Internet ei kiinnosta kaikkia

[Martin Hillebard]

     Kaksikymmentä vuotta sitten INTERNET oli uusi asia - tänään niin yleinen että monet luulevat että "kaikki" käyttävät järjestelmää. - Harhakäsitys, toteaa ruotsalainen media- ja kommunikaatio- tieteen professori OLLE FINDAHL viikko sitten Svenska Dagbladet'ille antamassaan haastattelussa.
     - Internet on saanut saman merkityksen kuin puhelin kauan sitten = Oletetaan että se on kaikilla käytettävissään. Ja paineet nettiyhteyden hankkimiseksi ovat suuret varsinkin nuoren väen keskuudessa.
     - Vuonna 1995 käytti kaksi prosenttia (2%) ruotsalaisista tätä palvelua. Tänään 89 % :lla on pääsy järjestelmään. Kuusikymmentä prosenttia kolmivuotiaista, ja 45 % kaksivuotiaista, hallitsi menneenä vuonna 2013 Internetin käytön!
     Edellä kertomaansa professori kuitenkin täydentää, että Ruotsin yli yhdeksänmiljoonaisesta väestöstä 1,1 miljoonaa (1 100 000) yli kaksitoistavuotiasta EI käytä verkostoa tai osa näistä vain erittäin harvoin. Useimmat tästä väestönosasta ovat ikäluokkaa 55 vuotta ja siitä ylöspäin; naiset edustettuina miehiä enemmän.
     - On myös havaittavissa työelämän vaikutus valintaan, Olle Findahl jatkaa selontekoaan. - Duunari-ammateissa toimineet käyttävät vähemmin, kuin ne joilla oli tietokone työpöydällään. Luokkaerot ovat säilyneet senioripäiviin asti. Ei-käyttäjät ovat myös aktiiveja tyyppejä, jotka lukevat lehtiä ja kirjoja, katselevat TV:n tarjontaa, sekä jutustavat tavallisen puhelimen välityksellä.
     Mitä vaikutusta tällä sitten on arkielämän käytännön tilanteisiin?
     - Edellämainitsemani ovat tottuneet klassisen tekniikan käyttöön, eivätkä tunne tarvetta opetella uusia menetelmiä. Toisaalta he joutuvat yhä useammin vaivalloisiin tilanteisiin, kun vanhoja järjestelmiä eri puolilla suljetaan, ja syntyy lähimain pakkotilanne käyttää "digitalisoituja".
     - Laajemmalla tasolla mm EU:ssa suunnitellaan siirtyä näihin enenevässä määrin, erilaisten paino- ym kustannuksien vähentämiseksi. Jolloin voisimme todeta, että ihmiset jotka eivät näitä palveluita osaa tai tahdo käyttää, maksavat syntyneitten säästöjen hinnan.
     Mahdollisesti syntyneitten. Professori Olle Findahlin edellä kertoman valossa muodostuu käsitys, että jatkossa on sitten ajettava, kahdella rinnakkaisella järjestelmällä.
      

[Miro Hagelberg]

Milloinkohan käsite "internet" mahtaa vanhentua 

Nuoren ikäpolven edustajana tiedän, miten paljon koulussa ja vapaa-ajalla tulee nettiä käyttäneeksi. Ei tule mieleen ketään ikäistäni tuttavaa, joka ei nettiä jossain muodossa käyttäisi. Väitän, että keskiverto nykynuori ei pystyisi elämään päivääkään ilman nettiä.

Koulun piirtoheittimet ovat vaihtuneet älytauluihin. Älypuhelimet maksavat yhtä paljon mitä tavalliset puhelimet muutama vuosi sitten. Yhä useammat palvelut ovat siirtyneet nettiin. Maailma yrittää houkutella sitä pientä vähemmistöä käyttämään päivittäin internetiä.

Internetillä on myös haittapuolensa. Kaikki mitä kirjoitat tai julkaiset saattaa mennä miljoonien ihmisten tietoon muutamassa tunnissa. Mikään ei ole yksityistä. Valtiot voivat käyttää internetiä hyväkseen esimerkiksi vakoilemalla tietoliikennettä. Tietomurroista on tullut lähes arkipäivää.

Uskon, että ei-aktiivisten internetin käyttäjien määrä vähenee vuosi vuodelta. Internet on ominaisuus, joka on soluttautunut arkipäiväämme huomaamatta. Kahden rinnakkaiselle järjestelmälle on perusteita sekä puolesta että vastaan.

[Martin Hillebard]

     Järjestelmä seuraa käyttäytymistämme ja rekisteröi millä sivustoilla olemme käyneet. Testasin hiljan tätä väitettä ja tulos oli aika hämmästyttävä.
     "Googlasin" omalla nimelläni, Siellä oli paljon asiaakin mm. mitä olen "urani" aikana ehtinyt aikaan saada. Ruutuun syttyi myös teksti Bilder = kuvat ja mitäs sieltä löytyikään. Luokkaa satakunta rautatieaiheista valokuvaa, pari jopa itse ottamiani mutta muuten Vaunut.org'in sivustoilla kuukausien juoksulla katselemiani ja joskus kommentoimiani! George Orwell'in Isoveli tietää siis nyt kiinnostuksestani rautatieaiheisiin. Mikäli lukemani väitteet pitävät paikkansa, niin tämä info voitaisiin nyt myydä esim. rautatielehtien julkaisijoille - isoveli tietää varmaan myös millä kielillä pystyn weebissä kommunikoimaan - sekä pienoisrautatietarvikkeitten myyjille. Alstom ja Bombardier eivät ehkä kuitenkaan ota yhteyttä.
     Facebook'ia minun ei tarvinnut tutkia, se paljasti kavaluutensa ihan itse. Eestiläisellä elämäntoverillani on Tallinnassa veljentytär jonka kanssa joskus kommunikoimme sähköpostitse. Tässä hiljan alkoi myös em. Facebook kommunikoida. Että tunnetko nämä "friends".
     Ruutuun ilmestyi ensinnä tämä Maire ja kuvan kanssa. Myöhemmin myös hänen pikku tyttärensä Caroly ja Pamela. Vielä myöhemmin suurehko määrä Eesti naised joita en ole koskaan tavannut mutta jotka ilmeisesti ovat Mairen ystäviä, tai työtovereita.
     Kaiken kruunasi suurehko määrä pikkutyttöjä joiden ymmärsin olevan "Carron" ja "Pammin" koulutovereita - Facebook esitteli auliisti ei vain näitten kuvat vaan myös paljon tietoa näitten mielenkiinnoista lukemiset, elokuvat ym. Nyt herääkin kysymys mitä mielenkiintoja minulla kuvitellaan olevan sillä hetkellä kun joku lähipiirissäni näkee minun avaavan tällaisen sivun jota en tosin itse ole tilannut.
     Niin, mitä kaikkea muuta tuolla järjestelmän virtapiireissä vielä kiertääkään! Ehkä jonakin päivänä ovikello soi ja ulkopuolella seisoo pari virkapukuista ... käsirautoja heilutellen.

[Juhani Pirttilahti]

    Järjestelmä seuraa käyttäytymistämme ja rekisteröi millä sivustoilla olemme käyneet. Testasin hiljan tätä väitettä ja tulos oli aika hämmästyttävä.
     "Googlasin" omalla nimelläni, Siellä oli paljon asiaakin mm. mitä olen "urani" aikana ehtinyt aikaan saada. Ruutuun syttyi myös teksti Bilder = kuvat ja mitäs sieltä löytyikään. Luokkaa satakunta rautatieaiheista valokuvaa, pari jopa itse ottamiani mutta muuten Vaunut.org'in sivustoilla kuukausien juoksulla katselemiani ja joskus kommentoimiani! George Orwell'in Isoveli tietää siis nyt kiinnostuksestani rautatieaiheisiin. Mikäli lukemani väitteet pitävät paikkansa, niin tämä info voitaisiin nyt myydä esim. rautatielehtien julkaisijoille - isoveli tietää varmaan myös millä kielillä pystyn weebissä kommunikoimaan - sekä pienoisrautatietarvikkeitten myyjille. Alstom ja Bombardier eivät ehkä kuitenkaan ota yhteyttä.
     Facebook'ia minun ei tarvinnut tutkia, se paljasti kavaluutensa ihan itse. Eestiläisellä elämäntoverillani on Tallinnassa veljentytär jonka kanssa joskus kommunikoimme sähköpostitse. Tässä hiljan alkoi myös em. Facebook kommunikoida. Että tunnetko nämä "friends".
     Ruutuun ilmestyi ensinnä tämä Maire ja kuvan kanssa. Myöhemmin myös hänen pikku tyttärensä Caroly ja Pamela. Vielä myöhemmin suurehko määrä Eesti naised joita en ole koskaan tavannut mutta jotka ilmeisesti ovat Mairen ystäviä, tai työtovereita.
     Kaiken kruunasi suurehko määrä pikkutyttöjä joiden ymmärsin olevan "Carron" ja "Pammin" koulutovereita - Facebook esitteli auliisti ei vain näitten kuvat vaan myös paljon tietoa näitten mielenkiinnoista lukemiset, elokuvat ym. Nyt herääkin kysymys mitä mielenkiintoja minulla kuvitellaan olevan sillä hetkellä kun joku lähipiirissäni näkee minun avaavan tällaisen sivun jota en tosin itse ole tilannut.
     Niin, mitä kaikkea muuta tuolla järjestelmän virtapiireissä vielä kiertääkään! Ehkä jonakin päivänä ovikello soi ja ulkopuolella seisoo pari virkapukuista ... käsirautoja heilutellen.

Nii-in. Paljon hyviä huomioita. Ei tämä kuitenkaan aiheuta kummempaa kohinaa, vaan sitä pidetään normaalina. Vaikka yhtiöt Googlen, Facebookin ym. takana tuottaa miljoonat dollarinsa omistajilleen lähinnä myymällä mainostajille yhteyksiä ihmisiin ja heidän taustoihin.

[[Tunnus poistettu]]

Tässähän on yksi selitys sille, että Suomeenkin hamutaan lisää ydinvoimaa vaikka teollisuutta ajetaan alas vauhdilla. Tilalle tulee Googlen ja muiden toimijoiden konekeskuksia. Kun kaikki tarpeeton tieto kerätään, tarvitaan exponentiaalinen määrä
laskenta- ja muistikapasiteettia. Sähköä kuluu ja hukkalämpöä on kohta koko itämeren sulattamiseksi. Sillä vain ei ole pelkästään myönteisiä vaikutuksia.