Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10 | Siirry alas Tulostusversio
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #50 : Syyskuu 06, 2012, 13:43:51 »

Katoin youtubesta tuon "Sm2 sounds" videon ja vonkuna kuulosti korvia vihlovalta; niin että kameran mikki rätisi. Onko se ääni oikeasti niin korviavihlova? Hymyilee

Sm1 sounds siis. Ei ole oikeasti lainkaan kova, kameran mikki on "hiukkasen" herkkä. Kyllä Sm1:ssä vaikka torkkuu; tuon videon perusteella jo keskustelukin olisi mahdotonta. Yksi video valehtelee siis enemmän kuin tuhat sanaa  Iskee silmää
Jaa. Siinä kuulostaa olevan kova rätinä ja ulina tuon videon perusteella Hymyilee leveästi. Onko se äänekäs ulospäin? Hymyilee
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1078


« Vastaus #51 : Syyskuu 06, 2012, 21:34:50 »

Katoin youtubesta tuon "Sm2 sounds" videon ja vonkuna kuulosti korvia vihlovalta; niin että kameran mikki rätisi. Onko se ääni oikeasti niin korviavihlova? Hymyilee

Sm1 sounds siis. Ei ole oikeasti lainkaan kova, kameran mikki on "hiukkasen" herkkä. Kyllä Sm1:ssä vaikka torkkuu; tuon videon perusteella jo keskustelukin olisi mahdotonta. Yksi video valehtelee siis enemmän kuin tuhat sanaa  Iskee silmää
Jaa. Siinä kuulostaa olevan kova rätinä ja ulina tuon videon perusteella Hymyilee leveästi. Onko se äänekäs ulospäin? Hymyilee

Ei sen äänekkäämpi kuin mikään muukaan vuoristoradan juna.
tallennettu
Ilari Kokko
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 32


« Vastaus #52 : Syyskuu 07, 2012, 09:07:48 »

Ei Sm1/Sm2 kalusto loppujen lopuksi ole kovinkaan äänekästä. (Ainakaan minun mielestäni.) Riippuu tietenkin vähän paikasta, jossa sitä kuuntelee. Ulkosallakin ääneen vaikuttaa se, missä Sami kuljeksii. Kun Sami suhahtaa Huopalahden aseman ohi (Y junana) ei ääni ole yhtään sen kovempi kuin ohittavalla Turun IC:llä vastaavassa paikassa, päin vastoin. Toisaalta Samin saapuessa asemalle voimakkain ääni tulee yleensä jarruista (ilmanpaine) ja kompressorin röpötyksestä (voimakas hurina). Katetussa tilassakin (Malminkartano, Pasila, Hki C) Sami on suhteellisen hiljainen, kun vaikka vertaa metroon Itäkeskusken asemalla.

Samin puolustelu jatkuu: Sm1/Sm2 kalustossa todellakin on hyvä nukkua. (voihan sitä metrossakin nukkua, ei se vain mukavaa ole...  Pyörittää silmiään) Kun vertaa Samin sisätilaääniä Sm4:n vastaavaan, ei matkustusmukavuus ja uni mitenkään mielestäni kärsi. Sameissa tosin on paremmat väliovet kuin Puputeissa - pitävät sekä äänen että kylmän paremmin ulkona (aulassa). Sitävastoin samien aulat ovat vetoisia, äänekkäitä ja viileitä, mutta niissä on matkapuhelimen latausominaisuus!

Allekirjoittaneen mielipiteitä, eli taattua faktaa nämä siis, kirjoittaa Sameissa nukkunut ja matkustanut entinen Rantaradanvarren asukki.

PS. (off topic-viittaus kahden sivun takaiseen keskusteluun): Pääsekö matkakortilla nykyään Kirkkonummelle? Ei vaan ennen.
tallennettu

Old gaffer and a film SLR
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #53 : Syyskuu 07, 2012, 13:02:43 »

Ei Sm1/Sm2 kalusto loppujen lopuksi ole kovinkaan äänekästä. (Ainakaan minun mielestäni.) Riippuu tietenkin vähän paikasta, jossa sitä kuuntelee. Ulkosallakin ääneen vaikuttaa se, missä Sami kuljeksii. Kun Sami suhahtaa Huopalahden aseman ohi (Y junana) ei ääni ole yhtään sen kovempi kuin ohittavalla Turun IC:llä vastaavassa paikassa, päin vastoin. Toisaalta Samin saapuessa asemalle voimakkain ääni tulee yleensä jarruista (ilmanpaine) ja kompressorin röpötyksestä (voimakas hurina). Katetussa tilassakin (Malminkartano, Pasila, Hki C) Sami on suhteellisen hiljainen, kun vaikka vertaa metroon Itäkeskusken asemalla.

Samin puolustelu jatkuu: Sm1/Sm2 kalustossa todellakin on hyvä nukkua. (voihan sitä metrossakin nukkua, ei se vain mukavaa ole...  Pyörittää silmiään) Kun vertaa Samin sisätilaääniä Sm4:n vastaavaan, ei matkustusmukavuus ja uni mitenkään mielestäni kärsi. Sameissa tosin on paremmat väliovet kuin Puputeissa - pitävät sekä äänen että kylmän paremmin ulkona (aulassa). Sitävastoin samien aulat ovat vetoisia, äänekkäitä ja viileitä, mutta niissä on matkapuhelimen latausominaisuus!

Allekirjoittaneen mielipiteitä, eli taattua faktaa nämä siis, kirjoittaa Sameissa nukkunut ja matkustanut entinen Rantaradanvarren asukki.

PS. (off topic-viittaus kahden sivun takaiseen keskusteluun): Pääsekö matkakortilla nykyään Kirkkonummelle? Ei vaan ennen.
M100:n (Ferrari)GTO-tyristorit ovat yhtä äänekkäitä, kuin Dr16:ssa, josta lähtee kova vingunta asemalta lähtiessä.Kompuran röpötyksestä. Mulla on Trainz 12 ja siinä venäläisessä ER9 sähkömoottorijunassa on hauska kompuran ääni. Tuku-tuku-tuku-tuk-tuk-tsuff. Vähän niinkuin Sisu Kontio LP 138-BIT- kuorma-autossa. Se LP138 oli varustettu Valmet 411ASA-dieselmoottorilla ja siinä oli yksisylinterinen tuksuttava kompura. Siitä se sai lempinimen "tuku-tuku Kontio". Hymyilee leveästi
tallennettu

Sr1 Siperian Susi
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #54 : Syyskuu 07, 2012, 14:43:15 »

Minua eivät kiinnosta äänet, mutta kysyisin asioita tuntevilta, kuinka paljon tuota kalustoa on poistettu vaanhuuden heikkouden vuoksi. Joitain lienee kolhittu kolareissa, ja siksi poistettu. Entä onko mitään ns. virallista suunnitelmaa siitä miten kauan noilla ajellaan?
tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 892


« Vastaus #55 : Syyskuu 07, 2012, 21:15:44 »

Samoin harmittavasti Sm5:ten tuleva kokonaislukumäärä 41 kpl lienee hieman liian vähän siihen, että koko kaupunkirataliikenne kehäradan valmistumisen jälkeen voitaisiin hoitaa niillä.

Kaikki optiot eivät ole vielä käytetyt, muistaakseni niitä oli yhteensä 34kpl eli 25 voitaisiin vielä tilata ilman uutta tarjouskilpailua. 66 FLIRTiä olisikin jotakuinkin saman verran junaa metreinä kuin 100 samia, mikä olisi jotenkin looginen määrä kun tarkoitus oli tätä kalustoa vaihtaa uusiin. Sekään ei riittäne kaikkeen liikenteeseen kehäradan valmistuttua. 41 on kuten sanot aivan liian vähän.
Sm1/Sm2-junilla liikennöidään kuitenkin muillakin kuin kaupunkiradoilla, joten tarvittavien FLIRTien kokonaismäärää ei voi päätellä vanhan Sm-kaluston määrästä. Tarve riippuu siitä, kuinka tehokkaaksi kaupunkiratojen kalustokierto saadaan ja monellako yksiköllä eri reittejä on tarkoitus liikennöidä. Monessa tapauksessa yksi Sm5 riittää korvaamaan kaksi vanhaa Sm-yksikköä, kun aiemmin 2xSm on jättänyt tyhjää kapasiteettia mutta yksi olisi ollut liian vähän. Voihan se toisaalta käydä joskus toisinkinpäin. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että useimmiten 2xSm1/Sm2 on korvattu yhdellä Sm5:llä ja 3xSm1/Sm2 kahdella Sm5:llä. Tähän suuntaan viittaa sekin, että Sm5:n yksikköpituus on suurempi kuin vanhan kaluston. Eli pidempi yksikköpituus täsmää lyhyempää useammin matkustajamääriin. Tuskinpa yksikköpituutta muuten olisi muutettu.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #56 : Syyskuu 09, 2012, 23:13:53 »

Nykyaikaista tekniikka paremmin kuvaavan Flirtin kiihtyvyys vaihtelee 0,8 - 1,2 m/s2:

Sm5 kiihtyy parhaimmillaan 1,3 m/s². Tuota huippuarvoa ei kuitenkaan ymmärrettävistä (mummotasapainollisista) syistä käytetä.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #57 : Syyskuu 09, 2012, 23:21:07 »

Sitävastoin samien aulat ovat vetoisia, äänekkäitä ja viileitä, mutta niissä on matkapuhelimen latausominaisuus!

Kyseisen pistorasian jännite tulee ymmärtääkseni suoraan päämuuntajan 220 V toisiokäämiltä. Se on siis hyvin huonolaatuista sinikäyrää, etenkin jos lähistöllä sattuu jokin Sr2 jarruttelemaan sähköllä... Käyttö siis omalla vastuulla, operaattori tuskin korvaa kärähtäneitä latureita. Hymyilee
tallennettu
Marko Vornanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 987


« Vastaus #58 : Joulukuu 03, 2012, 09:36:56 »

SRHS:n juhlamatkallakin ollut Suomen ensimmäinen sm- yksikkö Sm1 6001/Eio 6201 näyttää olevan edelleen liikenteessä. Havaittu juuri matkalla Pohjoiseen Tikkurilassa K-junan keskimmäisenä yksikkönä. VR:n 150-v juhlatarrat näyttivät edelleen koristavan tätä ainoaa juhlateipattua Sm1 yksilöä.
tallennettu

Kiskoviikko aina sunnuntaisin facebookin ryhmässä Yksinäinen junan pilli
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #59 : Joulukuu 13, 2012, 16:50:59 »

Eilen hujahti ylitseni kahden Sm1 tai 2 yksikön letka ajaessani Lempäälässä ns. Tapolan alikulun kautta.
Oliko Kyseessä normaalin liikenteen korvaus vai jokin siirto. Aika oli jotain aamupäivää klo 9. paikkeilla
Etelään päin olivat menossa.
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2584


« Vastaus #60 : Joulukuu 13, 2012, 17:39:47 »

Aikataulun puolesta sopisi juna 9662, eli R- juna Tampereelta.
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #61 : Joulukuu 13, 2012, 18:14:24 »

Aikataulun puolesta sopisi juna 9662, eli R- juna Tampereelta.

12.12. R9662:ssa oli Sm4 6413.

Tampereella on ollut kuitenkin tuommoinen Sm1- ja Sm2-juna liikkeellä lähialueella...
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #62 : Joulukuu 14, 2012, 02:44:02 »

Veikkaus: tamperelaisetkin ajavat toisinaan pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä, ja mitään kalustoa ei saa ajaa ilman kaluston tyyppikoulutusta.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #63 : Joulukuu 14, 2012, 17:30:12 »

Topin arvaus on luotettavin selitys ilmiölle. Siksi siis oli kaksi erilaista junayksikköä käytössä koska niissä lienee jonkinlaista eroa hallintalaitteissa. Kyselin aiemmin eroista saman junatyypin eri päiden
varustuksesta ja sain hyvän vastauksen, mutta mikä siis on ero Sm1 ja 2 vehkeiden välillä?
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #64 : Joulukuu 14, 2012, 22:23:22 »

Varsinaisissa hallintalaitteissa eroa ei ole muistaakseni lainkaan. Eli ohjauskomennot muodostetaan samanlaisilla laitteilla, ja ne menevät koko junan läpi kulkeviin ohjausjohtimiin, ja sieltä junayksiköiden ohjausjärjestelmiin. Eli ei ole eroa, millä laitteilla komennot tehdään ja mikä laite niitä tulkitsee, aina toimii. Tästä syntyy Sm1-2 -kaluston keskinäinen yhteensopivuus.

Sen sijaan eroa on häiriöiden tunnistamisessa ja niiden poistamisessa sekä mm. yksiköiden käsijarrut ovat täysin erilaiset. Laitesijoittelussahan on melkoisia eroja sekä myös laitteistojen mitoituksessa, koska Sm2 on huomattavasti kevyempi, mutta oleellistahan olikin, että molemmat tyypit tottelevat samoja ohjauskomentoja.

tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #65 : Joulukuu 14, 2012, 23:46:40 »

Varsinaisissa hallintalaitteissa eroa ei ole muistaakseni lainkaan. Eli ohjauskomennot muodostetaan samanlaisilla laitteilla, ja ne menevät koko junan läpi kulkeviin ohjausjohtimiin, ja sieltä junayksiköiden ohjausjärjestelmiin. Eli ei ole eroa, millä laitteilla komennot tehdään ja mikä laite niitä tulkitsee, aina toimii. Tästä syntyy Sm1-2 -kaluston keskinäinen yhteensopivuus.

Sen sijaan eroa on häiriöiden tunnistamisessa ja niiden poistamisessa sekä mm. yksiköiden käsijarrut ovat täysin erilaiset. Laitesijoittelussahan on melkoisia eroja sekä myös laitteistojen mitoituksessa, koska Sm2 on huomattavasti kevyempi, mutta oleellistahan olikin, että molemmat tyypit tottelevat samoja ohjauskomentoja.



Laitteiston sijoittelussa eroja on ennen kaikkea erilaisten kytkinten sijoittelussa. Sm2:ssa kytkimiä on siirretty kuljettajan takana olevan seinän yläosasta esim. oikeanpuoleisen sivuikkunan yläpuolelle. Lisäksi sulakkeet löytyvät eri paikasta jne.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #66 : Joulukuu 14, 2012, 23:53:14 »

Tarkoitin laitesijoittelulla mm. sitä, että Sm2-kalustossa tekniikkaa on enemmän eteisissä ja mahan alla, verrattuna Sm1:een.

Piti edellisssä kommentissa lisätä vielä, että tyyppikoulutus tulee kerralla sekä Sm1 että Sm2, koska käyttötekniikka on samanlainen molemmissa. Tyyppikoulutukseen kuuluu myös tärkeänä osana tämä erojen muistaminen, koska samat tai samaa tarkoitusta palvelevat laitteet on sijoitettu näissä kahdessa tyypissä keskenään aivan eri paikkoihin.

tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1410


« Vastaus #67 : Joulukuu 15, 2012, 01:39:06 »

Kimmon kommenttia hieman mukaellen, Sm1:ssä kuljettaja saattoi yleisöltä "piilossa olevana" haroa harmaita, vähäisiä hiuksiaan häiriötilanteessa "vika-taulua" testaillessaan ja "kaappien" sisustoja tutkaillessaan, Sm2:ssa joutui ryhdistäytymään ja muka asiantuntevana availemaan eteisen kaappien ovia "vikataulua" etsiskellen ja vian havaittuaan toki sen kuittaamaan... voi hel...ti SE ONNISTUI.   
tallennettu
Marko Vornanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 987


« Vastaus #68 : Helmikuu 24, 2013, 14:35:37 »

Maanantaina (25.2.2013) on jälleen osa aamun ruuhkapaikuista (Ri-Hki) korvattu Sm1 ja Sm2 kalustolla.
tallennettu

Kiskoviikko aina sunnuntaisin facebookin ryhmässä Yksinäinen junan pilli
Johannes Mertanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 16


« Vastaus #69 : Maaliskuu 06, 2013, 17:04:27 »

Näissä vanhemmissa moottorijunissa on parikin asiaa ihmetyttänyt:

1) Aika usein junasta tulee tunnusomainen käry sen saapuessa asemalle. Mistähän tuo on lähtöisin? Noissahan on tasavirtakoneet, jotka saattavat joskus haista, mutta en tiedä onko tuo sähkömoottorin tuoksu vai minkä. Vai tuleeko haju kenties jarruista? Mielestäni siinä on jotain samaa kuin ylikuumentuneiden jarrupalojen hajussa, mihin törmää joskus bussilla matkustaessa.

2) Välillä jostain päin junaa tulee suht kova pamaus, jolloin ilmastointi pysähtyy. Nähtävästi siis virta katkeaa, mutta miksi? Katkos kestää joskus aika pitkäänkin, joten vaiheiden erotusjaksoon osuminen ei vaikuta oikein todennäköiseltä syyltä. Eikös erotusjakson pituus ole kuitenkin vain parisen metriä, joka menee ohi reilusti alle sekunnissa? Vai laukeaako joku pääkontaktori, jonka kytkeminen takaisin päälle ottaa aikansa?
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #70 : Maaliskuu 06, 2013, 17:16:29 »

1) Aika usein junasta tulee tunnusomainen käry sen saapuessa asemalle. Mistähän tuo on lähtöisin? Noissahan on tasavirtakoneet, jotka saattavat joskus haista, mutta en tiedä onko tuo sähkömoottorin tuoksu vai minkä. Vai tuleeko haju kenties jarruista? Mielestäni siinä on jotain samaa kuin ylikuumentuneiden jarrupalojen hajussa, mihin törmää joskus bussilla matkustaessa.

Melkoisella varmuudella sanoisin, että jarruista. Lähiliikenne on sen verran hektistä, että varsin yleisesti ainakin jossain vaiheessa jarrutusta käytetään paineilmajarrujen maksimijarruvoimaa. Sm1/2-kalustossa ei ole sähköjarruakaan jeesaamassa, kuten vaikkapa Sm5:ssä, jossa sen käyttö vastaa reilusti suurinta osaa koko jarruvoimasta.


2) Välillä jostain päin junaa tulee suht kova pamaus, jolloin ilmastointi pysähtyy. Nähtävästi siis virta katkeaa, mutta miksi? Katkos kestää joskus aika pitkäänkin, joten vaiheiden erotusjaksoon osuminen ei vaikuta oikein todennäköiseltä syyltä. Eikös erotusjakson pituus ole kuitenkin vain parisen metriä, joka menee ohi reilusti alle sekunnissa? Vai laukeaako joku pääkontaktori, jonka kytkeminen takaisin päälle ottaa aikansa?

Pääkatkaisija, eli se järeä katkaisija 25 kV virtapiirissä virroittimen ja päämuuntajan välissä. Epäilyksistäsi huolimatta kyse on suurella varmuudella erotusjaksoista. Itse jakso ei ole montaa metriä, mutta niiden ympärillä olevat erotusjaksoautomatiikan ratamagneetit ovatkin huomattavasti kauempana toisistaan, kymmeniä metrejä.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #71 : Maaliskuu 06, 2013, 19:06:04 »

2) Välillä jostain päin junaa tulee suht kova pamaus, jolloin ilmastointi pysähtyy. Nähtävästi siis virta katkeaa, mutta miksi? Katkos kestää joskus aika pitkäänkin, joten vaiheiden erotusjaksoon osuminen ei vaikuta oikein todennäköiseltä syyltä. Eikös erotusjakson pituus ole kuitenkin vain parisen metriä, joka menee ohi reilusti alle sekunnissa? Vai laukeaako joku pääkontaktori, jonka kytkeminen takaisin päälle ottaa aikansa?

Pääkatkaisija, eli se järeä katkaisija 25 kV virtapiirissä virroittimen ja päämuuntajan välissä. Epäilyksistäsi huolimatta kyse on suurella varmuudella erotusjaksoista. Itse jakso ei ole montaa metriä, mutta niiden ympärillä olevat erotusjaksoautomatiikan ratamagneetit ovatkin huomattavasti kauempana toisistaan, kymmeniä metrejä.

Virroitinhan on Pasilan pään vaunussa, aika lähellä vaunuväliä. Siinä luulisi kuuluvan erityisen hyvin. Missäs kohtaa se pääkatkaisija oikeastaan sijaitsee, Topi?
Nykyään matkustan Vanhoissa lähes aina liitevaunuosassa, koska siellä tapaa helposti tuttuja joiden kanssa juoruta, eikä siksi ole paljoa tuota moottorivaunupuolta enää tullut kuunneltua.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #72 : Maaliskuu 06, 2013, 21:50:13 »

Missäs kohtaa se pääkatkaisija oikeastaan sijaitsee, Topi?

Ulkona katolla, pohjoispäästä lukien toisen eteisen (E2) yläpuolella. Juuri siinä kohtaa, missä on luukku tekstillä: "maadoituserotin".
tallennettu
Johannes Mertanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 16


« Vastaus #73 : Maaliskuu 11, 2013, 16:51:40 »


2) Välillä jostain päin junaa tulee suht kova pamaus, jolloin ilmastointi pysähtyy. Nähtävästi siis virta katkeaa, mutta miksi? Katkos kestää joskus aika pitkäänkin, joten vaiheiden erotusjaksoon osuminen ei vaikuta oikein todennäköiseltä syyltä. Eikös erotusjakson pituus ole kuitenkin vain parisen metriä, joka menee ohi reilusti alle sekunnissa? Vai laukeaako joku pääkontaktori, jonka kytkeminen takaisin päälle ottaa aikansa?

Pääkatkaisija, eli se järeä katkaisija 25 kV virtapiirissä virroittimen ja päämuuntajan välissä. Epäilyksistäsi huolimatta kyse on suurella varmuudella erotusjaksoista. Itse jakso ei ole montaa metriä, mutta niiden ympärillä olevat erotusjaksoautomatiikan ratamagneetit ovatkin huomattavasti kauempana toisistaan, kymmeniä metrejä.

Kaipa se tosiaan erotusjaksosta johtuu. Minulla oli muistikuva, että pauke olisi samalla reitillä kuulunut eri kohdissa, mutta saatan kyllä muistaa väärinkin. Täytyypä kuulostella tarkemmin...

Onko siihen muuten joku erityinen syy, että pääkatkaisija avataan erotusjakson kohdilla? Halutaanko tällä kenties varmistaa, että "kytkentä" ei tapahdu virroittimen ja ajojohdon välissä?
tallennettu
Matti Mustola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 141


« Vastaus #74 : Maaliskuu 11, 2013, 21:01:33 »

Hyvinkään konepajalla näytti olevan Sm1 6040 töhrittynä ja ovet sepposen selällään. Ilmeisesti ollut jo tovinkin? Voiko joku vahvistaa?
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina