Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: VR 70-luvulla  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Seppo Kiuru
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 35


« : Toukokuu 03, 2020, 16:13:19 »

VR 70-luvulla

Muutin 1973 Nastolasta Helsinkiin ja vuotta myöhemmin Vantaalle. Kaipasin polkupyörääni joka oli jäänyt Nastolaan. Isäni ajoi sen Uudenkylän asemalle ja laittoi sen rahtina minulle. Seuraavana päivänä hain sen Korson asemalta.
Seuraavana kesänä ajoimme vaimoni kanssa polkupyörillä Savonlinnaan, siellä sukulaisten luona oltuamme jatkoimme matkaa höyrylaivalla Mikkeliin. Vettä tuli niin vaan perusteellisesti, joten jatkoimme matkaa Lahteen ja pyörät junan kyydissä. Lahdessa parin päivän jälkeen junalla Vantaalle, pyörät vaunussa mukana.

Rahtimaksut oli halpoja, paljon pienempiä kuin junan matkustajaliput.
Miten ihmeessä VR:n kannatti tehdä se? Miehitys Uudessakylässä, Korsossa, Mikkelissä, Lahdessa ja taas Korsossa.
tallennettu
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #1 : Toukokuu 03, 2020, 17:43:39 »

Ei kai se periaatteessa kannattanutkaan. Vuonna 1973 Valtionrautateiden vuositulos oli 127 milj. markkaa alijäämäinen.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1780


« Vastaus #2 : Toukokuu 04, 2020, 13:32:17 »

Ei kai se periaatteessa kannattanutkaan. Vuonna 1973 Valtionrautateiden vuositulos oli 127 milj. markkaa alijäämäinen.
Mitähän tämä luku on tarkalleen pitänyt sisällään? Eli onko vuositulos kaikki radanpidon ja mahdollisten uusien ratojen rakentamisen kustannukset huomioiden 127 miljoonaa markkaa alijäämäinen? Vähän epäilen, ettei luku ole pelkän liikenteen operoinnin alijäämä.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #3 : Toukokuu 04, 2020, 16:50:18 »

Olen joskus asioita seuranneena lukenut että 80- ja 90-luvuilla, ennen yhtiöittämistä, olisi VR:n vuositulos ollut n 1 miljardi markkaa pakkasen puolella. 127 miljoonaa v 1973 kuulostaa aika pieneltä, mutta jos ei ole ollut isoja menojakaan silloin, ja inflaatio laukannut, niin hyvin mahdollista. Uusien ratojen rakentaminen kieltämättä maksoi, silloin olivat rakenteilla keski-Suomen oikorata ja Martinlaakson rata, mutta sen jälkeen ei uusia ratoja 30 vuoteen! Samoin sähköistys, mutta sen painopiste alkoi vasta 1970-luvun lopussa. Käytännössä VR:n rahtipuoli kokojunilla teki voittoa, samoin pikajunaliikenne pääradoilla, ja Helsingin lähijunaliikenne, mutta muun maan paikallisjunaliikenne ja kappaletavara tappiota.
tallennettu
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #4 : Toukokuu 04, 2020, 21:32:23 »

Vuoden 1973 tulos ennen poistoja oli 1 milj. markkaa plussalla. Vuodet 1972 ja -73 olivat poikkeuksellista korkeasuhdannetta, mutta 1974 energiakriisi, 1975 lama ja suurten investointien poistot vuoden 1976 jälkeen painoivat tuloksen satoja miljoonia markkoja pakkaselle.

"Valtionrautateiden taloudenhoidon yleisistä perusteista säädettiin 1950 laki. Tässä laissa todetaan, että Valtionrautateiden taloutta on hoidettava terveiden liikeperiaatteiden mukaan ja maan yleistä etua ajatellen. Laki ei edellytä Valtionrautateiltä ehdotonta kannattavuutta".

Lähde: Valtionrautatiet 1962-1987.
tallennettu
Antti Rautiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 25


« Vastaus #5 : Kesäkuu 21, 2020, 03:37:33 »

Niimpä tais valtion hommat sellasia olla että aina ei tienny että kannattiko silti palveltiin,nyt kaikki loppuu kun ei kannata
tallennettu
Teemu Saukkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #6 : Heinäkuu 10, 2020, 11:55:43 »

Ennen valtio oli kansalaisia varten. Nyt kansalainen on valtiota varten, ja valtio maksimaalisten pikavoittojen takia.
tallennettu
Esa J. Rintamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 385


« Vastaus #7 : Heinäkuu 10, 2020, 13:59:50 »

Tämä kaikki Teemun mainitsemat tapahtumat ovat seurausta siitä, kun kokoomus päästettiin 1987 hallitusvastuuseen riehumaan kuin sika pellossa.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #8 : Heinäkuu 10, 2020, 20:27:53 »

Tämä kaikki Teemun mainitsemat tapahtumat ovat seurausta siitä, kun kokoomus päästettiin 1987 hallitusvastuuseen riehumaan kuin sika pellossa.

Tarkoitatko, että KGB:llä olisi pitänyt säilyttää veto-oikeus Suomen hallitusratkaisuun, kuten vuoden 1958 yöpakkasista 1980-luvun alkuun asti tapahtui? Vuoden 1987 vaalien jälkeen SDP:llä ja Kokoomuksella oli kahdestaan 109 paikkaa eduskunnan 200 paikasta, joten sinipuna oli itsestäänselvyys, jos ollaan sitä mieltä, että kansalaisten vaaleissa ilmaisema mielipide on syytä ottaa hallituskokoonpanossa huomioon: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1987

Muuten rohkenen epäillä, ettei kovin moni kaipaa aidosti 70-lukua takaisin, jos se pitäisi tehdä 70-luvun elintasolla. Rautateillä oli toki monenlaista mielenkiintoista silloin mutta jos unohdetaan rautatieharrastajat ja katsotaan asiaa suuren yleisön kannalta niin en ole ollenkaan varma, että matkustajien enemmistö haluaisi paluuta entiseen. Vaikka toki rahdin kuljetus toimi vielä 70-luvulla ja maaseudun paikallisliikennekin jotenkuten niin toisaalta Helsingin paikallisliikenteessä tai vilkkaimmilla kaukojunareiteillä vuorotarjonta ei ollut likimainkaan nykyisen tasoista.
tallennettu
Esa J. Rintamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 385


« Vastaus #9 : Heinäkuu 10, 2020, 22:39:51 »

Petri, ainakin minä kiroan jyrkästi KGB:n oikeudettoman puuttumisen Suomen sisäisiin asioihin.

Kokoomus näytti yhdessä mustasydämisen maalaisliiton (Esko Aho) kanssa todelliset karvansa 1990-luvun laman hoidossa. Ihmiset jätettiin hätänsä kanssa tylysti yksin, kun sitä rahaa piti hellästi hoivata. Seuraukset ovat näkyvissä vieläkin.

Ja viime vaalikaudella verovaras Sipilä yhdessä nöyrän lakeijansa Orpon kanssa pahensi tilannetta entisestään (Kiky-huseraaminen, työttömien syyllistäminen laiskoiksi sohvalla makaileviksi kaljankittaajiksi ym).

Niinpä, Suomessa ei vallitse kapitalismi. Eikä täällä vallitse sosialismikaan. Suomessa vallitsee sadismi!
Oikeisto ei ole koskaan välittänyt mistään muusta kuin rikkaimmiston varallisuuden hyvinvoinnista. He ovat olleet purkamassa hyvinvointiyhteiskuntaa raivokkaasti. Yksityistämisen autuutena VR pakotettiin osakeyhtiöksi. Eikä sen tarkoituksena enää ole ollut ihmisten palveleminen, vaan kylmän voiton tuottaminen.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #10 : Heinäkuu 11, 2020, 11:51:06 »

Tämä kaikki Teemun mainitsemat tapahtumat ovat seurausta siitä, kun kokoomus päästettiin 1987 hallitusvastuuseen riehumaan kuin sika pellossa.

Maa taisi kiitettävästi muuttua siinä vaiheessa, kun pian se naapuri hajosi. Olla vientivetoinen johtui sen ajan paskavaltiosta, jonne tällöinen konsesus keskinkertaisuus oli tietyistä syistä johtuen kysynnässä. Vaan tuo kysyntä sitten loppui ja veikkaanpa ettei se syy ollut puoluevalinta.
Enpä muuten ole nähnyt tuota puna-Paavoa tai -Mariinia sellaisessa sädekehässä, missä tuo ennen 80-lukua, aikaan ennen Jeesusta muistetaan (Mutta räikeät vaalirötöksetkin jaksetaan aina viimeistään toisena kautena antaa unhoa).

Varmaan  kokoomuksessakin löytyy se paikka knuuville, mutta kyllä ne taidettiin kusta jossain muualla. Mitäs meni hajoamaan, hyvä asiakas, maksajasa en sitten tiedä mutta työllistävä kumminkin.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #11 : Heinäkuu 11, 2020, 21:24:16 »

Kokoomus näytti yhdessä mustasydämisen maalaisliiton (Esko Aho) kanssa todelliset karvansa 1990-luvun laman hoidossa. Ihmiset jätettiin hätänsä kanssa tylysti yksin, kun sitä rahaa piti hellästi hoivata. Seuraukset ovat näkyvissä vieläkin.

Ahon hallitus sai perinnöksi konkurssipesän mutta Suomi pelastui kuilun partaalta, joten kovin jyrkkiin moitteisiin ei liene perusteita. Sen sijaan pankkikriisissä velkavankeuteen tai takausvastuuseen ajautuneet ovat kokeneet joutuneensa pankkien mielivallan kohteeksi. Varmaan siihen liittyvää päätöksentekoa olisi syytä tutkia enemmänkin mutta toisaalta, jos on ostanut velaksi esim. kiinteistöjä, joiden arvo romahti laman aikana niin kenen lasku pitäisi kuitata? Varmaa on ainakin, ettei maksumieheksi joutuva päätöksentekoa kovasti kiittelisi, vaikka sitä miten perusteltaisiin.

90-luvun laman laskua maksoi todellisuudessa varmasti suurin osa suomalaisista jossain muodossa, joten jonkinlaiseen yhteisvastuullisuuteen siinä pyrittiin, vaikka tietysti suurin henkilökohtainen isku tuli ylivelkaantuneille ja työttömäksi jääneille. Mutta työpaikkansa säilyttäneilläkin nettotulot putosivat verotuksen kiristyessä. Devalvaatio kolhi säästäjiä ja laman aikana aikuistuneilla saattoi työmarkkinoille pääsy olla korkeamman kynnyksen takana, kuin edellisillä ikäluokilla. Vastaavasti laman aikana eläköityneillä osuivat eläkkeen laskentavuodet heikon ansiokehityksen aikaan ja vaikuttavat sitä kautta tulotasoon lopun ikää.

Yksityistämisen autuutena VR pakotettiin osakeyhtiöksi. Eikä sen tarkoituksena enää ole ollut ihmisten palveleminen, vaan kylmän voiton tuottaminen.

VR on osakeyhtiönäkin kokonaan valtion omistama, joten se ei liity mitenkään yksityistämiseen. Sen sijaan VR:n yhtiöittäminen liittyi EY/EU-jäsenyyteen ja sen myötä valmistautumiseen rataverkon avaamiseksi kilpailulle. Se on sitten oma tarinansa, miksi yhtiöittämisen jälkeen meni 20 vuotta, ennen kuin minkäänlaista kilpailua käytännössä ilmaantui edes tavaraliikenteeseen ja matkustajaliikenteeseen ei ole ilmaantunut vieläkään.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: VR 70-luvulla  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina