Rautatieaiheinen kulttuuriuutinen

[Eljas Pölhö]

Aamulehden rautatieaiheinen kulttuuriuutinen käsitteli Akaan Toijalan veturimuseota ja artikkelissa mainitaan neljä pitkän linjan rautatietutkijaa. Toivottavasti tämä innostaa etsimään historiallista tietoa kunkin omia kiinnostuksen kohteita ajatellen.
https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/art-2000008623949.html?fbclid=IwAR1HqWsJasaQRN7qvDn2ZyLUCOEOrBh77-LqFLv8FcglrEAfqvLLkmcwV28

[Elmeri Lehtovirta]

Minkä vaunun ne osti?

[Eljas Pölhö]

Minkä vaunun ne osti?

EFiti 23652 ks esim http://vaunut.org/kuva/153025

[Elmeri Lehtovirta]

Aa tuo

[Pekka Siiskonen]

Vaunun sijaan arkistojen luovuttaminen on tässä kuitenkin se kulttuuriteko. On hienoa, että arkistokokoelmat saadaan tutkijoiden käyttöön. Kiitos luovuttajille.

Pienoisrautatiekerho ry oli jossain vaiheessa majoitettuna entisiin puumatkustajavaunuihin, mutta jatkuva ilkivalta (ja vaunujen kunnossapidon tarve) teki pian lopun vaunuissa asumisesta.

Toivon, että arkistovaunuun saadaan riittävä ympärivuorokautinen (tekninen?) valvonta ja esimerkiksi tulipalon varalta arkistot sijoitetaan ympäri vaunua osastoidusti kaappeihin niin, että tulipalosta vapautuva savu ja noki ja sammutustyössä käytettävä vesi ei tuhoa jossain päin vaunua alkaneen ja ajoissa havaitun tulipalon johdosta koko kokoelmaa, vaikka tuli ei koko arkistoa turmelisikaan. Toivon myös, että vaunun lämpötila, ilmanvaihto ja ennen kaikkea kosteus on hallittavissa niin, ettei arkisto pääse homehtumaan. Toivon, että olen turhan skeptinen.

[Juhani Pirttilahti]

Vaunun sijaan arkistojen luovuttaminen on tässä kuitenkin se kulttuuriteko. On hienoa, että arkistokokoelmat saadaan tutkijoiden käyttöön. Kiitos luovuttajille.

Pienoisrautatiekerho ry oli jossain vaiheessa majoitettuna entisiin puumatkustajavaunuihin, mutta jatkuva ilkivalta (ja vaunujen kunnossapidon tarve) teki pian lopun vaunuissa asumisesta.

Toivon, että arkistovaunuun saadaan riittävä ympärivuorokautinen (tekninen?) valvonta ja esimerkiksi tulipalon varalta arkistot sijoitetaan ympäri vaunua osastoidusti kaappeihin niin, että tulipalosta vapautuva savu ja noki ja sammutustyössä käytettävä vesi ei tuhoa jossain päin vaunua alkaneen ja ajoissa havaitun tulipalon johdosta koko kokoelmaa, vaikka tuli ei koko arkistoa turmelisikaan. Toivon myös, että vaunun lämpötila, ilmanvaihto ja ennen kaikkea kosteus on hallittavissa niin, ettei arkisto pääse homehtumaan. Toivon, että olen turhan skeptinen.

Ihan hyviä huomioita. Mikään ei ole niin kekseliäs kuin ilkivallankäyttäjä. Eräs hyvä keino varmistaa arkistokokoelmien sisällön säilyminen on skannaus ja tallennus digitaaliseen muotoon. Saavutettavuuskin siinä sivussa paranee.

[Jukka Ahtiainen]

Hatunnosto.
Olisikohan apua, jos vaunun ulkopuolella olisi muutamassa paikassa tietoa vaunun omistajasta, vaunun sisällöstä, sen historiasta ja asiaan liittyvästä yksityisten henkilöiden vapaaehtoistyöstä.

[Kurt Ristniemi]

Muistelen jonkun harrastekerhon taannoin kertoneen, että heidän kirjastostaan hävisi tavaraa. Oliko jopa niin, että koko kirjasto lopetettiin?

Ulkoisen ilkivallan lisäksi myös käyttäjäkunnan pitkäkyntisyys on tällaisille arkistoille todellinen vaara. 
Miten  valvotaan aineiston käyttöä ja estetään sen katoaminen? Tähänkin paras ratkaisu olisi tietenkin digitointi.

Ei pidä olla sinisilmäinen: Luottamus hyvä, mutta valvonta paras. 

[Eljas Pölhö]

Digitointia ehdotettu. Kuka sen tekee? 10 hyllymetriä A4-arkkeja kansioissa ja päälle kirjat ja lehtien vuosikerrat (pitäisikö nekin?). Minulla on ainakin 6 eri venäläisen tai baltialaisen lehden irtonumeroia, vain kolmesta lehdestä täysiä vuosikertoja.

Suuri osa aineistosta on jo digitoituna. Tapio Eonsuu jäätyään eläkkeelle digitoi ja organisoi aineistoa ikäänkuin hän olisi ollut töissä sitä varten. TAE arkistoi vanhaa Tapani Kilpisen arkistoa, Toijalan Veturimuseon arkistoa ja minun arkistoani. Oma arkistoni on itselläni edelleen kameran kuvina (yli 100'000 sivua) tai tiedostoina, vain pienempi osa on yksistään paperilla. TAE:n arkisto on nyt SRHS:llä, ainakin tulostetut sivut yms, mutta en tiedä saiko SRHS myös tietokoneet, joissa tiedot ovat (1990-luvun ohjelmaversiot, koneet eivät ole olleet nettiin kytkettyinä sinä aikana kun TAE syötti niihin tietoja). SRHS:llä on ainakin Veturimuseosta TAE:lle deponoidut kuljettajakirjojen DVD-versiot. Minä poltin ne levylle kaikki kaksin kappalein ja toinen kopio meni Toijalaan ja toinen TAE:lle kirjattavaksi veturikohtaisiin tiedostoihin.

TAE piti päämäränään muuntaa TK:n junapäiväkirjat, matkakertomukset, veturikuljettajien työkirjat, konepajakirjat ja muun aineiston veturikohtaisiksi listoiksi, mutta valitettavasti aika loppui.

Minun arkistokuvauksistani TAE:lla ehti saada noin puolet, mutta en tiedä kuinka paljon hän ehti työstää aineistoa. Vaunukalusto ei kiinnostanut kumpaakaan meistä ja sovimme kenelle hän toimittaa vaunuja koskevan aineiston. En ikinä kysynyt toimittiko hän vai jäivätkö ne johonkin eri tiedostoon odottamaan isompaa kertatoimitusta.

Jukka Nurmisen Venäjää, Baltian maita ja muuta Itä-Eurooppaa koskeva aineisto on minulla digitoimattomana lukuunottamatta sotasaalisvetureita, joista tiedot on ainakin pääosin yhdistetty yhteen tietokantaan. TAE rakensi vetureista myös toista tietokantaa, joista kävi ilmi kunkin veturin käyttö päivittäisellä tasolla. Siitä minulla on vain joku versio, joka on kaukana lopullisesta. Jukan aineistoa on noin metri, joten siinäkin riittää digitointia pitkäksi aikaa, jos joku haluaa siihen ryhtyä.

Minusta ihanne olisi, jos TAE:n ja minun VR kokoelmani voisi yhdistää alkuperäisen suunnitelmamme mukaan. Silloin olisi yksi todella hyvä kokoelma sen sijaan että on kaksi hyvää, osittain päällekkäistä kokoelmaa, joista kukaan ei tiedä mikä versio on tuoreempi. Me teimme tätä yhdessä ja vaihtelimme aineistoa keskenämme tarpeen mukaan. Nyt jäi täysin sattuman varaiseksi mitä kummallakin oli TAE:n täysin yllättävän poismenon aikaan. Koska minäkin olen jo vanhus, niin mielestäni tärkeintä oli yrittää kehittää jotakin tietojen säilymiseksi, jotteivat yllättäen lentäisi taivaan tuuliin mikä sivu minnekin.

[Eljas Pölhö]

Akaan kaupunki saa kirjasto/arkistovaunun näyttelykuntoon lähiaikoina. Alustavasti on sovittu, että avaamme sen yleisölle ensi kesän sesongin avajaisissa.

Avajaisissa on tarkoitus olla n. 10-20 hyllymetriä kirjallisuutta ja suuri kaikkialta maailmasta olevien rautatieaiheisten karttojen (julisteita) näyttely (vastaa taidenäyttelyä).

Kirjallisuusosaan olin alustavasti luvannut avajaisiin entisen Neuvostoliiton alueen kirjallisuuden (Venäjä ja Baltian maat) ja minulle se sopii. Onko se mielenkiintoista edelleen, vaikka etukäteen ajatellun kävijämäärän lähtömaa on varmaan joku muu? Lisäksi tulee joku määrä valikoituja sattumia sieltä täältä mahdollisen kiinnostuksen kartoittamiseksi.

Kirjallisuutta ja arkistoa on sen jälkeen ajateltu laajentaa esim. kuukausittain joku maa ja muu sopiva aihepiiri kerrallaan, kuitenkin niin, että joka kerta tulee noin 2-4 hyllymetriä uutta. Itse olin ajatellut, että sopivia ensimmäisiä kohteita voisivat olla Tanska, sotaradat (rautatietykit, kenttäradat yms) ja pienoisrautatiet. Tästä vaiheesta eteenpäin tulee kävijöille kysely, mitä toivotaan löytyvän.

En halua luovuttaa kokoelmiani niin, että tässä on x metriä, vaan haluan että kaikki luetteloidaan ja kerrotaan sisältö, kirjoissa ja lehdissä esim kansi+sisällysluettelo+muutama tyypillinen sivu. Minä en millään yksin ehdi tehdä tätä enkä usko, että Akaan kaupungilla tai Toijalan veturimuseolla on yksin resursseja tehdä tätä. Rautatiearkistoni ylläpitäjä Juhani Pirttilahti on luvannut auttaa informaatiotavan teknisessä totettamisessa. Löytyykö kiinnostuneita muuhun kirjaamistyöhön? Kesätyö? Muu vapaa-ajan työ (lähetän laatikollisen kirjoja/lehtiä/mappeja). Muuta palkka ei saa (ainakaan minulta) kuin esikatselumahdollisuuden johonkin aineiston osaan.

Akaan kaupunki on satsannut tähän niin paljon rahaa ja työtä, että ottakaa tämä asia ihan vakavasti. Minulle tässä on kyse oman työni ja laajan kokoelmani säilyttämisestä, joten myös minulle tämä on ensiarvoisen tärkeä projekti.