Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10 | Siirry alas Tulostusversio
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #25 : Syyskuu 02, 2012, 15:34:45 »

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. Hymyilee
Muistaakseni 15.41 Helsingistä lähtevän Z-junan taulu on tehty sopivaksi Sr1:lle.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #26 : Syyskuu 02, 2012, 15:42:20 »

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. Hymyilee
Muistaakseni 15.41 Helsingistä lähtevän Z-junan taulu on tehty sopivaksi Sr1:lle.

Eikös tämä kuitenkin ajeta Sr2:lla, ainakin viimeksi kun olen ko. vuoron nähnyt?
tallennettu
Valtteri Paakkari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 428


« Vastaus #27 : Syyskuu 02, 2012, 15:55:26 »

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. Hymyilee
Muistaakseni 15.41 Helsingistä lähtevän Z-junan taulu on tehty sopivaksi Sr1:lle.
Tämän vuoron (H 231) aikataulu on tosiaan Sr1:lle tehty, 16:41 lähtevän Z-junan (H 235) aikataulu on Sr2-veturille sopivampi. 231:n kone menee ilmeisesti johonkin Kuusankosken junaan, siitä johtunee Sr2:n näkyminen ainakin kesällä Kuusankoskella.

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. Hymyilee
Kummatkin aamun Kouvola-Helsinki-välin Eil-junat on vedetty ainakin kesällä sudella. H 232:n muistan joskus tosin nähneeni Sr2-vetoisena.
tallennettu
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #28 : Syyskuu 02, 2012, 16:15:02 »

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. Hymyilee
Töttöröö! Ovatkos nämä Eil-junat kohta Eil:lis päivää siellä pk.seudulla?
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #29 : Syyskuu 02, 2012, 16:38:35 »

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. Hymyilee
Töttöröö! Ovatkos nämä Eil-junat kohta Eil:lis päivää siellä pk.seudulla?

Tuskin, kun niitä saneerataan juuri tälläkin hetkellä. Ainakin rautatiemuseopäivänä jokin aika sitten oli Hyvinkään konepajalla Eil-vaunu saneerauksessa. Saneeraus ei hirveästi muuta sisätiloja. Ainoa isommin näkyvä muutos taitaa olla penkkikankaan vaihtuminen vihreäksi. Ulkoapäin vaunujen ulkonäkö toki muuttuu aika radikaalisti.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #30 : Syyskuu 02, 2012, 16:40:13 »

Ainakin minua tämä uusi viherväritys Eil:eissä miellyttää silmää paljon enemmän kuin se vanha ruosteenpunainen. Hymyilee
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #31 : Syyskuu 02, 2012, 17:06:02 »

Hienoa, sitten kun minäkin täyän 18 (vielä 6-vuotta)pääsen viimeistään matkustamaan itsenäisesti ja kokeilemaan samissa matkustamissa Virnistää. Vielä, kun en saa yksin matkustaa. Näyttää kieltä

Lasken tuosta sun olevan 12-vuotias. Jos sulla ei ole mitään asiaa kenenkään sukulaisen luo Helsinkiin tai Kotkaan, et ehkä pääse. Mutta kyllä kai nyt kenen tahansa vanhemmat 12-veen uskaltaa yksin junaan päästää? Eli jos löydät hyvän tekosyyn, päässet Iskee silmää Eri asia olisi päästää yksinään tuntemattomaan kaupunkiin pyörimään. Mut ei sun ainakaan 18-vuotiaaksi tarvitse odotella. Kyllä sä jo 14 tai 15-veenä – viimeistään 16-vuotiaana vaikka vanhemmillasi olisi miten vaikea hyväksyä ettei heillä ole ikuisesti lasta lellittävänään – pääset liikkumaan ihan varmana Hymyilee
Hymyilee leveästi
Vanhemmat eivät vaan päästä minua yksin junaan, kun kysyn vastaus on. Ei! Surullinen
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #32 : Syyskuu 03, 2012, 19:03:10 »

Mites, näiden samejen kiihtyvyys onko se riittävää enään nykyaikana? Selvitin Wikipediasta että näissä on Strömberg GHAU\H tasavirtakoneet teholtaan 4x415 kw. Luulisi, että 77 tonnia painava sami liikkuu näillä tehoilla riittävän hyvin. Hymyilee
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Kimmo Säteri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 237


« Vastaus #33 : Syyskuu 03, 2012, 19:57:20 »

Mites, näiden samejen kiihtyvyys onko se riittävää enään nykyaikana? Selvitin Wikipediasta että näissä on Strömberg GHAU\H tasavirtakoneet teholtaan 4x415 kw. Luulisi, että 77 tonnia painava sami liikkuu näillä tehoilla riittävän hyvin. Hymyilee
Jostain netin syövereistä luin, että Sm2:n kiihtyvyys on (täydellä kuormalla) noin 0,4 m/s2, mutta ilmeisesti rahkeita olisi nopeampaankin kiihtyvyyteen...? Hieman vertailupohjaa saa samanikäisestä keskieurooppalaisesta kalustosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/NS_Stadsgewestelijk_Materieel
http://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_420
NS:n "Sprinter" -juna kiihtyy siis 0-125 km/h noin 72:ssa sekunnissa ja saksalaisen BR420:n kiihtyvyys on noin 0,9 - 1,0 m/s2. Tosin Sprinter taisi olla valmistumisensa aikaan yksi nopeimmin kiihtyviä sähköjunia maailmassa.

Nykyaikaista tekniikka paremmin kuvaavan Flirtin kiihtyvyys vaihtelee 0,8 - 1,2 m/s2:
http://en.wikipedia.org/wiki/Stadler_FLIRT
Se on siis makuasia, onko Sm2:n kiihtyvyys riittävä nykyaikaiseen liikenteeseen. Mielestäni ihan kelpo peli vieläkin ja pysyypähän seisovat matkustajat helpommin pystyssä kiihdytyksen aikana. Hymyilee leveästi
Ja ehkä aikataulusuunnittelijat ottavat sen huomioon, että liikenteessä on suoritusarvoiltaan kovin erilaista kalustoa.Iskee silmää
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #34 : Syyskuu 04, 2012, 04:25:14 »

Tuli tässä sameista mieleen että nyt 6.9. on mahdollisuus nähdä illalla/yöllä neljä yksikköisiä sameja N-junina, jos kokoonpanot ovat samoja mitä viime vuosina on Nelosen ilotulituksen jälkeem ollut.
tallennettu
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #35 : Syyskuu 04, 2012, 06:12:58 »

Mites, näiden samejen kiihtyvyys onko se riittävää enään nykyaikana? Selvitin Wikipediasta että näissä on Strömberg GHAU\H tasavirtakoneet teholtaan 4x415 kw. Luulisi, että 77 tonnia painava sami liikkuu näillä tehoilla riittävän hyvin. Hymyilee
Jostain netin syövereistä luin, että Sm2:n kiihtyvyys on (täydellä kuormalla) noin 0,4 m/s2, mutta ilmeisesti rahkeita olisi nopeampaankin kiihtyvyyteen...? Hieman vertailupohjaa saa samanikäisestä keskieurooppalaisesta kalustosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/NS_Stadsgewestelijk_Materieel
http://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_420
NS:n "Sprinter" -juna kiihtyy siis 0-125 km/h noin 72:ssa sekunnissa ja saksalaisen BR420:n kiihtyvyys on noin 0,9 - 1,0 m/s2. Tosin Sprinter taisi olla valmistumisensa aikaan yksi nopeimmin kiihtyviä sähköjunia maailmassa.

Nykyaikaista tekniikka paremmin kuvaavan Flirtin kiihtyvyys vaihtelee 0,8 - 1,2 m/s2:
http://en.wikipedia.org/wiki/Stadler_FLIRT
Se on siis makuasia, onko Sm2:n kiihtyvyys riittävä nykyaikaiseen liikenteeseen. Mielestäni ihan kelpo peli vieläkin ja pysyypähän seisovat matkustajat helpommin pystyssä kiihdytyksen aikana. Hymyilee leveästi
Ja ehkä aikataulusuunnittelijat ottavat sen huomioon, että liikenteessä on suoritusarvoiltaan kovin erilaista kalustoa.Iskee silmää
OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #36 : Syyskuu 04, 2012, 09:24:41 »


Jostain netin syövereistä luin, että Sm2:n kiihtyvyys on (täydellä kuormalla) noin 0,4 m/s2, mutta ilmeisesti rahkeita olisi nopeampaankin kiihtyvyyteen...?

Kovin vaatimattomalta kuulostava arvo. Muistelen ykkös-Samin virallisista spekseistä lukeneeni, että se ylittää nippa nappa 1,0 m/s2 kiihtyvyyden jonnekin 40 km/h nurkille, jossa on täysi teho käytössä ja kiihtyvyys alkaa laskea. Ja kakkos-Samin kiihtyvyys on tietenkin mitoitettu samoihin arvoihin. Käytännössä Sm2 tuntuu ketterämmältä kuin Sm1 ja kellotin joskus 0-80 km/h:iin alle 30 sek; siitäkin tulee jo noin 0,8 m/s2.



tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #37 : Syyskuu 04, 2012, 09:47:43 »

OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?

Ei, koska Dr16 on taajuusmuuttajapeli siinä missä Helsingin metro (kuuntele Youtubesta) tai Sr2:kin ja Sm 1-2 -kalustossa tehonsäätö tehdään tyristoreilla (ei GTO-tyristoreilla vaan tavallisilla), vaiheenleikkausperiaatteella. Siinä vaihtovirran taajuus ei muutu, vaan tavallista 50 Hz:n vaihtovirtaa pilkotaan jättämällä osa  siniaaltona "lainehtivasta" jännitteestä käyttämättä. Tehonsäädön käyntiääni on 50 Hz:n särinää; vaiheenleikkauksessa syntyy hyvin nopeita jännitteen nousupiikkejä, jotka ovat muuten elektronisissa häiriöissä mitaten hyvin meluisia, ja aiheuttavat ns. harmonisia häiriöitä niin, että isot tyristorikäytöt on pitänyt kieltää ainakin Saksassa ja Sveitsissä niiden turvalaitteille aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Näin, ja takaisin Suomeen: Sm:n lähtiessä alkaa tietysti myös mekaaninen puoli äännellä ja Sm1:n akselinkäyttölaite tai ajomoottorikäyttölaite eli joustava mekaniikka, joka siirtää telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin voiman jousitetulle pyöräkerralle, on BBC:n jousikäyttölaite, joka ääntelee hieman vonkuvan käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteen (mikä yhdyssana!  Hymyilee leveästi ) tavoin. Sm2:ssa on erilainen, liki äänetön ajomoottorikäyttölaite.
tallennettu
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #38 : Syyskuu 04, 2012, 12:16:31 »

OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?

Ei, koska Dr16 on taajuusmuuttajapeli siinä missä Helsingin metro (kuuntele Youtubesta) tai Sr2:kin ja Sm 1-2 -kalustossa tehonsäätö tehdään tyristoreilla (ei GTO-tyristoreilla vaan tavallisilla), vaiheenleikkausperiaatteella. Siinä vaihtovirran taajuus ei muutu, vaan tavallista 50 Hz:n vaihtovirtaa pilkotaan jättämällä osa  siniaaltona "lainehtivasta" jännitteestä käyttämättä. Tehonsäädön käyntiääni on 50 Hz:n särinää; vaiheenleikkauksessa syntyy hyvin nopeita jännitteen nousupiikkejä, jotka ovat muuten elektronisissa häiriöissä mitaten hyvin meluisia, ja aiheuttavat ns. harmonisia häiriöitä niin, että isot tyristorikäytöt on pitänyt kieltää ainakin Saksassa ja Sveitsissä niiden turvalaitteille aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Näin, ja takaisin Suomeen: Sm:n lähtiessä alkaa tietysti myös mekaaninen puoli äännellä ja Sm1:n akselinkäyttölaite tai ajomoottorikäyttölaite eli joustava mekaniikka, joka siirtää telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin voiman jousitetulle pyöräkerralle, on BBC:n jousikäyttölaite, joka ääntelee hieman vonkuvan käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteen (mikä yhdyssana!  Hymyilee leveästi ) tavoin. Sm2:ssa on erilainen, liki äänetön ajomoottorikäyttölaite.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt selityksestäsi puoliakaan. Iskee silmää
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #39 : Syyskuu 04, 2012, 12:43:04 »

Ei se mitään, tuollaista on sattunut minulle ennenkin  Virnistää
tallennettu
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #40 : Syyskuu 04, 2012, 12:50:08 »

OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?

Ei, koska Dr16 on taajuusmuuttajapeli siinä missä Helsingin metro (kuuntele Youtubesta) tai Sr2:kin ja Sm 1-2 -kalustossa tehonsäätö tehdään tyristoreilla (ei GTO-tyristoreilla vaan tavallisilla), vaiheenleikkausperiaatteella. Siinä vaihtovirran taajuus ei muutu, vaan tavallista 50 Hz:n vaihtovirtaa pilkotaan jättämällä osa  siniaaltona "lainehtivasta" jännitteestä käyttämättä. Tehonsäädön käyntiääni on 50 Hz:n särinää; vaiheenleikkauksessa syntyy hyvin nopeita jännitteen nousupiikkejä, jotka ovat muuten elektronisissa häiriöissä mitaten hyvin meluisia, ja aiheuttavat ns. harmonisia häiriöitä niin, että isot tyristorikäytöt on pitänyt kieltää ainakin Saksassa ja Sveitsissä niiden turvalaitteille aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Näin, ja takaisin Suomeen: Sm:n lähtiessä alkaa tietysti myös mekaaninen puoli äännellä ja Sm1:n akselinkäyttölaite tai ajomoottorikäyttölaite eli joustava mekaniikka, joka siirtää telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin voiman jousitetulle pyöräkerralle, on BBC:n jousikäyttölaite, joka ääntelee hieman vonkuvan käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteen (mikä yhdyssana!  Hymyilee leveästi ) tavoin. Sm2:ssa on erilainen, liki äänetön ajomoottorikäyttölaite.

Katoin youtubesta tuon "Sm2 sounds" videon ja vonkuna kuulosti korvia vihlovalta; niin että kameran mikki rätisi. Onko se ääni oikeasti niin korviavihlova? Hymyilee
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #41 : Syyskuu 04, 2012, 14:25:45 »

OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?

Ei, koska Dr16 on taajuusmuuttajapeli siinä missä Helsingin metro (kuuntele Youtubesta) tai Sr2:kin ja Sm 1-2 -kalustossa tehonsäätö tehdään tyristoreilla (ei GTO-tyristoreilla vaan tavallisilla), vaiheenleikkausperiaatteella. Siinä vaihtovirran taajuus ei muutu, vaan tavallista 50 Hz:n vaihtovirtaa pilkotaan jättämällä osa  siniaaltona "lainehtivasta" jännitteestä käyttämättä. Tehonsäädön käyntiääni on 50 Hz:n särinää; vaiheenleikkauksessa syntyy hyvin nopeita jännitteen nousupiikkejä, jotka ovat muuten elektronisissa häiriöissä mitaten hyvin meluisia, ja aiheuttavat ns. harmonisia häiriöitä niin, että isot tyristorikäytöt on pitänyt kieltää ainakin Saksassa ja Sveitsissä niiden turvalaitteille aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Näin, ja takaisin Suomeen: Sm:n lähtiessä alkaa tietysti myös mekaaninen puoli äännellä ja Sm1:n akselinkäyttölaite tai ajomoottorikäyttölaite eli joustava mekaniikka, joka siirtää telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin voiman jousitetulle pyöräkerralle, on BBC:n jousikäyttölaite, joka ääntelee hieman vonkuvan käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteen (mikä yhdyssana!  Hymyilee leveästi ) tavoin. Sm2:ssa on erilainen, liki äänetön ajomoottorikäyttölaite.

Katoin youtubesta tuon "Sm1 sounds" videon ja vonkuna kuulosti korvia vihlovalta; niin että kameran mikki rätisi. Onko se ääni oikeasti niin korviavihlova? Hymyilee
Se huutaa kuin syötävä, kun pääsee vauhtiin VOUUIIUUIIIIUUUUUIIIIII........  Hymyilee
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #42 : Syyskuu 04, 2012, 14:43:44 »

OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?



Näin, ja takaisin Suomeen: Sm:n lähtiessä alkaa tietysti myös mekaaninen puoli äännellä ja Sm1:n akselinkäyttölaite tai ajomoottorikäyttölaite eli joustava mekaniikka, joka siirtää telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin voiman jousitetulle pyöräkerralle, on BBC:n jousikäyttölaite, joka ääntelee hieman vonkuvan käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteen (mikä yhdyssana!  Hymyilee leveästi ) tavoin.

Kyseessä lienee siis niinkutsuttu Gummiringfederantrieb?
tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 892


« Vastaus #43 : Syyskuu 05, 2012, 21:34:41 »

Harmittavasti Sm4:ia (30 kpl) on hieman liian vähän siihen, että kaikki H-junat voitaisiin ajaa niillä. Tämä aiheuttaa sen, että kaikki H-junavuorot joudutaan ajamaan sn120-aikataulun mukaan, koska aikataulun pitää olla sama joka tunnilla. Sn160-aikataululla H-juna suoriutuisi Helsingin ja Riihimäen välisestä matkasta 5-6 minuuttia nykyistä nopeammin. H-juna voisi silloin lähteä Helsingistä klo xx.50 (nykyisin xx.48) ja silti saapua Riksuun jo klo xx.43 (nykyisin xx.46). Tällöin H-junan pieni myöhästyminen ei heti aiheuttaisi perässä tulevan kaukojunan (tulo Riksuun klo xx.50) myöhästymistä. Samoin Helsingin suuntaan mentäessä kaukojunan (lähtö Riksusta klo xx.09) myöhästyminen ei niin helposti myöhästyttäisi H-junaa (lähtö klo xx.14), kun H-juna voisi lähteä klo xx.17.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2012, 22:12:52 kirjoittanut Ari Palin » tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 892


« Vastaus #44 : Syyskuu 05, 2012, 21:45:52 »

Samoin harmittavasti Sm5:ten tuleva kokonaislukumäärä 41 kpl lienee hieman liian vähän siihen, että koko kaupunkirataliikenne kehäradan valmistumisen jälkeen voitaisiin hoitaa niillä. Niinpä joko Keravan tai Leppävaaran kaupunkiradalla joudutaan aikataulut laatimaan Sm1:n/Sm2:n kiihtyvyyden mukaan. Pisara-radan valmistumiseen mennessä Sm1/Sm2-kaluston korvaamiseen kaupunkiradoilla on keksittävä ratkaisu, sillä Pisaran suuret kaltevuudet eivät sovellu kovin hyvin kyseiselle kalustolle ja koko kaupunkirataliikenne kulkee sen kautta. Sm4 siellä todennäköisesti pärjäisi, mutta se olisi pois pääradan nopeilta lähijunilta. Ehkä H-junien Sm4:t riittävät paikkaamaan tarpeen, jolloin ei tarvitse puuttua R- tai Z-junien aikatauluihin. Pientä lisähaastetta tulevaisuudessa saattaa tuoda Pisaran jälkeen mahdollisesti rakennettava Espoon/Kauklahden kaupunkirata.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2012, 22:30:16 kirjoittanut Ari Palin » tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 892


« Vastaus #45 : Syyskuu 05, 2012, 22:06:22 »

Seuraavaksi Eil-junien ihmeelliseen maailmaan: Arkisin kulkeva Eil-kalustoinen R-juna Helsingistä klo 16.19 vedetään Sr1:llä, minkä vuoksi se saapuu Riihimäelle vasta klo 17.22. Muut R-junat (ajetaan Sm4:lla) saapuvat klo xx.08. Tämä jopa 14 minuuttia hitaampi aikataulu johtuu siitä, että juna joutuu päästämään S 91:n (lähtö Helsingistä klo 16.30) ohi Purolan vaihteiden eteläisellä opastimella. Jos kyseinen R-juna vedettäisiin Sr2:lla, sen pitäisi pystyä kulkemaan Sm4:n aikataululla eikä sen tarvitsisi jäädä odottelemaan tuota Pendoa, vaan saapuisi Riihimäelle klo 17.08. Tämän näkee siitä, että Sr2:lla vedettävä Eil-kalustoinen Z-juna (Helsingistä klo 16.41) pystyy samaan aikatauluun kuin Sm4:llä ajettavat Z-junat. Mikään muu juna ei myöskään ole estämässä tuon R-junan nopeampaa kulkua, koska aiemmin Helsingistä klo 16.14 lähtenyt Eil-juna on jo jonkin aikaa lähtenyt klo 16.02. Edellinen juna samalla raiteella on nykyisin IC 55, joka lähtee Helsingistä klo 16.06. Eikö klo 16.19 lähtevään R-junaan liikene yhtään Sr2-veturia?
tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #46 : Syyskuu 06, 2012, 08:08:27 »

Arkisin kulkeva Eil-kalustoinen R-juna Helsingistä klo 16.19 vedetään Sr1:llä, minkä vuoksi se saapuu Riihimäelle vasta klo 17.22. Muut R-junat (ajetaan Sm4:lla) saapuvat klo xx.08. Tämä jopa 14 minuuttia hitaampi aikataulu johtuu siitä, että juna joutuu päästämään S 91:n (lähtö Helsingistä klo 16.30) ohi Purolan vaihteiden eteläisellä opastimella.

Itse asiassa S 91:n ohitus on suunniteltu Jokelaan, mutta R:n ollessa vähänkin myöhässä siirtyy ohitus yleensä Järvenpään - Purolan välille.

Lainaus
Eikö klo 16.19 lähtevään R-junaan liikene yhtään Sr2-veturia?

Ilmeisesti ei liikene. Samoin voisi kysyä, eikö klo 16:48 lähtevään H-junaan liikene vieläkään neljättä Sm1/2-yksikköä? Juna on täpötäysi jo Helsingistä lähtiessä ja Pasilasta nouseville on enää seisomapaikkoja tarjolla.
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 140


« Vastaus #47 : Syyskuu 06, 2012, 08:46:16 »

Samoin harmittavasti Sm5:ten tuleva kokonaislukumäärä 41 kpl lienee hieman liian vähän siihen, että koko kaupunkirataliikenne kehäradan valmistumisen jälkeen voitaisiin hoitaa niillä.

Kaikki optiot eivät ole vielä käytetyt, muistaakseni niitä oli yhteensä 34kpl eli 25 voitaisiin vielä tilata ilman uutta tarjouskilpailua. 66 FLIRTiä olisikin jotakuinkin saman verran junaa metreinä kuin 100 samia, mikä olisi jotenkin looginen määrä kun tarkoitus oli tätä kalustoa vaihtaa uusiin. Sekään ei riittäne kaikkeen liikenteeseen kehäradan valmistuttua. 41 on kuten sanot aivan liian vähän.

Pisara-radan valmistumiseen mennessä Sm1/Sm2-kaluston korvaamiseen kaupunkiradoilla on keksittävä ratkaisu, sillä Pisaran suuret kaltevuudet eivät sovellu kovin hyvin kyseiselle kalustolle ja koko kaupunkirataliikenne kulkee sen kautta.

Eipä sameilla ole ollut ongelmia Huopalahden jyrkässä mäessä Vantaankosken suuntaa liikennöidessäkään. Muutekin tuo kiihtyvyyden rajoitus noin 1m/s ei ole kalustosta johtuva, vaan kuormasta: Suuremmalla kiihtyvyydellä käytävillä seisovat mummot alkavat kaatuilemaan ja rikkomaan lonkkiaan, mikä tulee liikenteen järjestäjälle turhan kalliiksi. Siksi uudenaikaisinkin saatavilla oleva kalusto oletusarvoisesti rajoittaa kiihtyvyytensä tuohon luokkaan. Toki teho/painosuhteeltaan parempi kalusto jaksaa pitää tuon kiihtyvyyden suurempaan nopeuteen asti, mutta ero ei ole niin merkittävä kuin äkkiseltään luulisi nopeuteen nähden eksponentiaalisesti nousevasta tehonlisävaatimuksesta johtuen.

Sm4 siellä todennäköisesti pärjäisi, mutta se olisi pois pääradan nopeilta lähijunilta. Ehkä H-junien Sm4:t riittävät paikkaamaan tarpeen, jolloin ei tarvitse puuttua R- tai Z-junien aikatauluihin. Pientä lisähaastetta tulevaisuudessa saattaa tuoda Pisaran jälkeen mahdollisesti rakennettava Espoon/Kauklahden kaupunkirata.

Kaluston määrää on joka tapauksessa kasvatettava, kun reitistö kasvaa jos palvelutasosta ei haluta tinkiä. Nykypäivänä tuskin halutaan, täysillä junilla kulkee töihin aika iso osa äänestävästä asukasryhmästä.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #48 : Syyskuu 06, 2012, 13:36:32 »

Kyseessä lienee siis niinkutsuttu Gummiringfederantrieb?

Käsittääkseni Gummiringfederantrieb on SSW:n tekele ja BBC:n jousikäyttölaitteessa ei ole välttämättä kumia lainkaan. Mutta hyvä kysymys, otetaanpa selvää.

tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #49 : Syyskuu 06, 2012, 13:39:35 »

Katoin youtubesta tuon "Sm2 sounds" videon ja vonkuna kuulosti korvia vihlovalta; niin että kameran mikki rätisi. Onko se ääni oikeasti niin korviavihlova? Hymyilee

Sm1 sounds siis. Ei ole oikeasti lainkaan kova, kameran mikki on "hiukkasen" herkkä. Kyllä Sm1:ssä vaikka torkkuu; tuon videon perusteella jo keskustelukin olisi mahdotonta. Yksi video valehtelee siis enemmän kuin tuhat sanaa  Iskee silmää
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina