Raaseporin kaupungin HSL:ltä tilaama Rantaradan taajamajunapari loppuu

[Markus Elfström]

Se ei ole Mäkkylässä vaan Leppävaarassa. Ensimmäinen siihen kuuluva vaihde on kohta Leppävaaran 1. raiteen laiturin päätyttyä. Ja nuo vaihteet kuuluvat Leppävaaran liikennepaikkaan.

Leppävaara-Mäkkylä -välillä ei tosiaan ole, eikä ole tulossa, mahdollisuutta vaihtaa raidetta kuin kaupunkiraiteiden välillä.
Ilman lisävaihteiden toteuttamista Kivihaan ja Kauklahden välillä ei olisi yhteyttä kaukoliikenneraiteiden ja eteläisen kaupunkiraiteen välillä, muuten kuin ajamalla väli Leppävaara-Kauniainen pohjoista kaupunkiraidetta.

[Mikko Nyman]

Nyt menee off-topiciin, mutta kannattaisiko Helsingistä tulevia E-junia ottaa eteläiselle raiteelle jo Espoossa, mikäli ne ovat vähänkään myöhässä ja siten mahdollisena tulppana perässä tulevalle turkulaiselle? Espoon itäpään sn80-raudat mahdollistaisivat sutjakkaan siirtymisen puolelta toiselle.

[Rainer Silfverberg]

Nyt menee off-topiciin, mutta kannattaisiko Helsingistä tulevia E-junia ottaa eteläiselle raiteelle jo Espoossa, mikäli ne ovat vähänkään myöhässä ja siten mahdollisena tulppana perässä tulevalle turkulaiselle? Espoon itäpään sn80-raudat mahdollistaisivat sutjakkaan siirtymisen puolelta toiselle.

Toinen juna tulee vastaan heti Espoon länsipuolella, jomman kumman mentävä siinä tapauksessa kolmosraiteelle.

[Rainer Silfverberg]

Leppävaara-Mäkkylä -välillä ei tosiaan ole, eikä ole tulossa, mahdollisuutta vaihtaa raidetta kuin kaupunkiraiteiden välillä.
Ilman lisävaihteiden toteuttamista Kivihaan ja Kauklahden välillä ei olisi yhteyttä kaukoliikenneraiteiden ja eteläisen kaupunkiraiteen välillä, muuten kuin ajamalla väli Leppävaara-Kauniainen pohjoista kaupunkiraidetta.

Nytkin pystyy  Ruusutorpassa vekslaamaan kaikille raiteille  Leppävaarassa, ja varmaan tullaan siellä myös mahdollistamaan siirtyminen kaupunkirataraiteiden ja pääraiteiden välillä mahdollisesti niin että käytetään Mäkkylän puoleisia vaihteita apuna.

Epäselväksi jää mikä on A-junien kohtalo kaupunkiradan valmistuttua. Jos A jää apulinjaksi täydentämään E-junia niin junille pitäisi löytyä seisontaraide Leppävaarassa mikä ei ole maailman helpoin juttu kun taloja rakennetaan rataan kiinni. Muuttuuko mahdollisesti Kilo tai Kera A-junien pääteasemaksi?

[Teppo Niemi]

Epäselväksi jää mikä on A-junien kohtalo kaupunkiradan valmistuttua. Jos A jää apulinjaksi täydentämään E-junia niin junille pitäisi löytyä seisontaraide Leppävaarassa mikä ei ole maailman helpoin juttu kun taloja rakennetaan rataan kiinni. Muuttuuko mahdollisesti Kilo tai Kera A-junien pääteasemaksi?

Vai poistuuko E-junat kokonaan ja korvataan A-junilla, joiden pääteasema olisi Kauklahti?

Joka tapauksessa tilanne lumikaaos- yms päivinä tulee olemaan surkea koko kaupunkiradan alueella. Nythän on pyrypäivinä A-junat olleet peruttuna jo ennakkoon. Ja tuo siis tullee koskemaan koko osuutta Kauklahteen asti. Väliasemille ei ole luvassa mitään palveluja.

[Ismo Brockmann]

Poliitikot voivat haluta tarjota jonnekin uuden junayhteyden tai säilyttää vanhan, aivan samalla tavalla kuin harrastetaan siltarumpupolitiikkaa tekemällä infrainvestointeja sinne sun tänne. Onhan näitä ollut: Raippaluodon silta ja Vaasan radan sähköt nyt vain muutamia mainitakseni. Vaasan radan sähköistystä monet vastustivat, mutta nyt on huomattu, että VR liikennöi sinne suorilla markkinaehtoisilla junilla ja aika tiheästikin jopa, kun aikoinaan taas joutui lähes aina Seinäjoella vaihtamaan junaa.

Ja siitä harvemmin seuraa mitään hyvää, kun aletaan tehdä politiikkaa tai suunnittelemaan asioita kovin korkealla virkamiestasolla esim. yksittäisten vuorojen suhteen, ohi normaalin prosessin.
Tässäkin Karjaan junaparin tapauksessa kävi HSL:ssä Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajista koostuva delegaatio neuvottelemassa asiasta jopa mm. HSL:n silloisen toimitusjohtajan kanssa. Ja kun juuri aiemmin oli ollut ennakkotapauksena Siuntio, jossa HSL oli ottanut hoitaakseen vasaavalla sopimuksella silloisen ei-jäsenkunnan junaliikenteen järjestämisen, niin oli kaiketi jonkinlainen paine suostua myös tuohon Karjaan liikenteen kuvioon.

En nyt oikein tuollaista tarkoittanut, että tehtäisiin negatiivisessa mielessä politiikkaa tai käveltäisiin joittenkin pikkuvirkamiesten ohi, vaan sitä että kaikki päätöksenteko on käytännössä poliittista päätöksentekoa. Virkamiehet valmistelevat ja poliitikot päättävät. Näin ainakin teoriassa ylin päätösvalta on poliitikoilla, jotka ollessaan riittävän valveutuneita saattavat torpata jonkun virkamiehen mielihalujen toteutumisen. Voi olla myös niin, kuten monissa siltarumpuhankkeissa on, että poliitikoilla on idea ja virkamiehet laitetaan töihin.

Suomen nykyinen henkilöliikenteen rautatieverkko on pitkällisen kehityksen tulos. Ratoihin on investoitu muutenkin kuin kylmän liiketaloudellisin perustein ja ostoliikennemäärärahatkin aina hyväksytään poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä. Näin nykytilanne kuvastaa enemmän äänestäjien tahtoa kuin jonkun virkamiehen mielihaluja.

Karjaan junapari saatiin sitten ilmeisesti aikaan korkealla virkamiestasolla Suvi Rihtniemen kanssa neuvotellen? Onko siinä jotain pahaa, että näin toimittiin? Käveltiinkö siinä jonkun väliportaan yli, joka nyt tuntee tulleensa loukatuksi? Näin ulkopuolisena en nyt oikein näe tuossa mitään ihmeellistä. Saatiin sentään junapari useammaksi vuodeksi, mikä ei ole vähäpätöinen asia. Junapari nyt loppui, mutta jatkoa saattaa olla tulossa LVM:n sponsoroimana parin vuoden kuluttua Karjaa-Hanko -sähköistyksen valmistuessa. Se, että HSL ei halunnut jatkaa mahdollisuuden tarjoamista Raaseporille ostaa junaliikennöintiä, on tietenkin HSL:n oma asia, mutta mitä haittaa siitä olisi ollut? Jos halua olisi ollut, myös tekniset kysymykset olisivat olleet ratkaistavissa kuten aina, vaikka operaattori olisikin vaihtunut kilpailutuksen yhteydessä. Nyt kuitenkin kävi niin, että korona-aika oli kurittanut sen verran paljon ennestäänkin pieniä matkustajamääriä, että Raasepori ilmeisesti kyllästyi rahoittamiseen. Bussiliikenne rahoitetaankin sitten mukavasti muualta kuin kunnan budjetista.

[Rainer Silfverberg]

Vai poistuuko E-junat kokonaan ja korvataan A-junilla, joiden pääteasema olisi Kauklahti?

Joka tapauksessa tilanne lumikaaos- yms päivinä tulee olemaan surkea koko kaupunkiradan alueella. Nythän on pyrypäivinä A-junat olleet peruttuna jo ennakkoon. Ja tuo siis tullee koskemaan koko osuutta Kauklahteen asti. Väliasemille ei ole luvassa mitään palveluja.

Tätä A-juna jäämistä apullinjaksi perusteltiin aikoinaan sillä että jos Pisara-rata rakennetaan niin ranta- ja pääradalla oltava sama vuoroväli. Rantaradan E-junilla ei ainakaan nyt ole yhtä paljon matkustajia kuin pääradan K-junilla.  Siksi ehdotettiin A ja  E junien ajoa rinnan niin etä niiiden yhteinen vuoroväli olisi sama kuin pääradalla eli joka toinen juna kulkisi  Leppävaarasta Keravalle ja toinen Kauklahdesta Keravalle.

Nyt kun ei Pisaraa ole ihan heti tiedossa niin periaatteessa voisi ajaa pelkkiä E-junia liikennetarpeen vaatimalla vuorovälillä 10-15-20 min Kauklahteen asti ja hiljaisina aikoina L-junia jotka pysähtyvät kaikilla asemilla Kirkkonummelle asti.

A-junien peruminen lumipyryinä johtuu ymmärtääkseni siitä että kehäradalla ts lentokentälle menijöillä on korkeampi prioriteetti. Silloin auttaisi jos A-junat pystyisivät ajamaan edes Huopalahteen jossa matkustajat vaihtaisivat, josta se palaisi heti takaisin mutta mitään sellaisia temppuja ei ole taidettu haluta tehdä.

Espoon kaupunkiradan ollessa käytössä niin luultavasti U-junat ohjattaisiin lumipyrytilanteessa jo Espoossa kaupunkiradalle josta ottaisivat kyytiin väliasemilta tulevat. Jossain niiden olisi palattava takaisin pääraiteelle, se olisi luultavasti Leppävaarassa tai sitten Kivihaassa.

[Markus Elfström]

Nytkin pystyy  Ruusutorpassa vekslaamaan kaikille raiteille  Leppävaarassa, ja varmaan tullaan siellä myös mahdollistamaan siirtyminen kaupunkirataraiteiden ja pääraiteiden välillä mahdollisesti niin että käytetään Mäkkylän puoleisia vaihteita apuna.

Epäselväksi jää mikä on A-junien kohtalo kaupunkiradan valmistuttua. Jos A jää apulinjaksi täydentämään E-junia niin junille pitäisi löytyä seisontaraide Leppävaarassa mikä ei ole maailman helpoin juttu kun taloja rakennetaan rataan kiinni. Muuttuuko mahdollisesti Kilo tai Kera A-junien pääteasemaksi?

Niin mutta Mäkkylän puoleisten vaihteiden sijainti ei tosiaan mahdollista siirtymistä kaukoliikenneraiteiden ja eteläisimmän raiteen välillä, eteläiselle keskiraiteelle toki pääsee. Ruusutorpan kohta, kuten moni muukin paikka, myllätään kaupunkiradan myötä täysin uusiksi.
 
Ainakin nykyisten suunnitelmien mukaan mitään Leppävaaraan päättyvää junaa ei jäisi, vaan kaikki kaupunkiradan junat ajettaisiin tosiaan Kauklahteen asti.

[Markus Elfström]

Karjaan junapari saatiin sitten ilmeisesti aikaan korkealla virkamiestasolla Suvi Rihtniemen kanssa neuvotellen? Onko siinä jotain pahaa, että näin toimittiin? Käveltiinkö siinä jonkun väliportaan yli, joka nyt tuntee tulleensa loukatuksi? Näin ulkopuolisena en nyt oikein näe tuossa mitään ihmeellistä. Saatiin sentään junapari useammaksi vuodeksi, mikä ei ole vähäpätöinen asia. Junapari nyt loppui, mutta jatkoa saattaa olla tulossa LVM:n sponsoroimana parin vuoden kuluttua Karjaa-Hanko -sähköistyksen valmistuessa. Se, että HSL ei halunnut jatkaa mahdollisuuden tarjoamista Raaseporille ostaa junaliikennöintiä, on tietenkin HSL:n oma asia, mutta mitä haittaa siitä olisi ollut? Jos halua olisi ollut, myös tekniset kysymykset olisivat olleet ratkaistavissa kuten aina, vaikka operaattori olisikin vaihtunut kilpailutuksen yhteydessä. Nyt kuitenkin kävi niin, että korona-aika oli kurittanut sen verran paljon ennestäänkin pieniä matkustajamääriä, että Raasepori ilmeisesti kyllästyi rahoittamiseen. Bussiliikenne rahoitetaankin sitten mukavasti muualta kuin kunnan budjetista.

Ainakin siinä saatiin mukavasti poltettua Raaseporin veronmaksajien rahoja kymmenkunta päivittäisen matkustajan kuljettamiseen, kuten jo heti ensimmäisessä viestissä totesin. Lisäksi tosiaan juna ei palvellut suoraan Inkoota ja Tammisaarta (Inkooseen oli ainakin ajoittain liityntäbussi Kirkkonummelta samalta junalta).
Käytännössä kunnat nimenomaan rahoittavat nuo korvaavat bussivuorot, vaikka muodollisesti liikenteen tilaajana on Uudenmaan ELY-keskus. Ei ELY-keskuksella ole määrärahoja rahoittaa tuollaista minimipalvelutason ylittävää palvelua. Kuulemma tarjottiin vuoron jatkamista Hankoon asti, mutta siellä ei ollut maksuhalukkuutta, joten vuorot päätettiin Tammisaareen.

[Ismo Brockmann]

Karjaan junapari saatiin sitten ilmeisesti aikaan korkealla virkamiestasolla Suvi Rihtniemen kanssa neuvotellen? Onko siinä jotain pahaa, että näin toimittiin? Käveltiinkö siinä jonkun väliportaan yli, joka nyt tuntee tulleensa loukatuksi? Näin ulkopuolisena en nyt oikein näe tuossa mitään ihmeellistä. Saatiin sentään junapari useammaksi vuodeksi, mikä ei ole vähäpätöinen asia. Junapari nyt loppui, mutta jatkoa saattaa olla tulossa LVM:n sponsoroimana parin vuoden kuluttua Karjaa-Hanko -sähköistyksen valmistuessa. Se, että HSL ei halunnut jatkaa mahdollisuuden tarjoamista Raaseporille ostaa junaliikennöintiä, on tietenkin HSL:n oma asia, mutta mitä haittaa siitä olisi ollut? Jos halua olisi ollut, myös tekniset kysymykset olisivat olleet ratkaistavissa kuten aina, vaikka operaattori olisikin vaihtunut kilpailutuksen yhteydessä. Nyt kuitenkin kävi niin, että korona-aika oli kurittanut sen verran paljon ennestäänkin pieniä matkustajamääriä, että Raasepori ilmeisesti kyllästyi rahoittamiseen. Bussiliikenne rahoitetaankin sitten mukavasti muualta kuin kunnan budjetista.

Ainakin siinä saatiin mukavasti poltettua Raaseporin veronmaksajien rahoja kymmenkunta päivittäisen matkustajan kuljettamiseen, kuten jo heti ensimmäisessä viestissä totesin. Lisäksi tosiaan juna ei palvellut suoraan Inkoota ja Tammisaarta (Inkooseen oli ainakin ajoittain liityntäbussi Kirkkonummelta samalta junalta).
Käytännössä kunnat nimenomaan rahoittavat nuo korvaavat bussivuorot, vaikka muodollisesti liikenteen tilaajana on Uudenmaan ELY-keskus. Ei ELY-keskuksella ole määrärahoja rahoittaa tuollaista minimipalvelutason ylittävää palvelua. Kuulemma tarjottiin vuoron jatkamista Hankoon asti, mutta siellä ei ollut maksuhalukkuutta, joten vuorot päätettiin Tammisaareen.

Yhteiskunnassa kuitenkin käytetään rahaa demokraattisesti päätettynä erinäisiin tarkoituksiin. Ei se raha nyt haihtunut savuna ilmaan, vaan rahalla tuotettiin junaliikennepalveluita. Kalustoinvestointia saatiin osaltaan kuoletettua, vaadittavat huollot tehtyä, matkustajille tarjottua turvallista korkeatasoista kuljetuspalvelua, henkilökunnalle maksettua palkkaa jne. jne. ja ovatpahan taksiyrittäjätkin hyötyneet järjestelystä. Ei tämä nyt mitenkään ainutlaatuista ole ollut. Porin kaupungilla on 3 vuoden sopimus lennoista Porin ja Helsinki-Vantaan välille arvoltaan 10 milj. euroa ja matkustajia on ollut jossain vaiheessa vain 3 keskimäärin per lento ja hyvin pieniä määrät ovat edelleenkin joten kaupungin tuki lentolippua kohden on huima, lentoja arkipäivisin 3 kumpaankin suuntaan. Onko tässäkään mitään järkeä?

[Jouni Seilonen]

Edellä mainittiin A-juna. Kävin kesäkuussa Espoossa Karakalliossa ja käytin Pasila-Leppävaara-välillä A-junaa ja Karakallio-Helsingin keskusta -välillä bussilinjaa 200. Mielestäni A-junan suuri etu on se, että se käyttää Leppävaarassa raidetta, joka on lähempänä jatkoyhteyden linja-autojen lähtö/saapumislaitureita kuin nopeammat junat. A-junassa oli vain yksi junayksikkö, kun kehäradan junissa näytti olevan kolme. Viekö linja 200 matkustajia A-junasta? Kokemukseni mukaan linjan 200 matkustajat jäivät kyydistä enimmäkseen viimeistään Mannerheimintiellä.  Ehkäi Elielinaukion seudulle menevät käyttävät Leppävaarasta A-junaa nopeampia junia. Tosin Leppävaarasta A-junakin oli nopeampi kuin linja 200.

Jos Kauklahteen on joskus vielä neljä raidetta, sinne ajetaan varmaan A-junia niin kuin nykyään K-junia Keravalle. Sitten varmaan A-junaankin tarvitaan enemmän kuin yksi junayksikkö.

[Rainer Silfverberg]

Viekö linja 200 matkustajia A-junasta? Kokemukseni mukaan linjan 200 matkustajat jäivät kyydistä enimmäkseen viimeistään Mannerheimintiellä.  Ehkäi Elielinaukion seudulle menevät käyttävät Leppävaarasta A-junaa nopeampia junia. Tosin Leppävaarasta A-junakin oli nopeampi kuin linja 200.

Nopeammat E- ja U -junat vievät nykytilanteessa matkustajat A-junalta. Jos kaupunkirata jatkuisi Kauklahteen olisivat E ja A sama juna. U ja mahdollisesti Y jäisivät ainoaksi nopeammiksi juniksi joten kuormitus tasaantuisi. Bussi kulkee niitä varten jotka haluavat Etelä-Haagaan tai Meilahteen tai Töölöön.

[Markus Elfström]

Yhteiskunnassa kuitenkin käytetään rahaa demokraattisesti päätettynä erinäisiin tarkoituksiin. Ei se raha nyt haihtunut savuna ilmaan, vaan rahalla tuotettiin junaliikennepalveluita. Kalustoinvestointia saatiin osaltaan kuoletettua, vaadittavat huollot tehtyä, matkustajille tarjottua turvallista korkeatasoista kuljetuspalvelua, henkilökunnalle maksettua palkkaa jne. jne. ja ovatpahan taksiyrittäjätkin hyötyneet järjestelystä. Ei tämä nyt mitenkään ainutlaatuista ole ollut. Porin kaupungilla on 3 vuoden sopimus lennoista Porin ja Helsinki-Vantaan välille arvoltaan 10 milj. euroa ja matkustajia on ollut jossain vaiheessa vain 3 keskimäärin per lento ja hyvin pieniä määrät ovat edelleenkin joten kaupungin tuki lentolippua kohden on huima, lentoja arkipäivisin 3 kumpaankin suuntaan. Onko tässäkään mitään järkeä?

No ei todellakaan ole järkeä, lentoliikenne kun vieläpä on päästömielessä se kaikista pahin.
Muistaakseni noiden Karjaan junien osalta ei edes veloitettu Raaseporilta mitään kiinteitä kuluja kaluston osalta, vaan ainoastaan muuttuvia kustannuksia, ja liikennöinnin osalta Siuntio-Karjaa välin kustannukset VR:n tarjoukseen perustuen, vähennettyvä lipputuloilla. Jostain syystä VR muuten myi noihin vuoroihin vitosen lippuja. En oikein tiedä mitä siinä oli taka-ajatuksena, kun VR:n tulo ostoliikenteestä kuitenkin oli taattu, mutta periaatteessa halvempi lipunhinta olisi saattanut houkutella jokusen matkustajan pois VR:n omista junista.

[Juhani Pirttilahti]

Jostain syystä VR muuten myi noihin vuoroihin vitosen lippuja. En oikein tiedä mitä siinä oli taka-ajatuksena, kun VR:n tulo ostoliikenteestä kuitenkin oli taattu, mutta periaatteessa halvempi lipunhinta olisi saattanut houkutella jokusen matkustajan pois VR:n omista junista.

Loppuaikojen matka Y-junalla Siuntiosta Karjaalle taisi olla saatavilla ainoastaan kaukoliikenteen lippuna. Lähijunalippua ei siihen pystynyt ostamaan.

[Jouni Hytönen]

Olen ymmärtänyt että Turun junat lakkasivat pysähtymästä Kirkkonummella koska haluttiin mahdollistaa että sama junarunko ehtii kääntyä Helsingissä 15 minuuttia saapumisensa jälkeen joka pidettiin pienimpänä mahdollisena marginaalina. Tuolloin v 2016 oli ehditty ottaa käyttöön ohjausvaunut IC-junissa joka siis mahdollisti suoran kääntymisen ilman veturin vaihtoa.  Nyt olen josstain muualta saanut tietää että suurin osa Turusta Helsinkiin saapuvista  junarungoista ei enää käännykään samalla tuntilukemalla vaan jäävät odottamaan yli  tunnin seuraavaa lähtöään, tai lähtevät jonnekin muualle Suomeen siinä välissä. Tällöin Kirkkonummen pysähdys voitaisiin palauttaa ilman että siitä seuraisi ongelmia pysyä aikataulussa. Miksi näin ei tehdä en ymmärrä. Tuskin on siitäkään kyse että kirkkonummelaiset alkaisivat käyttää IC-junia Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla ja veisivät paikat kauempaa tulevilta matkustajilta, vai sitäkö VR pelkää?

Niin tuohan tarkoittaa sitä, että myös Kirkkonummella on tehty "Haukivuoret" eli tehty matkustajapysähdyksen poisto liikenteellisillä syillä.

Kieltämättä nyt, kun kaluston kääntöaika ei olekaan niin tärkeää, on vaikea nähdä mitä etua saadaan siitä, että muualle kuin Helsinkiin suuntautuva kulkeminen hankaloituu selvästi.

Tämähän toteuttaa vain viimeaikaista jatkumoa liikennöitsijän viestinnässä. Ei ole olemassa muita kuin Helsinkiin suuntautuvia matkoja. Eihän kukaan matkusta vaikkapa Tampereelta Jyväskylään, Turusta Tampereelle, Mikkelistä Kuopioon tai Lappeenrannasta Kouvolaan. Kaikki matkustuksen muutosluvut viestitään Helsingistä pisteisiin A, B, C, D, E jne. tapshtuneina muutoksina. Jos joku änkyrä vielä onnistuu käyttämään junaa paikalliseen matkustamiseen, lakkautetaanpa sitten taas pari pysähdyspaikkaa.

[Markus Elfström]

Loppuaikojen matka Y-junalla Siuntiosta Karjaalle taisi olla saatavilla ainoastaan kaukoliikenteen lippuna. Lähijunalippua ei siihen pystynyt ostamaan.

No, eipähän tuo VR:n lippukauppa oikein nykyään muutenkaan kerro, että ollaan ostamassa lähiliikennelippua. Vasta kun lippu on ostettu ja maksettu selviää se, että lippu onkin voimassa kaksi tuntia, eikä vain tietyssä junassa. Tuollaiset omituisuudetkin ovat matkustamista haittaava asia.

[Juhani Pirttilahti]

Loppuaikojen matka Y-junalla Siuntiosta Karjaalle taisi olla saatavilla ainoastaan kaukoliikenteen lippuna. Lähijunalippua ei siihen pystynyt ostamaan.

No, eipähän tuo VR:n lippukauppa oikein nykyään muutenkaan kerro, että ollaan ostamassa lähiliikennelippua. Vasta kun lippu on ostettu ja maksettu selviää se, että lippu onkin voimassa kaksi tuntia, eikä vain tietyssä junassa. Tuollaiset omituisuudetkin ovat matkustamista haittaava asia.

Siihen on ainakin VR Matkalla -sovelluksessa erillinen toiminto: Osta lippu -kuvakkeen takaa aukeaa vaihtoehdot, joista yksi on lähijunalippu.