Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Vuosi 2012 on rautateiden juhlavuosi  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry alas Tulostusversio
Tuomas Myllylä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 130


« Vastaus #25 : Tammikuu 11, 2012, 13:22:46 »

Myöskin sivulta "Valkokankaiden klassikot" (http://www.vr150.fi/#Valkokankaiden+klassikot/24393278) löytyy outo juttu kohdasta Rautainen mysteeri. Jutussa puhutaan suomalaisesta v. 1973 tv-elokuvasta, mutta Youtube-linkistä aukeaakin ruotsalainen tv-sarja Järkyttynyt Aihe taitaa kyllä olla sama.
tallennettu
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1338


« Vastaus #26 : Tammikuu 11, 2012, 16:29:36 »

Tulipa tuossa eteen tällainen sivu:
http://www.vr150.fi/

Sivustolla on paljon tekstiä, mutta vähän asiaa ja väärää tietoa vilahtelee siellä täällä. Esimerkkinä juttu otsikolla "Sähköjuna, 1980-luvun uutuus"

Jos luet tarkemmin, niin kyseisessä kohdassa taidetaan puhua Kouvolan ja Kotkan välistä... Sähköjuna saattoi olla silloin uutuus tuolla rataosalla, vaikka se oli sitä pääkaupunkiseudulla jo 1960-luvun lopulla...
tallennettu

Lari Nylund - Lentävä rautatieläinen
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 504


« Vastaus #27 : Tammikuu 11, 2012, 19:40:30 »

"Sähköveturit menivät kuljetuissa kilometreissä dieselveturien ohi vasta 1980-luvulla [tämä pitää paikkansa - mutta sitten]. Suomenlahden toisella puolella Ruotsissa raiteiden sähköistäminen alkoi kaksikymmentä vuotta aikaisemmin." - siis mitä Huh
Suomenlahden toisella puolella Virossa lähti ensimmäinen sähköjuna reitilleen Tallinna-Nõmme-Pääsküla 20.9.1924 klo 11.15. Sähköistys oli 1200 V-, Siemens-Schuckert ja A.S.E.A.
tallennettu
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 474


« Vastaus #28 : Tammikuu 11, 2012, 19:58:38 »

Vilkaisin ensi kertaa ko. juhlasivustoa, ja olipahan vastenmielinen näky. Sälää ja silppua sinne ja tänne. Suljin äkkiä enkä toivottavasti enää avaa. Sääli...

Mitä tulee Suomenlahden toisella puolella sijaitsevaan Ruotsiin, pitäähän se tavallaan paikkansa. Ajallisesti tosin on mentävä lähes 300 vuotta taaksepäin ja silloin sitä samaa Ruotsin valtakuntaa oli Suomenlahden tälläkin puolella...
tallennettu

"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 560


« Vastaus #29 : Tammikuu 11, 2012, 20:41:48 »

Vilkaisin ensi kertaa ko. juhlasivustoa, ja olipahan vastenmielinen näky. Sälää ja silppua sinne ja tänne. Suljin äkkiä enkä toivottavasti enää avaa. Sääli...


Täytyy yhtyä tuohon. Todella sekavan oloinen sivusto.
tallennettu

Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 908


« Vastaus #30 : Tammikuu 11, 2012, 22:52:26 »

Vilkaisin ensi kertaa ko. juhlasivustoa, ja olipahan vastenmielinen näky. Sälää ja silppua sinne ja tänne. Suljin äkkiä enkä toivottavasti enää avaa. Sääli...


Täytyy yhtyä tuohon. Todella sekavan oloinen sivusto.
Vihreys-intoilukin on mennyt vähän liian pitkälle. Se yksikin kaavio oli vaikeasti luettava, koska kaikki alueet oli sitä vihreää. Sävyero on liian pieni.

Sekavat nuo sivut on ja vaikeasti seurattavat, jos jotain uutta tulee. Selkeyden vuoksi eri aihealueista kertovat sivut kuuluisi rakentaa eri sivuiksi, eikä tällätä kaikkia etusivulle.

Sinänsä ulkoasu on kelvollinen, melko siistikin ja ylhäällä oleva aihehaku on hyvä, sillä se parantaa vähän tuon sivuston seurattavuutta.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1978


« Vastaus #31 : Tammikuu 11, 2012, 23:14:55 »

Hauska tuo juhlavuosisivulta löytyvä kohta, jossa kerrotaan: "50 vuotta sitten oli vastaavat bileet. Ne osasimme vielä tehdä tyylillä!"
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 588


« Vastaus #32 : Tammikuu 12, 2012, 00:15:48 »

En ole perehtynyt sivustoihin, mutta melko masentavia kommentteja tulee ilmi: Ken lienee nukahtanut maantiedon tunnilla (?) ja nyt tuo ilmi oman korkean tietämyksensä Suomen lahden sijainnista - on tekstin tarkastajallakin tainnut olla ongelmia hereillä pysymisensä ja alkeellisen kartan lukutaitonsa kanssa (vai tarkistetaanko julkaistavaa tekstiä lainkaan?, toinen vaihto-ehto lienee sysätä moiset mokat koululaitoksen harteille). Myöskään tarkistamattomien tietojen julkaiseminen ei liene soveliasta näinkin tärkeillä juhlasivustoilla (= naapurimaiden sähköistäminen)... mitälie vielä asiantuntijat löytävätkään - siinä ja siinä, ettei progandassa löydä Pohjois-Koreaa. Tuskin kannattaa haaskata aikaansa näiden "juhlasivujen" selaamiselle, jos alkeellisetkin tiedon jyväset ovat mainittua luokkaa.
tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #33 : Tammikuu 12, 2012, 09:13:50 »

Tekstin tarkistusta: Suomenlahti, vaihtoehto. Hymyilee
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 987


« Vastaus #34 : Tammikuu 12, 2012, 10:44:00 »

Jorman kanssa samaa mieltä. En voi sanoa käsittäväni. Suomenlahden toisella puolella on Viro, ja tämä opetettiin meille kyllä jo peruskoulussa. Missähän tämän sivuston tekijät ovat koulunsa käyneet?

Pohjanlahden toisella puolella Ruotsissa puolestaan sähköistystä kokeiltiin noin vuonna 1906 ja Kiirunan radan sähköistys aloitettiin noin vuonna 1911 ja oli käytössä noin vuonna 1915.

Sitten pisti silmään historiamosaiikkipuolelta kohta: "1900-luvun alussa Suomessa ratoja rakennettiin kiivaasti, ja louhittavia kallioita riitti. Silloiset ammattinimekkeet ovat automatiikkaan nojaavalle modernille työläiselle täyttä hepreaa. Millaista työtä teki esimerkiksi jarrupoika? " ja kuvituksena on kuva erittäin sekaisesta ratapihasta, joka voisi olla esim. pommituksen jäljiltä, kun talot näyttävät kärsineen ja vaunut ovat kallellaan. Mistä lie, mutta ei ainakaan liity mitenkään ratojen rakentamiseen.

Mikähän näissä on, että oikoluku ja tarkistaminen ovat olevinaan turhia, ja julkaistaan ihan mitä sattuu?

tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 987


« Vastaus #35 : Tammikuu 12, 2012, 10:55:13 »

Tässä http://www.vr150.fi/#Yl%C3%A4femma+veturinkuljettajalle/24216466 on kyseessä eräänlainen kuvamanipulaatio. Alkuperäisestä kuvasta, joka on Valtionrautatiet 1862-1962 kirjan sivulla 116, on tässä julisteversiossa leikattu muutama millimetri kuvan vasemmasta reunasta pois, ja samalla ovat lätän toisessa päässä olevat etupään merkit kadonneet näkymättömiin. Ne, yhdessä sisään taitetun peilin kanssa, antavat aiheen olettaa, että tämä matkustajia ystävällisesti kättelevä kravattikaulainen virkailija on konduktööri eikä suinkaan veturinkuljettaja.

tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 393


« Vastaus #36 : Tammikuu 12, 2012, 12:52:36 »

Tulipa tuossa eteen tällainen sivu:
http://www.vr150.fi/

Sivustolla on paljon tekstiä, mutta vähän asiaa ja väärää tietoa vilahtelee siellä täällä. Esimerkkinä juttu otsikolla "Sähköjuna, 1980-luvun uutuus"

Jos luet tarkemmin, niin kyseisessä kohdassa taidetaan puhua Kouvolan ja Kotkan välistä... Sähköjuna saattoi olla silloin uutuus tuolla rataosalla, vaikka se oli sitä pääkaupunkiseudulla jo 1960-luvun lopulla...

Toki, pointtini olikin jutusta lainaamani "fakta" - vaikka kyllä otsikkokin antaa väärän käsityksen asjaa tuntemattomalle.
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 393


« Vastaus #37 : Tammikuu 12, 2012, 13:14:18 »

Aivan käsittämätöntä huttua on myös teksti otsikolla "Uuden vuosisadan kynnyksellä – radat löytävät muotonsa", jossa väitetään mm. ettei Vaasa - Pietari -rataa koskaan rakennettu tai etteivät Suomen ja Ruotsin rataverkot ole yhteydessä toisiinsa.

Taitaa olla parempi pysyä poissa koko sivustolta...
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 326


« Vastaus #38 : Tammikuu 12, 2012, 17:02:43 »

Lainaus VR:n uusimmasta Matkaan lehdestä:

AINUTLAATUISET PUUVAUNUT PELASTETTIIN

Tammikuussa valmistuu perinnejuna Valtterin kunnostus. Juna koostuu neljästä puurakenteisesta vaunusta ja Dr13 dieselveturista.    "Ilman tätä hanketta olisimme todennäköisesti menettäneet koko puurakenteisten vaunujen sarjan, joka palveli suomalaisia sotien jälkeisistä vuosista aina 80-luvulle saakka" Aro sanoo.




No, kyllä niitä puuvaunuja on aika paljon muutenkin.
tallennettu
Alex Chudoba
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 127


« Vastaus #39 : Tammikuu 12, 2012, 21:02:21 »

Niinpä niin... Kaksi vaunuista oli säilötty sisätiloihin, yksi oli ajokunnossa ja käytössä, ja vain yksi oli kunnoltaan huonohko. Esimerkiksi kaikki Porvoon ja Haapamäen puuvaunut ilmeisesti "menetetään" (kuten 22378:lle meinasi käydä), ellei niitäkin viedä Pieksämäelle uudelleenrakennukseen. Myös A30 ja kaikki muu Hyvinkään kalusto lienee vaarassa, kun niiden säilytys on samaa tasoa kuin Eikd:n? Näyttää kieltä

"Sotien jälkeisistä vuosista 80-luvulle saakka" on taas loistava esimerkki tietojen paikkansapitävyydestä. Puurakenteinen vaunu (tai niiden sarja?) on kai rajattu tarkoittamaan vain 100-paikkaista pitkää Ei-vaunua (22223-22337, valm. 1947-1950), joita kaikki junan vaunut (pl. A100) ovat alunperin olleet. Varsin ainutlaatuista kalustoa siis... Vastaavia löytyykin "vain" Rovaniemeltä, Haapamäeltä, Porvoosta, Pieksämäeltä ja Toijalasta.
tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 389


« Vastaus #40 : Tammikuu 13, 2012, 09:18:53 »

Pelastamisista puheen ollen, miksi rahaa ei löydy Hr11:n pelastamiseen, kunnostamiseen. Kun tuossa vähän sivussa tuli ilmi "VR:n" hyvä kassatilanne. Hr11:n kunnostuskustannukset olisivat, kuin  hyttysen pieru Gob:in autiomaassa.
tallennettu
Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 84


« Vastaus #41 : Tammikuu 16, 2012, 10:40:49 »

Sm2 6X98 oli myös saanut 150-tarrat. Saas nähdä saako ne tarrat järkevästi myös Sm1-sivulle...
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1978


« Vastaus #42 : Tammikuu 16, 2012, 18:58:47 »

Näyttää muuten vihreä tarra melkoisen rumalta punaisella pohjalla.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2396


« Vastaus #43 : Tammikuu 16, 2012, 19:08:42 »

Näyttää muuten vihreä tarra melkoisen rumalta punaisella pohjalla.

Eil-vaunuissa tarra näytti olevan kokovalkoinen. Olisi sopinut ehkä paremmin sellainen Sm2-kalustoonkin.
tallennettu

Kiskoarkea - Arkea ja tekniikkaa kiskoilla
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1338


« Vastaus #44 : Tammikuu 20, 2012, 06:53:42 »

VR:ltä ja Tammelta lasten junakirja

VR ja kustannusosakeyhtiö Tammi ovat tehneet yhteistyössä lasten junakirjan juhlistaakseen 150-vuotiasta VR:ää.

Kirjassa on monipuolinen valikoima matka-aiheisia runoja, leikkejä ja lauluja vuosikymmenten varrelta. Sieltä löytyvät esimerkiksi Jukka Virtasen Junalla runorataa -runo sekä Eppu Nuotion runo Veturinkuljettaja Veikko Lippaniemi. Värssyveturissa sekoittuvat uusi ja vanha. Hauska kuvitus houkuttelee palaamaan kirjan pariin yhä uudestaan.

Kirjan on toimittanut Tuula Korolainen ja kuvittanut Marjo Nygård.

Luettavana leikkivaunuissa

Värssyveturi viihdyttää jatkossa InterCity-junien lapsimatkustajia, sillä kirja lisätään junan leikkitilan kirjahyllyyn muiden lasten rakastamien satukirjojen joukkoon.

InterCity-junien leikkitilat ovat tilavat ja turvalliset. Lapset voivat viettää aikaa liukumäessä ja pienoisveturin kyydissä. Matkan aikana voi lukea myös Tammen lastenkirjoja. Leikkitiloja koristavat Richard Scarryn satuhahmot.

InterCity-junissa on kattavat palvelut perheille. Leikkitilan lisäksi junissa on perhehytti, joka on rauhallinen tila perheille esimerkiksi leikkimiseen ja lukemiseen. Hytissä on neljä istumapaikkaa, kaksi lasten jakkaraa ja kaksi PC-pistoketta. Vauvanhoitotila sijaitsee alakerran wc:ssä. Siellä voi lämmittää tuttipullon erillisellä lämmittimellä. Alakerrassa on tilaa myös lastenvaunuille ja matkatavaroille.

Värssyvetureita voi ostaa VR:n juhlavuoden ajaksi avattavasta sähköisestä VR Shopista tammikuun lopusta alkaen. Kirja tulee saataville myös Suomen Rautatiemuseon Web-kauppaan, kirjakauppoihin ja kirjastoihin.

Lähde: http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20120119105637.html
tallennettu

Lari Nylund - Lentävä rautatieläinen
Kimmo Säteri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 173


« Vastaus #45 : Tammikuu 20, 2012, 13:21:16 »

Sm2 6X98 oli myös saanut 150-tarrat. Saas nähdä saako ne tarrat järkevästi myös Sm1-sivulle...
Noita juhlatarroja on näkynyt muissakin Sm2 -yksiköissä. Sm1 -yksiköissä en ole (vielä) nähnyt k.o. tarroja. Olisiko Sm1:t sitten kokonaan säästetty tarroitukselta?
tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 120


« Vastaus #46 : Tammikuu 21, 2012, 13:41:46 »


VR 150 juhlakirja julkaistaan 26.1.
Filosofian tohtori Seppo Zetterbergin kirjoittama teos Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta (WSOY) on kiehtova läpileikkaus VR:n värikkäästä historiasta. Kirja kuljettaa lukijansa suuriruhtinaskunnan kuohuvista pioneeriajoista 2000-luvun taloudellisesti haastaviin kasvun vuosiin.
tallennettu
Jonne Seppänen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 145


« Vastaus #47 : Tammikuu 21, 2012, 15:10:41 »

Sm1 -yksiköissä en ole (vielä) nähnyt k.o. tarroja. Olisiko Sm1:t sitten kokonaan säästetty tarroitukselta?

Kyllähän nyt SRHS:n juhlarunkoon pitäisi lentäen saada tarrat kylkeen!
tallennettu

Andreas Ehnberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 84


« Vastaus #48 : Tammikuu 21, 2012, 16:03:21 »

Sen tarran saisi ehkä ylös valkoiselle alueelle?
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 908


« Vastaus #49 : Tammikuu 21, 2012, 16:39:50 »


VR 150 juhlakirja julkaistaan 26.1.
Filosofian tohtori Seppo Zetterbergin kirjoittama teos Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta (WSOY) on kiehtova läpileikkaus VR:n värikkäästä historiasta. Kirja kuljettaa lukijansa suuriruhtinaskunnan kuohuvista pioneeriajoista 2000-luvun taloudellisesti haastaviin kasvun vuosiin.


Kirjaa ei ole vielä edes julkaistu, ja se on jo huuto.netissä myynnissä? Hymyilee leveästi
http://api.huuto.net/kohteet/yhteisella-matkalla-vr-150-vuotta/206369134?ref=fg
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Vuosi 2012 on rautateiden juhlavuosi  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2013 Resiina