Aikataulut 31.10.2011 alkaen

[Topi Lajunen]

Kiitos vastauksista Joonalle sekä Topille ja!

Eipä kestä. Vaikka en kyllä vastannut mitään. (Eikä Pikkarainenkaan.)

Enpäs olekaan saattanut tietooni, onko Edm-vaunuissa EP-jarruja. Asia ei ole ollut relevantti. Mutta nyt alkoi kiinnostamaan.

Jos löytyisi riittävän hyvälaatuinen kuva Edm-vaunun päädystä (EP-jarrukaapelin etsintään), kylkimerkinnöistä (EP-jarrumerkintä) tai jarrukeskuksesta (EP-jarrun koestusvarustus), niin hommahan selviää. Siispä kuvia etsimään -->

EDIT: Löytyy ainakin koestuspainikkeet: http://vaunut.org/kuva/21627 ...ja kylkimerkintä: http://vaunut.org/kuva/21624 ...ja EP-jarrun kaapeli: http://vaunut.org/kuva/21956

[Lari Nylund]

Varminta hevosta onkin yleensä syytä pelata. Tässäkin tapauksessa Karjaan ja Salon välillä tapahtuva matkustajien odottaminen on maalaisjärjelläkin ajateltuna se todennäköisin vaihtoehto, joten se kannattaa ilmoittaa syyksi.

OT:n puolelle, mutta menköön...

Eilen IC143 korvattiin suunnitellusti Pendolino-kalustolla (Sm3 7x04). Juna jäi muusta liikenteestä johtuen myöhään Siuntiossa 8 minuuttia, mutta sitten tehtiin seuraavaa... Junan suurin sallittu nopeus on 160km/h aikataulun mukaisesti, mutta liikenteenohjauksesta tiedusteltiin poikkeuslupa nostaa sn200 kalustosta johtuen. Poikkeuslupa saatiin (käsittääkseni Rataliikennekeskus myönsi sen ensin liikenteenohjaukselle, josta lupa tiedoksi junaan) ja niinpä Karjaalta Turkuun sn oli 200. Lisämyöhästymiseltä Ervelän alueen ratatöistä johtuen vältyttiin ja Salo-Turku välillä myöhästyminen kurottiin täsmällisyysrajan alittavaksi - Turussa 3min myöhässä ja Turku satama ajallaan.

Turku olisi saavutettu jo aikataulun mukaisesti, mutta Karjaalla ja Salossa odotettiin oikeasti matkustajia. Junayksikössä on kahdeksan sivuovea, joista kyytiin nousevat asiakkaat käyttivät yhtä jonossa... Sellainen minuutti siinä kesti enemmän, että kaikki olivat kyydissä... Se on sitä maalaisjärkeä kenties? Vertailun vuoksi ilmiö on havaittu myös pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä, ettei taas tarvitse aloittaa sitä Helsinki vs muu Suomi-keskustelua - tosin täällähän on 60% muualta muuttaneita, mutta se onkin toinen tarina   ...ja huom, älä ota sitä vakavasti!  

[Topi Lajunen]

Näyttäisi siltä, että 31.10. alkaen klo 6:54 lähtevä Y-juna on junanumeroltaan 238. Kun on tiedossa, millaisia junia tuon tyyppiset numerot normaalisti ovat, niin voidaan vetää kohtalaisella varmuudella jonkinlainen johtopäätös...

[[Tunnus poistettu]]

Näyttäisi siltä, että 31.10. alkaen klo 6:54 lähtevä Y-juna on junanumeroltaan 238. Kun on tiedossa, millaisia junia tuon tyyppiset numerot normaalisti ovat, niin voidaan vetää kohtalaisella varmuudella jonkinlainen johtopäätös...

Jos tosiaan näin on, niin sitten tiedossa on peltipaikkujen paluu Rantaradalle n. reilun puolenvuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Mikähän nykyinen peltipaikkupari sitten muuttuu Sm(4)-rungoksi? Joku lahtelainen/kouvolalainen?

[Riku Outinen]

Näyttäisi siltä, että 31.10. alkaen klo 6:54 lähtevä Y-juna on junanumeroltaan 238. Kun on tiedossa, millaisia junia tuon tyyppiset numerot normaalisti ovat, niin voidaan vetää kohtalaisella varmuudella jonkinlainen johtopäätös...

Jos tosiaan näin on, niin sitten tiedossa on peltipaikkujen paluu Rantaradalle n. reilun puolenvuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Mikähän nykyinen peltipaikkupari sitten muuttuu Sm(4)-rungoksi? Joku lahtelainen/kouvolalainen?

Eikös Eil/Eilf-vaunut riittäisi periaatteessa tuohon 7 runkoon?(4 Ri, 2 Kv, 1 Kr)

[Lari Nylund]

Näyttäisi siltä, että 31.10. alkaen klo 6:54 lähtevä Y-juna on junanumeroltaan 238. Kun on tiedossa, millaisia junia tuon tyyppiset numerot normaalisti ovat, niin voidaan vetää kohtalaisella varmuudella jonkinlainen johtopäätös...

Tarkkaavainen Topi oli tehnyt aivan oikean havainnon. Y8442 on muuttunut viime metreillä taajamajunaksi 238 Karjaalta Helsinkiin. Vaunustona junassa on Eil+Eil+Eilf+Eil+Eil ja junan sn140. Painetussa taskuaikataulussa tieto on valitettavasti jäänyt vanhan Y8442 mukaiseksi, mutta onneksi aikataulu on sama.

Karjaa 06.54-Inkoo 07.06-Siuntio 07.18-Kirkkonummi 07.29-Masala 07.36-Leppävaara 07.50-Pasila 07.56/07.57-Helsinki 08.02.

Helsingistä Karjaalle vaunusto siirretään tyhjävaunujunana ja iltapäivän vuorot ajetaan tietojeni mukaan Sm1/2-kalustolla.

[Jimi Lappalainen]

Onkos ton tyhjävaunujunan kulkunumero / ajat tiedossa?   

[Lari Nylund]

Onkos ton tyhjävaunujunan kulkunumero / ajat tiedossa?   

Ovat ja eivät ole. Eiköhän ne aikanaan tule nähtäväksi http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/rataverkolla_liikennointi/liikennesuunnittelu/graafiset_aikataulut, joten tässä vaiheessa täytyy vain odotella... Jos junan lähtöaika Karjaalta on kello 06:54 ja matka-aika Helsingistä sinne on noin 60 minuuttia sekä veturin ympäriajoon sekä jarrujen tarkastamiseen on varattava oma aikansa, niin siitä voisi jotain mahdollisesti päätellä...

[[Tunnus poistettu]]

Helsingistä Karjaalle vaunusto siirretään tyhjävaunujunana ja iltapäivän vuorot ajetaan tietojeni mukaan Sm1/2-kalustolla.

Mikähän järki tossa on?

Kuikin noita kalustolistoja ja hoksasin, että VR:llä on käytössä 7 Eilf-vaunua ja 50 Eil-vaunua. Käytännössä näistä 10% huilaa huollossa, joten käytettävissä oleva kapasiteetti on 6 runkoa. Nyt jos mietitään nykyisiä kokoonpanoja, niin kalusto on käytössä iltapäiväruuhkassa seuraavasti:

- H 221 (Hki-Ri 15.36-16.28)
- H 223 (Hki-Ri 16.00-17.02)
- H 225 (Hki-Ri 16.19-17.22)
- H 227 (Hki-Ri 16.36-17.28)
- H 9701 (Hki-Ri 17.00-17.56)
- H 231 (Hki-Lh 15.41-16.50)

Lisäksi jompikumpi näistä ajetaan käsittääkseni peltipaikuilla:

H 9853 (Hki-Lh 16.25-17.27)
H 235 (Hki-Lh 16.41-17.42)

Tämä on siis päätelty aikatauluista, eikä tämä hypoteesi perustu mitenkään faktaan. Jäin vaan tossa miettimään, notta miten tosta ryppäästä piisaa Rantaradalle kokonainen runko Eilf:n kanssa?

[Topi Lajunen]

Tämä on siis päätelty aikatauluista, eikä tämä hypoteesi perustu mitenkään faktaan.

9701 ja 9853 ajetaan Sm-kalustolla, kolminumeroiset on veturivetoisia. Tällainen logiikka tässä.

Tosin itse viestistä muutoin en löydä logiikkaa, tässä kun on kyse aamuruuhkassa ajettavastai Kr-Hki peltipaikusta, jolloin ymmärtäisin olevan loogisempaa listata aamuruuhkan Helsinkiin saapuvia peltipaikkuja, ja etsiä niistä riittävyyttä. Nyt Mikko tuossa listaa iltapäivän vuoroja, jotka eivät tietenkään asiaan liity mitenkään.

EDIT: Listaanpa sitten itse.

Aamulla näyttäisi edellen kulkevan kuusi peltipaikkua pääradalla:

- Riihimäeltä 224, 226, 228 ja 222 (juu, tuossa järjestyksessä)
- Kouvolasta 230 ja 232

Joten näyttää siltä, että aamulla tosiaan liikennöi seitsemän vaunustoa. Ehkä on katsottu, että huollot kyetään siitä huolimatta tekemään, vaikkapa korvaavan kaluston avustuksella.

[Juhani Pirttilahti]

Onkos ton tyhjävaunujunan kulkunumero / ajat tiedossa?   

Tyhjäjuna on 10611, joka sinne on mennyt nytkin tuohon seitsemän tienoilla lähtevään junaan.

[[Tunnus poistettu]]

Nyt Mikko tuossa listaa iltapäivän vuoroja, jotka eivät tietenkään asiaan liity mitenkään.

Liittyy se sen verran, että olen ajatellut rungoista syntyvän junapareja. Ehkä olin väärässä, ehkä en. Ehkä otin, ehkä en.

(EDIT: lisäys) Niin ja tosiaan - pointtinahan tässä ei niinkään ole Eil-, vaan nimenomaisesti Eilf-vaunujen riittävyys. Eli aivan maksimissaan 7 Eil-runkoa voidaan ajaa kerrallaan, oli sitten kyse aamu-, aamupäivä-, puolipäivä-, joulu- tai iltaruuhka-ajoista.

[Jimi Lappalainen]

Onkos ton tyhjävaunujunan kulkunumero / ajat tiedossa?   

Tyhjäjuna on 10611, joka sinne on mennyt nytkin tuohon seitsemän tienoilla lähtevään junaan.

Aha, okei. Kiitoksia 

[Hannu Siitari]

Samoihin aikoihin eli 30.10.2011 alkaen muuttuvat myös lentoliikenteen aikataulut Helsingistä Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään, kun lentoyhtiö vaihtuu Fincomm Airlines -> Flybe. Seinäjoelle lennetään enää kaksi kertaa päivässä, Poriin neljä ja Jyväskylään kolme kertaa, kun tarkastellaan ajanjaksoa maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin Seinäjoelle ei ole liikennettä ollenkaan, Jyväskylään la (0/1), su (2/1), Poriin la (0/1), su (3/2). (meno/paluu)

[Antti Kosonen]

Niin vielä se että mitä järkeä oli laittaa pendoliinot (S1 ja S8) pois kun eiks niitä ratoja luumäellä korjailtu just nopeiden junien takia enimmäkseen allegron mutta silti?

[Lari Nylund]

Niin vielä se että mitä järkeä oli laittaa pendoliinot (S1 ja S8) pois kun eiks niitä ratoja luumäellä korjailtu just nopeiden junien takia enimmäkseen allegron mutta silti?

Esimerkiksi sitä järkeä, että Pendolino S8 on ollut kapasiteettiongelmia useina matkapäivinä eli Sm3-junayksikössä ei istumapaikat riitä kyytiin pyrkiville asiakkaille. Toisaalta Helsinki-Joensuu linjalla on käytettävissä 200-220km/h nopeus noin 200 km matkalla, joten hyöty ei ole kovin suuri. Itseasiassa matka-aika 140-160 km/h käyttävällä InterCity ja 140-220 km/h Pendolinolla näyttää olevan joka tapauksessa sama.

[[Tunnus poistettu]]

Toisaalta Helsinki-Joensuu linjalla on käytettävissä 200-220km/h nopeus noin 200 km matkalla, joten hyöty ei ole kovin suuri. Itseasiassa matka-aika 140-160 km/h käyttävällä InterCity ja 140-220 km/h Pendolinolla näyttää olevan joka tapauksessa sama.

Eli toisin sanoen kun Suomeen on hankittu 220 km/h kulkevia Pendolinoja, eikä edes 482 kilometrin matkalla tämä tuo nopeushyötyä, vaikka melkein puolella osuudella koko matkasta voidaan ajaa Pendolinojen huippunopeutta, niin joku voisi tietysti tuumata, että mikä meni vikaan?

[Lari Nylund]

Toisaalta Helsinki-Joensuu linjalla on käytettävissä 200-220km/h nopeus noin 200 km matkalla, joten hyöty ei ole kovin suuri. Itseasiassa matka-aika 140-160 km/h käyttävällä InterCity ja 140-220 km/h Pendolinolla näyttää olevan joka tapauksessa sama.

Eli toisin sanoen kun Suomeen on hankittu 220 km/h kulkevia Pendolinoja, eikä edes 482 kilometrin matkalla tämä tuo nopeushyötyä, vaikka melkein puolella osuudella koko matkasta voidaan ajaa Pendolinojen huippunopeutta, niin joku voisi tietysti tuumata, että mikä meni vikaan?

Ensimmäisinä tulevat mieleen seuraavat "syyt":
Joutseno, Simpele, Kesälahti ja Kitee.

Seuraavana tulee mieleen:
Vastaantuleva liikenne yksiraiteisella rataosalla on parempi kohdata asemalla (Parikkala).

Kolmantena tulee mieleen:
Luumäki-Joensuu välillä sn 140 molemmilla junilla.

Eiköhän se ollut siinä...

[[Tunnus poistettu]]

Ensimmäisinä tulevat mieleen seuraavat "syyt":
Joutseno, Simpele, Kesälahti ja Kitee.

Seuraavana tulee mieleen:
Vastaantuleva liikenne yksiraiteisella rataosalla on parempi kohdata asemalla (Parikkala).

Kolmantena tulee mieleen:
Luumäki-Joensuu välillä sn 140 molemmilla junilla.

Eiköhän se ollut siinä...

Itse näkisin tämän hieman suurempana kokonaisuutena ja hieman suurempana ongelmana kuin neljän pysähdyspaikan tai yksiraiteisuuden syynä. Tällaisista ei nimittäin puhuttu mitään, kun Pendolinoja hankittiin ja sittemmin brändättiin.

Ja mitä tuohon sn:ään tulee, Pendolinojen valttihan on perinteistä kalustoa korkeampi nopeus mutkaisilla radoilla. Ja oliko se myös niin, että juuri tämän kallistusominaisuuden vuoksi Pendolinot hankittiin ja että nimenomaan tämä oli se perimmäinen hankinta-argumentti? Pätkii tuo muisti näin 34-vuotiaana sen verran, että varmaksi näitä spekulaatioita en uskalla väittää...

Joka tapauksessa tuntuu hullunkuriselta, että junan jonka sn osalla matkaa on 220, verrattuna junaan, jonka sn on osalla matkaa 160, ajoaika on silti minuutilleen sama 482 kilometrin matkalla. Toisaalta, tätä erinomaista ajatusta -jossa Pendolinon ajoaika on sama kuin perinteisen kaluston ajoaika- on hyödynnetty loistavin lopputuloksin Rantaradalla jo pidemmän aikaa.

[Juhani Pirttilahti]

Ensimmäisinä tulevat mieleen seuraavat "syyt":
Joutseno, Simpele, Kesälahti ja Kitee.

Seuraavana tulee mieleen:
Vastaantuleva liikenne yksiraiteisella rataosalla on parempi kohdata asemalla (Parikkala).

Kolmantena tulee mieleen:
Luumäki-Joensuu välillä sn 140 molemmilla junilla.

Eiköhän se ollut siinä...

Itse näkisin tämän hieman suurempana kokonaisuutena ja hieman suurempana ongelmana kuin neljän pysähdyspaikan tai yksiraiteisuuden syynä. Tällaisista ei nimittäin puhuttu mitään, kun Pendolinoja hankittiin ja sittemmin brändättiin.

Ja mitä tuohon sn:ään tulee, Pendolinojen valttihan on perinteistä kalustoa korkeampi nopeus mutkaisilla radoilla. Ja oliko se myös niin, että juuri tämän kallistusominaisuuden vuoksi Pendolinot hankittiin ja että nimenomaan tämä oli se perimmäinen hankinta-argumentti? Pätkii tuo muisti näin 34-vuotiaana sen verran, että varmaksi näitä spekulaatioita en uskalla väittää...

Joka tapauksessa tuntuu hullunkuriselta, että junan jonka sn osalla matkaa on 220, verrattuna junaan, jonka sn on osalla matkaa 160, ajoaika on silti minuutilleen sama 482 kilometrin matkalla. Toisaalta, tätä erinomaista ajatusta -jossa Pendolinon ajoaika on sama kuin perinteisen kaluston ajoaika- on hyödynnetty loistavin lopputuloksin Rantaradalla jo pidemmän aikaa.

Liikennejärjestelmä toimii parhaiten, kun kalusto on vakioitua ja aikataulurakenne symmetrinen. Täsmällisyys (lupausten täyttäminen) on asiakkaan kannalta tärkeämpi pointti, kuin mahdollinen kymmenen minuutin nopeushyöty lyhyellä matkalla.

Ehkä kuitenkin koko Pendolinohankinta on ollut hieman epärealistinen tähän maahan. Liikennöitsijä ei kuitenkaan voi pitää nopeustavoitteita korkeammalla, kuin mitä radanpitäjän realistiset mahdollisuudet ovat...

Suomeksi: myöntäkää jo VR, että Pendolino oli semmoinen pienoinen erehdys ja että ei, ne junat ei ole kovin soveltuvia täsmälliseen liikenteeseen.

[Markku Blomgren]

S8:in aikataulussa oli muutenkin aika hurjasti löysää, esim. jos juna tuli ajoissa Lappeenrantaan, tuli 7-8min seisomista...

Olikohan niin, että loppujen lopuksi oli vain rantaradalla ne muutamat paikat jossa pendolla sai päästellä sen 200 JOS kallistus toimi, ja sittenkään sitä ei taidettu juurikaan käyttää vai?

[[Tunnus poistettu]]

Olikohan niin, että loppujen lopuksi oli vain rantaradalla ne muutamat paikat jossa pendolla sai päästellä sen 200 JOS kallistus toimi, ja sittenkään sitä ei taidettu juurikaan käyttää vai?

Kyllä se oli ja on just näin. Toki muilla rataosilla on saatu aikasäästöä kaarteissa, kun koppa on kallistunut ja kaarteeseen on voitu ajaa perinteisen kaluston sn 100 sijaan esim. 130 km/h.

Tähän voisi leikkisästi todeta, että kyllä Pendolinoissa on paljon hyvääkin.

Onkos muuten porukalla näkemystä Rantaradan kunnossapitotasosta jatkossa? Pidetään rataosan sn edelleen 200:ssa, vai lasketaanko se 160 km/h:iin? Aikataulujen mukaanhan tarvetta 200 km/h:lle ei enää ole, tai itse asiassa ei ole ollut enää hetkeen.

[Lari Nylund]

S8:in aikataulussa oli muutenkin aika hurjasti löysää, esim. jos juna tuli ajoissa Lappeenrantaan, tuli 7-8min seisomista...

Olikohan niin, että loppujen lopuksi oli vain rantaradalla ne muutamat paikat jossa pendolla sai päästellä sen 200 JOS kallistus toimi, ja sittenkään sitä ei taidettu juurikaan käyttää vai?

Markku: Sitä kutsutaan pelivaraksi, jota esimerkiksi Lappeenrannassa tarvitaan edelleen. Mikä ihme siinä kaupungissa on, että asiakkaat odottavat perinteisesti yhdessä kasassa aseman rappusten kohdalla ja lähtevät vasta junan saapuessa kävelemään kohti omia vaunujaan... Lähtö viivästyy ja ensimmäisenä lähdön jälkeen juuri viimeisenä kyytiin noussut asiakas antaa palautteen, että taas lähdettiin myöhässä... "No shit, Sherlock"  

Tästä vastakohtana voidaan pitää Helsingistä iltapäivällä lähtevän Eil-taajamajunan lastausta. Katselimme tässä eräänä päivänä, kun runko saapui Ilmalan ratapihalta vasta hetki ennen lähtöaikaa lähtöraiteelle. Asiakkaat olivat jakautuneet tasaisesti koko junan mitalle jo valmiiksi ja nousivat kyytiin. Noin 800 henkilöä katsosi Helsingin asemalaiturilta alle minuutissa ja juna lähti taipaleelle... Ihailtavaa tehokkuutta.

[Juha Kutvonen]

Näyttäisi siltä, että 31.10. alkaen klo 6:54 lähtevä Y-juna on junanumeroltaan 238. Kun on tiedossa, millaisia junia tuon tyyppiset numerot normaalisti ovat, niin voidaan vetää kohtalaisella varmuudella jonkinlainen johtopäätös...

Tarkkaavainen Topi oli tehnyt aivan oikean havainnon. Y8442 on muuttunut viime metreillä taajamajunaksi 238 Karjaalta Helsinkiin. Vaunustona junassa on Eil+Eil+Eilf+Eil+Eil ja junan sn140.

Onpa pitkä. Mahtuukohan Inkoon ja Siuntion laitureihin? Edellisen kerran Karjaan Eil-junat olivat vaununmitan lyhyempiä.

[Juhani Pirttilahti]

Markku: Sitä kutsutaan pelivaraksi, jota esimerkiksi Lappeenrannassa tarvitaan edelleen. Mikä ihme siinä kaupungissa on, että asiakkaat odottavat perinteisesti yhdessä kasassa aseman rappusten kohdalla ja lähtevät vasta junan saapuessa kävelemään kohti omia vaunujaan... Lähtö viivästyy ja ensimmäisenä lähdön jälkeen juuri viimeisenä kyytiin noussut asiakas antaa palautteen, että taas lähdettiin myöhässä... "No shit, Sherlock"  

Tästä vastakohtana voidaan pitää Helsingistä iltapäivällä lähtevän Eil-taajamajunan lastausta. Katselimme tässä eräänä päivänä, kun runko saapui Ilmalan ratapihalta vasta hetki ennen lähtöaikaa lähtöraiteelle. Asiakkaat olivat jakautuneet tasaisesti koko junan mitalle jo valmiiksi ja nousivat kyytiin. Noin 800 henkilöä katsosi Helsingin asemalaiturilta alle minuutissa ja juna lähti taipaleelle... Ihailtavaa tehokkuutta.

800 ihmistä jakautuu väkisinkin luonnostaan pidemmälle matkalle, kuin 20 ihmistä.