Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Energiantuotantoa ja sähkötekniikkaa  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« : Kesäkuu 27, 2013, 12:37:19 »

OT: Mukava kuulla, että on edes leiritoimintaa, vaikkei töitä olisikaan eikä opinnotkaan ehkä kiinnosta. Mukavaa ja leppoisaa yhdessäoloa ja sosiaalista seurustelua poliisiviranomaisen kanssa.

Mutta silmääni pistää tuo toiminta uraaniteollisuutta vastaan. Käsittääkseni uraaniteollisuus tuottaa ydinvoimaloiden käyttövoimaa, ja ydinvoimalat lienevät ainoa voimalatyyppi aurinko-, tuuli- ja vesivoimaloiden ohella, joka ei aiheuta päästöjä jo pahasti saastuneeseen ilmakehäämme. Ja että jos kaikki energiantuotanto olisi mainittujen energianlähteiden varassa ja ilman ydinvoimaa, ei energia riittäisi mihinkään. Siinä on aivan turha selittää että "säästetään energiaa"; siinä ei riitä, että vaihdetaan keittiöön ledilamput ja että sammutetaan saunatuvan valot sieltä poistuttaessa. Siinä on ajettava maamme koko teollisuus alas ja sittenhän meitä onkin iso porukka istuskelemaan mainitun kapinayhteisön leireillä ja vastustamaan jotakin, kaipa sitä aina jotakin keksitään.

Ja ellei siis ole uraania, ei ole ydinvoimaloitakaan. Ja kun kerran energian käyttöä ei voida oleellisesti vähentää, on käytettävä fossiilisia ja niihin verrattavia polttoaineita sähköntuotantoon. Ja siitä puolestaan tulee hiilidioksidipäästöjä, vaikka kaikki muut haitalliset päästöt miten tarkasti puhdistettaisiin. Mutta ilmeisesti tämä ei ole kovin paha asia, kunhan vain saadaan vastustaa uraaniteollisuutta.

Mukavia kelejä vain leiriläisille, ja oikein paljon hyttysiä  Hymyilee

tallennettu
Olli Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 27


« Vastaus #1 : Kesäkuu 27, 2013, 13:23:50 »

Niin vastustetaan vastustamisen ilosta. Onko kukaan kertonut näille uraaniteollisuuden vastustajille, jotka vastustavat ko. teollisuutta koska se on niin vaarallista, että viimeisen vuosisadan aikana ydinvoimalaonnettomuuksiin on kuollut lähes yhtä monta ihmistä kuin päivittäin liikenteessä.

Mutta eikö nuo aktivistit pitäisi sakottaa tai rangaista? kuten kyltit ilmoitavat http://vaunut.org/kuva/64333 tai http://vaunut.org/kuva/69477
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2808


« Vastaus #2 : Kesäkuu 27, 2013, 17:28:58 »

Mä näkisin ydinvoimassa tosi isona ongelmana, että se on todella tuki-intensiivistä toimintaa. Yhdenkin ydinvoimalan rakentamiseen menee valtava määrä valtion tukirahoja, jotka voitaisiin tunkea myös muihin energiaprojekteihin.
Saksan tilanne on mulle oikeastaan tutumpi kuin Suomen, joten tässä tällainen linkki:
http://marttitulenheimo.fi/2013/05/enta-kun-aurinkoenergiasta-tulee-halvempaa-kuin-fossiilisesta-energiasta/

Eikä aurinkoenergia tietenkään ole ainoa olemassa oleva energiantuotantomuoto Iskee silmää
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Olli Keski-Rahkonen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 238


« Vastaus #3 : Kesäkuu 27, 2013, 18:43:54 »

Monien uusien ja uusiutuvien energiamuotojen ongelmana on, että niistä saadaan sähköä vain tiettyyn aikaan päivästä (auringonpaiste) tai vaikeasti ennustettavina aikoina (tuulivoima). Koska sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan, tarvitaan tulevaisuudessakin uusien energiamuotojen rinnalle perusvoimaa. Tähän tarkoitukseen ydinenergia on mitä parhain vaihtoehto siellä missä vesivoimaa ei ole saatavana riittävästi: siis useimmissa maissa.

Akkutekniikalla voitaisiin periaattessa ratkaista tuotannon vaihtelut, mutta käytännössä tällä alalla ei ole tapahtunut sen 150-vuotisen historian aikana mitään mullistavaa, eikä mullistusta ole odotettavissa. Niin kauan kuin akkujen energiatiheyttä ei saada merkittävästi kasvatettua ja lataussyklin nopeutta ei saada lyhyeksi, ei akuista ole ratkaisuksi tähän ongelmaan.

On hyvä muistaa, että myös aurinko- ja tuulivoima ovat toistaiseksi ydinvoimaa enemmän tuki-intensiivisiä energiamuotoja. On toki tärkeää, että mainittuja energiantuotantomuotoja kehitetään, mutta ratkaisuksi kasvavaan kysyntään niistä ei vielä tällä hetkellä ole.

Mä näkisin ydinvoimassa tosi isona ongelmana, että se on todella tuki-intensiivistä toimintaa. Yhdenkin ydinvoimalan rakentamiseen menee valtava määrä valtion tukirahoja, jotka voitaisiin tunkea myös muihin energiaprojekteihin.
Saksan tilanne on mulle oikeastaan tutumpi kuin Suomen, joten tässä tällainen linkki:
http://marttitulenheimo.fi/2013/05/enta-kun-aurinkoenergiasta-tulee-halvempaa-kuin-fossiilisesta-energiasta/

Eikä aurinkoenergia tietenkään ole ainoa olemassa oleva energiantuotantomuoto Iskee silmää

// typot pois
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 27, 2013, 19:08:38 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen » tallennettu
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 566


« Vastaus #4 : Kesäkuu 27, 2013, 18:47:53 »

Aurinkoenergia toimii siellä missä on riittävästi aurinkoa tarjolla, eli päiväntasaajalla, plus miinus 'muutama' kilometri. Esim. Suomessa isompi aurinkovoimala seisoisi vain tyjänpanttina suuren osan vuodesta, lisäksi aurinkovoimalla on yhtälö teho = pinta-ala...  Virnistää

Tuulivoima toimii suomenkin olosuhteissa paremmin, mutta tuottaa äänisaastetta, josta on ollut puhetta myös mediassa.

Käytännössä seuraava 'oikea' voimalatyyppi on fuusiovoima(la), jollaista ollaan jo rakentamassa, mutta siihen menee vielä jokunen vuosi. Lisäksi ongelmana on käyttötehon ulosotto ko. laitoksista. Fuusioreaktio  tuottaa valtavasti tehoa, mutta sen ulosottaminen tulee olemaan suuri ongelma. Jos tehoa otetaan ulos höyrytekniikalla, niin voimalan hyötysuhde jää heikoksi. Epäilisin, että fuusiovoimalasta pitäisi saada reippaasti yli 2 TW tehoa ulos, mielellään 20 TW...  8)

Muuten ydinvoima on toistaiseksi tehokasta, vieläkin kun käyttäisivät enemmän hyötöreaktoreita ja sekapolttoainetta (NOX), niin jätteen määrä pienenee, ainakin vähän.

EDIT: Olli oli hieman nopeampi, mutta mitä siitä...
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 330


« Vastaus #5 : Kesäkuu 27, 2013, 19:56:42 »

Mä näkisin ydinvoimassa tosi isona ongelmana, että se on todella tuki-intensiivistä toimintaa. Yhdenkin ydinvoimalan rakentamiseen menee valtava määrä valtion tukirahoja, jotka voitaisiin tunkea myös muihin energiaprojekteihin.
Saksan tilanne on mulle oikeastaan tutumpi kuin Suomen, joten tässä tällainen linkki:
http://marttitulenheimo.fi/2013/05/enta-kun-aurinkoenergiasta-tulee-halvempaa-kuin-fossiilisesta-energiasta/

Eikä aurinkoenergia tietenkään ole ainoa olemassa oleva energiantuotantomuoto Iskee silmää

Mitenkä lapsellista urputusta saa taas kuulla. Se että sinä, led-lamppu ja einespizza selviätte keskenänne, ei tarkoita sitä että valtio ja sen sosialiset hyväntekeväiskamppanjat rahoittava teollisuus selviäisi sillä.

Ydinvoimaa kiitos, eikä mitään hiilivoimalaa. Rahaa on jo vajonnut liikaa kaivoon kaikenmaailman tuulimylly tukiaisiin, enemmän kuin myöhästyneeseen ydinvoimalaan.

Se vaan sanomatta on selvää etten rellua ikinä osta. Ja mikäli sähkön tuotanto haluttaisiin tehdä mielipiteen omaisesti rajatuksi yksityiselle, aloitan gangsteri roolin ennen muuttamista etelän maille. Ryöstän ihmiset asunnoissaan pimeällä ja tyynellä ilmalla, kun green ego sähköä ole langoilla.
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #6 : Kesäkuu 28, 2013, 16:41:06 »

     Sähkö- ym energiaa saattaa tärväytyä yllättävän paljon kohteissa joita kukaan ei tule ajatelleeksi eikä siten osaa varoakaan.
     Jokin aika sitten eräs journalisti kirjoitti kuin ohimennen artikkelissaan, kuinka suomalaiset eivät kännykkäpuhelimiensa akun ladattuaan, vedä laturin johtoa irti seinästä,vaan jättävät sen "stöpseliin" kiinni. Entäs sitten? No kun lataajassa on muuntaja, ja sen käämeissä kiertää nk loisvirta silloinkin, kun muuntajasta ei tehoa oteta. Lataamiseen tai mihinkään.
     Eipä se yksi lataaja monta wattia vie mutta kun niitä on kiinni seinässä tuvassa kuin tuvassa, aina Hangosta Petsamoon...no Kelloselälle. Kirjoittajan mukaan, ne kuluttavat yhtäpaljon sähköä,kuin yksi KOKONAINEN YDINREAKTORI samanaikaisesti tuottaa.
     Jos tieto on totta, niin on se taruakin ihmeellisempää.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« Vastaus #7 : Kesäkuu 28, 2013, 18:38:46 »

Ei kylläkään Suomessa, mutta kokeillaanpa laskea. Ensinnäkin, käsittääkseni nykylatureissa ei muuntajaa ole, vaan jonkinlainen hakkurivirtalähdesysteemi. Mutta silti kännykkävalmistajat, esim. oma Nokia 701 muistuttaa joka kerran latausjohdon irrotuksen jälkeen että "irrota laturi pistorasiasta energian kulutuksen vähentämiseksi".

No niin. Sovitaanko, että mainittu hukkateho voi olla yksi watti, eli vastaa vähän alle 12 V 0,1 A pienlampun tehoa; riittävän pienessä lampussa polttaa sormensa, ja ehkä tuo teho saa laturin tuntumaan hieman lämpimältä, kuten saattaa olla.

Jos Suomessa joka viides suomalainen laittaa känänsä laturin kiinni töpseliin, se on miljoona laturia ja yhtä monta wattia: siitä tulee 1000 kW eli 1 MW. Yhden Sr2:n suurin ottoteho on noin 7 MW, yhden rautatien modernin syöttöaseman teho 2 x 12,5 MW ja Tampereen entisen turve-, nykyisen maakaasuvoimalan (Naistenlahti) teho muistaakseni noin 2 x 60 MW. Eli ei tunnu paljon missään.

Mutta jos koko maailman ihmisistä joka viides pitää laturia töpselissä, se on viiden miljardin ihmisen mukaan laskien 1000 MW, joka on ihan kelpo ydinvoimalan teho.

MOT
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 776


« Vastaus #8 : Kesäkuu 29, 2013, 11:03:14 »

Mä näkisin ydinvoimassa tosi isona ongelmana, että se on todella tuki-intensiivistä toimintaa. Yhdenkin ydinvoimalan rakentamiseen menee valtava määrä valtion tukirahoja, jotka voitaisiin tunkea myös muihin energiaprojekteihin.

Ydinvoiman rakentaminen Suomessa ei perustu valtiollisiin tukiin. Tarvittavan pääoman hankinnasta vastaavat puhtaasti laitoksen omistajat.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 776


« Vastaus #9 : Kesäkuu 29, 2013, 11:15:40 »

Monien uusien ja uusiutuvien energiamuotojen ongelmana on, että niistä saadaan sähköä vain tiettyyn aikaan päivästä (auringonpaiste) tai vaikeasti ennustettavina aikoina (tuulivoima). Koska sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan, tarvitaan tulevaisuudessakin uusien energiamuotojen rinnalle perusvoimaa. Tähän tarkoitukseen ydinenergia on mitä parhain vaihtoehto siellä missä vesivoimaa ei ole saatavana riittävästi: siis useimmissa maissa.

Perusvoimaa ja etenkään ydinvoimaa ei käytetä Suomessa tuulivoiman kaltaisten energiantuotantomuotojen säätövoimana. Tämä näkyy esimerkiksi voimalaitosten tilastollisista tuotantomääristä: perusvoima jauhaa sähköä läpi vuoden tasaisella tuotantokäyrällä, säätövoimalaitokset taas eivät toimi näin. Säätövoimalaitokselle on tyypillistä se, että sen on voitava hyvin nopeasti sopeutua muun tuotannon muutoksiin. Siksi vesivoimalaitokset yhdistettyinä varastoaltaisiin (=energiavarasto) sopivat parhaiten säätövoiman tuotantoon. Tällä hetkellä nopeaan säätämiseen sopivat parhaiten norjalaiset vesivoimalaitokset — tehokkaimmat norjalaiset vesivoimalaitokset saavuttavat täyden tuotannon noin 15 minuutissa nollasta.

Koska Pohjois-Eurooppaa toimii tällä hetkellä yhteisellä sähkömarkkina-alueella, säädetään muuttuvien tuotantomuotojen tuotantoa monissa maissa jo pääasiallisesti norjalaisella vesivoimalla — myös Suomessa, jossa pohjoisten jokien säätökapasiteetti ei riitä ja joiden vesivoimalaitosten säädettävyys ei ole samaa luokkaa kuin Norjassa. Käytännössä rahakin ratkaisee: sitä säätösähköä käytetään, mitä halvimmalla on tarjolla. Tämä näkyy myös hyvin jatkuvina siirtoyhteyksien rakentamisena Norjan ja Keski-Euroopan välillä.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 29, 2013, 11:48:55 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 776


« Vastaus #10 : Kesäkuu 29, 2013, 12:07:57 »

Akkutekniikalla voitaisiin periaattessa ratkaista tuotannon vaihtelut, mutta käytännössä tällä alalla ei ole tapahtunut sen 150-vuotisen historian aikana mitään mullistavaa, eikä mullistusta ole odotettavissa. Niin kauan kuin akkujen energiatiheyttä ei saada merkittävästi kasvatettua ja lataussyklin nopeutta ei saada lyhyeksi, ei akuista ole ratkaisuksi tähän ongelmaan.

Akut ovat vain yksi tapa varastoida energiaa. Perinteisin tapa on vesivoimalaitoksen varastoallas ja sitä läheltä liippaava pumppuvoimalaitos (=yöllä halvan energian aikana pumput pumppaavat vettä ylös altaisiin ja päivällä kalliin energian aikana ylös pumpattu vesi ajetaan turpiinin läpi). Maanalaiset paineilmavarastot ovat myös yksi tekninen keino. Lämmön varastointi veteen aurinkopaneelien avulla on myös energian varastointia, joka esimerkiksi kaukolämpöjärjestelmään yhdistettynä vähentää tarvetta käyttää voimalaitoksia. Tämän edellytyksenä on kaksisuuntainen kaukolämpökauppa (=kiinteistöt tuottavat aurinkopaneeleilla osan kaukolämmöstä, jota kaukolämpöyhtiö ottaa myös vastaan), joka on käynnistynyt mm. Tukholmassa — ensimmäiset selvitykset Suomessa valmistuvat lähiaikoina.

Kyse on kuitenkin viime kädessä eri tavoilla tuotettujen energiayksiköiden hinnasta kuin siitä, etteikö tekniikka tunnettaisi. Mitä kalliimmaksi energian hinta nousee, sitä kannattavammiksi uudet vielä tällä hetkellä kalliit tuotantotavat tulevat. Näin on tapahtunut mm. tuulivoiman, aurinkoenergian ja liuskekaasun osalta — kaikki ovat vanhoja mentelmiä (tosin kuvioon kuuluvat myös julkiset tuet, ilmastopolitiikka, päästökauppa, päästöoikeuksien hintakehitys jne. — suuri kuva ei ole kovin yksinkertainen)
tallennettu
Olli Keski-Rahkonen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 238


« Vastaus #11 : Kesäkuu 29, 2013, 12:17:37 »

Monien uusien ja uusiutuvien energiamuotojen ongelmana on, että niistä saadaan sähköä vain tiettyyn aikaan päivästä (auringonpaiste) tai vaikeasti ennustettavina aikoina (tuulivoima). Koska sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan, tarvitaan tulevaisuudessakin uusien energiamuotojen rinnalle perusvoimaa. Tähän tarkoitukseen ydinenergia on mitä parhain vaihtoehto siellä missä vesivoimaa ei ole saatavana riittävästi: siis useimmissa maissa.

Perusvoimaa ja etenkään ydinvoimaa ei käytetä Suomessa tuulivoiman kaltaisten energiantuotantomuotojen säätövoimana. Tämä näkyy esimerkiksi voimalaitosten tilastollisista tuotantomääristä: perusvoima jauhaa sähköä läpi vuoden tasaisella tuotantokäyrällä, säätövoimalaitokset taas eivät toimi näin. Säätövoimalaitokselle on tyypillistä se, että sen on voitava hyvin nopeasti sopeutua muun tuotannon muutoksiin. Siksi vesivoimalaitokset yhdistettyinä varastoaltaisiin (=energiavarasto) sopivat parhaiten säätövoiman tuotantoon. Tällä hetkellä nopeaan säätämiseen sopivat parhaiten norjalaiset vesivoimalaitokset — tehokkaimmat norjalaiset vesivoimalaitokset saavuttavat täyden tuotannon noin 15 minuutissa nollasta.

Koska Pohjois-Eurooppaa toimii tällä hetkellä yhteisellä sähkömarkkina-alueella, säädetään muuttuvien tuotantomuotojen tuotantoa monissa maissa jo pääasiallisesti norjalaisella vesivoimalla — myös Suomessa, jossa pohjoisten jokien säätökapasiteetti ei riitä ja joiden vesivoimalaitosten säädettävyys ei ole samaa luokkaa kuin Norjassa. Käytännössä rahakin ratkaisee: sitä säätösähköä käytetään, mitä halvimmalla on tarjolla. Tämä näkyy myös hyvin jatkuvina siirtoyhteyksien rakentamisena Norjan ja Keski-Euroopan välillä.

Juttuni pointtina oli, että säätövoiman rinnalle tarvitaan perusvoimaa. Perusvoimaksi ydinvoima soveltuu erinomaisesti, kuten molemmat tiedämme.

Suomen kannalta norjalainen vesivoima onkin mainiota säätövoimaa, kun maiden välillä on melko runsaasti siirtokapasiteettia. Norjalaiselle sähkölle on kyllä ottajia etelässäkin, ja olemassaolevien yhteyksien lisäksi uusia HVDC-kaapeleita on suunnitteilla mm. Norjasta Saksaan. Tavanomaisen vesivoiman lisäksi norjalaiset harrastavat myös energian varastointia pumppaamalla merestä vettä ylös tekojärviin kun sähkö on halpaa.
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #12 : Kesäkuu 29, 2013, 12:49:41 »

Ei kylläkään Suomessa, mutta kokeillaanpa laskea. Ensinnäkin, käsittääkseni nykylatureissa ei muuntajaa ole, vaan jonkinlainen hakkurivirtalähdesysteemi. Mutta silti kännykkävalmistajat, esim. oma Nokia 701 muistuttaa joka kerran latausjohdon irrotuksen jälkeen että "irrota laturi pistorasiasta energian kulutuksen vähentämiseksi".

No niin. Sovitaanko, että mainittu hukkateho voi olla yksi watti, eli vastaa vähän alle 12 V 0,1 A pienlampun tehoa; riittävän pienessä lampussa polttaa sormensa, ja ehkä tuo teho saa laturin tuntumaan hieman lämpimältä, kuten saattaa olla.

Jos Suomessa joka viides suomalainen laittaa känänsä laturin kiinni töpseliin, se on miljoona laturia ja yhtä monta wattia: siitä tulee 1000 kW eli 1 MW. Yhden Sr2:n suurin ottoteho on noin 7 MW, yhden rautatien modernin syöttöaseman teho 2 x 12,5 MW ja Tampereen entisen turve-, nykyisen maakaasuvoimalan (Naistenlahti) teho muistaakseni noin 2 x 60 MW. Eli ei tunnu paljon missään.

Mutta jos koko maailman ihmisistä joka viides pitää laturia töpselissä, se on viiden miljardin ihmisen mukaan laskien 1000 MW, joka on ihan kelpo ydinvoimalan teho.

MOT

Kiitos tiedoista Kimmo.  Jälleen kerran opimme,että mitä journalistit kirjoittavat, ei aina ihan pidä paikkaansa.
     Tuo muuntajan puuttuminen ja korvaaminen jollakin muulla aparaatilla oli minulle ihan uusi asia. Enpä minä ole koskaan ehtinyt tutustua uusimpaan elektroniikkaan. Ja jos tuollaisen rasian auki ruuvailisi, niin mahtaisikohan sisäpuolesta noin silmin katsomalla mitään selkoa saadakaan. Ensi tutustumiseni eri tiedoitusvälineisiin tapahtui 1950 -luvulla...
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #13 : Kesäkuu 29, 2013, 13:00:53 »

Alkuperäisestä aiheesta on taas menty melko pitkälle, mutta voisiko joku selittää vähäsen hakkurivirtalähteen periaatetta siten, että 1960-luvun lukion fysiikan tuntemuksella voisi ymmärtää?
tallennettu
Olli Keski-Rahkonen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 238


« Vastaus #14 : Kesäkuu 29, 2013, 15:57:14 »

Alkuperäisestä aiheesta on taas menty melko pitkälle, mutta voisiko joku selittää vähäsen hakkurivirtalähteen periaatetta siten, että 1960-luvun lukion fysiikan tuntemuksella voisi ymmärtää?

Hakkuriteholähteistä on valtavan paljon erilaisia sovelluksia, joista osalla voidaan muuttaa vaihtovirtaa tasavirraksi tai toisin päin, sekä nostaa tai laskea jännitetasoa. Aivan yksinkertaisimpana esimerkkinä voidaan katsoa 24->12 V DC/DC-jännitteenmuunninta, joka on toteutettu hakkuritekniikalla. Alla olevat kuvat ovat suoraan wikipediasta, ja niissä on valitettavasti vähän turhankin paljon informaatiota tätä esimerkkiä varten. Toivottavasti selityksestä saa kuitenkin hieman selkoa Hymyilee



Kuvan piiri muuttaa esim. 24 volttia DC:tä 12 voltiksi DC:tä. Teholähteessä on kytkin S (transistori, usein MOSFET), joka katkoo vasemmalta tulevaa tasajännitettä Vi tietyllä on/off-suhteella. Kytkimen on/off-sykli tekee tasajännitteestä kanttiaaltoa VD. Kanttiaallon yläreunan pituus on sama kuin kytkimen päälläoloaika, ja alareunan pituus vastaavasti sama kuin se aika jonka kytkin oli pois päältä. Kelan L ja kondensaattori C avulla tästä kanttiaallosta suodatetaan uudelleen tasajännitettä, joka on oikealla oleva ulostulojännite Vo. Jos kytkimen on/off-suhde oli 50:50, on ulos tuleva jännite puolet sisäänmenojännitteestä.

Oikeanpuolimmaisena oleva vastus R kuvaa kuormaa, joka voi olla periaatteessa mikä vain sähköä kuluttava laite. Diodi D huolehtii siitä, että ulostulojännite ja -virta kulkevat myös silloin, kun kytkin S on auki.

Alla olevassa kuvassa ylimpänä on kytkimen S on/off-sykli. Keskellä nähdään kytkimen jälkeen syntyvä kanttiaallon muotoinen jännite VD, ja siitä suodatettu ulostulojännite Vo.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #15 : Kesäkuu 29, 2013, 16:35:29 »

Kiitos. Kyllä tästä jyvälle pääsee. Kysyisin mikä on noiden arka kohta, sillä ensimmäiset PC:t tahtoivat hyytyä, ja huollon kommentti oli: "Tässä on taas hakkuripoweri".
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #16 : Kesäkuu 29, 2013, 16:58:30 »

Vastaan itselleni, että epäilen kondensaattoria, sillä pitkän makuuttamisen jälkeen kone saattoi herätä henkiin. Jos kyseessä on elektrolyyttikondensaattori, saattavat sen sisältämät mömmöt tasaantua. Asiantuntijan mielipide on toivottua.
tallennettu
Olli Keski-Rahkonen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 238


« Vastaus #17 : Kesäkuu 29, 2013, 17:04:45 »

Kiitos. Kyllä tästä jyvälle pääsee. Kysyisin mikä on noiden arka kohta, sillä ensimmäiset PC:t tahtoivat hyytyä, ja huollon kommentti oli: "Tässä on taas hakkuripoweri".

Hakkuriteholähteen kytkentätaajuus on isoissa sovelluksissa luokkaa 1-5 kHz ja pienissä yli 20 kHz, eli tätä vauhtia transistori katkoo jännitettä. Näin nopeat jännitteen- ja virranmuutokset aiheuttavat kovaakin rasitusta teholähteen suotokondensaattoreihin. Tämä voisi olla siis yksi syy, jonka takia huonosti suunniteltu tai halvoista komponenteista valmistettu hakkuriteholähde hajoaa ajan myötä. Vanhoissa tietokoneen teholähteissä ei myöskään ollut käytössä loistehon kompensointia, jolloin se saattoi pahimmillaan häiritä muitakin kodin sähkölaitteita.

Toisaalta hakkurit myös aiheuttavat kytkentätaajuutensa takia ympäristöönsä erilaisiä häiriöitä ja pörinöitä, jotka voivat huonossa tapauksessa rikkoa tietokoneen herkimpiä komponentteja.

Hyvin suunniteltu hakkuri on kuitenkin mainio laite useimpiin käyttötarkoituksiin. Tehohäviöt ja fyysinen koko ovat hakkureissa pienet verrattuna esimerkiksi perinteiseen muuntajalla ja lineaariregulaattorilla toteutettuun virtalähteeseen.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 776


« Vastaus #18 : Kesäkuu 29, 2013, 18:50:09 »

Juttuni pointtina oli, että säätövoiman rinnalle tarvitaan perusvoimaa. Perusvoimaksi ydinvoima soveltuu erinomaisesti, kuten molemmat tiedämme.

Perusvoiman käsite on muuttunut ja on muuttumassa rajusti. 24/7 sähköä jauhavat laitokset ovat kannattavia yleensä vain silloin, jos kulutuksen rakenne on vastaavanlainen. Suomessa ydinvoimalaitokset ovat olleet alkujaan pitkälti energiaintensiivisen teollisuuden omistamia tai niiden tarpeita varten rakennettuja, eli perusvoimalaitosten sähköä käyttävät pitkälti terästeollisuus, paperiteollisuus jne. joiden tuotanto perustui samaan ajatukseen: tuotanto pyörii 24/7. Paperiteollisuus on Suomessa auringonlaskun toimiala — milloin Suomeen on viimeksi rakennettu uusia paperikoneita (todennäköisesti uusia ei enää rakennetta ja olemassa olevat suljetaan, kun ne eivät enää pärjää taloudellisesti kilpailussa maailmalla). Jaloterästeollisuus taas on kilpailuttaut sähkönhankintansa heti, kun se oli mahdollista sähkömarkkinoiden avautumisen jälkeen 1990-luvun alusta alkaen (sähköä on hankittu määräaikaisilla sopimuksilla milloin mistäkin, myös pohjoismaisilta markkinoilta).

Kaupallisessa mielessä perusvoiman olemassa olo ei ole enää kaikille teollisuustoimialoille välttämätöntä. Ennakolta määritelty sähkön hintataso (mikäli tämä on kustannusten hallinnan kannalta olennaista) voidaan turvata kiinteähintasilla määräaikaisilla sopimuksilla ja/tai hankinta voidaan turvata hintasuojausinstrumenteilla. Tällöin hankintapaikka voi olla mitä tahansa ja hankinta voi muodostua ties kuinka monesta eri tuotantomuodosta — ongelma on itse asiassa sähkön myyjän, ei ostajan.

Jos tutkii ruotsalaisten ydinvoimalaitosten tuotantotilastoja, niin niitä ei ole käytetty enää aikoihin perusvoimalaitoksina. Joitakin vuosia sitten niiden tuotanto noudatti käsittämättömän tarkasti yhteispohjoismaisen sähköpörssin kysyntäkäyrää — jopa niin tarkasti, että hintavedätys tutkittiin ja jonka jälkeen laitoksien huoltoseisokeista piti ilmoittaa ennakolta hyvissä ajoin. Suomessa ydinvoimalaitokset vielä sentään toimivat perusvoimalaitoksina, koska niiden osuus tuotantopaletissa ei ole yhtä suuri kuin Ruotsissa (eli niiden tuottamalle perusvoimalle on vielä ilmeisesti kysyntää). Taloudellisessa mielessä ydinvoimalaitoksen ajaminen kysyntää mukaillen ei ole kannatavaa, mutta jos markkinat käyttäytyvät vastakkaisella tavalla, niin ei tappiollakaan sähköä kannata myydä. Ruotsalaiset todennäköisesti vähentävät mieluummin ydinvoimalaitostensa tuotantoa kuin myyvät sitä tappiolla, vaikka ydinvoimalaitoksen tuotannon "säätäminenkään" ei ole halpaa. Jotain voi päätellä Suomesssakin esim. Fennovoiman rahoittajatahojen vetäytymisestä ja suunniteilla olevan laitoksen tehon pienentämisestä. Mitä ilmeisimmin eräs taannoin rannalle jäänyt energiayhtiö ei ole tänään yhtään pahoillaan siitä, että ei saanut lupaa uuden suurvoimalaitoksen rakentamiselle (nyt alalla peräti pohditaan 300 MW:n moduuleista kostuvien laitosten rakentamisesta, jolloin kysynnän ja suhdanteiden mukaan laitosta rakennettaisiin vain moduuli kerrallaan).
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #19 : Heinäkuu 01, 2013, 00:13:12 »

Tuulivoima toimii suomenkin olosuhteissa paremmin

Ei toimi. Suomessa ei yleensä tuule kovilla pakkasilla mutta sähkönkulutus on juuri silloin korkeimmillaan. Toisin sanoen muita sähköntuotantomenetelmiä tarvitaan koko hetkellistä maksimikulutusta vastaava määrä ja tuulivoimaa saadaan silloin, kun voimalaitoksia seisoo muutenkin tyhjänpanttina. Tämmöinen tuplainvestoinnit vaativa tuotantomuoto tuskin voi ratkaista mitään.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2808


« Vastaus #20 : Heinäkuu 01, 2013, 05:06:19 »

Tuulivoima toimii suomenkin olosuhteissa paremmin

Ei toimi. Suomessa ei yleensä tuule kovilla pakkasilla mutta sähkönkulutus on juuri silloin korkeimmillaan. Toisin sanoen muita sähköntuotantomenetelmiä tarvitaan koko hetkellistä maksimikulutusta vastaava määrä ja tuulivoimaa saadaan silloin, kun voimalaitoksia seisoo muutenkin tyhjänpanttina. Tämmöinen tuplainvestoinnit vaativa tuotantomuoto tuskin voi ratkaista mitään.

Riippuu toki siitä, miten tuollainen "kova pakkanen" määritellään, eli miten suuri osa vuodesta sellaisia on. Jos kyse on poikkeuksellisen kylmistä päivistä, joiden lukumäärä on vähäinen, sähkön ostaminen ulkomailta voi olla silloin ihan järjellistä.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 373


« Vastaus #21 : Heinäkuu 01, 2013, 08:37:50 »

Ei kylläkään Suomessa, mutta kokeillaanpa laskea. Ensinnäkin, käsittääkseni nykylatureissa ei muuntajaa ole, vaan jonkinlainen hakkurivirtalähdesysteemi. Mutta silti kännykkävalmistajat, esim. oma Nokia 701 muistuttaa joka kerran latausjohdon irrotuksen jälkeen että "irrota laturi pistorasiasta energian kulutuksen vähentämiseksi".

No niin. Sovitaanko, että mainittu hukkateho voi olla yksi watti, eli vastaa vähän alle 12 V 0,1 A pienlampun tehoa; riittävän pienessä lampussa polttaa sormensa, ja ehkä tuo teho saa laturin tuntumaan hieman lämpimältä, kuten saattaa olla.

Jos Suomessa joka viides suomalainen laittaa känänsä laturin kiinni töpseliin, se on miljoona laturia ja yhtä monta wattia: siitä tulee 1000 kW eli 1 MW. Yhden Sr2:n suurin ottoteho on noin 7 MW, yhden rautatien modernin syöttöaseman teho 2 x 12,5 MW ja Tampereen entisen turve-, nykyisen maakaasuvoimalan (Naistenlahti) teho muistaakseni noin 2 x 60 MW. Eli ei tunnu paljon missään.

Mutta jos koko maailman ihmisistä joka viides pitää laturia töpselissä, se on viiden miljardin ihmisen mukaan laskien 1000 MW, joka on ihan kelpo ydinvoimalan teho.

MOT

Kiitos tiedoista Kimmo.  Jälleen kerran opimme,että mitä journalistit kirjoittavat, ei aina ihan pidä paikkaansa.
     Tuo muuntajan puuttuminen ja korvaaminen jollakin muulla aparaatilla oli minulle ihan uusi asia. Enpä minä ole koskaan ehtinyt tutustua uusimpaan elektroniikkaan. Ja jos tuollaisen rasian auki ruuvailisi, niin mahtaisikohan sisäpuolesta noin silmin katsomalla mitään selkoa saadakaan. Ensi tutustumiseni eri tiedoitusvälineisiin tapahtui 1950 -luvulla...

Kimmo ottaa nyt huomioon ainoastaan kännykän laturin, joka voi hyvinkin olla kodin sähkölaitteista pienihävikkisin. Kun otetaan mukaan television, dvd-soittimen yms. stand by -tilassa kuluttama hukkavirta, huoneilman lämpötilan pitäminen pari astetta turhan korkealla (ja talossa vielä huonot lämpöeristykset), jääkaapin lämpötilan pitäminen pari astetta turhan kylmänä yms., voidaan jo hyvinkin päästä yhden ydinvoimalan tuottamaan energiamäärään. Ja tämä on kaikki jatkuvaa virtaa eli perusvoimaa. Jos kotitalouksien lisäksi otetaan mukaan ynnäilyihin julkisyhteisöjen ja teollisuuden vastaavat hävikit, voitaisiin ehkä jo ajaa alas toinenkin yksikkö.

Yleensäkin tehostamisen ja rationalisoinnin kautta saavutettavat energiansäästöt ovat kaikkein paras "vaihtoehtoinen energianmuoto". Katu- ja tievalaistus vie valtavasti sähköä. Niihin kun saataisiin ledit. Kotona ei silti kannata kärvistellä elohopeahöyrylampun kelmeässä kajossa. Elohopea höyrystyy lampun elinkaaren aikana huoneilmaan ja rikastuu käyttäjänsä aivoihin. Tästä syystä suosittelen harkitsemaan koteihinkin ledejä. Jostain lueskelin hiljattain, että muistaakseni Amerikassa olisi onnistunut kehittämään hehkulamppu, joka kuluttaa erittäin vähän energiaa - harmi vain kun Eurostoliitto ehti juuri kieltää hehkulamput... (samoin kuin elohopean, paitsi energiansäästölampuissa)

Suomi on metsien maa. Metsistä saataisiin aivan varmasti paljon, valtavasti nykyistä enemmän energiaa monessa muodossa, myös nestemäisenä vaikka hyötyajoneuvoissa ja työkoneissa käytettäväksi. Valtavasti muovijätettä makaa kaatopaikoilla, orgaanista ainesta mätänee kaatopaikoilla ja metsissä päästäen ilmaan metaania. Paljon helpommalla ja halvemmalla päästäisiin, kun keskitettäisiin resurssit näiden hyödyntämiseen kuin uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen.

Uusiutuvat energiamuodot ovat pieniä puroja, erikokoisia paikallisia voimaloita, jotka yhdessä voisivat muodostaa valtavan vuon, vaikka koko kansakunnan ehtymättömän energianlähteen. Vesivoimaa, aaltovoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa, bioenergiaa, ilmalämpöä, maalämpöä. Isompia ja pienempiä voimaloita, pienimmät yksiköt talokohtaisia. Katolla aurinkopaneelit, pihassa tuulimylly, perunamaan alla maalämpöpumpun putkisto, pannuhuoneessa puupoltin, joka lämmittää talon käyttöveden, kierrättää lämmintä vettä pattereissa ja tuottaa samalla sähköä samanlaisella, mutta skaalaltaan paljon pienemmällä vedenkeittimellä kuin Olkiluodossakin - siinä muuten miljoonan markan bisnesidea ja tuotekehittelyprojekti jollekin pellepelottomalle!

Unohtakaa fissio. Vaikka uraani korvattaisiin toriumilla, ovat ydinvoiman ympäristöhaitat siltikin täysin kohtuuttomat ja sietämättömät. Ei toriumiakaan saa kaupan hyllyltä, vaan se pitää louhia maaperästä ja rikastaa, niinkuin uraanikin, tietyin ympäristövaikutuksin. Tästä näytteenä Talvivaara. Saksalaisetkin ovat jo pääsemässä yli fissiosta - kuulemma rakentelevat valtavia tuulimyllyjä.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 776


« Vastaus #22 : Heinäkuu 01, 2013, 09:10:29 »

Suomessa ei yleensä tuule kovilla pakkasilla mutta sähkönkulutus on juuri silloin korkeimmillaan.

Suomen tuuliolosuhteet ovat muuttuneet melko lyhyessä ajassa ja muutosten arvioidaan jatkuvan. Kovin hyvin Suomen tuuliolosuhteita ei ole edes tutkittu. Melko tuore Suomen tuuliatlas -selvitys on ensimmäinen laajasti Suomen tuuliolosuhteita kartoittanut selvitys. Tuuliatlas mm. toteaa "tuulivoimalan kannalta voidaan todeta, että Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina". Arktisten alueiden tuuliolosuhteissa ylipäätään näyttää tapahtuneen muutos, mikä näkyy myös tuulivoimateollisuuden tuotekehityksessä — arktisten alueiden tuulivoimalaitosten tuotekehittelyyn panostetaan huomattavasti enemmän kuin merituulivoimaan. Tällä hetkellä artisten alueiden tuulivoimalaitosten tuotekehittelyyn panostetaan eninten. Taustalla on myös havainto siitä, että arktisilla alueilla tuulivoimalaitosten infrastruktuuri ei häiritse, eli rakentaminen on luvituksen kannalta monesti helpompaa.

Selvitykseen voi tutustua tarkemmin oheisen linkin takaa http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/index.html
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #23 : Heinäkuu 01, 2013, 10:03:52 »

Tuuliatlas mm. toteaa "tuulivoimalan kannalta voidaan todeta, että Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina".

En sanonutkaan, etteikö talvella tuulisi vaan että kovilla pakkasilla ei yleensä tuule. Suomen talvimerenkulun ongelmathan perustuvat siihen, että kovilla pakkasilla on yleensä tyyntä, jolloin meri jäätyy. Sään lauhtuessa tuuli voimistuu painaen jäät rannikolle röykkiöiksi. Sitten pakkanen kiristyy uudestaan, meri jäätyy jne.
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #24 : Heinäkuu 01, 2013, 14:10:19 »

Tuulivoima on välillä vähän vastatuulessa, sillä se aiheuttaa "NIMBY"-efektin, eli not in my backyard, ei minun takapihalleni. Niitä ei haluta asuinalueiden eikä edes kesämökkien lähelle niiden aiheuttaman jatkuvan melu- ja äänihaitan takia. Ja mitä isompi voimala, sitä enemmän meteliä.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Energiantuotantoa ja sähkötekniikkaa  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2020 Resiina