Yksityisautoilun suosio Ruotsissa hiipuu - toistaiseksi hiljakseen

[Martin Hillebard]

     Jo monta vuotta ovat Ruotsin liikenneasioista vastaavat huomioineet mielenkiintoisen ilmiön: Nuoret eivät enää ole erityisen kiinnostuneita yksityisautojen maailmasta. Monet eivät täysi-ikäisyyden kynnyksellä viitsi hankkia edes ajokorttia, nelipyöräisestä kulkuneuvosta nyt puhumattakaan.
     Samalla vaikuttaa siltä, että auton asema status-symboolina on käytännössä kadonnut. Viis siitä jos naapurilla on joku bemari tai mersu. Gallupeissa saa nuorilta ruotsalaisilta vastauksia mitä liikenne heille merkitsee "kunhan kotiportille saapuu jonkinlainen loota, joka vie minut määränpäähäni kohtalaisin vaivoin ja kustannuksin". Siis vaikkapa bussi, tai raitiovaunu siellä missä näitä on käytössä.
     Tänään 4. marraskuuta julkaisi Dagens Industri - Ruotsin vastine Kauppalehdelle - pääkirjoitussivun artikkelin ÄNDRA INFRASTUKTURPLANEN, pankaa infra -yleissuunnitelmat uusiksi. Kirjoituksesta ilmenee tilastollisia tosiasioita jotka vahvistavat edelläesittämiäni lähes huhupuheita.
     1950 -luvulta eteenpäin ovat kaikki laskelmat perustuneet autoliikenteen kasvuun muitten kuljetusmuotojen kustannuksella, ja valtakunnallisen infran suunnittelu ja toteutus on seurannut näitä suuntaviivoja. Kaupunkien keskustoja on revitty - pahimmin pääkaupunki Tukholmassa josta myös raitiotiet hävitettiin vuonna 1967. Kaupunkeja yhdistämään on rakennettu moottoriteitä.
     Jossakin vaiheessa trendi kuitenkin kääntyi mm. siksi että tajuttiin massa-autoilun monet haittapuolet, ja että kaupunkeihin ei enää "mahtunut" enempää yksityisautoja ja ajan henki oli enenevästi uusia liikenneväyliä, pysäköintitaloja ym. vastaan.
     DI lehden mukaisesti liikennesuunnittelusta vastaava Trafikverket on arvoinut jo vv. 1997 - 2012 ennusteensa kokonaan väärin. TF oletti että tällä viisitoistavuotiskaudella, autoliikenne valtakunnassa kasvaisi 29 prosenttia; rautatien matkustajaliikenne 26 prosenttia ja linja-autojen/bussien kahdeksan prosenttia. Todellisiksi luvuiksi osoittautui tilastojakson lopussa 13 % autoille, 13 % "onnikoille", ja rautateille 66 prosenttia matkustajamääristä!!
     Artikkelin kirjoittajat Karin Svensson Smith, ja Lorentz Tovatt kehottavat julkistamansa lyhyen tilaston jälkeen päättäjiä älyämään uuden todellisuuden, ja toimimaan sen mukaisesti. Loppuriveiltä saamme lukea napakan toteamuksen, "Tulevat sukupolvet todennäköisesti suhtautuvat moottoriteihin, kuten me nykyään koemme dinosaurukset. Jännä juttu sinänsä mutt' ei sovi meidän aikaamme!"

[Tuukka Ryyppö]

Luulen, että moottoriteihin saatetaan suhtautua jopa niin kuin nykyään Makkarataloon tai muihin hirvityksiin, jotka on rakennettu 60-luvun tehokkuusajattelun nimissä, repien samalla kaunis talo alta pois.

(Tosin, mä itse olen kai se ainoa suomalainen, jonka mielestä Makkaratalo on oikeasti hieno. Sen viereinen Kaivotalo sen sijaan on oma inhokkini nro. 1. Mutta Makkaratalo on silti se ajattelemattoman arkkitehtuurin symboli, joten päätin silti käyttää sitä. Samalla tavalla kuin tulevaisuudessa tulee olemaan se yksi tyyppi, jonka mielestä motarit näytti ihan kivoilta, nyt on se yksi Tuukka, jonka mielestä Makkaratalo on ihan parhautta! )

[Martin Hillebard]

Kun Makkaratalo oli uusi, niin lehdet kirjoittivat että se "wursti" oli tarkoitus päällystää kuparipellillä mutta rahat kai loppui kesken. Plootu siis meni, mutta makkara jäi vain juu.
     Ajatusleikkinä ehkä joskus lastenlastenlastenjne.lapset katsovat että sodan jälkeen tullut ja vieläkin voimissaan oleva modernismi on ihan dinosaurus juttu ja alkavat repiä näitä taloja. Tai ainakin, rakentaa uusia julkisivuja johonkin kauniimmaksi katsomaansa tyyliin. Eihän minkään asian pitäisi iänkaiken kestää. Tai tyylin.
     Sen makkaran takana on muuten autojen pysäköintitaso. Sen reunan yli oli aikoinaan hyvä kuvata HKL raitiotie- kalustoa joskus 1960/70 - lukujen taitteessa jolloin ruuhka-aikana liikennöi vielä kaksiakselisia. Siis minulla on rakennelmasta ainakin miellyttävä muisto.

[Jouni Hytönen]

Sen makkaran takana on muuten autojen pysäköintitaso. Sen reunan yli oli aikoinaan hyvä kuvata HKL raitiotie- kalustoa joskus 1960/70 - lukujen taitteessa jolloin ruuhka-aikana liikennöi vielä kaksiakselisia. Siis minulla on rakennelmasta ainakin miellyttävä muisto.

Oli pysäköintitaso, ei ole enää. Makkaratalo on kokenut melkoisen muodonmuutoksen muutaman viime vuoden aikana. Rakennushan oli U:n muotoinen ja keskellä oli laajan parkkikentän kattona taivas. Melkoisen tehotonta rakentamista niinkin keskeisellä paikalla. No, keskelle nousi uudisrakennus ja parkkitaso on historiaa. Makkaratalon sisään on syntynyt uusi kauppakeskus ilman, että mitään on purettu. Makkara on suojeltu, sitäkin kyllä muistaakseni yritettiin purkaa pois.

[Timo Salminen]

Makkaratalo menetti mielestäni paljon, kun ne veistoksellisen hienot ajoluiskat purettiin pois Keskuskadun puolelta.

Muistelen lukeneeni Suomesta uutisen, että alle puolet pääkaupunkiseudun nuorista hankkii nykyisin ajokortin. Siispä ainakin paikallisesti samaa suuntausta näkyy täälläkin kuin Ruotsissa.

[Martin Hillebard]

Olisipa mielenkiintoista saada näistä tilastollisia faktoja. Myös muista Euroopan maista. Suurten lasten Usa lie toivoton tapaus.

[Santeri Oksanen]

Olisipa mielenkiintoista saada näistä tilastollisia faktoja. Myös muista Euroopan maista. Suurten lasten Usa lie toivoton tapaus.

Wikipedian mukaan myös Usassa yksityisautoilun määrä on kääntynyt laskuun.