Suomalaisia ratapihakaavioita

[Jyrki Längman]

Aloitan uuden ketjun jossa on tarkoitus käsitellä pelkästään vanhoja ratapihakaavioita ja mahdollisesti keskustella kyseistä kaavioista
Tässä ohessa on Haminan ratapihakaavio vuodelta 1971 kokonaisena

[Pauli Ruonala]

Täällä on ollut hiljaista joten pannaan vähän vauhtia tähän aiheeseen. Oheisena kartta Kymin ratapihan liikennöimissäännöstä vuodelta 1952. Sääntöjen tekstit ovat vakiomallisia eli kun on lukenut yhden on lukenut kaikki. Tässä kiinnostavin on pykälä 8 joka koskee KSR:n liikennettä. Kymissä on kaksi vaihdepiiriä, rajana on kartassa aseman vieressä oleva pystyviiva. Siitä vasempaan on I piiri eli "Pohjoinen" ja oikeaan II piiri "Etelä". Piirin I luvanantopaikkana on asetinlaite I. "Piiri on vakinaisesti miehitetty, paitsi määrättynä aikana yöllä, jolloin miehityksestä tarvittaessa huolehtii asemalla toimessa oleva asemamies." Rajan vieressä on katkoviivoilla merkitty ratapihan alitse kulkeva oja.
8 § - Liikennöimismääräyksiä Karhulan—Sunilan radan henkilökunnalle
Karhulan—Sunilan radan junalle on kysyttävä lupa Kymin ratapihalle saapumiseen ,Pohjoisen" vaihdemieheltä. Lupaa kysyttäessä on ilmoitettava, minne ja kuinka kauas liike aiotaan ulottaa ja mitä vaihtoliikkeitä suorittaa, junassa olevien vaunujen lukumäärä, veturin paikka vaunujonoon nähden ym. tarpeelliset tiedot. Ellei lupaa saada, on junan pysähdyttävä vaihteen 43 rajamerkin eteen. Lupa on kysyttava joko suullisesti tai puhelimella, ja vaihdemiehen on vahvistettava antamansa lupa aina käsiopasteella "aja" (Ko 3). Kymin ratapihalla liikkuessaan on Karhulan-Sunilan radan juna- ja veturimiehistöjen noudatettava tätä liikennöimissääntöä.

[Juha Kutvonen]

Vorgin puolella olisi suuri määrä raidekaavioita, mutta niiden löytäminen on hankalaa sopivan tunnisteen puuttuessa. Millä niitä saisi linkattua tänne?

[Jukka Viitala]

Hamina, eipä ole enää Lepikköä ja Saviniemeä. Taskalinmäen kohdalla oli mielestäni useampi baana. Sahan raiteet ei kai enää olleet olemassa. Nuutniemen yhteys tieltä 19 tielle 16 etelään kadonnut. Tie 19 varmaan vieläkin olemassa, jos joku jaksaa kaivaa sen esiin.

Haminan ensimmäinen veturitalli löytyi raiteen 31 pohjoispuolelta, Panimokadun varrelta. Kaksipilttuinen vaja, palveli osuuskaupan varastona 80- luvulle. Päästivät jonkun moukan purkamaan sen.

[Pauli Ruonala]

Vorgissa on toinenkin Kymin ratakaavio http://vaunut.org/kuva/63533 joka näyttää omatekoiselta, lieneekö Kymin miesten tai Jyrkin itse tekemä.
Oheisena sitten Inkeroisten kaavio vuoden 1952 liikennöimissäännöstä. Joitakin otteita tekstistä: Ratapiha jaetaan kahteen vaihdepiiriin, joiden raja on merkitty kaavioon pystyviivalla.
I piirin nimenä on "Pohjoinen" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju. Piirin alueella on Pohjoinen vaihdekoju, Tehtaanmäen ylikäytävällä oleva puominvartijan koju ja vaihteen 11 luona olevan seismerkin pylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin. Piiri on vakinaisesti miehitetty, paitsi määrättyinä aikoina yöllä Kotkan ja Haminan satamien suljettuina ollessa, jolloin miehitys on tarpeeton.
II piirin nimenä on "Etelä" ja sen luvanantopaikkana Eteläinen vaihdekoju. Piirin alueella on asematalon edessa oleva asetinlaite ja Eteläinen vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty.
Erikoismäärayksiä eräiden raiteiden liikennöimisestä:
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on Paperitehtaan ja Puuhiomon raiteiden liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Paperitehtaan raiteelta ratapihalle saapuva juna ei saa tulla ohi pohjoisen vaihdekojun luona olevan seismerkin ilman "Pohjoisen" vaihdemiehen lupaa.
2. Puuhiomon raiteelta ratapihalle tulevan junan on aina saatava lupa ratapihalle tuloon "Pohjoisen" vaihdemiehelta. Ellei vaihdemies voi muiden tehtävien takia olla vaihteen 11 lähettyvillä tätä lupaa antamassa, on junan pysähdyttävä mainitun vaihteen luona olevan seismerkin eteen, ja on konduktöörin tai, ellei tätä ole, kuljettajan tai häntä vastaavan henkilön kysyttävä lupa matkan jatkamiseen vaihdemieheltä seismerkin pylvääseen kiinnitetyllä kaappipuhelimella.
Kun "Pohjoisen" vaihdemies antaa junalle luvan mennä Paperitehtaan raiteelle, on hänen ennen junan lähtöä ilmoitettava siitä junanlähettäjan välityksellä Tehtaanmäen ylikäytavän puominvartijalle.

[Pauli Ruonala]

Seuraavaksi otteita Rauman ratapihan liikennöimissäännöstä, joka tuli voimaan 1.10.1952. Kartta Rauma_1952 esittää asemaa. Vaihteiden numerot ovat osin epäselviä, sekä kuvassa että alkuperäiskappaleessa. Kartassa Rauma_sat_52 näkyy Rauma-Repolan alueella myös kolmioraide jonka yhteydessä on kaksi pistoraidetta, nämä ovat johtaneet kahdelle vierekkäiselle laiturille Samppaanalanlahden pohjukassa. Ratapiha jaetaan viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piirin nimenä on "Yläpään piiri" ja sen luvanantopaikkana Yläpään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Yläpää". Yläpään vaihdekoju on vakinaisesti miehitetty.
II piirin nimenä on "Alapään piiri" ja sen luvanantopaikkana Alapään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Alapää". Piirin alueella on Alapään vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty sekä Nobelin vaihdekoju, joka on miehittämätön. 
III piirin nimenä on "Laitsaaren piiri" ja sen luvanantopaikkana Laitsaaren vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Laitsaari". Laitsaaren vaihdekoju on miehitetty arkipaivinä kello 9-16.
IV piirin nimenä on "Hiilisataman piiri" ja sen luvanantopaikkana Hiilisataman vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Hiilisatama".
Hiilisataman vaihdekoju on miehittämätön.
V piirin alueella on Martinkarin vaihdekoju, joka on miehittämätön, sekä Rauma Yhtiön junatoimisto, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Martinkarin piiri" ja sen luvanantopaikkana Rauma-Yhtiön junatoimisto sekä apuluvanantopaikkana Martinkarin vaihdekoju. Rauma-Yhtion junatoimistosta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Raumayhtiö" ja Martinkarin vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Martinkari".
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä:
1. Yläpään piirissä (I):
a) Junan palatessa Ammuksen raiteelta (41) sen on tultava Kuulan ylikäytävältä lähtien niin pienellä nopeudella, että juna saadaan pysähtymään, jos polttoainevarastolla on veturi ottamassa puita. Junan on pysähdyttävä vaihteen 15 rajamerkin eteen, ellei "Yläpään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
b) Junan käyntiin Toraksen raiteella (15) tai Leikarin raiteella (14) on saatava lupa junanlähettäjältä. Jos junanlähettäjä antaa luvan suoraan konduktöörille, on hänen ennen junan lähtöä ilmoitettava siitä "Yläpaan" vaihdemiehelle.
2. Alapään piirissä (II):
a) Martinkarin piiristä palaavan junan on pysähdyttävä vaihteen 29 rajamerkin eteen, ellei "Alapään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
b) Laitsaaren piiristä palaavan junan on pysähdyttävä vaihteen 28 rajamerkin eteen, ellei "Alapään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
c) Junan käyntiin Puomkallion raiteistolla on lupa saatava "Alapään" luvanantavalta vaihdemieheltä. Vaihteen 62 avain säilytetään junatoimistossa.
3. Laitsaaren piirissa (III):
Junan palatessa Laitsaaren raiteistolta tai Hiilisatamasta on sen, Laitsaaren vaihdekojun ollessa miehitetty, pysähdyttävä junan käyttämästä raiteesta riippuen vaihteen 101, 102 tai 103 rajamerkin eteen ellei vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen. Laitsaaren vaihdekojun ollessa miehittämätön (kello 16-9) on vaihteita 101, 102 ja 103 lähestyessä ajettava niin pienellä nopeudella, että juna saadaan tarvittaessa pysäytettyä ko. vaihteiden rajamerkin eteen.
4. Hiilisataman piirissa (IV):
Junan palatessa Hakunista tai Hiilisatamasta on sen vaihdetta 109 lähestyessä ajettava niin pienellä nopeudella että juna saadaan esteen ilmaantuessa pysäytettyä vaihteen 109 rajamerkin eteen.
5. Martinkarin piirissä (V):
Satavehnä Oy:n raiteen (107b) sekä yleisen kuormaus- ja purkausraiteen (108) liikennöimisessä on noudatettava varmistuslukkolaitoksen käyttöohjeita.

[Pauli Ruonala]

Kun viime kerralla oltiin Raumalla, täytyy tasapuolisuuden vuoksi muistaa myös porilaisia. Otteita Mäntyluodon liikennöimissäännöstä joka tuli voimaan 1.10.1952: Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri
Piirin alueella ovat varmistuslukoilla varustetut vaihteet 91 ja 101, vakinaisesti miehitetty Tulovaihdekoju ja piirin länsiosassa samoin vakinaisesti miehitetty Läntinen vaihdekoju sekä pylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin vaihteen 5 luona ja kaappipuhelin vaunuvaakakojussa. Lisäksi on raiteiden 5 ja 6 välissa raiteella 5 olevaan vaunuvaakakojuun tuettuna tornirakennelma, jonka tarkoituksena on parantaa konduktöörien käsiopasteiden näkymistä. Piirin nimena on "Aseman piiri" ja sen luvanantopaikkana "Tulovaihdekoju" sekä sen alaisena apuluvanantopaikkana Läntinen vaihdekoju. Tulovaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Itä" ja läntisestä vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitysta "Länsi".
II piiri
Piirin alueella on vakinaisesti miehitetty Pohjoinen vaihdekoju. Piirin nimenä on "Betonilaiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju sekä sen alaisena apuluvanantopaikkana "Länsi". Pohjoisesta vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Mänty".
III piiri
Piirin nimenä on "Vasikkaniemen laiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana "Mänty"
IV piiri
Piirin nimenä on "Pisteitten piiri" ja sen luvanantopaikkana "Länsi".
V piiri
Piirin alueella on kaappipuhelin vaihteen 37 lähellä satamakonttorin ulkorakennuksen seinää. Piirin nimenä on "Kivilaiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana "Länsi".
Luvanantavina vaihdemiehinä ovat vaihdekojuissa "Itä", "Mänty" ja "Länsi" kulloinkin vuorossa olevat vaihdemiehet. Milloin ratapihalla enää vain yksi veturi suorittaa vaihtotyötä, on "Mänty" miehitetty asemapäällikön määräämän ajan, jonka jälkeen I, II ja III piiri ovat yhtenä piirinä, jonka luvanantopaikkana on "Itä" ja apuluvanantopaikkana "Länsi".
Kaikkien muiden paitsi "Aseman piirin alueella suoritetaan vaihtoliikkeet ilman vaihdemiestä. Ns. päivällisvaihdon aikana, joka suoritetaan "Betonilaiturille" raiteita 5 ja 6 käyttäen kahdella veturilla, on vaihdon vastuunalaisena johtajana järjestelymestari. "Idän", "Lännen" ja "Männyn" vaihdemiesten on kuitenkin oltava vaihtoliikkeistä tietoisia ja heidän on saatava muihin, piirien I ja II alueella tapahtuviin vaihtoliikkeisiin lupa järjestelymestarilta.

[Pauli Ruonala]

Nyt jotain aivan muuta: Jyväskylän ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.9.1952 alkaen, josta otteita:

Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen kahteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri käsittää ratapihan eteläosan satamaraiteineen, etelärajana tulo-opastin A1/2/3 ja satamaraiteilla raiteiden 104 ja 106 päätepuskurit sekä pohjoisrajana kohtisuora, joka kulkee asemaravintolarakennuksen eteläseinän kohdalta. Piirin alueella on asetinlaite 1, joka on vakinaisesti miehitetty, sekä veräjänvartijan koju Kilpisenkadun yli johtavan tasoylikäytävän vieressa, jonka miehityksestä ilmoitetaan erikseen. Piirin nimenä on "Etelän piiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite I, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Etelä".
II piiri käsittää ratapihan pohjoisosan edellisessä kohdassa I piirin rajasta tulo-opastimiin B 1/2 ja C 1/2, WMT:n Tourulan Tehtaan raiteen 50 ja vetoraiteen 90. Piirin alueella on asetinlaite II, vaihdekojut Sillanalus, Keski I ja Keski II, jotka kaikki ovat vakinaisesti miehitettyjä sekä kaappipuhelin sotilasvaraston seinään kiinnitettynä vaihteen 34 luona. Piirin nimenä on"Pohjoispiiri" ja sen luvanantopaikkana Keski I:n vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä 'Keski I", sekä sen alaisina apuluvanantopaikkoina asetinlaite II ja vaihdekojut Sillanalus ja Keski II, joista vastaavasti käytetään apuluvanantopaikkoina nimityksiä "Pohjoinen", "Sillanalus" ja "Keski II".

Ohjeita Kilpisenkadun ylikäytävävartiosta (kooste):
Asemapäällikkö määrää minä aikana Kilpisenkadun ylikäytavän vartija on palveluksessa ja milloin "Etelän" vaihdemiehen on hoidettava myös ylikäytaväpuomien laskeminen ja nostaminen. Ylikäytavävartijan on puhelimellaan kuunneltava "Etelän" vaihdemiehelle tarkoitetut ilmoitukset junien lähdöstä ja saapumisesta ja tarkoin vaihtopalvelusta seuraten hoidettava puomien nostaminen ja laskeminen. Matkajunista on junanlähettäjän ilmoitettava piirien luvanantaville vaihdemiehille. Vesangasta saapuvasta junasta ilmoitetaan "Etelän" (asetinlaite I:n) ja "Keski I:n" sekä, jos tuloraiteena on raide I, myös "Pohjoisen" (asetinlaite II:n) vaihdemiehelle vaihteiden 45 ja 46 lukitsemista varten. Vesankaan lähtevästä junasta ilmoitetaan "Etelän" (asetinlaite I:n) vaihdemiehelle. Kilpisenkadun tasoylikäytävän vartijan on puhelimessaan kuunneltava em. ilmoitukset ja vahvistettava ne sanomalla: "Veräjänvartija kuuli".

Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Etelän piirissä (I): Satamaraiteilla 101 - 107 vaihtotöitä suoritettaessa ei vaihtoliike saa ilman luvanantavan vaihdemiehen lupaa ulottua Kilpisenkadun ylikäytävää kauemmaksi. Opasteiden näkymisen helpottamiseksi satamaraiteilla vaihdettaessa on järjestettävä vetoraiteeksi, mikäli mahdollista, raide III.
2. Pohjoisen piiri (II): WMT:n Tourulan Tehtaan raiteelta (50), Oy Wilh. Schauman Ab:n (81) ja Varastoraiteelta (81) ei vaihtoliike saa ulottua varsinaiselle ratapiha-alueelle ilman luvanantavan vaihdemiehen lupaa. Rajana Tourulan tehtaan raiteella on vaihteen 51 kielenkarjet ja Oy Wilh. Schauman Ab:n ja Varastoraiteelta vaihteen 26 rajamerkki. Veturitallilta ratapihalle pyrkivät veturit saavat ilman lupaa tulla vain vaihteen 62 rajamerkkiin saakka.
Vaihtojunan kulku Jyväskylästa Lohikosken, Seppälänkankaan, Sorakuopan, Sulun ja Rautpohjan tehtaiden linjavaihteille ja takaisin on vaihtopalvelusta, mutta näistä junista on junanlähettäjän silti ilmoitettava vaihdemiehille siten kuin lähtevistä tai saapuvista matkajunista on määrätty. Näiden linjavaihteiden liikennöimisessä on noudatettava niiden varmistuslukkolaitosten käyttöpiirustuksissa annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Leppävedeltä lähtevälle junalle on Jyväskylän ratapihalle suuntautuvan jyrkän laskun vuoksi jo Leppävedellä, milloin se vain on mahdollista, ilmoitettava odotettavana olevasta junan tulo-opastimelle pysähdyttämisestä.
 
9 § - Järjestelyopastimet
Jt:n 24 §:n määräyksistä osittain poiketen annetaan Jyväskylän järjestelyopastimilla J I a ja J I b seuraavat järjestelyopasteet, joihin kuljettajan on vastattava vihellinopasteella seuraavasti:
Opasteeseen Jro 1 ("seis") vihellinopasteella Vho 14 ("seis opaste huomattu").
Opasteeseen Jro 2 ("vedä") vihellinopasteella Vho 4 ("vedän")
Opasteeseen Jro 3 ("työnnä hiljaa") vihellinopasteella Vho 5 ("työnnän")
Opasteeseen Jro 4 ("työnnä") vihellinopasteella Vho 5 ("työnnän")
Opasteeseen Jro 5 (merkitsee:"tee heitto") vihellinopasteella Vho 7 ("teen heiton")

Jos joku haluaa nähdä millainen oli järjestelyopastin katsoo http://vaunut.org/kuva/10227 jossa ollaan Viinikan ratapihalla. Jyväskylän järjestelyopastimista ei ole vielä löytynyt kuvaa. Ratakaaviota voi vertailla kuviin http://vaunut.org/kuva/5275 ja http://vaunut.org/kuva/5274 Jyväskylän ratapihalta.

[Eljas Pölhö]

Jyväskylässä Schaumannin raiteella (raide 79) näkyy kääntöpöytä vaunuja varten. Onko olemassa tietoa kuinka kauan se oli siinä?

[Pertti Tapola]

Vorgin puolella olisi suuri määrä raidekaavioita, mutta niiden löytäminen on hankalaa sopivan tunnisteen puuttuessa. Millä niitä saisi linkattua tänne?

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

[Topi Lajunen]

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

Myös hakusanalla http://vaunut.org/kuvat/?t=raidekaavio löytyy muutama.

Hieman yllättäen, jos käyttää kaavion oikeaa nimeä "raiteistokaavio", ei kuvia löydy yhtään. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, jätkät.

[Eljas Pölhö]

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

Myös hakusanalla http://vaunut.org/kuvat/?t=raidekaavio löytyy muutama.

Hieman yllättäen, jos käyttää kaavion oikeaa nimeä "raiteistokaavio", ei kuvia löydy yhtään. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, jätkät.

Kieli ja julkaisujen nimet muuttuvat vuosien kuluessa, joten täysin yksiselitteistä termiä voi olla vaikea valita. Minä olen esimerkiksi vuosien mittaan tottunut parhaiten nimeen: "Ratapihakaavio". Joskus 15 vuotta sitten ratapihakaavion ohella kulkivat yleisesti "raidekaavio" ja "raidekartta", mutten osaa sanoa oliko niiden sisältämillä kuvilla joku periaatteellinen ero. Raiteistokaavio kuulostaa kyllä nykyaikaiselta, mutta se tuntuu jotenkin vieraalta siinä mielessä, että ei varmaan ole ollut yleisessä käytössä siihen aikaan kun minä olin nuori ja yritin oppua uusia termejä ja niiden käyttöä.

[Markku Naskali]

Pilkun nuss--- jne riittää aina.

[Topi Lajunen]

Pilkun nuss--- jne riittää aina.

Jos tuo oli tarkoitettu minulle, niin mietipä asiaa tältä kantilta:

Hakutoiminnon toimivuus.

"Ratapihakaavio"-tunniste (tai sitten joku vanhempi nimitys, kunhan vain yksi) olisi toki suotavin ratkaisu.

[Pertti Tapola]

"Ratapihakaavio"-tunniste (tai sitten joku vanhempi nimitys, kunhan vain yksi) olisi toki suotavin ratkaisu.

Kannatan!  Eikä kannata tuhrata hirveästi aikaa tuon tunnisteen miettimiseen, kunhan kaikki käsittävät mistä siinä on kyse.

[Pauli Ruonala]

Oheisena vaihteeksi vähän pienempi ratapiha, Karkkilan eli silloisen Pyhäjärven keskustan asema ja Högforsin tehdasraide. Kolmioraiteen länsipäässä oli veturitalli. Kartta on vuodelta 1930 ja alkuperäinen paljon suurempi kartta on Högforsin tehtaan arkistossa. Kartta on julkaistu mm. kirjassa Schulman, Harry (toim.): Teollisen yhdyskunnan murros. Tapaus Högfors: Vanha perinne ja uudet visiot. Otava 1991. Numero 6 on Bremerin talo, 7 tehtaan konttori, 8 Närön maatila, 10 kirkko ja 11 rautatieasema.