VR kierrättää vain liikennekelvotonta junakalustoa

[Juhani Pirttilahti]

VR on kertonut kierrättävänsä tulevan vuoden kuluessa matkustajaliikenteen kalustoa seuraavasti:

35 Eil-vaunua
5 Eilf-vaunua
22 Sm1-junaa
14 Sm2-junaa
50 sinistä vaunua
39 yksikerroksista IC-vaunua

"Junakaluston kierrätys on osa vastuullisen rautatieoperaattorin toimintaa ja kestävä tapa luopua käyttökelvottomasta omaisuuserästä", kertoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

"VR tuomitsee kalustoon kohdistuvan ilkivallan, jota valitettavasti tapahtuu monilla muillakin varikkoalueilla. Kaluston säilyttämiseen soveltuvia varikkoalueita ja vapaata vartioitua raidekapasiteettia on rajoitetusti."

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vr-kierrattaa-vain-liikennekelvotonta-junakalustoa-081220201409/

[Pietu Tuovinen]

Kuinkahan iso osa tästä kierrätettävästä kalustosta on ollut liikennekelvotonta silloin, kun ne on poistettu ajosta ja laitettu seisomaan?

[Olli Keski-Rahkonen]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

VR:n viestintätiimille pisteet sanan kierrätys käyttämisestä. Sehän on muotia nykyään: samaa ideaa Finnair käytti lähettäessään vanhimman A319-lentokoneensa "kierrätykseen" viime viikolla. Suuren yleisän vähemmälle huomiolle jäänee se fakta, että romumetalli on uusiokäytetty ennenkin, eikä tässä toimintatavassa ole varsinaisesti mitään uutta. Toivottavasti olen kuitenkin väärässä, ja ihmisten medialukutaito paljastaa moiset sumuttamisyritykset.

[Antti Havukainen]

Ja tässä muutama foto kyseisistä "kierrätettävistä" vaunuista tältä päivältä ennen niiden lopullista tuhoutumista: http://vaunut.org/kuvat/?u=17&d=08.12.2020.

Tosiaan vaikea uskoa, että kyseiset vaunut olisivat ennen Turkuun siirtämistä olleet liikennekelvottomassa kunnossa. Vertailukohtaa löytyy kolmen vuoden takaa esimerkiksi seuraavista kuvista:

http://vaunut.org/kuva/121852
http://vaunut.org/kuva/120068
http://vaunut.org/kuva/116546

[Lauri Rantala]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Ja ainakin telit pitäisi säästää, niiden päälle voi rakentaa mitä vaan. Mutta tämä on ny tämän monopolin viimeisiä henkäyksiä tällä saralla.

[Juhani Pirttilahti]

Kuulemma tänään YLEn TV-uutisissa kello 18.00 on aiheesta lisää.

[Kimmo Säteri]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Valitettavasti Keski-Euroopassakin joudutaan katselemaan tällaista:
http://br143.lok-datenbank.de/index.php?nav=1404656
Tänäkin vuonna on siis romutettu vuosina 1985-1990 valmistunutta veturikalustoa. Eivät toki ole ominaisuuksiltaan mitään ihan viimeisintä huutoa, mutta silti...

[Olli Keski-Rahkonen]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Valitettavasti Keski-Euroopassakin joudutaan katselemaan tällaista:
http://br143.lok-datenbank.de/index.php?nav=1404656
Tänäkin vuonna on siis romutettu vuosina 1985-1990 valmistunutta veturikalustoa. Eivät toki ole ominaisuuksiltaan mitään ihan viimeisintä huutoa, mutta silti...

Saksassa tosin on se merkittävä ero, että vanhaa DB:n kalustoa on päätynyt paljonkin pienemmille yksityisille liikennöitsijöille. 143-sarjan veturit ovat toki uudehkoja, mutta kuten mainitset, ne eivät Itä-Saksan tuotteina enää ominaisuuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan vastaa nykynormeja.

[Rainer Silfverberg]

Mitä muutoksia muuten tehtiin Eil-vaunuille 2011-13? Ovet taidettiin vaihtaa nykyaikaisemmiksi ja jotain on täytynyt teleille tapahtua koska niiden sallittu nopeus nostettiin 160 km/h:ksi. Muutettiinko niiden vessat alipainemallisiksi suljettuine säiliöineen vai toimivatko ne yhä kuten "perinteiset" junan vessat?

[Juhani Pirttilahti]

Mitä muutoksia muuten tehtiin Eil-vaunuille 2011-13? Ovet taidettiin vaihtaa nykyaikaisemmiksi ja jotain on täytynyt teleille tapahtua koska niiden sallittu nopeus nostettiin 160 km/h:ksi. Muutettiinko niiden vessat alipainemallisiksi suljettuine säiliöineen vai toimivatko ne yhä kuten "perinteiset" junan vessat?

Sisällä uusittiin verhot, istuimien verhoilut ja lattiapinnat sekä ikkunalasit vaihdettiin.

[Rainer Silfverberg]

Sisällä uusittiin verhot, istuimien verhoilut ja lattiapinnat sekä ikkunalasit vaihdettiin.

No onko jossain aikaisemmassa vaiheessa vaihdettu ovet ja tehty teleille jotain? Entä ne wc:t? Siitä on melkein  10 vuotta aikaa kun viimeksi noilla vaunuilla olen matkustanut, ja sen verrran lyhyitä matkoja etten muista niiden yksityiskohtia tarkemmin.

[Juhani Pirttilahti]

Sisällä uusittiin verhot, istuimien verhoilut ja lattiapinnat sekä ikkunalasit vaihdettiin.

No onko jossain aikaisemmassa vaiheessa vaihdettu ovet ja tehty teleille jotain? Entä ne wc:t? Siitä on melkein  10 vuotta aikaa kun viimeksi noilla vaunuilla olen matkustanut, ja sen verrran lyhyitä matkoja etten muista niiden yksityiskohtia tarkemmin.

Ovet niistä ehdittiin vaihtaa jo aiemmin. Niissähän oli niitä Sm-junista tuttuja taitto-ovia ja osa vaunuista kaksilehtisillä ovilla. Teleistä ja vessoista en tiedä mitä niille on tehty ja koska.

[Erkki Nuutio]

VR:n johto luottaa edelleen siihen, että sen hyväpalkkaiset tilintarkastajat eivät lue Vorgia tai muita tietolähteitä joissa sen holtittomuuteen on kiinnitetty huomiota ja annettu siitä tietoja.
Samoin VR:n johto voi luottaa siihen, että iltapäivälehdet paljastavat mehukkaampia asioita - esimerkiksi vihreiden holtittomuudesta lakien ja jopa perustuslakien soveltamisessa.

[Juha Kutvonen]

Sisällä uusittiin verhot, istuimien verhoilut ja lattiapinnat sekä ikkunalasit vaihdettiin.

No onko jossain aikaisemmassa vaiheessa vaihdettu ovet ja tehty teleille jotain? Entä ne wc:t? Siitä on melkein  10 vuotta aikaa kun viimeksi noilla vaunuilla olen matkustanut, ja sen verrran lyhyitä matkoja etten muista niiden yksityiskohtia tarkemmin.

Ovet niistä ehdittiin vaihtaa jo aiemmin. Niissähän oli niitä Sm-junista tuttuja taitto-ovia ja osa vaunuista kaksilehtisillä ovilla. Teleistä ja vessoista en tiedä mitä niille on tehty ja koska.

Vessojen kohdalla säästettiin ja ne jäivät saneeraamatta.

Muutaman Eilin voisi muuttaa Dm12:n liitevaunuksi. Tulisi varmaankin halvemmaksi kuin uusien mottien hankkiminen.

[Pietu Tuovinen]

Muutaman Eilin voisi muuttaa Dm12:n liitevaunuksi. Tulisi varmaankin halvemmaksi kuin uusien mottien hankkiminen.

Tai miksei vaikka Sm2:n liitevaunuiksi? Siten saataisiin mukava neljävaunuinen yksikkö Sm2+Eil+Eil(f)+Sm2

[Lauri Rantala]

Muutaman Eilin voisi muuttaa Dm12:n liitevaunuksi. Tulisi varmaankin halvemmaksi kuin uusien mottien hankkiminen.

Tai miksei vaikka Sm2:n liitevaunuiksi? Siten saataisiin mukava neljävaunuinen yksikkö Sm2+Eil+Eil(f)+Sm2

täällä kun keskustellaan, niin taitaa olla vaunut jo palasina.

[Rainer Silfverberg]

Muutaman Eilin voisi muuttaa Dm12:n liitevaunuksi. Tulisi varmaankin halvemmaksi kuin uusien mottien hankkiminen.

Tai miksei vaikka Sm2:n liitevaunuiksi? Siten saataisiin mukava neljävaunuinen yksikkö Sm2+Eil+Eil(f)+Sm2

Eil:ssä on vain sähkölämmitys eli onnistu Dm 12: liitevaunuksi ihan heittämällä.

Sm:n ja Eioc:n väliin ehkä onnistuisi, vähän kiihtyvyys kärsisi mutta Sm -kalustoa on muutenkin ylimääräistä. Jos Eil-vaunussa ei ole matalalatiaominaisuutta niin aika hyödytön viritys.

Syy miksi VR lopetti pääradan ja oikoradan lähijunien ajamisen Eil-vaunuilla oli kustannusten säästö koska letka vaati aina erikseen kuljettajan ja veturin, ja ohjausvaunujen puuttumisen vuoksi ei voitu ajaa heilurijunia Helsinki toisena määränpäänä.

Myös siksi että Sm2 ja Sm4 -kalustoa oli yllin kyllin saatavilla sen jälkeen kun HSL-liikenteeen kaikki Sm5-yksiköt saatiin käyttöön vaikutti käytön lopettamiseen.

VR:n nykyisessä liikenteessä Eil-vaunuja voisi käyttää käytännössä vain kaukojunien lisävaunuina sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa taajamajunissa edellyttäen että radalla on sähköt.

Mutta käyttökohteita löytyisi runsaasti enemmän jos liikenne olisi avattu kilpailulle, ja epäilen että VR haluaa sen takia romuttaa ne ennenkuin yksinoikeussopimus päättyy 2024. Vaunujen pitäisi olla teknisestui hyvässä kunnossa koska niillä on ikään nähden ajettu vähemmän kuin samanikäisillä IC-vaunuilla tai sinisillä vaunuilla.

[Daniel Preiss]

Ne vaunut on suurin osa vielä ihan hyvää jos neille tekis peruskorjausta. Esim. Pieksämäki - Joensuu on vain kaksi junapareja päivässä koska Dm12 ovat liian vähän enää olemassa onnettomuuden ja tulipalojen jälkeen. Dv 12 ja siniset vaunut tai Eil-vaunut olis sinne vielä hyvä olla että junapareja olis enemmän. Sama ongelma, että sopiva kalusto puuttu voi olla tulevaisuudessa lähiliikkenne Tampereella sekä esim. Turku - Uusikaupunki, Tampere - Rauma ja Kemi - Haparanda, jos sinne halutaan juna-henkilöliikkennta takasin. Juuri Ruotsin puollella alkaa Haparanda - Boden uudestaan henkilölikkenneta: https://www.railjournal.com/regions/...C0k6EWx-Loozzs

VR:n romutta-päätös on väärin kun juuri ilmasto muutoksen takia halutaan lisää junaliikkenta tulevaisuudessa. Jos VR romutta vielä lisää kalustoa voi olla että VR operoi minimi määrän kalustolla ja kun esim. teknisiä ongelmia tulee, juna ei voi korvata vanhalla kalustolla kun nyt, sitten vain bussilla mahdolista.

[Johannes Erra]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Valitettavasti Keski-Euroopassakin joudutaan katselemaan tällaista:
http://br143.lok-datenbank.de/index.php?nav=1404656
Tänäkin vuonna on siis romutettu vuosina 1985-1990 valmistunutta veturikalustoa. Eivät toki ole ominaisuuksiltaan mitään ihan viimeisintä huutoa, mutta silti...

Saksan 143-sarjalaisten romutus ei ole vertailukelpoinen tapahtuma samanikäisten vaunujen romutukseen nähden, ennen muuta seuraavista syistä:

- Vaikka vetureiden tehonsäätö perustuu (alkeellisiin) tyristoreihin, veturit ovat modernimpaan (länsimaiseen) kalustoon nähden virtasyöppöjä. Ongelmaa ei lainkaan helpota, että 143-sarjalaissa ei ole virran takaisinsyöttömahdollisuutta jarrutustilanteessa.
- Vetureiden törmäyskestävyys on heikko. 143-sarjalaisesta tulee vähänkin pahemmassa tällissä niin täysin raastetta, ettei korjaaminen kannata. Pitkäaikaista käyttöä vetureille suunniteltaessa on (oli) aina varauduttava siihen, että jokunen veturi saattaa kadota rivistä koska vain paljon suuremmalla todennäköisyydellä, kuin muiden sarjojen kanssa.
- Vetureiden huippunopeus 120 km/h tekee niistä soveltumattomia useimpiin tehtäviin. Muutama veturi koeluontoisesti muutettiin sarjaan 114 tavoitteena nopeudennosto 140 km/h (pieni ehostus) tai 160 km/h (suurempi peruskorjaus) asti, mutta kumpikaan variantti ei saanut viranomaishyväksyntää korkeammalle nopeudelle.
- DDR-taustaisissa vetureissa, samoin kuin Länsi-Saksan Bundesbahnin vanhoissa 111-sarjalaisissa on ongelmia asbestin kanssa. Jokainen vähääkään työsuojelulainsäädäntöä ymmärtävä tietää, ettei tällainen asia ole aivan yhdentekevä.

Tätä voi verrata Suomen IC-vaunujen tai Eil/Eilf-runkojen romutukseen. Kyse on 160 km/h nopeudelle hyväksytystä kalustosta, sarjoista joiden vaunuja edelleen on myös liikenteessä ilman, että käytössä olevien yksilöiden poistoa jouduttaisiin mistään teknillis-taloudellisista syistä kiirehtimään.

Ilmeisesti romutukseen on silti olemassa ns. erityiset syyt. Samat syyt, joiden vuoksi nyt romutettavat vaunut, tai ainakin huomattava osa niistä, oli ihan pakko jättää ilkivalta-alttiille paikalle Turkuun seisomaan, kun ns. erityisiä syitä ymmärtämätön ministeri oli kieltänyt näiden, ennen vandalismia ensiluokkaisessa kunnossa olleiden, vaunujen romutuksen.

[Petri P. Pentikäinen]

Ylen varsin perusteellinen juttu on tässä: https://yle.fi/uutiset/3-11677164

Suomen rautatiejournalismin taso on heikko, jos sitä on edes olemassakaan. Tälläkin kertaa journalismi tulee vasta sitten, kun on jo myöhäistä tehdä mitään.

Mediassa ei ole juurikaan rautateistä enemmän ymmärtäviä toimittajia. Se liittyy jo pitkään jatkuneeseen kehitykseen, jossa erikoistuneet toimittajat katoavat, ja työtehtävät ovat nopeatahtista säpätystä jatkuvasti vaihtuvien aiheiden parissa. Kun toimittaja ei jatkuvasti seuraa jotain tiettyä alaa, ei hänellä ole mahdollisuutta sovittaa saamiaan tietoja aikaisemmin opittuun.

Tämä avaa portit ohjaillulle journalismille, jossa hyvät viestijät saavat sanomansa läpi, eikä toimituksissa ole enää osaamista kyseenalaistaa sitä. Myöskään juttuideoita jostain alasta ei synny, jos tätä alaa ei tunneta. Monet uutiset perustuvat mediatiedotteisiin, joissa viestijä on valinnut näkökulman, ei media. Media sitten esittää itsenäistä korostamalla, että he sentään valitsevat, mitä tiedotteita noteeraavat.

Tällä palstalta löytyy esimerkkinä surkuhupaisa Pandajuna-tapaus, jossa media nieli sellaisenaan tiedotteiden omituiset kielikuvat. Yksi media teki sen peräti kaksi kertaa, vaikka se oli ensimmäisellä kerralla palautteen jälkeen tehnyt korjausliikkeenä toisen uutisen.

Myös toimitusten johtoon kohdistuvalla informatiivisella kestitsemisellä on vaikutusta toimitusten linjaan, vaikka muuta väitettäisiin. Lisäksi tekniset ja asialähtöiset aiheet eivät pärjää henkilökeskeistyvässä ja viihteellistyvässä uutistyylissä.

(Nyt kun liikennöitsijä ihan suoraan mediassa leimaa IC-yksikerroskaluston romukuntoiseksi, saako matkustaja vaatia rahat takaisin, kun vuoro ajettiin kelvottomalla kalustolla?)

[Juhani Pirttilahti]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Ja ainakin telit pitäisi säästää, niiden päälle voi rakentaa mitä vaan. Mutta tämä on ny tämän monopolin viimeisiä henkäyksiä tällä saralla.

Toisaalta telit ovat mekaanisesti kuluvia osia ja niiden tekninen käyttöikä voi olla lopussa. Ei voi sanoa päällepäin ilman mittauksia ja NDT-tarkastuksia onko niitä järkevää säästää.

[Tuukka Ryyppö]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Ja ainakin telit pitäisi säästää, niiden päälle voi rakentaa mitä vaan. Mutta tämä on ny tämän monopolin viimeisiä henkäyksiä tällä saralla.

Toisaalta telit ovat mekaanisesti kuluvia osia ja niiden tekninen käyttöikä voi olla lopussa. Ei voi sanoa päällepäin ilman mittauksia ja NDT-tarkastuksia onko niitä järkevää säästää.

Kai sä nämä asiat tiedät mua paremmin (siis oikeasti tiedät, ei sarkasmia), mutta silti: Kyllähän telit nyt kuitenkin on vaunun kestävimpiä osia ja ihan tosi ikivanhoja telejä saadaan käytettyä. Telikin on kuluva osa, mutta melkein kaikki muu vaunussa kuluu nopeammin. Käsittääkseni. Mitä telille voi käydä sellaista, että sen tekninen käyttöikä on todella lopussa, eikä sitä voida kohtuullisin kustannuksin korjata. Suomessahan on iso ongelma, ettei tänne hyväksyttyjä telejä ole kovin helposti saatavilla. Siksi esim. veturien on oltava juuri ČME3-pohjaisia, niiden leveäraideteleillä kun on jo EU-hyväksyntä kunnossa Puolan ja Slovakian 1520 mm ratojen vuoksi.

[Juhani Pirttilahti]

On erityisen käsittämätöntä "kierrättää" 80-luvun lopussa valmistuneita InterCity-vaunuja. Niiden taloudellista käyttöikää olisi rautatiekaluston mittapuulla edessä vielä helposti 15-20 vuotta. Vaunut ovat hyväksyttyjä joko 160 km/h tai 200 km/h nopeudelle, ja mukavuuksina niistä puuttuu lähinnä vain ilmastointi ja viimeisimmän muodin mukaiset penkinverhoilut. Keski-Euroopan rautatiemaissa ei tälläistä tuhlausta katseltaisi hetkeäkään.

Ja ainakin telit pitäisi säästää, niiden päälle voi rakentaa mitä vaan. Mutta tämä on ny tämän monopolin viimeisiä henkäyksiä tällä saralla.

Toisaalta telit ovat mekaanisesti kuluvia osia ja niiden tekninen käyttöikä voi olla lopussa. Ei voi sanoa päällepäin ilman mittauksia ja NDT-tarkastuksia onko niitä järkevää säästää.

Kai sä nämä asiat tiedät mua paremmin (siis oikeasti tiedät, ei sarkasmia), mutta silti: Kyllähän telit nyt kuitenkin on vaunun kestävimpiä osia ja ihan tosi ikivanhoja telejä saadaan käytettyä. Telikin on kuluva osa, mutta melkein kaikki muu vaunussa kuluu nopeammin. Käsittääkseni. Mitä telille voi käydä sellaista, että sen tekninen käyttöikä on todella lopussa, eikä sitä voida kohtuullisin kustannuksin korjata. Suomessahan on iso ongelma, ettei tänne hyväksyttyjä telejä ole kovin helposti saatavilla. Siksi esim. veturien on oltava juuri ČME3-pohjaisia, niiden leveäraideteleillä kun on jo EU-hyväksyntä kunnossa Puolan ja Slovakian 1520 mm ratojen vuoksi.

Telin kehykseen kohdistuu jatkuvasti erisuuntaisia voimia ja ajan myötä metalliin voi muodostua rasitusmurtumia ja vääntymiä. Usein kyseessä on piilevä vaurio, mikä ei tule esille ilman tarkempaa tarkastelua. Pienet alkavat murtumat voi yleensä korjata hitsaamalla ja vääntymät voi aina oikaista, mutta jos on isompia vikoja niin teli hylätään.

[Kimmo Säteri]

- DDR-taustaisissa vetureissa, samoin kuin Länsi-Saksan Bundesbahnin vanhoissa 111-sarjalaisissa on ongelmia asbestin kanssa. Jokainen vähääkään työsuojelulainsäädäntöä ymmärtävä tietää, ettei tällainen asia ole aivan yhdentekevä.

Ruhrin alueen pitkäaikaiset S-Bahn -kuljettajat ovat varmaan mielissään siitä, että ovat työskennelleet niin sarjan 111 kuin myöhemmin myös sarjan 143 ohjaamoissa.

[Tuukka Ryyppö]

- DDR-taustaisissa vetureissa, samoin kuin Länsi-Saksan Bundesbahnin vanhoissa 111-sarjalaisissa on ongelmia asbestin kanssa. Jokainen vähääkään työsuojelulainsäädäntöä ymmärtävä tietää, ettei tällainen asia ole aivan yhdentekevä.

Ruhrin alueen pitkäaikaiset S-Bahn -kuljettajat ovat varmaan mielissään siitä, että ovat työskennelleet niin sarjan 111 kuin myöhemmin myös sarjan 143 ohjaamoissa.

Ymmärtääkseni asbesti ei ole vaarallista talon/laitteen käyttäjille, vaan vain sen huoltajille (ja ehkä välittömästi huollon jälkeen?) Ongelmahan siinä on, että sitä porattaessa tai leikattaessa siitä lähtee liikkeelle todella tehokkaasti syöpää aiheuttavaa asbestipölyä, joka vieläpä mahtuu ryömimään aika pienistäkin raoista läpi. Ei kai veturin tärinä vielä siihen riitä, että asbesti lähtisi pölyämään?
Asbesti on iso ongelma, mutta ei asbestia sisältävässä talossa toimistotyön tekeminen ole sen epäterveellisempää kuin muussakaan talossa. Paitsi jos on remontti meneillään naapurihuoneessa. Silloin lähtee joidenkin vuosien viipeellä henki ennenaikaisesti.