Ajankohtaiset  |  Havainnot  |  Aihe: Porin/Rauman radan havaintoja  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 41 42 [43] 44 45 ... 47 | Siirry alas Tulostusversio
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1050 : Marraskuu 14, 2019, 16:18:31 »

Joulukuun aikatauluissa Porin ja Mäntyluodon välille on tullut "uusi" junapari

PAI 65781 Pori - Mäntyluoto
PAI 65782 Mäntyluoto - Pori

Tämän viestin jälkeen lähes kaikki Mäntyluodon PAI-junat peruttu ja rikastejunien aikataulut menneet uusiksi  Huh
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2680


« Vastaus #1051 : Marraskuu 21, 2019, 02:38:09 »

RO-junia
Huh

Nyt ei oikeen hokaa mikä on RO -juna?

RO:lla tarkoitettaneen radio-ohjausta, eli juna joka ajetaan radio-ohjauksella.

Kuitenkin sellaisella tarkennuksella, että sääntöteknisesti "junaa" ei voi ajaa RO-laitteistolla, vaan kyseessä on vaihtotyöyksikön vaihtotyö.
tallennettu
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 267


« Vastaus #1052 : Marraskuu 21, 2019, 14:14:13 »

RO-junia
Huh

Nyt ei oikeen hokaa mikä on RO -juna?

RO:lla tarkoitettaneen radio-ohjausta, eli juna joka ajetaan radio-ohjauksella.

Kuitenkin sellaisella tarkennuksella, että sääntöteknisesti "junaa" ei voi ajaa RO-laitteistolla, vaan kyseessä on vaihtotyöyksikön vaihtotyö.

Kyllä, mutta jonkin verran näitä kuitenkin jo on. Ainakin itäsuomessa. Muistaakseni näiden tunnus juuri oli tämä PAI.
tallennettu
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1053 : Joulukuu 01, 2019, 18:14:15 »

Mitä ihmeen junia nämä ovat Jyväskylästä Poriin? rapujunia Seikkuun vai tyhjävaunujunia tavara-asemalle lastattavaksi?

T 58400
VR-Yhtymä Oy
Jyväskylä - Pori
Lähtöaika: ma 2.12.2019 22:43
https://juliadata.fi/train?s=58400&d=2019-12-02

peruttu

T 58404
VR-Yhtymä Oy
Jyväskylä - Pori
Lähtöaika: ma 2.12.2019 18:07
https://juliadata.fi/train?s=58404&d=2019-12-02
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1890


« Vastaus #1054 : Joulukuu 01, 2019, 18:33:49 »

Mitä ihmeen junia nämä ovat Jyväskylästä Poriin? rapujunia Seikkuun vai tyhjävaunujunia tavara-asemalle lastattavaksi?

Tuolta Jyväskylän seudulta on usein tullut tukkipuuta Seikulle.
tallennettu

Viikon mietelause: Jos haluatte elää keskellä kaaosta ja hajaannusta, perustakaa yhdistys
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1055 : Joulukuu 09, 2019, 21:18:20 »

Mitä ihmeen junia nämä ovat Jyväskylästä Poriin? rapujunia Seikkuun vai tyhjävaunujunia tavara-asemalle lastattavaksi?

Tuolta Jyväskylän seudulta on usein tullut tukkipuuta Seikulle.

Tällä hetkellä tosiaan vilkasta rapuliikennettä Porissa. Mm. Aittaluodon ratapihalla viimeaikoina ollut runsaasti tyhjiä vaunuja ja huomenna Porista lähdössä peräkkäin 2 rapujunaa Kokemäelle ja Tampereelle
tallennettu
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1056 : Joulukuu 21, 2019, 21:53:00 »

Loppuvuodesta liikkeellä Äänekoski-Rauma ja myös Joutsemo-Rauma tavarajunapareja, mitähän tavaralaatua jälkinmäinen kuljettaa?
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 168


« Vastaus #1057 : Joulukuu 22, 2019, 00:25:28 »

Puhdas veikkaus on että molemmat ovat sellujunia.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1058 : Tammikuu 08, 2020, 00:21:52 »

Ensi yönä siirrellään(?) pendolinoja Tampere-Pori välillä...  Huh

https://juliadata.fi/timetables?s=11915&d=8.1.2020
https://juliadata.fi/timetables?s=11916&d=8.1.2020

Hmmm... ensi yönä olisi mahdollista nähdä ekaa kertaa 2 pendoa samaan aikaan Porissa??!!
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 168


« Vastaus #1059 : Tammikuu 08, 2020, 01:24:30 »

Minkähän takia noissa on sekä lähtö että tuloraiteena Porissa 809? Se on kuitenkin tavarapuolen raide...
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1060 : Tammikuu 14, 2020, 22:13:01 »

Alkaako Mäntyluodon sähköveturiliikenne ensi viikon maanantaina? Perusteluna että Mäntyluodon junien aikataulut ovat muuttuneet 20.1 alkaen https://juliadata.fi/timetables/graphical?d=20.1.2020&s=tpemn  Huh
tallennettu
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1061 : Tammikuu 20, 2020, 15:40:44 »

Alkaako Mäntyluodon sähköveturiliikenne ensi viikon maanantaina? Perusteluna että Mäntyluodon junien aikataulut ovat muuttuneet 20.1 alkaen https://juliadata.fi/timetables/graphical?d=20.1.2020&s=tpemn  Huh

Vastaan itselleni: KYLLÄ!
tallennettu
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 267


« Vastaus #1062 : Tammikuu 20, 2020, 17:15:56 »

Alkaako Mäntyluodon sähköveturiliikenne ensi viikon maanantaina? Perusteluna että Mäntyluodon junien aikataulut ovat muuttuneet 20.1 alkaen https://juliadata.fi/timetables/graphical?d=20.1.2020&s=tpemn  Huh

Vastaan itselleni: KYLLÄ!

Vedetäänkö pidempiä runkoja? Väheneekö junaparit?
tallennettu
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1063 : Tammikuu 20, 2020, 20:19:06 »

Aikatauluissa on nyt 4 rikastejunaa ja 3 tyhjävaunujunaa, eli junien määrä tippunut.

...mutta jos tuo PAI-pari on myös rikastejuna, silloin rikastejunia on 5 ja tyhjävaunujunia 4 eli sähköistyksestä huolimatta ainakin yksi rikastejunapari edelleen sinnittelee dieselvedolla? Kuvaustarjonta vaihteeksi monipuolistu  Cool
tallennettu
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 267


« Vastaus #1064 : Tammikuu 21, 2020, 00:28:24 »

Aikatauluissa on nyt 4 rikastejunaa ja 3 tyhjävaunujunaa, eli junien määrä tippunut.

...mutta jos tuo PAI-pari on myös rikastejuna, silloin rikastejunia on 5 ja tyhjävaunujunia 4 eli sähköistyksestä huolimatta ainakin yksi rikastejunapari edelleen sinnittelee dieselvedolla? Kuvaustarjonta vaihteeksi monipuolistu  Cool

Epäilisin, että PAI on ro:lla ajettava juna jonka ajaa ratapihahenkilökunta.
tallennettu
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1065 : Tammikuu 22, 2020, 22:06:59 »

Ensi yönä jokin vettipari Porin ja Harjavallan välillä

VET 11825
VR-Yhtymä Oy
Pori - Harjavalta
Lähtöaika: to 23.1.2020 0:01
https://juliadata.fi/train?s=11825&d=2020-01-23

VET 11826
VR-Yhtymä Oy
Harjavalta - Pori
Lähtöaika: to 23.1.2020 1:15
https://juliadata.fi/train?s=11826&d=2020-01-23
tallennettu
Jani Keskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 671


« Vastaus #1066 : Tammikuu 26, 2020, 23:00:39 »

Ensi yönä on liikkeellä pari VETtiä hauskasti peräkkäin paikasta A paikkaan B  Hymyilee leveästi

https://juliadata.fi/timetables?s=11802&d=27.1.2020
https://juliadata.fi/timetables?s=10212&d=27.1.2020
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 168


« Vastaus #1067 : Tammikuu 29, 2020, 16:46:28 »

Mikseiköhän noitakin voitu kytkeä yhteen ja ajaa kahden miehen voimin... 11 minuutin välein lähtivät.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Jouni Ijäs
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 42


« Vastaus #1068 : Tammikuu 30, 2020, 21:53:51 »

Mikseiköhän noitakin voitu kytkeä yhteen ja ajaa kahden miehen voimin... 11 minuutin välein lähtivät.

Kuljettajille oma rauha.  Pyörittää silmiään
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2680


« Vastaus #1069 : Tammikuu 31, 2020, 04:51:11 »

No, oikeasti siinä on aika monta tekijää, kannattaako tehdä näin tai toisin. Veturiparin tekoon ja sen purkuun menee oma aikansa, etenkin jos ovat eri raiteilla lähtiessä ja ovat matkalla eri raiteille määränpäässään.

Puhumattakaan, jos epäyhteensopivuuden vuoksi toinen on laitettava hinauskuntoon.

Ratamaksut taitavat nekin mennä tonneittain, ja molempien kuljettajien palkka juoksee joka tapauksessa, niin hrlpointa ja joustavinta tässä tapauksessa oli luultavasti tehdä kuten tehtiin.
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 374


« Vastaus #1070 : Helmikuu 02, 2020, 03:13:28 »

Ensin (klo 2:00) Raumalta lähtenyt VET 11802 oli kotoisin Jämsänkoskelta (klo 1:31) saapuneesta junasta T 3440. Jälkimmäisenä (klo 2:11) lähtenyt VET 10212 oli tullut ennen koskelaista Jämsästä (klo 0:26) saapuneessa T 3438:ssa. VET 10212:na siirretty veturi nousi junasta T 3438 irrottuaan taukonsa ajaksi Rauman tuloratapihan syrjäisimmälle raiteelle 307, joka on lyhyenä pätkänä tyypillinen sähkövetureiden seisontaraide. VET 10212:na siirretty mylly sen sijaan nousi junasta irtauduttuaan tyhjälle tielle R-304, mikä oli luultavasti ihan vain siinä tilanteessa liikenteenohjaajalta tai veturinkuljettajalta tullut spontaani reaktio siihen, kun sen vetin vekkiukkeli tiesi tai sai siinä kuulla lähtevänsä ensin. Kulkutieteknisesti suorittajan yhden klikkauksen tekemättä jättäminen olisi säilyttänyt risteysvaihteen V 348 muuttumattomassa asennossa, jolloin kumpikin veturi olisi ohjautunut luonnostaan raiteelle 307 parinmuodostusta varten. Jos sen sijaan vetureiden järjestyksellä olisi ollut aivan erityistä merkitystä ‒ oltaisiin vaikkapa haluttu johtoveturiksi sellainen Siperian Susi, jonka kyljessä on vain kaksi pyöreätä muuntamohuoneen ikkunaa, tai vaihtoehtoisesti nimenomaan neljä ikkunaa ‒ oltaisiin mahdollisesti jouduttu ajamaan jälkimmäisenä tullut kone raidetta 304 pitkin aina raiteelle 323 asti, josta sitten alas »sähkäritielle» R-307. Tällainen ylimääräinen ‒ joskin hyvin yksinkertainen ‒ ympäriajo olisi vienyt päänvaihtoineen muutaman minuutin.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensimmäisenä Raumalta lähteneen veturisiirron piti suunnata kulkunsa Tampereen sijaan Poriin ns. »maakuntavettinä», junanumerolla VET 10204. Tähän suureen suunnitelmaan tullut muutos taasen vaikuttaisi saaneen alkunsa siitä, kun samoihin aikoihin vettimulkkauksen yhteydessä (maakunta-VET 10204 peruttu lauantaina 25/1-2020 klo 14:17, VET 11802 Rma-Tpe asetettu kulkuun lauantaina 25/1-2020 klo 14:25) asetettiin kulkuun ylimääräinen juna T 53811 Viinikasta Poriin (lauantaina 25/1-2020 klo 14:41). Veturisiirron määräasemaa entraamalla saatiin sopeutettua ‒ ei vain Porin, mutta myös Tampereen ‒ Sr1-tasetta vastaamaan muuttunutta tilannetta. Miksei veturikierron suunnittelija jättänyt siinä kohtaa asettamatta kulkuun VET 11802:ta ja nipututtanut paikasta A paikkaan B samaan aikaan meneviä saman sarjan vetureita, on yksi tämän pohdintamme kannalta oleellisia ja huomattavia kysymyksiä ‒, näkihän jo silloin, että vettien viivojen väliin jää vain varttitunti. Toisaalta on kyllä niinkin, että Raumalta tapaa usein lähteä aamuyöllä pari vettiä tunnin-parin välein. Tapana ja tyylinä se kai johtuu lähinnä siitä, kun näin molemmat vekkiukkelit pääsevät kotiin mahdollisimman nopeasti, ensin tulleenkaan ei tarvitse odotella tuntia sitä jälkimmäistä. Ainakin osin se on vain sellainen juurtunut pinttymä.

Niin yksinäiset veturit tosiaan kiitivät maanantain 27/1-2020 vastaisena yönä perätysten halki nukkuvien tienoiden ja mustien maakuntien, kautta Karkun ja Kalkun. VET 11802 ohjautui klo 4:08 Tampereen kolmosraiteelle, VET 10212 klo 4:16 nelosraiteelle. Montaa minuuttia ei VET 11802 ehtinyt jäähdytellä jarrutönkkiään Tampereen kolmosella, kun se jo ampaisi Viinikkaan, koplautuen kiinni raiteelta 210 Kuopio tavaraan lähdössä olleen tavarajunan T 3031 nokalle. Kuinka kaukaa suunniteltu tämä ryöstö oli, sitä voi vain epäillä. Jos veturi olisi rikkoutunut tai muusta syystä myöhästynyt, olisi Tampereen asemalta varmasti otettu ajoon tämän joutilaampi sisarveturi, jollei jälkimmäinen Rauman veteistä. Täytyy muistaa sekin, että VET 11802 lähti Raumalta 18 minuuttia etuajassa ollen Tampereella 17 minuuttia etuajassa. Jos juuri se kone olisi aivan välttämättä haluttu junaan T 3031, ja veturisiirto olisi ollut vähänkin myöhässä, olisi myös Savon tavarajuna lähtenyt myöhässä. VET 11802 nyt vain sattui pelmahtamaan paikalle sopivasti, joten kierrättäjä nappasi sen siitä lennosta. Näin arvelen tapahtuneen. Jos veturit olisi paritettu Raumalla, ja ne olisivat tulleet Tampereelle VET 11802:n viivalla, olisi ne toisaalta aivan varmasti alta viiden minuutin ehditty miehissä erottaa toisistaan Tampereen nelostiellä. ‒ Kyllä kaksi (Savoon lähtijä mukaan lukien ehkä kolmekin) vekkiä aina yhden välin poikki saa. Edes SA-3 ei pysty pistämään niin paljon hanttiin.

VET 10212:na saapunut mylly sen sijaan näyttäisi ajaneen Tampereen nelosraiteen läpi jokseenkin pysähtymättä, koska se on varannut Viinikan-puoleisen vaihteen V 025 vain minuutti nelosraiteen varattuaan. Siitä jäljet jatkuvat edelleen vaihteen V 040 taakse (Julia: »TPE_V040 vapautui. 10212SV ma 27.1.2020 4:20:18»), eli nähtävästi Susi on painellut luimistellen ja neuvostoliittolaiset keskipakoispuhaltimet kovin fyristen seisomaan joko raiteelle kuusi tai seitsemän, mahdollisesti osaksi jotain ennestään kerääntyneenä ollutta Susi-laumaa. Klo 5:30 sama tunnus »10212SV», luultavimmin juuri sama Sähköhässäkkä, on lähtenyt uudelleen liikkeelle vaihteen V 040 takaa ohjautuen Viinikan raiteelle 216, josta on vetänyt junan T 3433 Jämsänkoskelle. Avoimeen dataan jääneitä jälkiä seuraamalla näyttää siis siltä, että kumpikaan Raumalta Tampereelle yksinäisinä vetureina palautuneista koneista ei ollut menossa huoltoon ‒, ei piipahtanut edes Perkiössä hiekoilla ennen seuraavaa vetotehtäväänsä. Siitä voimme päätellä, että edellä arvuuttelemallamme vetureiden tulojärjestyksellä tuskin oli merkitystä.

Mutta niputtamisasialla on pari muutakin puolta. Jos nämä tarkastelemamme 70-luvun pyöreälamppuiset klassikkosähköveturit olisi kytketty pariksi, mikä olisi ollut ‒ kuten edeltä käy ilmi ‒ teknisesti ja liikenteellisesti mahdollista, olisi Valtionrautatiet säästänyt ehkä joitain kymmeniä kilowattitunteja, kun jälkimmäinen veturi olisi kulkeutunut ensimmäisen imussa. Tällöin olisi kuitenkin ollut suuri riski, että hätäisempi Prisman kassoista olisikin halunnut matkustaa Raumalta Tampereelle taksikyydityksellä, mikä luonnollisesti olisi haudannut ajatuksen liiketaloudellisesta säästöstä. Ja mitä taloudelliseen puoleen tulee vekkiukkeleiden itsensä osalta, kaksinajo tai pakettimatka ei ole yksittäisen veturimiehen kannalta ihan niin rahakasta kuin yksinajo. Ehkä senkään takia heille itselleen ei tullut Raumalla mieleen ajatusta vetureiden parittamisesta, vaikka he saattoivatkin tunnistaa sille potentiaalisten edellytysten muodostumisen ‒, viimeistään polttavia Julian kulkutietoja älyluureistaan plärätessään. Toisaalta riskinhallinnallisesti ajatellen junaliikenteen määrä ‒ jolla tässä tarkoitetaan lähinnä yötä halkovien junankeulojen lukumäärää ‒ olisi saatu näiltä osin puolitettua niputtamalla veturit, mikä olisi samalla puolittanut ylikäytäväturman todennäköisyyden. Kuitenkin siinä äärimmäisen harvinaisessa tilanteessa, jossa veturisiirto olisi kohdannut pahimman skenaarion eli totaalisen katastrofin, jolloin siirrettävä veturipari olisi tuhoutunut täydellisesti vaikkapa siihen kohdistuneen taistelukärjen seurauksena, olisi jälkikäteen harmiteltu, kun veturit eivät kulkeneetkaan erillään toisistaan.

Yleisesti voisi luulla olevan niinkin, että kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi silmäpari. ‒ Nyt muuten aletaan olla palautuneina Ijäksen esiin nostaman asian ytimen äärelle, puhtaaseen »hooäffään». ‒ Jospa aina ei olekaan niin, että kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi. Voisiko Jounin kommentissa piillä jopa totuuden siemen? Tunnetaanhan tapauksia, joissa veturimiesten keskinäinen seurustelu ja kahvinkeitto on saattanut jopa häiritä junankuljettamistehtävää. Istutettaessa kaksi itsenäiseen työskentelyyn tottunutta ja suuntautunutta veturinkuljettajaa pariksi tunniksi ahtaaseen, Tšernobylin ydinvoimalaohjaamoa muistuttavaan Sr1-veturin päätykoppiin tunnelmaa tiivistäisivät luultavasti jo alkumatkasta puolin jos toisinkin kohdistetut pikkuhauskat työpaikkapilat ja kevyet nälväisyt. Entä jos jutustelun edelleen lämmetessä huomattaisiin, että toinen tamperelaisista veturimiehistä on parkkiintunut Ilves-fani toisen tunnustautuessa vankkumattomaksi Tapparan kannattajaksi? Toisen mummon suku olisi lähtöisin Pälkäneeltä, toisen Kangasalta, missä kaikki oli paremmin ja hienompaa. Toisen tyttöystävällä olisi D-kupin kannut, mutta toisen vaimollapa E-kupin hinkit! Viimeistään öisen matkan puolivälissä heräisi sielukasta ja katkeraa kiistaa siitä, kumpi annostelee virranasettelupyörällä ajomoottoreille pääseviä kiloampeereita. Kovanonnen kaksoisveturi ei Saastamoisten Vammalaa näkisi, kun jo ulkopuolinen tarkkailija saattaisi luulla johtoveturin sähköjarrua käytettävän; siksi kiivaasti vaikuttaisi kissanhännänvedon kuumentama ilma lämpöväreilevän sen yllä. Jos parivaljakko olisikin vastoin kaikkia odotuksia aamun valjettua selviytynyt toraisasta matkastaan Tampereelle, olisi niin käynyt astalon voimalla. Kotiin päästäisiin sitten joskus TAYSsin kautta. Kyä katto niin on nääs.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1016


« Vastaus #1071 : Helmikuu 03, 2020, 00:57:24 »

Jopa oli AP:ltä melko perinpohjainen selvitys ao. tapahtumaan... Toisaalta ei taida Sr1-parin koonti/purku onnistua alle viiden minuutin.
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 374


« Vastaus #1072 : Helmikuu 04, 2020, 02:42:00 »

Hyvä huomio Toivos-Jormalta. En ole tullut kellottaneeksi tupla-Suden muodostamiseen tai rikkomiseen kuluvaa aikaa. Myönnän tempaisseeni tuon viisiminuuttisen lähinnä lonkalta. Toki heiton epäloogisena ‒ periaatteella »latvasta puuhun» ‒ ohjurina oli sekin, kun VET 11802:na tullut kone viivähti sen aikaa Tampereen kolmosraiteella. (Julia: »Raideosuus TPE_003 varautui. 11802 ma 27.1.2020 4:07:07 ‒ Raideosuus TPE_003 vapautui. 3031L ma 27.1.2020 4:12:19») Tokikaan Kaalihäkki ei seisonut koko sitä aikaa paikoillaan, vaan tuossa ajassa on mukana raiteen läpi ajamiseen kulunut aika. Toisaalta T 3031 ehti siltikin lähteä matkoihinsa kahdeksan-yhdeksän minuuttia etuajassa. Eli olisiko vetureiden eriyttämiselle ollut tosiasiassa aikaa kymmenisen minuuttia? Raumalla sen sijaan olisi ollut parinmuodostukselle aikaa parikymmentä minuuttia, jos mittatikkuna käytetään raiteen 304 varautumisen ja vapautumisen välistä aikaa. (Julia: »Raideosuus RMA_304 varautui. 3440 ma 27.1.2020 1:40:18 ‒ Raideosuus RMA_304 vapautui. 11802 ma 27.1.2020 2:01:41») Sama aika olisi ollut käytettävissä niputtamiselle, jos tämä T 3440:sta kotoisin oleva veturi olisi noussut R-304:n sijaan T 3438:n veturin kaveriksi R-307:aan.

Kahdesta em. toimesta ajallisesti kriittisempi olisi siis ollut tuo parin erottaminen Tampereen kolmosella. T 3438:n Raumalle vienyt ja siellä puolentoista tunnin tauon lusinut kuljettaja varmaankin ajaisi VET 11802:ta sen saapuessa Tampereelle, T 3440:n kuljettajan matkustaessa koneapulaisen istuimella. Savoon lähtevä vekkiukkeli olisi nohevana vastassa putkikasseineen kolmoslaiturilla. Liikkeen seisahduttua VET-VEK varmistaisi alkuun veturiparin paikoillaan pysymisen suoriksella, sammuttaisi keskipakoispuhaltimet ja valonheittimen, poistaisi veturiradiosta 11802-kirjauksen sekä laittaisi JKV:n vaihtotyötilaan, ettei Savoon lähtevän kuljettajan kahvi läikähtäisi aikanaan Viinikkaan ampaistessaan heti seis-asennossa olevan pääopastimen E 003 kohdalla. »Nelikymppisen» kuljettaja voisi tällä välin pyöritellä seisontajarrut (Sr1:n kakkosohjaamossa koneapulaisen toolin edessä), ensin johtoveturiin ja sitten apuveturiin, sinne kömmittyään. Apuveturiin kiivennyt »apu-VEK» avaisi siitä pääkatkaisijan.  Vettivekki avaisi johtoveturin pääkatkaisijan sekä laskisi kaksoisveturin virroittimet, minkä laiturilla tönöttävä Savoon-menijä toteaisi visuaalisesti tapahtuvan sen lisäksi, että ajojohdon jännitemittarin lukema tipahtaisi 25 kilovoltista nollaan. Vettivekki lukitsisi johtoveturin ajopöydän. Vielä olisi molemmista vetureista laitettava paristokytkin asentoon O sekä käännettävä kaksinajovaihtokytkin (pisuaarin vieressä) asennosta »Kahden veturin kaksinajo» asentoon »Yksinajo». Voisimmeko tasapainottaa työnjakoa sill’ viissiin, että vettivekki suorittaisi nämä toimet johtoveturille ja apu-VEK apuveturille sen jo miehittäneenä? Näiden toimien tullessa tehdyiksi kolmoslaiturilla notkuva Savoon-menijä irrottaisi kaksinajokaapelit ja paineilmajohdot sekä katkaisisi SA3-kytkennän irrotusvetimellä. Tästä apu-VEK jatkaisi itsenäisesti apuveturina tulleen laitoksen saattamista yksittäiskäyttökuntoon. Sillä välin kun vettivekki olisi kääntänyt jarrulajiasettimen G-asentoon, kytkenyt taakse valkeat puskinlyhdyt ja pyöritellyt ankkurin ylös, olisi Savoon lähtevä kuljettaja jo naputellut veturiradioon 3031-kirjauksen, säätänyt Bremshey-istuimen ja peilit itselleen mieluisiksi sekä syönyt vettivekin loput eväät. Toimia helpottaisi tässä hieman sekin, kun Viinikkaan jatkavan Novon ajo-ohjaamo säilyisi samana. Ei olisi sitä vaaraa, että joku hukkaisi sen itsarin avaimen. Vettivekin laskeutuessa Kaalihäkin korkeuksista, toteaisi tämä vielä tupakaksi pistäessään jarrujen asianmukaisen toiminnan, lamppujen moitteettomuuden sekä SA3:n irtoamisen. Jo vettivekin laskeutuessa koneen päältä olisi Savoon lähtijä soitellut kauko-ohjaajalta rautoja ja silmää Tampereen nolla-nolla-kolmosesta Viinikan kaks-yks-nollaan. Ja ennen kuin suorittaja ennättäisi ihmettelemään kolmoselle jäänyttä punoitusta sekä arvuuttelemaan, voiko sen putsata pois ‒ niin, eihän siinä ole kuin »kahdeksankymmentäneljä tonnia muotoon puristettua ruostetta» ‒ olisikin apu-VEK vuorostaan soittelemassa tähteelle jääneestä laitoksesta lupaa kuutoselle tai seiskalle.

Ehkä tosiaan viisi minuuttia olisi kolmeen pekkaankin turhan nafti kaikkeen tuohon. Sanotaan sitten että kymmenen minuuttia riittänee keskivertokuljettajakolmikolle. Tällaisiin työvaiheisiin tuhraantuvan ajan arviointia vaikeuttaa mulla sekin, kun niitä tulee pohdittua omia kognitiivisia ja toiminnallisia kapasiteetteja ja potentiaaleja peilaten. Prisman kassoja tulvii Valtionrautateillä ovista ja ikkunoista, mutta Kauno Saariot ovat harvassa ja on vain yksi aapee.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2680


« Vastaus #1073 : Helmikuu 04, 2020, 14:53:15 »

Viihdyttävistä viesteistä huolimatta edelleen ilmoille jää kysymys siitä, mitä erityistä etua veturiparina kulusta olisi ollut erillään ajamiseen verrattuna. Hymyilee
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 168


« Vastaus #1074 : Helmikuu 04, 2020, 15:07:26 »

Viihdyttävistä viesteistä huolimatta edelleen ilmoille jää kysymys siitä, mitä erityistä etua veturiparina kulusta olisi ollut erillään ajamiseen verrattuna. Hymyilee
Sähköä olisi ainakin säästynyt. Ja kerrankin olisi ollut mahdollisuus työtoverien sosiaalisuuteen kun yleensä mennään yksinään.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Sivuja: 1 ... 41 42 [43] 44 45 ... 47 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Havainnot  |  Aihe: Porin/Rauman radan havaintoja  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2020 Resiina