Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10 | Siirry alas Tulostusversio
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1780


« Vastaus #175 : Maaliskuu 04, 2016, 23:18:46 »

Helsinki 4.3.16
Sm1 6028.6034.6037.6041.
Myös 6049 oli liikkeellä.
tallennettu
Niko Padatsu
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 52


« Vastaus #176 : Maaliskuu 05, 2016, 15:31:56 »

Helsinki 4.3.16
Sm1 6028.6034.6037.6041.
Myös 6049 oli liikkeellä.
sitä en kerennyt nähdä.    Surullinen
tallennettu
Mikko Lahdenmäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 9


« Vastaus #177 : Maaliskuu 18, 2016, 13:33:37 »

Oheisen kuvan olen napannut kännykällä tammikuun lopulla Helsingin asemalla rungosta 6254. Mutta mitä ihmeen tarkoitusta varten tuollainen lappu on, eivätkös nuo kaikki Sm1- ja Sm2-rungot ole kuitenkin yhtä pitkiä?


* rsz_wp_20160122_16_50_56_pro.jpg (91.95 kilotavua, 800x449 - tarkasteltu 812 kertaa.)
tallennettu
Nikolas Peippo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 291


« Vastaus #178 : Maaliskuu 18, 2016, 14:04:28 »

Tuo lappu taitaa olla ikivanha jäänne jostain ajalta kun tuo on kulkenut pidemmässä junassa jossain Ri-Lh tai Kv-Kts välillä, veikkaisin.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #179 : Maaliskuu 18, 2016, 19:27:23 »

Tuo lappu taitaa olla ikivanha jäänne jostain ajalta kun tuo on kulkenut pidemmässä junassa jossain Ri-Lh tai Kv-Kts välillä, veikkaisin.

Kyllähän Y-junallakin on pysähdelty niin, että poistuvat matkustajat pomppivat jonnekin ojaan, jos eivät ole sattumalta jossain niistä vaunuista, jotka mahtuvat laituriin.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Onni Tikkala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 340


« Vastaus #180 : Maaliskuu 18, 2016, 19:31:07 »

Tänään liikkeellä olivat ainakin Sm1:t 6034 (HL 9689) ja 6044 (K 9489).
tallennettu

Toni Puolatie
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 70


« Vastaus #181 : Maaliskuu 19, 2016, 20:10:25 »

Tänään liikkeellä olivat ainakin Sm1:t 6034 (HL 9689) ja 6044 (K 9489).
6034 havaittu tänään Kotkaan matkalla, Inkeroisten kohdalla joskus kuuden jälkeen.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #182 : Maaliskuu 19, 2016, 20:50:38 »

Koskas ekat sadomasokisti-kakkoset menee paaliin?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #183 : Maaliskuu 22, 2016, 16:31:32 »

Perjantaiaamuna kulkee Karjaalta Helsinkiin viimeistä kertaa L-tunnuksin varustettu Sm1/2-kalustolla ajettava juna (7.56-9.19).
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #184 : Maaliskuu 23, 2016, 14:28:01 »

Veikkaisin että niin huonokuntoinen yksikkö hylättäisiin
pian.
Ruostetta, ikkunoiden välissä vettä, jne
Kuulostaa taas niin pätevältä syyltä romuttaa juna. Noh ainakaan ei tarvitse enää ikkunoita vaihtaa ja säästyy kallista työaikaa. Virnistää
Ei Sm1-kalustoa ole mitään järkeä lähteä kunnostamaan muilta kuin pakollisilta osin. Kun ovat menossa romuksi muutenkin, niin silloin se, että joku runko on huonommassa kunnossa kuin toinen nimenomaan on pätevä syy romuttaa juna ennen niitä parempikuntoisia.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1780


« Vastaus #185 : Maaliskuu 31, 2016, 00:09:23 »

30.3.2016
6041+6049 aamulla K9289:ssä. Iltapäivällä ne näkyivät K9452:ssa, mutta seuraavaan lähtöön K9493:ssa keulaan oli tullut kaveriksi 6087.
tallennettu
Niko Padatsu
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 52


« Vastaus #186 : Huhtikuu 07, 2016, 19:58:27 »

6044 Kotkassa HSM358
tallennettu
Milo Hilve
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 76


« Vastaus #187 : Kesäkuu 07, 2016, 14:55:30 »

Uskallan toivoa Sm1 ja Sm2 yksiköille vielä usean vuoden aktiivipalvelusta Rantaradalla, sillä korvaavaa kalustoa ei VR:llä ole olemassa (ja uudesta täytyy maksaa ja sitä saa odotella. Hmm, vapautuisikohan Virosta sitä nyt kun Tallinnan lähiliikenteeseen tulee FLIRT-junia...?  Hymyilee leveästi). Sm5-junatkaan eivät vielä uhkaa Sameja Rantaradalla, sillä HSL-alueen junina niitä tuskin nähdään Kirkonummella, Y-junista puhumattakaan, vielä pitkään aikaan. Sm4:ää voisi varmasti Y-junana Sm1/Sm2 yksikön tilalla käyttääkin, mutta sitten Sm4 yksiköt olisivat taas muualta pois, varsinkin kun noita Y-junia kulkee etupäässä ruuhka-aikoina. (Öisin Sm1/Sm2 pari yöpyy Karjaalla)

Pääkaupunkiseuden lähiliikenne olisi ruuhka-aikana aika tavalla nesteessä ilman Sm1/Sm2 junia, sillä lukumäärällisesti niitä on edelleen käytössä eniten (~90 paria?), kun Sm4:ää on käytössä 30 vaunuparia. Ja taitaa tulevaisuudessa tuo Kehärata sitoa FLIRT-junat aika tavalla käyttöönsä, joten M-junista Sm1/Sm2-junia vapautunee FLIRT-junien tilalle A- ja I-juniin.

2019 tulee muuten ensimmäisillä Sameilla 50-vuotta täyteen ja eiköhän niitä tuolloinkin vielä jokunen yksikkö PK-seudulla pendelöi. (Ellei Turun paikallisliikenne sitten saa niitä kaikkia...  Virnistää)
Eipä tarvinnut odottaa kun vuosi, niin Flirtit alkoivat ajaa rantaradalla. Nykyäänhän kaikki junat ajetaan matalina ruuhka-ajan ulkopuolella. Suurin osa myös ruuhka-aikoina. Pääasiassa Sm2-rungoilla ajetaan K- ja A-junat ruuhka-aikana sekä muutama E- ja U-juna. Ilmeisesti jopa suurin osa T-junista ajetaan Sm4-kalustolla. Sm1-junien ajot on ajettu.
tallennettu
Aarni Mäkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 26


« Vastaus #188 : Heinäkuu 09, 2016, 22:08:55 »

Mikäli en ole ihan huoiukko niin eihän M-juna kulje enään?
tallennettu
Miko Rautiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 161


« Vastaus #189 : Heinäkuu 09, 2016, 22:39:31 »

Mikäli en ole ihan huoiukko niin eihän M-juna kulje enään?
Ei ole kulkenut 374:ään päivään (mikäli oikein laskin.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #190 : Heinäkuu 16, 2016, 18:29:07 »

Pitkiin aikoihin silmiin ei ole osunut yhtään Sm1:stä, onkohan tuotantoajot nyt virallisestikin takana? Näyttää että parin viikon välein paikallisjunastoon liittyy aina uusi violetin värinen FLIRT1, joten onkohan tässä menty yli sen pisteen että Sm1:lle ei oikeasti enää ole mitään käyttöä.

Sm2-parit näyttävät edelleen liikkuvan iloisesti Keravan suuntaan ruuhkaiikenteessä.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1780


« Vastaus #191 : Heinäkuu 16, 2016, 20:32:22 »

Pitkiin aikoihin silmiin ei ole osunut yhtään Sm1:stä, onkohan tuotantoajot nyt virallisestikin takana? Näyttää että parin viikon välein paikallisjunastoon liittyy aina uusi violetin värinen FLIRT1, joten onkohan tässä menty yli sen pisteen että Sm1:lle ei oikeasti enää ole mitään käyttöä.
9.4. saapui T-junassa aamulla Helsinkiin viimeisen kerran Sm1 kaupallisessa junassa, tosin suljettuna runkona. Sen jälkeen ei ole liikkunut muuta kuin Joensuun siirtojunia.

En usko, että enää voi mikään palauttaa Sm1-runkoja likenteeseen. Omasta puolestani ne voisi aivan hyvin romuttaakin, kyllä 40-45 vuotta on jo aivan riittävä elinkaari niille. Säästettäköön jotain kuitenkin museotarkoituksiin. Sm2-rungoista pitäisi selvittää tarkemmin, onko niistä vielä saneerattavissa kelpo kalustoa johonkin käyttötarkoitukseen.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #192 : Heinäkuu 17, 2016, 10:07:51 »

Niin, tosin Sm2:n ongelmana taitaa olla ainakin korkealattiaisuus, hyvin pieni teho ja vielä se että jarrutusenergiaa ei syötetä takaisin gridiin. Toivon minäkin että Sm2:t säilyvät jonkilaisena ruuhka-aikojen kakkosluokan kulkuneuvona ympäri Suomenmaata.

Tunteeko joku Sm2:n elektroniikan tason, onko elinkaari siinä lopussa ja sen takia junat romutusvalmiita?

Pitkiin aikoihin silmiin ei ole osunut yhtään Sm1:stä, onkohan tuotantoajot nyt virallisestikin takana? Näyttää että parin viikon välein paikallisjunastoon liittyy aina uusi violetin värinen FLIRT1, joten onkohan tässä menty yli sen pisteen että Sm1:lle ei oikeasti enää ole mitään käyttöä.
9.4. saapui T-junassa aamulla Helsinkiin viimeisen kerran Sm1 kaupallisessa junassa, tosin suljettuna runkona. Sen jälkeen ei ole liikkunut muuta kuin Joensuun siirtojunia.

En usko, että enää voi mikään palauttaa Sm1-runkoja likenteeseen. Omasta puolestani ne voisi aivan hyvin romuttaakin, kyllä 40-45 vuotta on jo aivan riittävä elinkaari niille. Säästettäköön jotain kuitenkin museotarkoituksiin. Sm2-rungoista pitäisi selvittää tarkemmin, onko niistä vielä saneerattavissa kelpo kalustoa johonkin käyttötarkoitukseen.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #193 : Heinäkuu 17, 2016, 10:21:05 »

Missähän vaiheessa Nyssen (?)(Tampereen seudun joukkoliikenne: http://joukkoliikenne.tampere.fi/aikataulut-ja-reitit.html ) suunnitelmat Tampereen seudun kiskojen hyödyntämiseen paikallisliikenteelle mahtavat olla? Luulisi että valtio voisi ilmaiseksi siirtää VR:n vanhoja Sameja paikalliselle kalustoyhtiölle koeliikenteeseen Pirkanmaalle. Nokialta Orivedelle ja Ylöjärveltä Toijalaan saattaisi olla mahdollisuuksia samantyyppiseen liikennöintiin kuin HSL:n alueella. Samalla päästäisiin Ruotsin-malliin, jossa yksi toimija ei käytännössä määrää koko raideliikenteen markkinaa. Vasta jos / kun koeliikenne alkaisi kasvaa, uusien esim. 2-osaisten FLIRT-junien hankinta voisi tulla ajnkohtaiseksi.

Onkohan nämä liian huimia visioita tähän maahan? Käytettyjä kulkuvälineitä, jotka toimivat, mutta joiden käyttöarvo on lähellä nollaa koeliikenteeseen?


tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1410


« Vastaus #194 : Tammikuu 05, 2017, 10:53:54 »

Osa R-junista ajetaan tänään (5.1.-17) Sm2-kalustolla.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #195 : Tammikuu 05, 2017, 16:37:33 »

Niin, tosin Sm2:n ongelmana taitaa olla ainakin korkealattiaisuus, hyvin pieni teho ja vielä se että jarrutusenergiaa ei syötetä takaisin gridiin. Toivon minäkin että Sm2:t säilyvät jonkilaisena ruuhka-aikojen kakkosluokan kulkuneuvona ympäri Suomenmaata.

Tunteeko joku Sm2:n elektroniikan tason, onko elinkaari siinä lopussa ja sen takia junat romutusvalmiita?

Vanha aihe, mutta silti: pieni teho ei ole kovin hyvä peruste, koska Sm2 kulkee ketterämmin kuin Sm1. Säätöeroja on, mutta loppupään junat ovat ehkä vielä ketterämpiäkin, joku 25 s 0-80 km/h tuli joskus kellotettua.

Elektroniikasta voi vain arvailla: se on rakennettu 1970-luvun tehopuolijohteista ja mikä tosiaan mahtaa olla niiden tai vastaavien saatavuus? Pienvirtapuolella ohjaustahan ainakin kokeiltiin joskus prosessoripohjaisena ja ehkä se ei olekaan niin ongelmallinen. Ajomoottorithan ovat sivuvirta-tasavirtamoottoreita, joten kyllähän nekin rapistuvat vuosikymmenten mittaan.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #196 : Tammikuu 05, 2017, 21:01:16 »

Ainakin tämän aamun lumipöllyssä oli Sm2:ssa ihan liikaa tehoa.  Pyörittää silmiään
tallennettu
Mikko Mäntymäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 509


« Vastaus #197 : Tammikuu 05, 2017, 21:11:56 »

Ainakin tämän aamun lumipöllyssä oli Sm2:ssa ihan liikaa tehoa.  Pyörittää silmiään

Liian vähän tehoa, kun Sr1 kiihtyy 0-140 km/h 45s. Sr2 voisi olla mielenkiintoinen ajettava jos siitä ohitettaisiin kiihtyvyydenrajaaja.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1410


« Vastaus #198 : Tammikuu 05, 2017, 23:45:38 »

Joona: "ykköskiihtyvyys" muokattiin näihin vaikeisiin olosuhteisiin. Huonolla kelillä ajetaan kaluston ehdoilla, ei aikataulun vaatimuksilla - hätäillessä niitä vahinkoja saattaa sattua herkemmin.
tallennettu
Kari Suominen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 69


« Vastaus #199 : Tammikuu 06, 2017, 15:11:58 »

En usko, että enää voi mikään palauttaa Sm1-runkoja likenteeseen. Omasta puolestani ne voisi aivan hyvin romuttaakin, kyllä 40-45 vuotta on jo aivan riittävä elinkaari niille. Säästettäköön jotain kuitenkin museotarkoituksiin. Sm2-rungoista pitäisi selvittää tarkemmin, onko niistä vielä saneerattavissa kelpo kalustoa johonkin käyttötarkoitukseen.

Oli itse asiassa lähellä, ettei Sm2 -kalustoa saneerattu vielä toiseen kertaan uudelle kierrokselle, sillä kesäkuussa 2014 HSL selvitti kahta vaihtoehtoista mallia junakaluston hankkimiseksi.

Toisena vaihtoehtona oli hankkia 13 uutta junaa ja jatkaa edelleen liikennettä 27 peruskorjatulla Sm2-junalla vuoteen 2028 asti, ja tilata toinen erä uusia junia vasta 2020-luvun puolella. Selvityksen perusteella uusien junien hankinta isompana eränä oli kuitenkin perusteltua, koska junien hankkiminen yhdessä toimituserässä tulee halvemmaksi kuin kahteen toimituserään hajautettuna. Vaihtoehtona uusien junien täysimittaiselle hankinnalle oli VR:n vanhojen Sm2-junien peruskorjaus ja vuokraaminen HSL-liikenteeseen 10 vuodeksi. Tällöin uuden junakaluston seuraavaa lisähankintaa olisi voitu lykätä Pisara-radan käyttöönottoon saakka.

Kolme kuukautta myöhemmin eli syyskuussa 2014 HSL:n hallitus valtuutti  HSL:n esittämään junat omistavalle Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle 34 uuden junan tilaamista. Junakalustoyhtiö Oy:n hallitus päätti junien tilaamisesta ja junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä. Uutta kalustoahan tarvitaan viimeistään vuonna 2018, jolloin HSL:n kilpailuttama junaliikenne aloittaa liikennöinnin.

Jounin heittämään mietteeseen "pitäisi selvittää onko niistä vielä saneerattavissa jotakin..." vastaisin omana näkemyksenäni, että ei kaluston ikä ole kynnyskysymys, Helsingissä kun ajetaan Sm2-junien kanssa saman ikäisillä metrojunilla ja raitiovaunuilla :

42 Valmet MLNRV II (NrII) matalalattiaisella väliosalla varustettua nivelvaunua (1983–1987, väliosa 2006–2011)
40 Valmet NRV I (NrI) nivelvaunua, joista osaan lisätään matalalattiainen väliosa (1973–1975, väliosa 2012–2013)

Saneerauksen laajuudesta riippuen ei maailmalla liikkuessaan aina välttämättä edes huomaa matkustavansa yli 40 vuotta vanhalla kalustolla, ellei sitten ole tietoinen kaluston valmistumisajankohdasta. Teknillinen toteutus ei siis ole mahdoton ja se onkin raha ja käytännön seikat jotka ratkaisevat, kun vaakakuppiin laitetaan uuden hankinta vastaan vanhan saneeraaminen.
 

« Viimeksi muokattu: Tammikuu 06, 2017, 15:41:16 kirjoittanut Kari Suominen » tallennettu
Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Sm1 ja Sm2 kaluston käyttö nykyään?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina