Iltalehti: 12 keinoa, joilla ärsytät kanssamatkustajiasi junassa

[[Tunnus poistettu]]

Olen kyllä lukenut turhanpäiväisiä juttuja ennenkin..
Ikään kuin ihmisille annettaisiin ohjeita siitä, miten ei pidä toimia.
http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014060918389763_fd.shtml
 

[Ville Hautamäki]

Junamatkan rasittavimpiin asioihin kuuluu omalla paikalla nukkuvat ihmiset, joiden paikka on yleensä ihan muualla. En ole kovin montaa pitempää matkaa tehnyt, etten olisi joutunut vaihtamaan paikkaani tai herättämään siinä rohisevaa henkilöä. Ja kun olen saanut hänet hereille, saan yleensä osakseni ihmetystä ja suoranaista v*ttuilua, kun herätin jonkin reissumiehen ruususen unesta.. 

IL:n listassa mainitut paikanetsijät laukkuineen ovat myös rasittavia, koska usein paikkaansa löytämätön heppu tukkii tehokkaasti vaunun käytävän ja saattaa taasen istua laiskuuttaan väärälle paikalle..

[Olli Aalto]

Listaan kuuluu myös se, että jää ehdottomasti seisomaan käytävälle tientukkeeksi siksi aikaa, kun vierustoveri nostaa laukkunsa hyllylle, jotta muut matkustajat eivät varmasti pääsisi paikoilleen.

[Mikko Mäntymäki]

Täsä taas muutama keino jolla kuljettaja puolestaan voi ärsyttää matkustajia.
1. liikkeelle lähtiessä 6000/12000/18000kW pyöränkehälle että "mummot" on kasalla vaunun takaseinällä.
2. Jarrutus tehdään kun vaunujen välit ovat löysiä veturin sähköjarru täysille niin muutama kaatuu tai putoaa penkiltä.
3. jos radanvarressa kävelee vanhus esim multisillassa niin silloin on mukava töräyttää molemmilla pilleillä ja katsoa peilistä että hyppäskö se järveen.
4. tietenkin paineilmakäyneisteinen päämoottori pitää käynnistää kun joku vanhus kävelee ohi ja katsoa hyppääkö se sivulle 1-3 metriä Sr1:ssä voi avata pääkatkaisijan.
5. Helsingissä voi ajaa Dv12:n aseman katokseen ja jättää se käymään tauon ajaksi, Tampereella taas autovaunujen kuormausraiteelle, ohi ajaessa nostaa tehot täysille kyseisessä kohdassa mahtaa radanvarren asukkaita ärsyttää.
6. Jos haluaa tehdä kiusaa työkaverille joka on intissä toiminut alikessuna sille kannattaa jättää toiseen Dv12 pöytään 15B-ajoporras päälle ja katsoa ajaako se tallin ovista läpi, tai teetättää tallilta lähtiessä varikon vaihteiden harjaus sillävälin kun "itse keittelee aamukahvia lämpimässä ohjaamossa.

Ps. ottakaa tämä huumorilla.

[[Tunnus poistettu]]

Eiköhän tämä koko juttu ole huumoria, toivottavasti. -"Junailu kuuluu ainakin autottomien kesään. Tämän listan avulla teet vaunutovereidesi reissusta täyttä helvettiä." Eli siitä vaan ottamaan vinkkiä seuraavaa junamatkaa varten.

[Ville Hautamäki]

2. Jarrutus tehdään kun vaunujen välit ovat löysiä veturin sähköjarru täysille niin muutama kaatuu tai putoaa penkiltä.

Itse olen sattunut näkemään kyseisenlaisen tapauksen. Talvella junan lähtiessä Lapualta, veturi jarrutti vaunuja heilauttaen niin voimakkaasti, että viereisellä paikalla istunut pikkulapsi putosi naamalleen lattialle ja itkuhan siinä tuli.. 

[Eemeli Mäenpää]

Täsä taas muutama keino jolla kuljettaja puolestaan voi ärsyttää matkustajia.

Tässä taas muutama keino jolla konduktööri puolestaan voi ärsyttää matkustajia.

1.Kun on kyse sinisistä vaunuista koottu pikajuna voi konduktööri lukita vaunun pääty- ja välioven aukiasentoon niin tulee kova melu vaununvälistä matkustamoon. Tukalimmat oltavat on vaunun päätypaikoilla.
2.Taas on kyse sinisistä vaunuista ja tähän tarvitaan kaksi konduktööriä. Matkustaja tulee vaunun eteiseen aikeenaan vaihtaa vaunua. Toisessa vaunussa konduktööri lukitsee päätyoven kiinniasentoon kolmioavaimella. Kun matkustaja tulee vaununvälikköön toisen oven tulee lukitsemaan toinen konduktööri. On siinä konduktööreillä nauramista katsellessaan vaununväliköstä epätoivoisesti pois pyrkivää matkustajapoloa.
3.Kondutöörillä on taskussaan suljettu-tarroja. Hän liimaa niitä joka puolelle ja päästää matkustajat sisään. On siinä konduktöörillä naurun pidättelemistä kun matkustaja kysyy miksi tarjoilualustan sisäpuolella on tarra...

[Olli Aalto]

Täsä taas muutama keino jolla kuljettaja puolestaan voi ärsyttää matkustajia.

1.Kun on kyse sinisistä vaunuista koottu pikajuna voi konduktööri lukita vaunun pääty- ja välioven aukiasentoon niin tulee kova melu vaununvälistä matkustamoon. Tukalimmat oltavat on vaunun päätypaikoilla.

Ei voi. Ovi voidaan kylläkin köyttää vaijerilla aukiasentoon.

[Lauri Uusitalo]

0. Aamujunassa Helsinkiin päin tullessa IC-junassa lähdet viimeistään Tikkurilan kohdalla haahuilemaan etelään päin koko junan verran. Herättäen vielä 20 minuuttia nukkua yrittäviä työn raskaan raatajia.

Tämä on aamujunien raivostuttavin asia, "eloisat" lukiolaiset seuraavana...

[Topi Lajunen]

Täsä taas muutama keino jolla kuljettaja puolestaan voi ärsyttää matkustajia.
1. liikkeelle lähtiessä 6000/12000/18000kW pyöränkehälle että "mummot" on kasalla vaunun takaseinällä.

Miten ihmeessä saat pyörän kehälle 6000 kW liikkeelle lähtiessä?

[Roope Prusila]

Täsä taas muutama keino jolla kuljettaja puolestaan voi ärsyttää matkustajia.
1. liikkeelle lähtiessä 6000/12000/18000kW pyöränkehälle että "mummot" on kasalla vaunun takaseinällä.
2. Jarrutus tehdään kun vaunujen välit ovat löysiä veturin sähköjarru täysille niin muutama kaatuu tai putoaa penkiltä.
3. jos radanvarressa kävelee vanhus esim multisillassa niin silloin on mukava töräyttää molemmilla pilleillä ja katsoa peilistä että hyppäskö se järveen.
4. tietenkin paineilmakäyneisteinen päämoottori pitää käynnistää kun joku vanhus kävelee ohi ja katsoa hyppääkö se sivulle 1-3 metriä Sr1:ssä voi avata pääkatkaisijan.
5. Helsingissä voi ajaa Dv12:n aseman katokseen ja jättää se käymään tauon ajaksi, Tampereella taas autovaunujen kuormausraiteelle, ohi ajaessa nostaa tehot täysille kyseisessä kohdassa mahtaa radanvarren asukkaita ärsyttää.
6. Jos haluaa tehdä kiusaa työkaverille joka on intissä toiminut alikessuna sille kannattaa jättää toiseen Dv12 pöytään 15B-ajoporras päälle ja katsoa ajaako se tallin ovista läpi, tai teetättää tallilta lähtiessä varikon vaihteiden harjaus sillävälin kun "itse keittelee aamukahvia lämpimässä ohjaamossa.

Ps. ottakaa tämä huumorilla.

1. Niin mites se 6000Kw saadaan sinne yöränkehälle?
2.Mitäs olikaan se matkustajaystävällisyys?
3.Tuskin siitä nyt kukaan järveen hyppää, korkeintaan vähän hätkähtää.

[Rainer Silfverberg]

Olet jonkun aikaisin aamulla (ennen klo 8:00 työmatkalle lähtevän pomo, kolleega tai puoliso  ja soitat hänen puhelimeensa juuri n 15 minuuttia sen jälkeen kun juna on lähtenyt ja alat antaa hänelle "tärkeitä neuvoja" aamun asiakastapaamista tms varten. Ärsytät häntä niin paljon että hän alkaa puhumaan puhelimessa kovaan ääneen niin että kaikki jotka ovat yrittäneet nukkua aikaisin aamulla eivät saa unen päästä kiinni.

t. Rainer

[Mikko Mäntymäki]

Täsä taas muutama keino jolla kuljettaja puolestaan voi ärsyttää matkustajia.
1. liikkeelle lähtiessä 6000/12000/18000kW pyöränkehälle että "mummot" on kasalla vaunun takaseinällä.

Miten ihmeessä saat pyörän kehälle 6000 kW liikkeelle lähtiessä?

1 pyörälle 750kW se kerrottuna 8 tekee 6000kW. Tosin tuo edellinen kommentti ei ollut tarkoitettu tosikoille.

[Martin Hillebard]

Miten kanssamatkustajasi ärsyttävät Sinua junassa? Juuri puhua pälättämällä kovaäänisesti kännykkäänsä kaiken kansan kuullen, ja hyvinkin intiimeistä asioista.
     Tähän asteinen huippu-havainto osaltani tapahtui hiljattain Tukholman metron vaunuosastossa. Vaunu oli noin puoli-täynnä, ja ovensuussa seisoskeleva tantta kaiutti äänekkäästi:
     - Va' sa' Du? Sitter Du på toaletten? SITTER DU PÄ TOALETTEN?
     Asiaan kuuluu, että läsnäolevien kuuluukin kuulla kaikki nämä tärkeät yksityiskohdat. Ilmiöstä voisi joku psykologi varmaan, yrittää kirjoittaa tutkielman.

[Topi Lajunen]

1 pyörälle 750kW se kerrottuna 8 tekee 6000kW. Tosin tuo edellinen kommentti ei ollut tarkoitettu tosikoille.

Eikä varmasti tosikoiden lisäksi fyysikoillekaan.

(Mikko, mites ne tehon laskukaavat menivätkään? Jatkokysymys: miten nopeasti akseli pyörii liikkeelle lähdettäessä?)

[Mikko Mäntymäki]

1 pyörälle 750kW se kerrottuna 8 tekee 6000kW. Tosin tuo edellinen kommentti ei ollut tarkoitettu tosikoille.

Eikä varmasti tosikoiden lisäksi fyysikoillekaan.

(Mikko, mites ne tehon laskukaavat menivätkään? Jatkokysymys: miten nopeasti akseli pyörii liikkeelle lähdettäessä?)

Sr2:n kuljettajan ohjekirjassa on ilmoitettu, Jatkuva teho pyöränkehällä 5000kW ja tuntiteho 6000kW. Suurin vetovoima pyörän kehällä 300kN. Ehkä tuo olisi pitänyt ilmaista suurin ajomoottoriteho on 1500kW ja neljän ajomoottoriteho on 6000kW. Vai onko VR:llä "tehon mittauspenkkiä" jossa saadaan selville paljonko tehoa tulee pyöränkehälle?

[Topi Lajunen]

Sr2:n kuljettajan ohjekirjassa on ilmoitettu, Jatkuva teho pyöränkehällä 5000kW ja tuntiteho 6000kW. Suurin vetovoima pyörän kehällä 300kN. Ehkä tuo olisi pitänyt ilmaista suurin ajomoottoriteho on 1500kW ja neljän ajomoottoriteho on 6000kW. Vai onko VR:llä "tehon mittauspenkkiä" jossa saadaan selville paljonko tehoa tulee pyöränkehälle?

Sanotaan sitten kaartelematta, että liikkeelle lähdettäessä, kun pyörä ei vielä aivan pyöri, teho on pyörällä tasan nolla. Aivan pyöreä tasainen nolla kW. Teholla mitataan sitä, miten paljon työtä (tai energiaa) tehdään jossain aikayksikössä. Pitää siis ensin tapahtua jotain, ja sitten mitataan kauan siihen meni aikaa.

Sr2 veturi tuottaa muuten huipputehonsa muistaakseni vasta jossain n. 70 km/h nopeudessa, sitä ennen touhua rajoittaa kilonewtonit.

[Kimmo T. Lumirae]

Topi on rautalankoineen tässä täysin oikeassa. Nopeudessa 7 km/h, jos Sr2:ssa on käytössä täysi vääntömomentti eli vetolaitteessa täysi vetovoima, tehoa sen synnyttämiseen tuossa nopeudessa tarvitaan 600 kW. Virta/vääntömomentti/vetovoima-säätöisen veturin tekniikka ei anna käyttää enempää vetovoimaa, kuin mitä veturin laitteisto kestää.

Jos Sr1 ajettaisiin käsiajolla ts. normaali virtasäätö ohitettuna, nopeudessa 7 km/h tehoa voitaisiin käyttää ehkä 550 kW ja siitä ylöspäin laukeaisi ylivirtasuojaus. Todennäköisesti ylivirtasuojaus laukeaisi jo jonkun verran aiemmin. Jos ylivirtasuojausta ei olisi ja pyörän kitka kiskoa vastaan riittäisi, joka on noilla voimilla epätodennäköistä, jotain ajomoottorissa tai sen käyttölaitteessa menisi jossain vaiheessa voimaa nostettaessa mekaanisesti hajalle.

Dv12:ssa asia on hieman eri. Siinä voidaan miten pienessä nopeudessa tahansa käskeä päämoottori käymään täydellä tehollaan, mutta vastaan tulee vaihteiston momentinmuuntimen hyötysuhde, joka on parhaimmillaan vasta pienien nopeuksien yläpuolella. Eli päämoottori hinkkaa kyllä 1300 hv vaihteistoon ja työntää siniharmaata savua putken täydeltä, momentinmuuntimen ensiöpuoli sinkoaa vaihteistoöljyä vimmattuun liikkeeseen, - mutta - , toisiopuolen turbiini pyörii vielä niin hitaasti veturin vasta niukasti liikkuessa, että kovalla nopeudella ensiöpuolelta sinkoutuva vaihteistoöljyt törmää liian hitaasti pyöriviin turbiinin siipiin ja suurin osa liike-energiasta menee siipeen törmäämisessä ja siitä pyörteilemisessä ilman, että saataisiin sujuva liike turbiinin siipeen ja siitä johtosiipien kautta takaisin ensiön keskipakopumpulle ja näin momentin lisäystä; ei, vaan energia kuluu pyörteilyyn ja öljy kuumenee voimakkaasti. Jos oletetaan, että pyörät pitävät erittäin hyvin ts. ympärilyöntiä ei pääse syntymään, ja päämoottori käy maksimiteholla ja nopeus on 7 km/h, vetolaitteeseen syntyy noin 400 kW edestä vetotehoa ja loppu likimain 600 kW kuumentaa vaihteistoöljyä. Tämän takia sille on oltavat hyvin tehokas jäähdytys.