Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Juna törmäsi hotelliin Helsingissä!  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 2 [3] 4 | Siirry alas Tulostusversio
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2910


« Vastaus #50 : Tammikuu 05, 2010, 02:51:55 »

Tehdäänkö Helsingissä asemalla jonkinlainen jarrujentarkastus ennen lähtöä jos juna on saatettu Ilmalassa?

Ei tehdä. Junan jarrujen ja matkakuntoisuuden tarkastus tehdään vain kerran. Ainoana säännöllisenä poikkeuksena autovaunulliset yöjunat, joiden kokoonpano muuttuu Helsingissä.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1781


« Vastaus #51 : Tammikuu 05, 2010, 07:17:06 »

Kolme ensimmäistä vaunua on jo siirretty paikalta pois ja tällä hetkellä S1: n ikkunasta katsottuna raiteella 13 näytti olevan Dv12 ja vaurioitunut Edb, joka oli vielä alkuperäisessä asennossa.
tallennettu
Hannu Haitto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 27


« Vastaus #52 : Tammikuu 05, 2010, 08:15:30 »

IS:n sivulla video vaunun irrotuksesta

http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/1853875

Helposti näyttää irtoavan.
tallennettu
Toni Aitta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 68


« Vastaus #53 : Tammikuu 05, 2010, 09:12:23 »

Vekki vaununkyljessä on aika iso. Mahtaa mennä stenalle tämä vaunu, vai kannattaako rakentaa päätykolmannes uusiksi?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #54 : Tammikuu 05, 2010, 12:13:47 »

Helposti näyttää irtoavan.

Mahtoi olla ainutlaatuinen työtehtävä veturinkuljettajalle tuo vaunun irrotus hotellista... Olin kuulevinani videolta että sääntöjenmukaiset (olettaisin, en toki niitä sääntöjä tunne) vislaukset veturista annettiin ennen jokaista nykäisyä, hauska yksityiskohta;)
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #55 : Tammikuu 05, 2010, 14:00:00 »

Tässä toinen video, hesarin nettisivuilta: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Turmavaunu+saatiin+takaisin+raiteelle/1135251913096
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Jari Vuorisalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 30


« Vastaus #56 : Tammikuu 05, 2010, 15:27:37 »

Kun tuon onnettomuuden osalta koko ajan ihmetellään sitä, mikseivät jarrut toimineet ja miksei hätäjarru toiminut, niin minua eniten hämmästyttää se että mitä oikeastaan Linnunlaulussa tapahtui. VR:n edustajan haastattelussa eilen tuli nimittäin ilmi että junan jarruissa oli ollut ongelmaa ja siksi juna pysäytettiin ja toinen konduktööreistä tuli ulos tutkimaan ongelmaa. Sen jälkeen tuntemattomasta syystä johtuen 4 vaunua karkasi!
Miten on mahdollista että juna katkesi!  Nolostunut Jos olen ymmärtänyt oikein, niin juna peruutetaan myös Pasilan aseman läpi ja pysähdykseen asti juna on tullut tod.näk. kokonaisena?
Tuntuisi tärkeimmältä selvittää mikä on ollut vikana ravintolavaunun ja sitä edeltävän vaunun välisessä kiinnityksessä - voiko muka hitaalla vauhdilla peruuttavan junan katkaista se että viimeiset 3-4 vaunua eivät jarruta kun sitä pysäytetään ??
tallennettu
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 566


« Vastaus #57 : Tammikuu 06, 2010, 02:59:41 »

Hieman jos kokeiltaisiin loogista päättelyä, joten koettakaa kestää...  Virnistää

Aluksi on oletettava, että jarruilmajohto, siis ei pääsäiliöjohto, on ollut tukossa ravintolavaunun kohdalla:
1) joko siellä oli niin paljon kosteutta, että se oli päässyt jäätymään umpeen? Hieman epäilyttävää koska aikaisemmin keskultiin veturien kosteudenpoistojärjestelmistä.
2) jarruilmajohdon hana oli kiinni? Miten tuo on voinut sattua, puretaanko IC-runkoja Ilmalassa vai käyvätkö ne siellä vain 'kääntymässä' siivouksessa, pesussa ja veden sekä ravintolavaunun täytössä? Tietenkin isompia huoltoja varten runkoja puretaan.

Osa junasta ei siis jarruttanut ollenkaan kun peruutettiin kohti Helsinkiä. Kun kuljettaja jarrutti linnunlaulussa, niin fysiikan lakien mukaisesti 4 viimeistä vaunua 'jatkoivat matkaa', tosin vain niin pitkälle kuin kytkimen välys sen salli, eli hyvin lyhyen matkaa. 4 vaunua yhteismassaltaan jotain 250 tonnia? Kysymys on, riittäsikö niiden massa tai oikeammin voima rikkomaan kytkimen, teoriassa kaiketi ei, mutta JOS kytkin on ollut pakkasen haurastuttama niin... Tietenkin kytkimien materiaalit tutkitaan tarkkaan, ettei haurastumisongelmia pitäisi syntyä, mutta silti niitä tapahtuu. Vorgista taitaa vieläkin löytyä joko Tepon tai Mikon laittamat kuvat, jossa kytkinrikko tapahtui kesällä Pasilassa samanlaisessa tilanteessa, silloin vain jarrujohdon katkeaminen pysäytti sekä vaunut että veturin.

Nyt siis oletetaan, että jarrujohto oli tukossa ja/tai hana kiinni sekä kytkin petti äkillisen nykäyksen takia (kukaan ei tainnut päästä näkemään, missä kunnossa ravintolavaunun kytkin oli?). Kommenteista voidaan jo päätellä, että pääsäiliössä pitäisi olla vielä ilmaa, vain pääsivätkö nämä tyhjentymään jos pääsäiliöjohto katkeaa? Jos ilma 'jää' säiliöihin, niin hätäjarrutuksen olisi pitänyt pysäyttää vaunut...olettaen, että joku teki hätäjarrutuksen? Eikös nykyaikaisessa kalustossa hätäjarrukahvasta mene vain viesti kuljettajalle että pitäisi pysähtyä...NYT? Vai laukaisevatko kahvat myös hätäjarrutuksen?

Tutkinta kertonee mitä loppujen lopuksi tapahtui, mutta silti, tämä onnettomuus on kyllä täynnä mystiikkaa TAI sitten useampia toimntahäiriöitä. Ei alkanut VR:n uusi vuosi kovin hyvin... Surullinen
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #58 : Tammikuu 06, 2010, 09:32:54 »

Mulle tuli tuossa yön tunteina yön Timon kanssa istuskeltuani sellainen mieleen, josko kyseessä olisi sittenkin ilkivalta? Kuka ties joku on voinut Linnunlaulussa käydä sulkemassa neljän ensimmäisenä vaunun jarruhanan ja katkaissut sen jälkeen välin. Näin ollen neljä ekaa vaunua olisivat olleet autuaan tietämättömiä jarrujohdon paineesta ja lähteneet siten valumaan kohti asemaan paskoin seurauksin. Onko tämä teoria mielestänne vessasta?
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1081


« Vastaus #59 : Tammikuu 06, 2010, 10:27:52 »

Mulle tuli tuossa yön tunteina yön Timon kanssa istuskeltuani sellainen mieleen, josko kyseessä olisi sittenkin ilkivalta? Kuka ties joku on voinut Linnunlaulussa käydä sulkemassa neljän ensimmäisenä vaunun jarruhanan ja katkaissut sen jälkeen välin. Näin ollen neljä ekaa vaunua olisivat olleet autuaan tietämättömiä jarrujohdon paineesta ja lähteneet siten valumaan kohti asemaan paskoin seurauksin. Onko tämä teoria mielestänne vessasta?

Missä välissä tämä olisi ehtinyt tapahtua? Ja miksi konnari olisi hypännyt junasta? Ja kuka olisi osannut avata jarruhanat?
tallennettu
Hannu Korpimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 24


« Vastaus #60 : Tammikuu 06, 2010, 10:39:04 »

----- Hesarin verkkosivuilta:

Liikenteenohjaajan ripeä päätös esti suuronnettomuuden

VR:n liikenteenohjaaja joutui hetkessä ratkaisemaan, minne ohjaa irralleen karanneet junanvaunut Helsingin asemalla maanantaiaamuna. Ohjaaja tiesi, että vaunut olivat tulossa laiturille 9 eli sille, joka tulee suoraan asemahallin sisäpihalle isojen ovien eteen.

Karanneet vaunut olisivat auttamatta syöksyneet asemahalliin. Ennen sitä ne olisivat jyränneet alleen asemalaiturilla liikkuneet työmatkalaiset.

Liikenteenohjaaja teki nopean päätöksen uhkaavassa tilanteessa ja valitsi kahdesta pahasta pienemmän eli ohjasi vaunut raiteelle 13, mikä johti vaunujen törmäämisen hotellin toimisto-osaan. Hotellille junasta ei enää ehditty ilmoittaa.

Poikkeustilanteessa tehtiin myös yksi matkustajia koskeva poikkeusratkaisu, kun Pasilan jälkeen pysähtyneen junan matkustajat päästettiin ulos junasta Helsinginkadun ylittävän rautatiesillan kohdalla.

Ihmiset poukkoilivat pitkin ratapengertä alas kadulle ja jatkoivat jalkaisin matkaansa kohti keskustaa.

Junia katkeaa liikenteen turvallisuusviraston liikenneturvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren mukaan "silloin tällöin". Junien katkeaminen ei aiheuta välttämättä minkäänlaista vaaratilannetta, koska vaunujen jarrujärjestelmä yleensä pysäyttää vaunut. Nyt näin ei käynyt.

Alppivuoren mukaan Helsinkiin ei kuitenkaan tarvita raiteiden omaa ratajarrujärjestelmää, joka pysäyttää vaunut tarvittaessa. Tällainen on käytössä Riihimäen asemalla. Alppivuoren mukaan on tärkeämpää puuttua lähtötilanteeseen eli estää vaaratilanteiden syntyminen.

Liikenteen turvallisuusvirasto selvittää, onko VR noudattanut kaikkia sääntöjä ja määräyksiä, joita sille on asetettu. Samoin virasto selvittää, onko poikkeustilanteen aikana toimittu asianmukaisesti.

Uhkaavan suuronnettomuuden tutkiminen siirtyy lähipäivinä onnettomuustutkintalautakunnan selvitettäväksi.

Helsingin Sanomat
www.hs.fi
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Liikenteenohjaajan+ripe%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+esti+suuronnettomuuden/1135251931132
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 544


« Vastaus #61 : Tammikuu 06, 2010, 10:50:52 »

Eikös nykyaikaisessa kalustossa hätäjarrukahvasta mene vain viesti kuljettajalle että pitäisi pysähtyä...NYT? Vai laukaisevatko kahvat myös hätäjarrutuksen?


Kyllä ne ihan sen jarrujohdon tyhjentävät.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1411


« Vastaus #62 : Tammikuu 06, 2010, 11:47:23 »

Tuossa hs:n artikkelissa hieman jäi mieltäni kaihertamaan Asiantuntija (?) Alppivuoren maininta Riihimäen ASEMALLA sijaitsevasta ratajarrujärjestelmästä. Suuri lukeva yleisö voi tässä yhteydessä maininnasta saada täysin väärän kuvan laitteistosta. Toki Riihimäen ratapihalla on raidejarrut laskumäessä, mutta niillä ei taida olla mitään tekemistä junaliikenteen kanssa - ainoastaan vaunujen vaihtelussa.
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 908


« Vastaus #63 : Tammikuu 06, 2010, 12:26:18 »

Eikös nykyaikaisessa kalustossa hätäjarrukahvasta mene vain viesti kuljettajalle että pitäisi pysähtyä...NYT? Vai laukaisevatko kahvat myös hätäjarrutuksen?


Kyllä ne ihan sen jarrujohdon tyhjentävät.

Miten tämä Sr2-vetureissa oleva hätäjarrutuksen peruutus mahtaa toimia? Jos joku vetää hätäjarrusta, niin pystyykö veturi täyttämään jarruletkun tarvittaessa niin nopeasti, ettei jarrutus ehdi alkaa vai mikä on tekniikka?
tallennettu
Kjell Knapas
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 84


« Vastaus #64 : Tammikuu 06, 2010, 12:29:29 »

Karanneissa vaunuissa ollut henkilökunta ilmiselvästi tiesi vaunujen karanneen (eikä olettanut yksinkertaisesti saattoliikkeen jatkuneen), koska oli ehtinyt suojautua viimeiseen vaunuun ja soittaa hätäpuhelun. Noiden toimenpiteiden sijaan minä olisin yrittänyt ensimmäiseksi tehdä voitavani vaunujen pysäyttämiseksi. Vaunujono oli niin lyhyt, että kävelyvauhdissa sen olisi saattanut saada yhdelläkin käsijarrulla hallintaan. Jos käsijarruihin olisi ymmärretty tarttua vasta kolmessakympissä, olisi sen sijaan ehkä tässä mäessä pysäyttämiseen tarvittu kaikki neljä käsijarrrua, mutta taltutettua meno olisi todennäköisesti edelleen saatu.

Edellinen tietämäni karanneiden vaunujen törmääminen Hki as päätepuskuriin oli pitkä kuormassa oleva tavarajunarunko, joka karkasi Pasilasta. Tällöinhän tilanne oli sellainen, että edes kävelyvauhdissa mikään kohtuullinen määrä käsijarruja (lue alle 10) ei olisi vaikuttanut menoon mitenkään. Lisäksi tavaravaunusta toiseen siirtyminen on tehtävä maanpinnan kautta, joten se vaikeutuu koko ajan nopeuden kasvaessa. Näin ollen sillä kerralla käsijarrujen kiertämiseen ryhtymisessä ei olisi ollut mitään mieltä. Sen sijaan tällä kertaa tilanne oli nähdäkseni ihan päinvastainen: käsijarruilla olisi suhteellisen varmasti saatu törmäys estettyä.

Aikoinaanhan suuri osa vaihtotöistä Hki asemalle tehtiin Linnunlaulusta heittämällä. Myönnetään, että kuulemani mukaan jarruttamiseen käytettiin silloin myös ilmajarruja, mutta käytännössä vauhtia on täytynyt hillitä käsijarruilla ensin (siis estää vauhdin kasvaminen holtittomaksi).

Kaveri Laine puolestaan ehdotti jarrukenkiä. Niiden vaikutus oikein asetettuina (viimeisen vaihteen jälkeen suoralle osuudelle yksi kenkä kummallekin kiskolle parin metrin päähän toisistaan) olisi todennäköisesti  pienentänyt tuhoa. Olisivatko vaunut tällöin pysähtyneet ennen päättäriä, törmänneet päättäriin pienentyneellä nopeudella vai suistuneet ennen päättäriä, se riippuu lähinnä nopeudesta, jolla vaunut olisivat kengille tulleet, ja sitä en osaa arvioida.
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1081


« Vastaus #65 : Tammikuu 06, 2010, 12:46:02 »

Edellinen tietämäni karanneiden vaunujen törmääminen Hki as päätepuskuriin oli pitkä kuormassa oleva tavarajunarunko, joka karkasi Pasilasta.

Niin siinähän ei "karannut" runko, vaan koko juna vetureineen. Ja taisi veturi tulla lukossa perille asti.
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #66 : Tammikuu 06, 2010, 13:04:55 »

Miten tämä Sr2-vetureissa oleva hätäjarrutuksen peruutus mahtaa toimia? Jos joku vetää hätäjarrusta, niin pystyykö veturi täyttämään jarruletkun tarvittaessa niin nopeasti, ettei jarrutus ehdi alkaa vai mikä on tekniikka?

Hätäjarrun peruutus toimii ainoastaan ep-jarruilla, jolloin veturista voi peruuttaa hätäjarrutuksen. Paineilmaohjatussa järjestelmässä peruutusta ei voi tehdä.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 544


« Vastaus #67 : Tammikuu 06, 2010, 14:13:55 »

Miten tämä Sr2-vetureissa oleva hätäjarrutuksen peruutus mahtaa toimia? Jos joku vetää hätäjarrusta, niin pystyykö veturi täyttämään jarruletkun tarvittaessa niin nopeasti, ettei jarrutus ehdi alkaa vai mikä on tekniikka?

Hätäjarrun peruutus toimii ainoastaan ep-jarruilla, jolloin veturista voi peruuttaa hätäjarrutuksen. Paineilmaohjatussa järjestelmässä peruutusta ei voi tehdä.

ep-jarrujahan käytetään vain kaksikerrosvaunuista koostuvissa junissa (IC2) mutta niissäkin on poikkeuksetta myös jarrujohto kytketty, joten hätäjarrukahvasta veto pysäyttää junan.
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #68 : Tammikuu 06, 2010, 14:45:12 »

IC2-junat ovatkin ne ainoat veturivetoiset joissa hätäjarrun voi peruuttaa, vaunun hätäjarrukahvakin on sähköinen, ei mekaaninen. Paineilmaohjauskin toimii siinä ep-ohjauksen rinnalla varmistuksena.
tallennettu
Olli Härkönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1


« Vastaus #69 : Tammikuu 06, 2010, 16:41:15 »

juuri näin on
Onko missään sanottu, että juuri liukumaan lähteneissä vaunuissa olisi ollut henkilökuntaa sisällä?

Eikös se ole kerrottu että vaunuissa oli yksi konduktööri ja kaksi ravintolavaunun henkilöä.

Ihmeelliseltä tuntuu että vaunut lähtivät omille teilleen (oliko kytkennässä vikaa tai oliko kytkintä ollenkaan kiinnitetty huolellisesti) ja jos vaunut eivät pysähtyneet irtoamisen jälkeen, niin eikös se kertoisi siitä että vaunuissa ei olisi ollut alun alkaenkaan jarruissa painetta - eikös muuten vaunujen jarrutus olisi käynnistynyt automaattisesti kun jarruletkut olisivat irronneet muusta rungosta ??
Miten hätäjarrutus muuten toimii jos jarruissa ei ole ilmaa ollenkaan - eikös hätäjarrutus toimi juuri niin että paine päästetään pois, jolloin vaunu jarruttaa??
[/quote]
tallennettu
Pekka Keränen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3


« Vastaus #70 : Tammikuu 07, 2010, 09:18:11 »

Tuomakselle: kyllä 2-kerrosvaunun hätäjarrukahvat ovat ihan mekaanisia. Ei hätäjarrun toiminta saa olla riippuvainen sähköstä.
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #71 : Tammikuu 07, 2010, 10:43:59 »

Täytyypä selvittää miten se sitten on toteutettu. Matkustajan tekemän hätäjarrutuksen kun pystyy peruuttamaan sähköisesti, jos itse kahva on mekaaninen niin se sitten edellyttäisi esimerkiksi ep-venttiiliä joka sen venttiilin sulkisi.

Sähkö kyllä kelpaa hätäjarruunkin, onhan Sm1, 2, 5 ja Sr2 kaluston jarrut normaalisti täysin sähköohjattuja, vanhoja Sm-junia lukuunottamatta tosin mekaaninenkin hätäjarru löytyy varalta kuljettajalle.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #72 : Tammikuu 07, 2010, 13:13:25 »

Vekki vaununkyljessä on aika iso. Mahtaa mennä stenalle tämä vaunu, vai kannattaako rakentaa päätykolmannes uusiksi?

Vaunu näyttää niin ehjältä, että remontti on melko varmasti halvempi kuin uusi vastaava vaunu.

Tuomakselle: kyllä 2-kerrosvaunun hätäjarrukahvat ovat ihan mekaanisia. Ei hätäjarrun toiminta saa olla riippuvainen sähköstä.

Ainakin moottorijunissa Dm7, Dm8, Dm9, Sm1, Sm2, Sm3, Sm4 hätäjarrut on tavallisia sähkökytkimiä... Onhan niissä sähköisesti EP-venttiilein ohjatut jarrutkin. Eli kytkimestä kääntäminen suorittaa jarrutuksen ja myöskin ohjaa kiskojarrut alas, jos niitä on.
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #73 : Tammikuu 07, 2010, 13:38:18 »

Sm1-2 kalustossa matkustajan tekemä hätäjarrutus ei ohjaa kiskojarruja. Hätäjarrukahva katkaisee kuljettajan jarrukahvan sähkönsyötön, eli tekee täysivoimaisen jarrutuksen, ei varsinaissta hätäjarrutusta. Uudemmissa putoaa myös kiskojarrut.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2130


« Vastaus #74 : Tammikuu 07, 2010, 14:26:50 »

Eivätkä kiskojarrut putoa matkustajan tekemässä hätäjarrutuksessa myöskään Dm7 - Dm9 kalustossa.
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Juna törmäsi hotelliin Helsingissä!  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina