VR FleetCare modernisoi makuuvaunuja norjalaiselle Vy Togille

[Rainer Silfverberg]

Ilmeisesti 1524 mm:n MD-telejä ei voi vaihtaa vaunujen alle Haaparannan nosturilla. Varmaan tämäkin vaihtoehto on tutkittu?

Järkevintä olisi käyttää loco byggyjä, samoin kuin Sr3:set kuljetettiin Saksassa

Transtech valmisti Otanmäessä tai Taivalkoskella joitain vaunuja keski-Eurooppaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Suomessa niitä liikuteltiin siirtoteleillä jotka tosin olivat köykäsemmät kuin vakiotelit. Onkohan niitä vielä?

Miksi ihmeessä? Saksassa noin on pakko tehdä, kun kuormaulottuma on liian ahdas. Veturi ei mahtuisi vaunun päälle ilman, että osuisi ensimmäiseen radan ylittävään siltaan. Suomessa mahtuu.
Loco buggy aiheuttaa nopeusrajoituksen. Kun asia voidaan Suomessa tehdä helpommin ja paremmin, se kannattaa tehdä helpommin ja paremmin. Oma kysymyksensä on lisäksi, mistä saadaan 1524 mm raideleveydelle Loco buggyjä?

ne on jo olemassa ja käytössä (sr3) ja nopearajoitus on 80km/t

Mihin niitä tarvitaan? Ei kai Sr3-vetureissa ole 1435 mm telejä alla edes tehtaalla? Ja kun 1524 mm telit ovat jo tehtaalla olemassa (aiheesta löytyy paljon kuvia, joissa Sr3:n alla 1435 mm Loco buggyt), en oikein näe käyttöä leveäraideversiolle samasta.

Mutta tosiaan: Miksi niitä on? Missä käytössä ne ovat?

Valmistajalla löytyy varmasti. RailAdventure.

[Petri P. Pentikäinen]

Omistajaohjausministeri Tuppurainen (sd.) on vastikään vahvistanut, että edes 1980-luvulla rakennetun kaluston päivitys ei ole taloudellisesti mahdollista, ja tällainen kalusto on liikennekelvotonta.

"Käytöstä poistettu kalusto on yhtiön mukaan lähtökohtaisesti liikenteeseen kelpaamatonta eli sillä ei ole mahdollista liikennöidä ilman merkittäviä investointeja."

Mediasta emme ole tästäkään saaneet lukea, uutiskynnyksen ylitykseen pitäisi VR:ltä löytyä esim. extreme megamask.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_34+2021.pdf

P.S. Keskustelu valtionyhtiöiden kalustopolitiikasta on päätetty tehdä lopullisesti mahdottomaksi, joten hajaantukaa.

"Vuosi sitten hyväksytyn valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti valtio
omistajana noudattaa omistajaohjauksessa hyvää hallintotapaa ja osakeyhtiölakia. Näin ollen operatiiviset asiat ovat yhtiöiden johdon vastuulla. Esimerkiksi VR:n kalustoasiat ovat koko elinkaarensa ajalta yhtiön johdon päätettävissä."

Näin ollen eduskunta ei voi puuttua siihen, että VR FleetCare on ottanut ulkomaiselta toimijalta vastaan urakan, jonka teettäminen ei ole taloudellisesti mahdollista.

[Juhani Pirttilahti]

Ilmeisesti 1524 mm:n MD-telejä ei voi vaihtaa vaunujen alle Haaparannan nosturilla. Varmaan tämäkin vaihtoehto on tutkittu?

Järkevintä olisi käyttää loco byggyjä, samoin kuin Sr3:set kuljetettiin Saksassa

Miksi ihmeessä? Saksassa noin on pakko tehdä, kun kuormaulottuma on liian ahdas. Veturi ei mahtuisi vaunun päälle ilman, että osuisi ensimmäiseen radan ylittävään siltaan. Suomessa mahtuu.
Loco buggy aiheuttaa nopeusrajoituksen. Kun asia voidaan Suomessa tehdä helpommin ja paremmin, se kannattaa tehdä helpommin ja paremmin. Oma kysymyksensä on lisäksi, mistä saadaan 1524 mm raideleveydelle Loco buggyjä?

ne on jo olemassa ja käytössä (sr3) ja nopearajoitus on 80km/t

Mihin niitä tarvitaan? Ei kai Sr3-vetureissa ole 1435 mm telejä alla edes tehtaalla? Ja kun 1524 mm telit ovat jo tehtaalla olemassa (aiheesta löytyy paljon kuvia, joissa Sr3:n alla 1435 mm Loco buggyt), en oikein näe käyttöä leveäraideversiolle samasta.

Mutta tosiaan: Miksi niitä on? Missä käytössä ne ovat?

Suomeksi aputeli tai "rullikka". Niitä käytetään mm. vaurioituneen kaluston siirtoon. Esimerkkejä tällä foorumilla:

http://vaunut.org/kuva/91632
http://vaunut.org/kuva/145905
http://vaunut.org/kuva/132762
http://vaunut.org/kuva/140421
http://vaunut.org/kuva/105703

Ja pienoismallikin löytyy: http://vaunut.org/kuva/131782

Suomessa aputeleillä saa ajaa 5 km/h, Saksassa käsittääkseni 80 km/h.

[Tuukka Ryyppö]

Ilmeisesti 1524 mm:n MD-telejä ei voi vaihtaa vaunujen alle Haaparannan nosturilla. Varmaan tämäkin vaihtoehto on tutkittu?

Järkevintä olisi käyttää loco byggyjä, samoin kuin Sr3:set kuljetettiin Saksassa

Miksi ihmeessä? Saksassa noin on pakko tehdä, kun kuormaulottuma on liian ahdas. Veturi ei mahtuisi vaunun päälle ilman, että osuisi ensimmäiseen radan ylittävään siltaan. Suomessa mahtuu.
Loco buggy aiheuttaa nopeusrajoituksen. Kun asia voidaan Suomessa tehdä helpommin ja paremmin, se kannattaa tehdä helpommin ja paremmin. Oma kysymyksensä on lisäksi, mistä saadaan 1524 mm raideleveydelle Loco buggyjä?

ne on jo olemassa ja käytössä (sr3) ja nopearajoitus on 80km/t

Mihin niitä tarvitaan? Ei kai Sr3-vetureissa ole 1435 mm telejä alla edes tehtaalla? Ja kun 1524 mm telit ovat jo tehtaalla olemassa (aiheesta löytyy paljon kuvia, joissa Sr3:n alla 1435 mm Loco buggyt), en oikein näe käyttöä leveäraideversiolle samasta.

Mutta tosiaan: Miksi niitä on? Missä käytössä ne ovat?

Suomeksi aputeli tai "rullikka". Niitä käytetään mm. vaurioituneen kaluston siirtoon. Esimerkkejä tällä foorumilla:

http://vaunut.org/kuva/91632
http://vaunut.org/kuva/145905
http://vaunut.org/kuva/132762
http://vaunut.org/kuva/140421
http://vaunut.org/kuva/105703

Ja pienoismallikin löytyy: http://vaunut.org/kuva/131782

Suomessa aputeleillä saa ajaa 5 km/h, Saksassa käsittääkseni 80 km/h.

Nuo ovat aivan erilaisia laitteita kuin Loco Buggyt, kuten nopeusrajoituksestakin voimme päätellä. Isoin ero on, että noissa Rullikoissa on aivan todella pikkuruiset pyörät. Jos Suomessa olisi oikeasti Loco Buggyjä, uskon että niitä kyllä käytettäisiin esimerkiksi juuri noissa kuvien tilanteissa. Totta kai valmistajalta voisi tilata kaikenlaista, mutta ei se tarkoita että niitä telejä olisi olemassa. Tällä hetkellä vähintään 50 km/h nopeuden sallivia 1524 mm aputelejä on olemassa tällä planeetalla käsittääkseni nolla kappaletta. Ellei Saksassa käytössä olevia sitten voi säätää eri raideleveyksille.
Yksi syy sille, ettei tuollaisia ole ikinä valmistettu lienee, että 1524 mm raideleveyttä käyttävillä rataverkoilla mahtuu suurimman osan kalustosta kuljettamaan avovaunulla.

[Lauri Rantala]

Nuo ovat aivan erilaisia laitteita kuin Loco Buggyt, kuten nopeusrajoituksestakin voimme päätellä. Isoin ero on, että noissa Rullikoissa on aivan todella pikkuruiset pyörät. Jos Suomessa olisi oikeasti Loco Buggyjä, uskon että niitä kyllä käytettäisiin esimerkiksi juuri noissa kuvien tilanteissa. Totta kai valmistajalta voisi tilata kaikenlaista, mutta ei se tarkoita että niitä telejä olisi olemassa. Tällä hetkellä vähintään 50 km/h nopeuden sallivia 1524 mm aputelejä on olemassa tällä planeetalla käsittääkseni nolla kappaletta. Ellei Saksassa käytössä olevia sitten voi säätää eri raideleveyksille.
Yksi syy sille, ettei tuollaisia ole ikinä valmistettu lienee, että 1524 mm raideleveyttä käyttävillä rataverkoilla mahtuu suurimman osan kalustosta kuljettamaan avovaunulla.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:J33_768_Loco-Buggy.jpg

Kuvassa näkyvissä laitteen tekninen rakenne, tilanne jossa metrinen vaunu kuljetuksessa normaaliraiteilla. Miksi tätä alapuolta ei voitaisi leventää Venäjän rataverkon leveydelle ?

[Tuukka Ryyppö]

Nuo ovat aivan erilaisia laitteita kuin Loco Buggyt, kuten nopeusrajoituksestakin voimme päätellä. Isoin ero on, että noissa Rullikoissa on aivan todella pikkuruiset pyörät. Jos Suomessa olisi oikeasti Loco Buggyjä, uskon että niitä kyllä käytettäisiin esimerkiksi juuri noissa kuvien tilanteissa. Totta kai valmistajalta voisi tilata kaikenlaista, mutta ei se tarkoita että niitä telejä olisi olemassa. Tällä hetkellä vähintään 50 km/h nopeuden sallivia 1524 mm aputelejä on olemassa tällä planeetalla käsittääkseni nolla kappaletta. Ellei Saksassa käytössä olevia sitten voi säätää eri raideleveyksille.
Yksi syy sille, ettei tuollaisia ole ikinä valmistettu lienee, että 1524 mm raideleveyttä käyttävillä rataverkoilla mahtuu suurimman osan kalustosta kuljettamaan avovaunulla.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:J33_768_Loco-Buggy.jpg

Kuvassa näkyvissä laitteen tekninen rakenne, tilanne jossa metrinen vaunu kuljetuksessa normaaliraiteilla. Miksi tätä alapuolta ei voitaisi leventää Venäjän rataverkon leveydelle ?

Aivan varmasti voidaan. Tehtaalla on siihen kyky. Sitten pitää vaan tehdä tyyppihyväksynnät sun muut, koska rakennetta on muutettu. Niihin menee jokunen kymppitonni tai jokunen sata tuhatta. Sitten tehdään muutama tuollainen 1524 raideleveydelle. Muutetun rakenteen kantavuuslaskelmien tekeminen maksaa rahaa, tyyppihyväksyntä maksaa rahaa, ja päälle vielä se, että valmistuskin maksaa rahaa. Jos hankitaan vaikkapa kuusi tuollaista, hinnaksi tulee Loco Buggyn normaali hinta plus yksi kuudesosa leveäraiteisen version suunnittelu- ja hyväksyttämiskustannuksista. Kuudesosa noista voi hyvinkin olla useampi kymppitonni per Loco Buggy.

Siinä tulee hintaa kaluston siirrolle aika paljon. Kun Suomessa on jo olemassa kalustoa, jolla tuo hoituu, eli veturi mahtuu kulkemaan avovaunun päällä, tuon rahasumman maksaminen uuden laitteen suunnittelusta ja hankinnasta vain Suomen tarpeisiin näyttäytyisi isona rahantuhlauksena. Saksassahan kuormaulottuma on noin metrin Suomea matalampi, joten siellä avovaunu ei ole mahdollinen ratkaisu.

Ed-vaunut eivät mahdu avovaunun päälle, joten jokin matalampi ratkaisu voisi olla niille tarpeen. Mutta eivätkö ne käytä korkeussuunnassa kuormaulottuman sen verran perusteellisesti, että jos alle laitetaan tuollainen n. 30 senttiä Loco Buggyä alle, Ed:t eivät enää ylhäältä mahdu ulottumaan? Silloin Ed:t ovat tuollaisten laitteen suunnittellun ja hankinnan kannalta merkityksetön tekijä.

Ehkä, jos samoja voitaisiin sitten myydä muualle 1524/1520 mm rataverkolle, eli esim. Baltiaan, Kazakhstaniin, Venäjälle ja Kaukasuksen maihin, niiden kehityskustannukset alkavat olla järkevissä rajoissa. Mutta voi olla, että 1520 mm maailmassa on jo soveltuvat ratkaisut saman asian hoitamiseen. Tuntuisi oudolta ettei olisi, kun rautatiet ovat siellä niin tärkeä asia kuin ovat!

[Pietu Tuovinen]

Kaleva uutisoi 9.4. näistä vaunuista ja tässä jutussa kerrotaan että vaunut siirretään Haaparannalla rekkavaunujen päälle ja tuodaan Ouluun. Tässä on kuva painetusta jutusta, sähköinen versio kun on maksumuurin takana

[Lauri Rantala]

Oho, mitkä olivatkaan ilmestyneet Tornioon eilen ?

[Robert Sand]

Ruotsinkielinen juttu vaunujen matkasta Ruotsin läpi.

https://jarnvagar.nu/unik-vagntransport-genom-sverige/

[Lauri Rantala]

Ruotsinkielinen juttu vaunujen matkasta Ruotsin läpi.

https://jarnvagar.nu/unik-vagntransport-genom-sverige/

onhan se mielenkiintoista, että yksityinen ruotsalainen sähköveturi käy Torniossa Suomen puolella ilman sähköverkkoa standardiraiteilla, kyydissään saksalaisia matkustajavaunuja Saksasta ja Norjasta Ruotsin läpi matkallaan Ouluun ja Pieksämäkeen modernisointiin ja vaunut palaavat aikanaan Norjaan matkustaja liikenteeseen.

[Teppo Niemi]

Sain juuri viestiä, että yksi vaunuista olisi pongattu rekan kyydissä Lievestuoreella matkalla itäään.

[Juhani Pirttilahti]

Sain juuri viestiä, että yksi vaunuista olisi pongattu rekan kyydissä Lievestuoreella matkalla itäään.

Alunperin puhuttiin, että vaunuja siirrettäisiin rekkavaunujen päällä. Kuitenkin tällä hetkellä rekkavaunut taitavat olla käytössä puolustusvoimien kuljetuksissa.

[Mikko Herpman]

Logistiikka on ihmeellistä, joten täysin loogista vaikka vaunut vietäisiin ja tuotaisiin kumipyörillä 

[Oula Ahlholm]

Millä junalla nämä on mennyt Oulun varikolle? Ja kauanko kunnostus kestää?

[Daniel Preiss]

Ennen kaikkea tärkein osa uutisesta on se, että kuljetetaan rautateitä pitkin, myös Suomessa.

Se nyt valitettavasti kuitenkin ei tehdään   

[Jari Kuusinen]

Tämähän on Rissasen lavetti ja auto!  
Eli sama joka kuljettaa Otanmäen raitiovaunuja etelään...
Ei siis tarvita mitään nostureita kun voi vetää suoraan lavetille: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=2088 !!  

[Lauri Rantala]

VR:n näkemys rautatieliikenteestä.

[Oula Ahlholm]

Onko nää Oulussa vai missä?

[Oula Ahlholm]

Onko nää Oulussa vai missä?

vastaan itselle: Torniossa.

[Uwe Geuder]

Sinänsä mielenkiintoisaa että mihin Vy aikoo noita vaunuja käyttää. Niissä on n 1/3 tavaratilaa, ne on muutettu aikanaan tavallisista lepovaunista "matkailuvaunuiksi" rakentamalla rahtiovi sivuun ja tavartilaa käytetty mm polkupyörien kuljetukseen yöjunissa.

Olen ymmärtänyt, että Norjassakin kohderyhmä ovat pyöräilijät. Juna tulee kai palvelemaan Rallarvegenin pyöräilijöitä. Rallarvegen tarkoittaa rautatienrakentajien tie. Sitä rakennettiin 1890:stä lähtien Bergenradan rakentamista varten. 1912 sen jälkeen kun rautatie oli valmistunut tiestä tuli julkinen vaellusreitti. Nykyisin se on Norjan suosituin pyöräilyreitti.

https://no.wikipedia.org/wiki/Rallarvegen_(Bergensbanen) (Kieltä voi vaihtaa, jos skandinaviska tuntuu liian vaikealta)
https://www.visitnorway.com/things-to-do/outdoor-activities/cycling/tour-cycling/rallarvegen/

[Uwe Geuder]

Lisää kuvia: https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=4&u=151944

(Täytyy rekisteröidä, jos haluaa katsoa niitä täyskokoisina. En ole tehnyt sitä)

[Uwe Geuder]

Ilmeisesti 1524 mm:n MD-telejä ei voi vaihtaa vaunujen alle Haaparannan nosturilla. Varmaan tämäkin vaihtoehto on tutkittu?

Järkevintä olisi käyttää loco byggyjä, samoin kuin Sr3:set kuljetettiin Saksassa

Miksi ihmeessä? Saksassa noin on pakko tehdä, kun kuormaulottuma on liian ahdas. Veturi ei mahtuisi vaunun päälle ilman, että osuisi ensimmäiseen radan ylittävään siltaan. Suomessa mahtuu.
Loco buggy aiheuttaa nopeusrajoituksen. Kun asia voidaan Suomessa tehdä helpommin ja paremmin, se kannattaa tehdä helpommin ja paremmin. Oma kysymyksensä on lisäksi, mistä saadaan 1524 mm raideleveydelle Loco buggyjä?

ne on jo olemassa ja käytössä (sr3) ja nopearajoitus on 80km/t

Mihin niitä tarvitaan? Ei kai Sr3-vetureissa ole 1435 mm telejä alla edes tehtaalla? Ja kun 1524 mm telit ovat jo tehtaalla olemassa (aiheesta löytyy paljon kuvia, joissa Sr3:n alla 1435 mm Loco buggyt), en oikein näe käyttöä leveäraideversiolle samasta.

Mutta tosiaan: Miksi niitä on? Missä käytössä ne ovat?

Suomeksi aputeli tai "rullikka". Niitä käytetään mm. vaurioituneen kaluston siirtoon. Esimerkkejä tällä foorumilla:

http://vaunut.org/kuva/91632
http://vaunut.org/kuva/145905
http://vaunut.org/kuva/132762
http://vaunut.org/kuva/140421
http://vaunut.org/kuva/105703

Ja pienoismallikin löytyy: http://vaunut.org/kuva/131782

Suomessa aputeleillä saa ajaa 5 km/h, Saksassa käsittääkseni 80 km/h.

Tuon artikkelin https://www.sueddeutsche.de/auto/transport-auf-schienen-die-kunst-eine-lok-nach-finnland-zu-bringen-1.2828458 mukaan 60 km/h. Mutta se ei ole rautatienalan julkaisu, siis kannattaa suhtautua varoen...

Kun katsoin verkosta Loco Buggiesta löytyi tämä kuva: https://cabootergroup.com/newscenter/schonbuchbahn/

Teksti on huonosti, mutta tiedän, että kyseessä on CAF:in Espanjassa rakentama moottorijuna, joka on menossa Etelä-Saksan (minun entiselle koulukaupungille ). Miksi se on kuvassa Hollannin rajalla en ymmärrä, ei näytä olevan kovin suora reitti Espanjasta Etelä-Saksaan. Ehkä se tuli laivalla? Miksi se tuossa Hollannin rajalla on Loco Buggien päällä en myöskään ymmärrä. Raideleveys on samat 1435 mm ylhäällä ja alhaalla. Moottorijunalla ei ollut vielä tyyppihyväksyntä, mutta eikö sitä saisi jollakin poikkeusluvalla hinata omilla pyörillä?

Nyt voisi päätellä, että Saksasta olisi toimittu fiksummin kuin Suomessa ja moottorivaunu olisi viety pohjoisesta etelään kiskoja pitkin. Näin ei kuitenkaan ole, se saapui perille rautatieasemalle (tai varikolle, joka on 200 m rautatieasemalta) kumipyörillä https://youtu.be/PvmOnsmof4E

Jää arvoitukseksi mikä oli Loco Buggien tehtävä siellä.

(Tilaus käsittää 11 moottorivaunua ja videossa saapuu ensimmäinen tai itse asiassa ensimmäisen ensimmäinen kolmasosa. Ehkä myöhemmin on sitten osattu käyttää rautatiekuljetusta? En tiedä.)

[Lauri Uusitalo]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

[Lauri Rantala]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

tilaaja määrittelee, ei toimittaja.

[Lauri Uusitalo]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

tilaaja määrittelee, ei toimittaja.

Siis Vy ja määrittelee mitä?