Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Kaupunkikaasu  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« : Elokuu 22, 2011, 15:42:53 »

Tuli tuossa mieleen aggregaativaunun kuvan kautta sellainen kysymys että onko Helsingissä vielä kaupunkikaasua jakelussa, ja jos ei,  niin milloin on lopetettu. 1965-7 olin kesätöissa stadissa ja kaikissa alivuokralaiskämpissä oli tuo kaasuliesi jota  pelkäsin ja kammoksuin. Toki olin  tottunut puuhellaan, ja meillä oli jonkin Nymannin ihmeeksi myös  sähköhella ja ja jääkaappi. Siis täällä landella!
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 792


« Vastaus #1 : Elokuu 22, 2011, 15:49:01 »

Pitäisi muistaa, mutta.... Yritetään nyt kuitenkin. 1990-luvulle tultaessa kaasunjakelu siirtyi kaupungilta Helsinkikaasu Oy:lle joka on myöhemmin jakautunut kolmeksi eri yritykseksi. jaettava kaasu ei enää siinä vaiheessa ollut kaasulaitoksen omaa valmistamaa kivihiilestä saatavaa kaupunkikaasua, vaan pohjautui nestekaasuun. 1990-luvulla siirryttiin tästäkin pois ja tilalle tuli maakaasu.
tallennettu
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #2 : Elokuu 22, 2011, 16:20:24 »

Kiitos Teppo vastauksesta. Ns. kaupunkikaasu oli tosiaan  hiilestä kaasuttamalla tehtyä, mutta myöhemmin oli jakelussa myös muuta helpommin saatavaa. Kiinnostaisi vielä tietää, onko kaasuputkia ja liesiä vielä käytössä.
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 246


« Vastaus #3 : Elokuu 22, 2011, 16:55:13 »

Tässä Markku vähän lisätietoa, olen kommentoinut tätä samaa asiaa kuvan  http://vaunut.org/kuva/63686 yhteydessä, 70 luvulla kun tein sähköhommia keskustan alueella, niin kaasuhellat poistettiin lähes 100 %:ti remontin yhteydessä, ainoa syy miksi niitä jäi käyttöön oli se että talon nousujohdot/sähköliittymä ei sallinut sähköliesien asentamista (kovasti lisääntyneet pesukoneet rasittivat verkkoa jo muutenkin). Nythän kaasu on taas kovassa huudossa, kuitenkin erilaisina kombiversioina, liedessä sähkö ja kaasulevyjä sähköuuni, kaasupariloita  ym. ym. Lisää näet kaasuvalon nettisivuilta http://www.kaasuvalo.fi/ . Tässä lisäksi mielenkiintoinen linkki Suvilahden historia sivuille.  http://www.suvilahti.fi/about/rakennushistoria/ 
tallennettu

Skiffari 40
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #4 : Elokuu 23, 2011, 12:31:28 »

Tosiaankin. Nythän on paikoin jo tarjolla maakaasua kotitalouksillekin. Ajattelin vain noita Helsingin vanhoja kaupunkikaasuputkia. Onko muissa kaupungeissa ollut vastaavia järjestelmiä?  Pullotettua nestekaasuahan on paljon käytetty sähköistämättömissä talouksissa ja grillausvillityksen myötä yhä enemmän pihoilla.
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 505


« Vastaus #5 : Elokuu 23, 2011, 21:37:40 »

Onko muissa kaupungeissa ollut vastaavia järjestelmiä?

Turun Kaasulaitos 1862-1973. Kaasukellokin on "museoituna" lähellä Korppolaismäen Raitiotietä.

Keräilen myös kaikenlaisia poletteja, muitakin kuin liikennepoletteja, ja on noita Turun ja Helsingin kaasupoletteja tallessa.

Sähköäkin on Suomessa myyty kotitalouksille poleteilla, eli reaaliaikaisen käytön mukaisesti ilman laskustusta. Itselläni on sellaisia Helsingistä ja Rovaniemeltä.
tallennettu
Antti Vanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 7


« Vastaus #6 : Elokuu 24, 2011, 01:23:11 »

Kiinnostaisi vielä tietää, onko kaasuputkia ja liesiä vielä käytössä.

Täältä

http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/gasum/2010/3

löytyy lisätietoa (s.18-19). Eli kaasun myyjän (Gasum Energiapalvelut) oman kertoman mukaan Helsingissä oli vuonna 2010 maakaasun käyttäjäasiakkaina noin 31000 kotitaloutta ja 300 ravintolaa.
tallennettu
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #7 : Elokuu 29, 2011, 11:42:08 »

Onkohan nykyistä maakaasua varten vedetty täysin uusi putkitus vai onko käytössä vanhaa "kaupunkikaasun aikaista" ?
tallennettu
Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 388


« Vastaus #8 : Elokuu 29, 2011, 17:34:57 »

Maakaasua varten jouduttiin putkistoa uusimaan niin katujen alla kuin kiinteistöissäkin. Tässä vaiheessa moni kerrostalo siirtyi täysin sähköön ja niinpä Helsingissä yksityisiä kaasuasiakkaita on paljon vähemmän kuin esimerkiksi 1960-luvulla, kun rautatieaseman kioskien edessä oli jatkuvasti jonossa kaasupolettien ostajia. Maakaasun aikana kaasupoletit eli rahakkeet eivät enää ole olleet käytössä.
tallennettu
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #9 : Elokuu 29, 2011, 18:59:53 »

Kaipaisin muuten todella tuota polettisysteemiä muutamaan paikkaan, kuten televisiolupaan ja auton käyttömaksuun!
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1309


« Vastaus #10 : Elokuu 29, 2011, 19:01:11 »

Kaipaisin muuten todella tuota polettisysteemiä muutamaan paikkaan, kuten televisiolupaan ja auton käyttömaksuun!
Kannatetaan!
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 602


« Vastaus #11 : Syyskuu 13, 2011, 11:21:43 »

Tosiaankin. Nythän on paikoin jo tarjolla maakaasua kotitalouksillekin. Ajattelin vain noita Helsingin vanhoja kaupunkikaasuputkia. Onko muissa kaupungeissa ollut vastaavia järjestelmiä? 

Kaupunkikaasun kohdalla tarjonta taisi tosiaankin rajoittua Helsinkiin, Turkuun ja ilmeisesti myös Viipuriin.

Maakaasua on tarjolla kaikissa niissä pitäjissä, joissa maakaasuverkosto on lähettyvillä. Itsekin olen asunut Lappeenrannassa rivitalossa, jossa lämmitys hoidettiin kiinteistökohtaisen maakaasuliittymän avulla. Muistan jo 80-luvulla Imatran asuntomessuilla olleen kiinteistökohtaisia kaasuliittymiä.
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 505


« Vastaus #12 : Syyskuu 13, 2011, 20:22:42 »

Kaupunkikaasun kohdalla tarjonta taisi tosiaankin rajoittua Helsinkiin, Turkuun ja ilmeisesti myös Viipuriin.

12.3.1860 tehdyllä sopimuksella myönsi Viipurin kaupunki Bandholz & Co -toiminimelle oikeuden kaasulaitoksen rakentamiseen paikkakunnalle sekä kaasun jakamiseen kaupungin alueella 99 vuoden ajaksi siitä päivästä lähtien, jolloin ensimmäinen kaasulyhty yhtiön toimesta sytytettäisiin.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 602


« Vastaus #13 : Syyskuu 13, 2011, 21:31:49 »

12.3.1860 tehdyllä sopimuksella myönsi Viipurin kaupunki Bandholz & Co -toiminimelle oikeuden kaasulaitoksen rakentamiseen paikkakunnalle sekä kaasun jakamiseen kaupungin alueella 99 vuoden ajaksi siitä päivästä lähtien, jolloin ensimmäinen kaasulyhty yhtiön toimesta sytytettäisiin.

Taisi jäädä tuokin 99 vuoden sopimusaika vajaaksi reaalipoliittisista syistä.

Turun kaasukello on saatettu arvoiseensa kuntoon, vaikkakin sitä ympäröivät kerrostalomassat ovat karmea esimerkki 90-luvun tehokaavoituksesta. http://www.turkuenergia.fi/index.php?page=b805ddd0f894f1327c8e74b46f01d53

Hienoa nostalgiaa, vaikkei raitiovaunuja näykään: http://www.martinranta.info/kaasutehdas.htm
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 122


« Vastaus #14 : Syyskuu 14, 2011, 16:27:46 »

Tuossa Martinranta infossa on jonkinlainen sekaannus. Alkujaan kun käytettiin hiiltä kaasun tekemiseen,
hiiliuunista tuleva kuuma koksi vietiin jäähdytettäväksi, jolloin jäähdytysvesi höyrystyi ja tämä höyrypilvi
näkyi kauas. Oheinen puurakennus voisi olla tuo jäähdytystorni, sillä itse koksausuunin päällä tuollainen rakennelma ei kauan pysyisi palamatta. Koksausuuni oli jaettu tiiliseinillä tiloihin, joissa hiili kuumennettiin.
Tila saattoi olla vain 30 cm leveä, tila täytettiin päältä ja tyhjennettiin sivusta vaunuun, jolla hiilet vietiin jäähdytykseen. (Koksaamoja on edelleen joko erikseen tai terästehtaiden yhteydess) Kuvassa näkyy pallosäiliö, jossa on butaania. Kun butaania käytettiin kaupunkikaasun tekemiseen ei prosessi ollut samalla tavoin komean näköinen ja itse asiassa hurja kuin hiilen kanssa puuhailu.
Turusta Helsinkiin: Helsingin Kaupungin Kaasulaitos käytti butaani n. 20 000 tonnia vuodessa.
Sörkässä oli kaksi isoa pallosäiliötä ja tuollainen paikka kaupungin keskustassa oli hyvin paloarka. Kaasulaitoksen valvomossa oli punainen puhelin suoraan palolaitokselle, joka hälytettäessä oli noin 3ssa minuutissa tyhjentänyt Kallion paloaseman autoista Kaasulaitoksen pihalle. Kun Helsingin Energia halusi eroon kaasun tekemisestä ja jakelusta Neste Oy määräsi tytäryhtiön Tehokaasu Oy:n ostamaan kaasulaitoksen. Näin tehtiinkin ja noin vuoden sisään kaasulaitostoiminta eriytettiin omaksi yhtiökseen Helsinki Kaasuksi. Neste omisti maakaasua tuovan yksikön, joten kaupunkikaasun käyttöä alettiin muutettiin maakaasuksi. Tällöin myös Helsinkikaasu tuli Gasum Oy:n (maakaasuliiketoiminta) osaksi. Nesteen ja Imatran voiman fuusioituminen Fortumiksi ja myöhemmin jakautuminen Fortum Oy:ksi ja Neste Oil Oy:ksi sekä EU:n säädökset, irroittivat Gasum Oy:n omaksi yhtiökseen josta osuuden omistaa Fortum Oy. Gasum jakautui tytäryhtiöihin kuten kaasun tuonti ja siirto, kaasun jakelu ja myynti, huolto- ja asennus, laitemyynti. (millä nimellä ne nykyisin operoivatkaan) Yllä on mainittu että monet talot muutettiin sähköhelloille. Näin oliksin aluksi kun helloja vaihdettiin maakaasulle. Toisaalta taasen ravintoloissa sähköhellat kannettiin pihalle ja tilalle otettiin kaasuhellat. Tässä tuollainen yleinen katsaus.
tallennettu
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 865


« Vastaus #15 : Syyskuu 14, 2011, 16:52:20 »

Mukava kun saadaan välillä tällä sivuraiteellakin hyviä ja opettavia keskusteluja. Minä se taisin olla, joka aluksi söhäisi muurahaipesää tämän aiheen osalta. Tosiaankin meikäläiselle silloin noin 50 vuotta sitten kaupunkikaasu oli jotenkin pelottava juttu. Ja sattuihan noita kaasukuolemiakin ja tulipaloja sen takia. Nykyistä maakaasun käyttöä olen aina ajatellut enemmänkin lämmityksen kannalta vaikka olenkin tiennyt erityisesti ravintolakeittiöissä kaasua suositun. Ilmeisesti se on kotikeittiöissäkin saanut käyttöä siellä missä on ollut saatavissa. Pullokaasu pihagrilleissä on tietenkin tuttua. Nykyinen maakaasuverkko rajoittuu maanlaajuisesti katsoen varsin suppealle alueelle, ja kun toimittajia ei ole useita, ei välttämättä ole luottamusta siihen, että sitä kaasua aina tulee kun tarvitaa.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 602


« Vastaus #16 : Syyskuu 15, 2011, 07:41:55 »

Tosiaankin meikäläiselle silloin noin 50 vuotta sitten kaupunkikaasu oli jotenkin pelottava juttu. Ja sattuihan noita kaasukuolemiakin ja tulipaloja sen takia.

Maakaasu eli metaani on varsin turvallista. Ensinnäkin sen tiheys on heliumin luokkaa eli mahdollisen kaasuvuodon sattuessa metaani katoaa taivaan tuuliin päinvastoin kuin ilmaa raskaampi nestekaasu. Siitä alkuperäisestä kaupunkikaasusta en tiedä.

Toiseksi metaanin ja ilman seos on syttymäkelpoinen melko kapealla seossuhteella eli räjähdyksen syntyminen on sekin melko epätodennäköistä, vaikka kaasua olisikin vuotanut sisätiloihin. Toki riittävä määrä metaania syrjäyttää hengitysilmaa, joten ohrasesti siinäkin voi käydä.

Nykyinen maakaasuverkko rajoittuu maanlaajuisesti katsoen varsin suppealle alueelle, ja kun toimittajia ei ole useita, ei välttämättä ole luottamusta siihen, että sitä kaasua aina tulee kun tarvitaa.

Maanlaajuisesti kaasuverkko on toki suppea, mutta merkittävä osa suomalaisista kuitenkin asuu sen alueella.

Maakaasun toimitusvarmuus on ollut erinomaisen hyvä, vaikka mukaan mahtuu mm. Neuvostoliiton romahtaminen vallankaappauksineen. Ilmeisesti venäläiset arvostavat kaasulaskunsa ajoissa maksavia asiakkaita, päinvastoin kuin jotain muita naapureitaan, joille kaasun toimituksia on katkottu viime vuosinakin. Varsinkin nyt Itämeren kaasuputken valmistuessa saattaa tulla jossain Ukrainassakin vilakka, jos kaasuhanat käännetään talvella kiinni.
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 122


« Vastaus #17 : Syyskuu 15, 2011, 09:28:45 »

Nykyisin helloissa on liekinvarmistimet, eli jos liekki sammuu loppuu kaasuntulo. Liekinvarmistinta ei ollut vanhoissa kaupunkikaasun aikaisissa helloissa. Tämän takia kaupunkikaasun loppuaikoina oli useita yrityksiä tehdä itsemurha päästämällä kaasua huoneistoon ja sytyttämällä se. Melkeinpä useimmiten kävi, että yrittäjä oli tukka käkkärällä huoneessa ja ikkunat pihalla. Eräs mummeli oli kuollut perunoita keittäessään ja kaasun sytytti jääkaapin kontaktori. Toisessa tapauksessa uuni räjähti - paikalle palokunta, poliisi, ambulanssi ja kaasulaitos. Ihmeteltiin miten leivinuuni nyt noin poksahtaa kunnes isäntä kertoi piilottaneensa uuniin lonkeropullonsa, emäntä tuli kotiin heitti tarjouskanan uuniin ja pullot poksahtivat uunissa rikkoen mm. uuninluukun lasin. Kaasuista puhuttaessa on hyvä muistaa, että nestekaasu on ilmaa raskaanpaa. Vuotava nestekaasu valuu viemäreihin, kellareihin ym maanpinnan alaisiin tiloihin. Kaasun pois saaminen on hankalaa. Mikäli jouduttu tilanteeseen pyytäkää pelastuslaitos nuuskimaan kaasun pitoisuus, ettei olla syttymisalueella. Eräässä tehtaassa valui 33 kg pullon sisältö viemäriin, kesti kaksi vuorokautta huuhdella viemäri turvalliseksi.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 21, 2011, 17:55:33 kirjoittanut Ilkka Hovi » tallennettu
Ilari Uotila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 24


« Vastaus #18 : Lokakuu 19, 2011, 15:33:18 »

Noista Helsingin kaasusäilöistä, oliko niitä muita kuin ne kaksi säilynyttä Suvilahden voimala-alueella ja Kampissa yksi joskus 60-luvulla pois purettu?
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 505


« Vastaus #19 : Lokakuu 19, 2011, 21:07:47 »

Postitalon paikkeilla on ollut Helsingin Kaasuvalaistus-Osakeyhtiön kaasulaitos vuodesta 1860 ja jopa katu nimeltään Kaasutehtaankatu. Nyttemmin sen niminen katu on Suvilahdessa. Ensimmäinen Kaasutehtaankatu oli Vilhonkadun nykyiselle Mannerheimintielle saakka ulottuneen osuuden nimi sen jälkeen, kun rautatie oli valmistunut ja katkaissut alkuperäisen kadun yhteneväisyyden.

Vanhassa kaasutehtaassa on tietenkin pitänyt olla kaasusäiliö, mutta ei vissiinkään koskaan sellaista ulospäin näyttävää pyöreää rakennusta kuin oli Kampissa ja on Suvilahdessa. Suvilahdessa on ollut enemmänkin noita pyöreitä kaasukelloja kuin ne nykyiset museorakenteet.
tallennettu
Mikko Heino
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 27


« Vastaus #20 : Elokuu 25, 2014, 15:51:57 »

Kaveri juuri kertoi kaupunkikaasun sytyttimestä, joka oli jonkinlainen kiekura ilman kipinäkiveä tai pietsoa ja joka vaan alkoi kaasuvirrassa hehkua. Osaako joku kertoa millainen se oli, mitä materiaalia se oli ja mikä oli toimintaperiaate?
Ja joku varmaan osaa sanoa mitä kaupunkikaasu oli kemiallisesti?
Ja vielä yksi kysymys; toimiiko tuollainen sytytin millaisten kaasujen kanssa?
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 411


« Vastaus #21 : Elokuu 25, 2014, 19:58:38 »

http://en.wikipedia.org/wiki/Producer_gas ja http://en.wikipedia.org/wiki/Town_gas

Jos sitä tehdään kivihiilestä, niin:

50% vetyä,
35% metaania
10% hiilimonoksidia
5% etyleeniä
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 246


« Vastaus #22 : Syyskuu 07, 2014, 14:44:27 »

Vuosien mittaan tapahtunut muutamia kuolemantapauksia/loukkaantumisia ”kaasutaloissa” , joku on onnistunut saamaan itsensä sillä hengiltä hengityksen kautta, se ei ole aivan helppoa, mm. ilmanvaidon takia. Sitten on yksi tapaus 70/80 luvun taitteesta, jossa kaasua vuosi asuntoon (talo sijaitsee Johanneksen kirkolta korttelin päässä Tarkk’ampujankadulla, kirjoitetaan näin Googlemaps:sin mukaan?) lopputulos oli että kaasu räjähti jostain syystä ja asunnon betoninen välipohja ”tippui” alakerran huoneistoon. En muista oliko kaasu laskettu asuntoon tahallaan vai oliko kyse vahingosta, seuraus oli kuitenkin se että alakerran asukas kuoli, en muista mitä tapahtui yläkerran asukkaalle (oliko edes kotona?).

Tein -70 luvulla sähkötöitä ko. alueella, silloin kaasu oli aivan ”out”, niitä poistettiin minkä taloyhtiön nousujohdot sallivat, ja tilalle asennettiin sähköliesi. Usein kävi niin, että asukas sanoi vievänsä kaasuhellan mökille, kerran eräs asukas kertoi minulle, että hän oli kytkenyt lieden kaasupulloon, ja kun liettä alettiin testata, niin siitä ”lensi” metrin kokoiset lieskat. Kysymyshän on siitä, että kaupunkikaasun paine on lähes olematon, kun taas nestekaasupullossa on kova paine, niissä kaasu on ”pakattu” nesteeksi. Sen jälkeen tiesin varoittaa ihmisiä tästä asiasta. Asiantila on helppo korjata, liesi alan liikkeeseen (esim. kaasuvalo) ja siellä suuttimien vaihto pienempiin, niin jo homma pelittää. Olen itsekin yhden tällaisen muutostyön teetättänyt.


 
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 09, 2014, 16:59:26 kirjoittanut Jouni Halinen » tallennettu

Skiffari 40
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Kaupunkikaasu  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2013 Resiina