Vaasan paanan sähköistys etenee

[[Tunnus poistettu]]

Ensimmäiset sähkopaanatolpat on nyt sitten pystytetty Vs-paanalle ns Murron oikooselle
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=519853&Title=Vaasan+rata+pysyy+aikataulussa

[Robert Sand]

Ennen kuin sähkötolpat pilaavat maisemat.
Harmi kun Suomen ainut diesel-IC saa sähköveturin keulaan.

[Topi Lajunen]

Surullinen tapaus kyllä, kaikin puolin.

[Juha Liimatta]

Kyllä ihan sielua raastaa.

[Petri P. Pentikäinen]

Lohduttaako yhtään, että kyseisen IC-junan ja muidenkin junien nopeudet pysyvät kuitenkin nostalgisen alhaisella tasolla, kun laitetaan ainoastaan sähköt, eikä radalle tehdä mitään.

Tämä tullee yllätyksenä useimmille tavallisille vaasalaisille sitten, kun sähköliikenne alkaa. Kun eiks ne sähköveturit mee kahta sataa.

[[Tunnus poistettu]]

Lohduttaako yhtään, että kyseisen IC-junan ja muidenkin junien nopeudet pysyvät kuitenkin nostalgisen alhaisella tasolla, kun laitetaan ainoastaan sähköt, eikä radalle tehdä mitään.

Sähköistys mahdollistaa kyllä aikataulujen kiristämisen - jos VR sattuu haluamaan - vaikka sn ei kasvakaan.

[[Tunnus poistettu]]

Pitääsköhä meikän jo kokia tää katiska. No ei vielä, pyytäköhön ny yön ja aamun vielä niin kattottaha sitte 

[Eljas Pölhö]

Jos se sähköjuna kuitenkin pärjää höyrylle, niin eihän siinä silloin ole mitään ongelmaa. Impivaaran ja Munakan välillä taisi olla ratatöitä, kun aikaa kului noin paljon. Onneksi Vedenojan ja Laihian välille oli piilotettu vähän tasausaikaa, muutoin olisi voinut jäädä juna myöhään.

[[Tunnus poistettu]]

Keles,  ei pitääs mennä roklaan pyyryksiään kesken pyynnin. Ny osa saaliista kerkii lahoon häjyhyn tilaan ennen ko kerkiin toppaan pelin seis 

[[Tunnus poistettu]]

Mukava vanha aikataulu muute. Myöhääsemmiltä
duunarilätsyajoolta on mulla jopa yks kuvaki vorkis
http://vaunut.org/kuva/1944?u=158&m=1&cs=1&t=l%25C3%25A4tt%25C3%25A4

[Petri Nummijoki]

Impivaaran ja Munakan välillä taisi olla ratatöitä, kun aikaa kului noin paljon.

Onko Impivaara ollut samassa kohdassa kuin myöhemmin esiintynyt Mäenpää? Kuvasta http://www.vaunut.org/kuva/53870?m=1&liikp1=2323 päätellen ainakin jälkimmäinen on sijainnut keskellä Seinäjoen ja Munakan välillä olevaa 12 promillen nousua, joka myös osaltaan voisi vaikuttaa junan verkkaiseen matkantekoon Impivaaran ja Munakan välillä.

[Jukka Voudinmäki]

Impivaaran ja Munakan välillä taisi olla ratatöitä, kun aikaa kului noin paljon.

Onko Impivaara ollut samassa kohdassa kuin myöhemmin esiintynyt Mäenpää? Kuvasta http://www.vaunut.org/kuva/53870?m=1&liikp1=2323 päätellen ainakin jälkimmäinen on sijainnut keskellä Seinäjoen ja Munakan välillä olevaa 12 promillen nousua, joka myös osaltaan voisi vaikuttaa junan verkkaiseen matkantekoon Impivaaran ja Munakan välillä.

Impivaara on sijainnut n. 1,5 km Mäenpäästä Vaasan suuntaan.

[Eljas Pölhö]

1960-luvulla Vaasan paanalla kulki junia joka makuun. Oheisessa vuoden 1960 aikataulussa on Dm4-kiitojuna, Dm7-paikallisjunia ja veturijunat kulkivat Hv1- ja Hv3-vetoisina. Toisessa liitteessä on talviaikataulu vuodelta 1967. Siinä kiitojuna on muuttunut Dm8:ksi. Dm7-junien lukumäärä on lisääntynyt ja erikoisuutena kaikki eivät ajaneet koko matkaa. Veturijunat vaihtuivat vuoden kuluessa Hv3:sta Sr12-sarjalle, paitsi aamun ensimmäinen taisi kulkea useimmiten Tr1:llä (aina kun minä sen näin eli pari-kolme kertaa) ja ehkä vastaavasti yksi henkilöjuna toiseenkin suuntaan. Ainoa tavarajunapari kulki myös Tr1:llä.

Nyt vasta huomaan, että liite olisi voinut olla muutakin kuin jpg, joten yritän muistaa sen ensi kerralla. Ainakaan Safari-selaimessa ei näy, että viestissä on liite, ennen viestiketjun avaamista. Olisiko mahdollista saada joku merkintä jo sivulle, missä on 10 viestiä kerrallaan näkyvillä?

[Markku Blomgren]

Moottorikiito- ja moottoripikajunalla suunnilleen sama ajoaika joskin pienoisia eroja on, johtunee osin porkkanan suuremmasta huippunopeudesta ja kaiketi paremmasta kiihtyvyydestä? Tosin, 2,5h MK:lla Helsingistä Tampereelle, oliko matkalla pysähdyksiä? Porkkanan ajoaika vain 10min nopeampi, syynä kaiketi tuo nopeusero? Kumpainenkin juna pääsi kaiketi hyödyntämään suurinta nopeuttaan vain Helsingin ja Tampreen välillä? Vai minkälaisia nopeuksia Haapamäen baanalla sai ajaa ja miten paljon oli sitten kalustorajoituksia?

[Petri Nummijoki]

Moottorikiito- ja moottoripikajunalla suunnilleen sama ajoaika joskin pienoisia eroja on, johtunee osin porkkanan suuremmasta huippunopeudesta ja kaiketi paremmasta kiihtyvyydestä? Tosin, 2,5h MK:lla Helsingistä Tampereelle, oliko matkalla pysähdyksiä? Porkkanan ajoaika vain 10min nopeampi, syynä kaiketi tuo nopeusero? Kumpainenkin juna pääsi kaiketi hyödyntämään suurinta nopeuttaan vain Helsingin ja Tampreen välillä? Vai minkälaisia nopeuksia Haapamäen baanalla sai ajaa ja miten paljon oli sitten kalustorajoituksia?

Ko. junapari oli kiitojuna (MK55/56) myös Porkkanoita käytettäessä osuudella Helsinki-Seinäjoki. Moottoripikajuna (MP55/56) se oli vain osuudella Seinäjoki-Vaasa. Syy varmaankin siinä, että kiitojunaan vaadittiin pakollinen paikkavaraus ja sitä ei haluttu Seinäjoen ja Vaasan välillä vaatia, kun juna palveli tuolla osuudella myös paikallisia matkustustarpeita.

Vaasan kiitojunan ajoaika oli Dm4-rungolla Helsingistä Tampereelle 2 h 20 min ja Dm8-kiitojunalla 2 h 14 min (jälkimmäinen vuoden 1966 aikataulusta). Paluujunat olivat hieman nopeampia. Kuitenkin Dm4-vetoinen MK55 pysähtyi Helsingin ja Tampereen välillä vain Hämeenlinnassa mutta Dm8-kiitojuna Hämeenlinnan lisäksi myös Toijalassa. Käytännössä Dm8-junan aikataulu oli runsaat 10 min nopeampi, jos huomioidaan Toijalan pysähdyksen aiheuttama ajanhukka. Liitteenä näkyvissä aikatauluissa Dm4-junan 2 h 30 min ja Dm8-junan 2 h 20 min sisältää myös pysähdysajan Tampereella.

60-luvulla junien suurin sallittu nopeus oli Suomessa 120 km/h, joten Porkkana ei voinut käyttää huippunopeuttaan 140 km/h missään, jos kuljettaja ajoi rajoitusten mukaan. Lisäksi miehitetyillä junanlähetyspaikoilla sai vaihteiden suoralla raiteella käyttää enintään nopeutta 110 km/h eräillä pääradoilla (mm. osuudella Helsinki-Haapamäki) ja muutoin nopeutta 50-85 km/h kiskopainosta ja liikennepaikan varmuuslukituksesta riippuen. Siksi Porkkanalla oli luvallisesti mahdollista hyödyntää myös nopeutta 120 km/h vain hyvin rajoitetusti eikä ollut suurtakaan eroa verrattuna Dm4-kiitojunan huippunopeuteen 110 km/h.

Suorituskyvyn puolesta Porkkana olisi varmaankin pystynyt paljon tiukempaan aikatauluun kuin Dm4-kiitojuna mutta ratojen kunnon aiheuttamat rajoitukset kutistivat eron melko pieneksi. Lähinnä erot selittynevät sillä, että Porkkana kiihtyi paremmin eikä pudottanut ylämäissä yhtä helposti nopeuttaan.

[Aleksi Kallio]

Kiva sitten nähdä, että millaista kalustoa Vaasan radalle saadaan. Tuskinpa kiskobusseilla enään taajamajunia ajetaan sen jälkeen? Voisi kuivitella, että Haapamäen suunnan junat jäävät Seinäjoelle ja Vaasaan menee sitten omansa..

[[Tunnus poistettu]]

Kiva sitten nähdä, että millaista kalustoa Vaasan radalle saadaan. Tuskinpa kiskobusseilla enään taajamajunia ajetaan sen jälkeen? Voisi kuivitella, että Haapamäen suunnan junat jäävät Seinäjoelle ja Vaasaan menee sitten omansa..

Kiskobusseilla ei ole tähän menneskää ajettu Sk-Hpk ja Sk-Vs väleillä ko satunnaisesti. Vaasan kaiketi vaan yhtenä päivänä http://vaunut.org/kuva/43893?u=1237&m=1&t=lipokas

[Juha Kutvonen]

Kiva sitten nähdä, että millaista kalustoa Vaasan radalle saadaan.

Muutos nykytilanteeseen on hyvin pieni: matkustajajuniin vaihtuu Dv12:n tilalle Sr1. Tavaraliikenteeseen sähköistys ei vaikuta. Aikataulut nopeutuvat muutaman minuutin sähköveturin paremman kiihtyvyyden ansiosta.

Vai onko VR:ltä luvattu jotain muuta?

[[Tunnus poistettu]]

Kiva sitten nähdä, että millaista kalustoa Vaasan radalle saadaan.

Muutos nykytilanteeseen on hyvin pieni: matkustajajuniin vaihtuu Dv12:n tilalle Sr1. Tavaraliikenteeseen sähköistys ei vaikuta. Aikataulut nopeutuvat muutaman minuutin sähköveturin paremman kiihtyvyyden ansiosta.

Vai onko VR:ltä luvattu jotain muuta?

Ei kai rataa sähköistetä jonku muutaman vuoden tähtäimellä. Piuhat pysyy kyllä orottamas VR-monopolin katoamistaki tai sitä jotta ko yritys herää palvelemaan myös paikallisia tarpeita

[[Tunnus poistettu]]

Vs-radan vaikutusalueella voidan laskea olevan n 120 000 asukasta jos mukaan lasketaan Seinäjoen asukkaista puolet . Ja radan vuotuunen matkustajamäärä oli vuonna 2008 385 000 matkustajaa.

[Sakari Kestinen]

Erään tuoreen uutisen mukaan eräällä suurella rautatieyrityksellä on intressi saada Seinäjoen asemalle kuulutus "Die Regionalzug nach Wasa fährt von Spur 1 ab."  

[Robert Sand]

Kiva sitten nähdä, että millaista kalustoa Vaasan radalle saadaan.

Minä veikkaan että Vaasan radalle tulee Sm-kalustoa.
Siellä olisi hyvä ajaa vaikka Sm2:lla sitten kun pääkaupungin lähiliikenteessä on riittävästi Flirtejä.

[Eljas Pölhö]

Ruotsista katsoen täytyy kyllä ihmetellä miksi tätä sähköistystä vastustetaan. Eikös alueen kunnat rahoittaneet tämän tähän hätään, joten se ei ollut mistään muusta hankkeesta pois. Ainakin Ruotsissa kuntien ja maakuntien osallistuminen ja vastuun ottaminen paikallisella tasolla osoittautui kiskopaikallisliikenteen pelastuksesti. Kyllä olisi paikallisjunat vähissä ilman paikallisia satsauksia. Tänä vuonnakin tässä Norrköping-Linköping paikallisliikennealueella avattiin kokonaan uusi liikennepaikka ja sinne johdettiin liityntäbussit. Ei tainnut valtio siihenkään osallistua kovin merkittävällä panoksella, antoi sentään luvan perustaa uusi asema.

[Topi Lajunen]

Ruotsista katsoen täytyy kyllä ihmetellä miksi tätä sähköistystä vastustetaan.

Kyseessä on marginaalisen hyödyn tavoitteleminen suhteettoman kalliilla. Lieköhän hyödyt edes kata kalliimpaa ylläpitokustannusta. Itse en ole laskelmia tehnyt, mutta ilmapiiri asioista normaalisti perillä olevien tahojen suunnalla on vahvan epäilevä.

Eikös alueen kunnat rahoittaneet tämän tähän hätään, joten se ei ollut mistään muusta hankkeesta pois.

Juu, ei ole muista tällä hetkellä rahoitettavista hankkeista. Valtio kuitenkin maksaa kunnille rahat takaisin, joten se on myöhemmässä vaiheessa pois sen myöhemmän vaiheen muista tärkeämmistä hankkeista. Hankkeiden tärkeysjärjestys tulisi puntaroida siinä vaiheessa, kun hanketta rahoitetaan ja toteutetaan. Nyt valtio on pakotettu maksamaan myöhemmässä vaiheessa sähköistyshankkeen kustannukset, vaikka maksuvaiheessa tärkeysjärjestys olisi mikä tahansa. Kyseessä siis oli eräänlainen silmänkääntötemppu, jolla madallutettiin päätöksen syntymistä. Siirrettiin vastuu seuraamuksista tulevaisuuteen - aikaan jolloin päätöksen tekijät eivät välttämättä enää ole vastuutaan kantamassa.

Ainakin Ruotsissa kuntien ja maakuntien osallistuminen ja vastuun ottaminen paikallisella tasolla osoittautui kiskopaikallisliikenteen pelastuksesti. Kyllä olisi paikallisjunat vähissä ilman paikallisia satsauksia. Tänä vuonnakin tässä Norrköping-Linköping paikallisliikennealueella avattiin kokonaan uusi liikennepaikka ja sinne johdettiin liityntäbussit. Ei tainnut valtio siihenkään osallistua kovin merkittävällä panoksella, antoi sentään luvan perustaa uusi asema.

Näissä Ruotsin esimerkeissä ilmeisesti pohjakysyntää on ollut liikkumiselle, mihin satsaukset ovat vastanneet. Mutta kuten tässäkin ketjussa on asiallisissa viesteissä kerrottu, ilmeisesti ei Vaasan radan varrella yksinkertaisesti ole riittävää kysyntää sähköistyksen perustelemiseksi. Ei nyt, eikä arvioinnin kannalta mielekkään kaukana tulevaisuudessa. Myöhemmin ehkä, mutta se on sen ajan asia.

[Arto Lopia]

Mä en usko, että monikaan täällä varsinaisesti vastustaa tuon radan sähköistystä, ainoastaan kyseenalaistaa sen, ettei vielä olisi ollut tuon vuoro. En kyllä muista tämän hankkeen olleen mikään valtakunnallinen vaaliteemakaan, joten se siitä demokraattisesta päätöksenteosta.

Vaikea ymmärtää miksi tämä sähköistys nyt on alueen asukkaille niin tärkeä. Tulee mieleen, ettei mahdollinen imagohyöty kuitenkaan ole kovinkaan suuri

Rahoitusmalli on kyllä mielenkiintoinen, ja mikäli oma kotikuntani vastaavan tyyppistä hanketta alkaisi rahoittaa, niin vastustaisin ehdottomasti. Voisi nuokin rahat käyttää johonkin hyödyllisempään ja paikallista talouselämää paremmin hyödyttävään hankkeeseen. No ehkäpä taustalta löytyy vielä mielenkiintoisia kytkentöjä paikallisiin yrityksiin... Tähän hätään rahoittaminenkin on mielenkiintoinen ajatusmalli, tuleehan se yhteiskunnan maksettavaksi kuitenkin, ikäänkuin velkaa ko. kunnille

Eipä sikäli, etteikö täysin typeriä aluepoliittisia hankkeita ole toteutettu muuallakin Suomessa! Tästä ja niistä muistakin on ihan hyvä vaihtaa mielipiteitä, rautatieharrastajien mielenkiinnon kohteitahan nämä investoinnit rataverkkoon kuitenkin ovat. Mielipiteiden nimittäminen märisemiseksi tms. on jokseenkin syvältä, ja sieltä tietty on myös henkilökohtaisuuksiin meneminenkin.