumisenestoon yli 10% luistoilla. Vapaasti pyörivän pyörivien pyörien pyörimisnopeudet ennen jarrutusta ovat lähtökohtana vertailuille, joissa jo alle 1% erot pyörien luistoissa havaitaan. Tietojen perusteella mm. päätellään auton kuormaustila ja sen kuorman muuttama akselipainojen suhde. Näin pystytään muuttamaan akselien jarrutusvoimien suhdetta kulloinkin oikeaksi, myös muutaman sekunnin kestävien jarrutusten aikana.
Tämä toimii etenkin levyjarrujen kanssa. Niiden käyttölaitteiston hyötysuhde on noin 96% (verrattuna rumpujarrujen 90...70%). Paineilma liikkuu myös nykyverkostoissa lyhyin viivein.

Kuinka helppoa voisi sitten huijaus ylinopeushalujen vuoksi olla. Yksittäisen pyöräanturin EHKÄ voisi sivuuttaa kytkemällä sen anturijohdot toisen pyörän anturijohtoihin. Mutta tämä ei muuttaisi ajonopeustietoa. Jos yhdistely näin jäisi keskusyksiköltä havaitsematta, voisi isolla työllä laittaa toiselle puolelle väärät impulssipyörät ja järjestää vaihtokytkimillä keskusyksikkö seuraamaan vilpillisen tai rehellisen puolen antureita.
Jos niinikään isolla työllä vaihtaa kaikki impulssipyörät, paljastuu sekin katsastuksissa.

Taidokas huijaaja ehkä voisi kytkeä uskottavasti toimivan monikanavaisen impulssigeneraattorin keskusyksikköön pyöräantureiden sijasta. Kiinni siitäkin jäisi helposti.
Uusi rengaskerta antaa vain vähän lisää ajonopeutta kuluneeseen verrattuna.
Moottorin keskusyksikön huijaaminen uskomaan pienemmäksi väärennettyä ABS-nopeustietoa lienee myös vaikeata.
Eli ei kovin helpolta vaikuta? Mahdolliset viritykset on ainakin poistettava jälkiä jättämättä ennen katsastuksia ja kiinnijäämisiä nopeusvalvonnoissa.
tallennettu
Arto Lopia
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 477


« Vastaus #51 : Tammikuu 05, 2020, 21:58:52 »

Ei kai se moottorin ohjausyksikkö toimi kuin ainoastaan siihen syötetyn tiedon perusteella, ei se mitenkään kykene erottelemaan väärää tietoa oikeasta. Eli kytketään jokin laite muuttamaan se nopeustieto alhaisemmaksi, tarkemmin pulssien määrää manipuloidaan vähemmäksi. Auto luulee liikkuvansa hitaammin kuin se oikeasti liikkuu, joten rajoitin kytkeytyy toimimaan suuremmassa nopeudessa kuin sen pitäisi. Laitehan voidaan katkaisijaa kääntämällä muuttaa tuottamaan oikeata nopeustietoa. Ei paljastu edes katsastuksessa, kun ei siellä näitä rajoittimia yleensä edes tarkasteta, riittää että on tarvittavat paperit mukana ajoneuvoa konttorille viedessä.

Tekniikka kyllä kehittyy hurjaa vauhtia, kuorma-autossa on GPS vakiona ja ehkä tienpinnasta nopeuden mittaava tutka ja ties mitä josta en tiedä yhtikäs mitään.

Henkilöautojen mittarivirheistä vielä sen verran, että auto jossa on sen kokoiset renkaat jotka siihen on alkuperäisenä asennettu, tietää oman nopeutensa aika tarkkaan, mittari saattaa silti näyttää 5km/h liian vähän. Mua suuresti ihmetytti eräs ajamani auto jonka matkamittarin ja GPS:n välinen ero oli 435km matkalla joitain satoja metrejä. Ehkä mittalaitteet kumuloivat toistensa virheet tai sitten ei, ken tietää.
tallennettu

Kyllä diktaatti hyvä on, sitä en kiellä.
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 904


« Vastaus #52 : Tammikuu 05, 2020, 22:32:32 »

Ketjun aiheena oleva selvitys vaikuttaa ihan tarpeelliselta ja hyvältä. Nykykuljettajat ovat tottuneet ajamaan JKV:n kaitsemina, ja ilman ajaminen on eräänlainen poikkeus rutiineista.

Jonkin verran yllättävää, että kumipyöräpuolelta tuttu ylinopeuden oikeutus, "vauhdin ottaminen mäkeen" esiintyy puheissa myös särmemmällä rautatiealalla. Vähäisellä hetkellisellä ylinopeudella ei liene juuri mitään turvallisuusvaikutuksia, mutta toisenlainen asenne ylinopeuteen viestisi turvallisuuskulttuurista.
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #53 : Tammikuu 06, 2020, 09:29:41 »

Olen Petrin yllä ilmenevän mielipiteen kanssa samaa mieltä. Tällaiset selvitykset saattavat tuoda esille selkeitä eroja eri liikenteenhajoittajien turvallisuuskultuurinkin osalta. Mainittakoon että keskustelin viime kesänä sattumalta erään museoliikenteen junan kuljettajan kanssa alamäeen ajamisesta, ja ainakin hän kertoi hidastavansa hiukan vauhtia ennen tietämäänsä alamäkeä, jolloin vauhti pysyy alamäen notkossakin "suunnilleen" nopeusrajoituksen rajoissa. Suurimmasta sallitusta museokaluston nopeudesta on varmaan paljon erilaisia mielipiteitä, mutta joku nopeusrajoitus vanhalle kalustolle on varmasti asetettava ihan yleisen turvallisuuden vuoksikin.

Aikaisemmin olen paikantamisen suhteen viitannut Siuron ja Suoniemen liikennepaikkojen välillä 21.2.2011 tapahtuneeseen avustavan tavarajunan kuljettajan hengen vaatineeseen peräänajoon. Onnettomuustutkintaselostus on B1/2011R. Onnettomuustutkintakeskuksen ensimmäisenä suosituksena kyseisen onnettomuuden johdosta oli: "Paikantamisessa tulisi ryhtyä mahdollisimman nopeasti käyttämään apuna sateliittipaikannusjärjestelmää".  Juhani on kertonut, että tästähän on nyttemmin otettu suoranainen määräys jopa raideliikennelain 118 §:ään. Juhani on liittänyt oheen lainauksen lakiehdotuksen perusteluista, joissa viitataan myös liikenteen palveluista annetun lain säädöksiin. Siellä mm. henkilöliikenteen palvelujentarjoajalle asetettaan tiettyjä velvollisuuksia.

En ole tarkemmin syventynyt tähän "säädösviidakkoon", mutta tästä viestiketjusta on ilmennyt, että yleisesti ottaen junien reaaliaikaisessa paikantamisessa on ongelmia, siis paitsi ihan VR:n junissakin, myös museoliikenteen junissa, puhumattakaan että kaikista museojunista saataisiin esille nopeustietoja, jotka yleensä saadaan paikantamisen yhteydessä.

Kun nyt on oikein lakisääteisesti määrätty erinäisiä turvallisuuten liittyviä tietoja annettavaksi, niin varmaan jonkun valvovan viranomaisen velvollisuutena on panna ainakin lakisääteiset turvallisuusasiat valtakunnassa kuntoon.

tallennettu
Ismo Kirves
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 91


« Vastaus #54 : Tammikuu 06, 2020, 20:53:19 »

Niin, kummassako ajotavassa kuluu enemmän energiaa? Oletetaan, että ala- ja ylämäki ovat samansuuruiset. Ensimmäinen museojuna ajaa alamäen siten, että mäen harjalla on lähtiessä nopeus sovitettu 70 km/h ja mäen alla vauhti on 80 km/h. Mäen päälle kapuamisen jälkeen vauhti on pudonnut 70 km/h. Toisella museojunalla on mäen harjalta lähtiessä 80 km/h, ja mäen alla 90 km/h. Mäen päälle tultaessa pyritään 80 km/h nopeuteen. Osaisiko joku laskea tämän? Minulla on fysiikan tunnit mennyt tässä kohtaa ohi. Olettaisin, että 90-80 km/h kulkenut juna on vienyt kuitenkin enemmän energiaa kuin 80-70 km/h kulkenut juna.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #55 : Tammikuu 14, 2020, 23:23:29 »

Mun käsittääkseni vastaus on, että totta kai tuollaisissa nopeuksissa suuremman nopeuden tavoitteleminen tuottaa suuremman energiankulutuksen, eli juna joka rullailee vauhtiaan hidastaen ennen mäenharjaa kuluttaa vähemmän kuin juna, joka kiihdyttää ennen mäenharjaa. Aikataulut tässä eivät merkitse, koska ne on joka tapauksessa laadittu rautateillä sen mukaan, että niiden mukaan voi laillisesti ajaa.
Voi olla muitakin muuttujia kyllä. Jos joku asioista perillä oleva tietää, niin kiinnostaisi itseänikin lukea.

Tässä kyllä tullaan siihen, että aikataulujen suunnitteleminen on varsinkin pienille toimijoille, jotka sitä vähän joutuvat tekemään, hyvinkin haastavaa. Huomioitavia asioita on paljon ja osa voi jäädä huomiotta. Näin lyhyenä esimerkkinä kuvitteellisella yksiraiteisella rataosuudella suunnittelijan on hyvä pohtia mielessään: onko linjaosuudella pysyviä tai tilapäisiä nopeusrajoituksia, onko liikennepaikoilla kohtausmahdollisuutta, paljonko turvalaitteiden käyttö vie aikaa, mitkä ovat raiteiden hyötypituudet, tarvitaanko vapaita raiteita veturin ympäriajoon, millä raiteilla on matkustajalaituri, ovatko ne sillä hetkellä käytettävissä jne. Eli siis kyllä myös aikataulut merkitsevät.
tallennettu
Mikko Mäntymäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 509


« Vastaus #56 : Tammikuu 24, 2020, 07:34:09 »

Saksalainen testattu kulunvalvonta antoi pääästellä 190 km/h 180 radalla eli noin 110% päästellä yli.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1410


« Vastaus #57 : Tammikuu 24, 2020, 12:25:48 »

Nopeuden ylitys taisi olla vain n. 5%:n luokkaa.
tallennettu
Risto Sollo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 104


« Vastaus #58 : Tammikuu 24, 2020, 12:33:46 »

Viime vuosikymmenellä kulunvalvonta salli pienen ylityksen,jos asetus oli 80 niin 81 alkoi uikutus ja 87:ssä aparaatti otti osaa junan hallintaan...
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #59 : Heinäkuu 15, 2020, 10:27:46 »

Koskeeko Höyryveturimatkat1009 Oy:tä Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman välillä oleva 40 km/h rajoitus?
tallennettu
Roope Prusila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1225


« Vastaus #60 : Heinäkuu 15, 2020, 12:09:05 »

Koskeeko Höyryveturimatkat1009 Oy:tä Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman välillä oleva 40 km/h rajoitus?

Facebookissa nähdyn videon perusteella ei koske, tai jos koskee niin rajotuksella pyyhittiin peppu  Virnistää

Ne jotka ei videota ole nähneet niin olikohan Sm5 kun ajo rinnakkain 1009:n kanssa samaa vauhtia ja Sm5:n vauhti nopeusmittarin mukaan oliko nyt 70km/h paikkeilla, en nyt tarkkaa lukua muista mutta riittävästi yli 40.
tallennettu

Miitre Timonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 121


« Vastaus #61 : Heinäkuu 15, 2020, 13:04:49 »

Koskeeko Höyryveturimatkat1009 Oy:tä Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman välillä oleva 40 km/h rajoitus?

Facebookissa nähdyn videon perusteella ei koske, tai jos koskee niin rajotuksella pyyhittiin peppu  Virnistää

Ne jotka ei videota ole nähneet niin olikohan Sm5 kun ajo rinnakkain 1009:n kanssa samaa vauhtia ja Sm5:n vauhti nopeusmittarin mukaan oliko nyt 70km/h paikkeilla, en nyt tarkkaa lukua muista mutta riittävästi yli 40.
Ei tainnu siis koskea Sm5-junaakaan.
tallennettu

Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #62 : Heinäkuu 15, 2020, 13:22:09 »

Ei tainnu siis koskea Sm5-junaakaan.

Ei koske mitään kalustoa, jossa on JKV toiminnassa.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2122


« Vastaus #63 : Heinäkuu 16, 2020, 06:45:45 »

Ei tainnu siis koskea Sm5-junaakaan.

Ei koske mitään kalustoa, jossa on JKV toiminnassa.
Tuohon liittyvää asiaa löytyy Väylä-viraston Helsingin ratapihan toimivuuden parantamista koskevista julkaisuista.

Niistä voi päätellä, että tuo nopeusmerkein merkitty rajoitus johtuu lyhyistä opastinväleistä. JKVhan kertoo tiedon yhtä opastinväliä pidemmälle....
Jos ajatellaan, että ilman JKVtä olevan junan jarrutuskyky (jarrupaino-%) on minimi, mikä edellytetään nopeudella 80 km/h, niin mitä seuraa, jos tällä nopeudella yritetään pysähtyä noilla Helsinki - Pasila lyhyillä opastinväleillä....
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Traficomilta selvitys ilman JKV:tä ajetujenn junien nopeuksista  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina