Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Kaksi Valakkoa hylkyyn?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry alas Tulostusversio
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #25 : Syyskuu 21, 2014, 23:43:22 »

Ainakaan vielä ei ole näkynyt linjanvetoa siitä, minkälaisia koneita oltaisiin hankkimassa. Linjaveturn tarpeen täyttäisi Voithin Maxima: 5000 hv, 400 kN, tai Vosslohin leluveturi G2000 Scandinavia: 4000 hv, 290 kN. Mutta tarvitaanko nimenomaan linjaveturia?

Uskon, että ei. Tarvitaan n kpl 2500 hv:n keskiohjaamollista Voithin tai Vosslohin leluveturia, joiden vetovoima on 250 kN luokkaa: minkä Sr1 tuo johonkin, sen leluveturi vie eteenpäin. Matkustajajunat eivät juuri enää tarvitse dieselveturia.

Sitten tarvitaan Dr35-tyyppisiä hitaita ja halpoja vaihtotyövetureita. Ei ohjaamoa, ei monimutkaisia telejä. Hemmetisti painoa ja radio-ohjaus.


Ja Class 66:ssa on suurin vetovoima 409 kN ja Vossloh Euro 4000:ssa (rahtiversio) 400 kN. Kyllä keskiohjaamoiset lelut jäävät kakkoseksi... Voith Maximassa on hydraulinen voimansiirto, joka tuskin on parempi kuin sähköinen.
tallennettu

Lisää kuviani löydät osoitteesta: https://www.flickr.com/photos/134028344@N03
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #26 : Syyskuu 22, 2014, 00:39:22 »

Ainakaan vielä ei ole näkynyt linjanvetoa siitä, minkälaisia koneita oltaisiin hankkimassa. Linjaveturn tarpeen täyttäisi Voithin Maxima: 5000 hv, 400 kN, tai Vosslohin leluveturi G2000 Scandinavia: 4000 hv, 290 kN. Mutta tarvitaanko nimenomaan linjaveturia?

Uskon, että ei. Tarvitaan n kpl 2500 hv:n keskiohjaamollista Voithin tai Vosslohin leluveturia, joiden vetovoima on 250 kN luokkaa: minkä Sr1 tuo johonkin, sen leluveturi vie eteenpäin. Matkustajajunat eivät juuri enää tarvitse dieselveturia.

Sitten tarvitaan Dr35-tyyppisiä hitaita ja halpoja vaihtotyövetureita. Ei ohjaamoa, ei monimutkaisia telejä. Hemmetisti painoa ja radio-ohjaus.


Ja Class 66:ssa on suurin vetovoima 409 kN ja Vossloh Euro 4000:ssa (rahtiversio) 400 kN. Kyllä keskiohjaamoiset lelut jäävät kakkoseksi... Voith Maximassa on hydraulinen voimansiirto, joka tuskin on parempi kuin sähköinen.

Mistä mihin sä ajattelit niillä linjadiiseleillä ajettavan?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 430


« Vastaus #27 : Syyskuu 22, 2014, 06:52:35 »

Epäilen, että toinen noista on varattu muistomerkkiveturiksi ja tullaan sijoittamaan Helsingin rautatieaseman edustalle ilmastoituun lasikaappiin. Ennen museointia se peruskunnostetaan ja siihen asennetaan myös uudet vaaleanpunaiset turvaraidat.

Toinen on myyty VTT:lle, se osallistuu Hyvinkään konepajalla käynnissä olevaan metallien puoliintumisaikatutkimukseen ja sijoitetaan samaan letkaan Hr11 perään. Tutkimusraportti suunnitteilla vuodelle 2052 Pyörittää silmiään
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #28 : Syyskuu 22, 2014, 10:04:10 »

Mistä mihin sä ajattelit niillä linjadiiseleillä ajettavan?

Varmaan siellä missä nykyään Dv12- ja Dr16-vetureilla. Tietysti jos vielä rakennetaan 1000 km uutta sähkörataa ja loput sähköistämättömät laitetaan rullalle niin ei niillä sitten ole tarpeellista mihinkään ajella. Vaihtotyöt tehtänee tulevaisuudessa kokonaan radio-ohjauksella, joten linjaveturi (jos sellaisella tarkoitetaan päätyohjaamolla varustettua) kelvannee vaihtotöihin yhtä hyvin, kuin keskiohjaamolla varustettukin.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 22, 2014, 10:49:23 kirjoittanut Petri Nummijoki » tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1109


« Vastaus #29 : Syyskuu 22, 2014, 10:18:42 »

Mietiskelin tässä tarvetta linjadieseleille. VR:n kannaltahan olisi suoranainen eurojackpot, mikäli Hy-Kr-Hnk-, (Nrl-Sä-)Jns-Uim-, Ilm-Yv- ja Vnj-Sij-rataosat sähköistettäisi. Tällöin VR:n ei tarvitsisi huolehtia paitsi sähköistyksen rakentamiskustannuksista, ei myöskään linjadieseleiden suurista hankintamenoista.

Mainittujen rataosien mahdollisen sähköistämisen jälkeen käytännössä koko Suomen rataverkko olisi sähköistetty siinä mielessä, että muilla rataosilla (tavaraliikenne)operointi on lähinnä näpertelyä. Korjatkaa toki, mikäli näette asian toisin.

Sitten se ikuisuuskysymys, mikä ei tosin liity tämän ketjun otsikkoon: mitkä kolme rataosaa näkisitte tarpeellisimmiksi sähköistää lähitulevaisuudessa ja miksi näin? Oma diskopalloni antoi tällaisen listan:

1) Nrl-Sä/Jns-Uim (Enocell)
2) Hy-Kr-Hnk (Hangon satamaliikenne)
3) Ilm-Yv (mikäli Talvivaara tekohengittää vielä muutaman vuoden päästä)
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1780


« Vastaus #30 : Syyskuu 22, 2014, 10:55:51 »

Nostaisin Iisalmi-Ylivieska-rataosan listan kärkeen, sillä on noista vilkkain liikenne ilman Talvivaaraakin.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #31 : Syyskuu 22, 2014, 14:45:25 »

Kukaan kyseisellä veturisarjalla ajanut kuljettaja ei ole uskaltautunut komentoimaan työ-olosuhteita veturissa - kunhan on ensin päässyt kipuamaan ohjaamoon. Kulku-ominaisuudet, halintalaitteiden sijoittelu, työ-ympäristö, äänieristys, näkyväisyys yms. mitähän vielä... Muutaman kerran olen päässyt hytissä vierailemaan - ei moitittavaa...

Olisi kyllä hyvä, jos kommentoisi. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten onnistuneeksi kuljettajan kannalta miellyttävä ja teknisesti ongelmallinen veturi tulisi arvioida verrattuna vaikka johonkin Dv15-16:sta, jonka kanssa tilanne oli ilmeisesti päinvastainen?
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #32 : Syyskuu 22, 2014, 15:08:45 »

Mistä mihin sä ajattelit niillä linjadiiseleillä ajettavan?

Varmaan siellä missä nykyään Dv12- ja Dr16-vetureilla. Tietysti jos vielä rakennetaan 1000 km uutta sähkörataa ja loput sähköistämättömät laitetaan rullalle niin ei niillä sitten ole tarpeellista mihinkään ajella. Vaihtotyöt tehtänee tulevaisuudessa kokonaan radio-ohjauksella, joten linjaveturi (jos sellaisella tarkoitetaan päätyohjaamolla varustettua) kelvannee vaihtotöihin yhtä hyvin, kuin keskiohjaamolla varustettukin.

Toki kelpaa, mutta miksi laittaa high-tech 6-akselinen 4,5 Me linjaveturi vaihtotyöhön, jossa pärjätään 2,5 Me leluveturillakin? Tai, 1 Me vaihtotyökoneella, joka ei poistu sijoituspaikkakunnaltaan.

Tuota ensin kirjoittamaasi juuri mietin, että tuskin VR sijoittaa suuria summia linjavetureihin, jos 1) horisontissa näkyy tilanne, jossa likimain kaikki oleelliset radat on sähköistetty ja 2) sekä sitä ennen että sen jälkeen ne loput sähköttömät pätkät pärjätään 1-2 leluveturilla.

En tunne sähköistämättömien ratojen tavaraliikennevirtoja kuin pieneltä osalta, mutta: jos niillä liikkuu Dv-parilla vedettäviä 1500-1800 tonnin junia, ne kulkevat yhdellä leluveturilla, ja jos niillä liikkuu 3 Dv 12 -junia, ne kulkevat leluveturiparilla.

Näitä maalaillen veikkaisin 88-tonnista 2500+ hevosvoiman vetäjää taajuusmuuttajakäytöllä (siksi, että optimoidaan vetovoima ja sitä kautta yhden veturin junapaino). Mutta aiheuttaako korkea akselipaino käyttökieltoja vielä jossakin päin maata?

Mutta jatketaan ihmeessä keskustelua.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #33 : Syyskuu 22, 2014, 16:10:12 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #34 : Syyskuu 22, 2014, 16:21:51 »


Suomi taitaa olla melkeinpä ainoa maa, jossa vedetään/vedettiin pikajunia ja tavarajunia vaihtovetureilla (Dv12)... Mutta yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Dv12-sarja on kuitenkin ollut ja on vieläkin käyttökelpoinen ja monikäyttöinen veturisarja. 1960-luvun alussa sarjan hankintaa suunniteltaessa oli nimenomaan tarkoitus hankkia Dv15- ja Dv16-sarjojen jatkeeksi suurempitehoinen ja nopeampi veturi, joka sopii vielä painonsa puolesta kevyelle kiskotukselle. Nykyisillä raskailla vetureilla (Dr16) ei edes saa liikennöidä A-päällysrakenneluokan radoilla, joita vielä on jonkun verran.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #35 : Syyskuu 22, 2014, 16:25:27 »

Toki kelpaa, mutta miksi laittaa high-tech 6-akselinen 4,5 Me linjaveturi vaihtotyöhön, jossa pärjätään 2,5 Me leluveturillakin? Tai, 1 Me vaihtotyökoneella, joka ei poistu sijoituspaikkakunnaltaan.

Eiköhän ns. vaihtotyö tarkoita jatkossa tai paljolti jo nykyäänkin, että veturi siirtää tuomansa junan purkupaikalle ja ottaa ehkä tyhjät vaunut mukaansa toiselta raiteelta tai päinvastoin. Erityisiä vaihtovetureita lienee tulevaisuudessa äärimmäisen harvalla liikennepaikalla. Joku robottiveturi voi olla sellaisella teollisuuslaitoksella, jonne tulee useampi juna päivässä.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #36 : Syyskuu 22, 2014, 16:42:09 »

"Äärimmäisen harva" on aika jyrkästi sanottu, kun Tampereelta katsoen tulee heti mieleen Jämsä, Tampere ja Rauma, joissa vaihtotyötä tehdään paikallisesti ja radio-ohjauksella ilman, että siihen liittyy linja-ajoa. Sitten Vuosaari ja Riihimäki. Ja tämä oli vain pienellä säteellä Tampereelta.
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 882


« Vastaus #37 : Syyskuu 22, 2014, 16:46:19 »

Karkeasti arvioiden n. 100 km säteellä Kouvolasta on reilu tusina radio-ohjattavia vaihtotyövetureita työssä joka päivä.
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2584


« Vastaus #38 : Syyskuu 22, 2014, 17:18:32 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
Tämä oli hyvä Hymyilee leveästi Hymyilee leveästi
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #39 : Syyskuu 22, 2014, 17:26:20 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
Tämä oli hyvä Hymyilee leveästi Hymyilee leveästi
Ajattelematon ja huonosti perusteltu viesti oli tuo, menee poistoon.
tallennettu

Lisää kuviani löydät osoitteesta: https://www.flickr.com/photos/134028344@N03
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #40 : Syyskuu 22, 2014, 17:31:39 »

Karkeasti arvioiden n. 100 km säteellä Kouvolasta on reilu tusina radio-ohjattavia vaihtotyövetureita työssä joka päivä.

En kyllä ajatellutkaan, että nykyisiä radio-ohjattavia Dv12- tai Dr14-vetureita korvattaisiin oikeilla dieselvetureilla (linjavetureilla tai edellä mainituilla "leluvetureilla") vaan jollain robotilla. Eli nämä tapaukset rajasin suoraan pois, jos kirjoitin tämän epäselvästi.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #41 : Syyskuu 22, 2014, 17:55:04 »

"Äärimmäisen harva" on aika jyrkästi sanottu, kun Tampereelta katsoen tulee heti mieleen Jämsä, Tampere ja Rauma, joissa vaihtotyötä tehdään paikallisesti ja radio-ohjauksella ilman, että siihen liittyy linja-ajoa. Sitten Vuosaari ja Riihimäki. Ja tämä oli vain pienellä säteellä Tampereelta.

Jämsä, Rauma ja Vuosaari lienevät paikkoja, joissa Vectroneita on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa myös vaihtotöihin. Jos sen lisäksi on muutama robottiveturi niin eiköhän riitä. Tehdäänkö Riihimäellä vielä muutakin vaihtotyötä, kuin paikallisjunarunkojen ja hakevaunujen siirtelyä? Nämä varmaan hoituvat matkaveturillakin. Tampereella saattaisi olla töitä oikeallekin vaihtoveturille myös tulevaisuudessa.
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2584


« Vastaus #42 : Syyskuu 22, 2014, 18:01:41 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
Tämä oli hyvä Hymyilee leveästi Hymyilee leveästi
Ajattelematon ja huonosti perusteltu viesti oli tuo, menee poistoon.
Monelta kantilta kannattaa todellakin asiaa miettiä.
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Joonas Jokinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 107


« Vastaus #43 : Syyskuu 22, 2014, 18:08:44 »

Tulipa tässä mieleen kun puhutaan siitä, että sähköt saadaan kaikkialle, niin mitenkä on huoltovarmuuden laita?

Nyt varsinkin tilanne on kutkuttava, koska naapurista ei oikein tiedä mitä tekee. Eikö tämä nyt kuuluisi vielä VR:n toimenkuvaan, vai pitäisikö itse valtion suoraa ostaa diesel-veturit jos niitä halutaan huoltovarmuuden vuoksi ostaa?

Tämä siis siinä tilanteessa, että kaikki dieselit olisivat hylkyjonossa.
tallennettu
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #44 : Syyskuu 22, 2014, 18:36:12 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
Tämä oli hyvä Hymyilee leveästi Hymyilee leveästi
Ajattelematon ja huonosti perusteltu viesti oli tuo, menee poistoon.
Monelta kantilta kannattaa todellakin asiaa miettiä.

Toisaalta tunneperäisillä heitoilla saa aikaan hyviä keskusteluja perusteluineen, siksi ei aina kannata liian syvällisesti pohtia asioita.
tallennettu
Toni Lassila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 288


« Vastaus #45 : Syyskuu 22, 2014, 18:43:03 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
Tämä oli hyvä Hymyilee leveästi Hymyilee leveästi
Ajattelematon ja huonosti perusteltu viesti oli tuo, menee poistoon.
Monelta kantilta kannattaa todellakin asiaa miettiä.

Toisaalta tunneperäisillä heitoilla saa aikaan hyviä keskusteluja perusteluineen, siksi ei aina kannata liian syvällisesti pohtia asioita.
Olisi pitänyt keskittyä siihen vastaukseen paremmin.
tallennettu

Lisää kuviani löydät osoitteesta: https://www.flickr.com/photos/134028344@N03
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2584


« Vastaus #46 : Syyskuu 22, 2014, 19:07:27 »

yhdellä isolla linjaveturilla voisi hoitaa kolmen Dv12:n työn ja kahden Dr16:n työn.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?
Tämä oli hyvä Hymyilee leveästi Hymyilee leveästi
Ajattelematon ja huonosti perusteltu viesti oli tuo, menee poistoon.
Monelta kantilta kannattaa todellakin asiaa miettiä.

Toisaalta tunneperäisillä heitoilla saa aikaan hyviä keskusteluja perusteluineen, siksi ei aina kannata liian syvällisesti pohtia asioita.
Olisi pitänyt keskittyä siihen vastaukseen paremmin.
Vaikket ehkä kuitenkaan tarkoittanut kolmea eri paikassa olevaa Dv:tä, vaan kolmea yhteenkytkettyä?
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #47 : Syyskuu 22, 2014, 19:30:24 »


Jämsä, Rauma ja Vuosaari lienevät paikkoja, joissa Vectroneita on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa myös vaihtotöihin. Jos sen lisäksi on muutama robottiveturi niin eiköhän riitä. Tehdäänkö Riihimäellä vielä muutakin vaihtotyötä, kuin paikallisjunarunkojen ja hakevaunujen siirtelyä? Nämä varmaan hoituvat matkaveturillakin. Tampereella saattaisi olla töitä oikeallekin vaihtoveturille myös tulevaisuudessa.

Enpä usko. Jämsässä käydään ties miten monen kilometrin (seitsemän?) päässä Kaipolassa, Raumalla käydään satamassa ja Repolassa, jonne on kilometritolkulla matkaa. Päivystysveturi tekee aktiivista työtä ehkä 6-12 tuntia päivässä ja juuri tähän tarvitaan se robotti tai vastaava.

Vasta näiden vaihtoliikkeiden jälkeen ovat junarungot edes puolivalmiita, jotta ne voisi nostaa Vectronilla sivuraiteilta yhdeksi kokonaisuudeksi ja lähteä linja-ajoon; näissä nimenomaisissa tapauksissa työ kyllä jakautuu vieläkin selvemmin vaihtotyö vastaan linjaveturin linja-ajo. Mutta kuitenkin. Ja lisäksi on vielä henkilökunta; paikalliseen henkilökuntaan kuuluvat vaihtotyönjohtajat tekevät radio-ohjaten vaihtotyöt ja (Tampereen) veturinkuljettajat tuovat Vectronilla tyhjiä/täysiä, jotka vaihtotyönä siirretään perille.

Vectronilla voidaan nostaa sivuraiteilta kuormatut rapurungot; Orivesi, Humppila, Kokemäki, Parkano, Toijala ja Ylöjärvikin jne.  mutta ei ole järkeä sitoa Vectronia esim. klo 14-17 ja 18-20 Jämsän Kaipolan vaihtotöihin; tämä pelkästään iltavuorossa, muut vuorokaudenajat sekä Jämsänkosken siirrot vielä lisäksi.

Muistettakoon, että tämäntyyppisissä paikoissa käsitellään erittäin raskaita vaihtotyörunkoja: 1000-1800 tonniin.

Ja Vuosaaressa päivystysveturille on kiireisenä aikana enemmän töitä, kun radio-ohjatulla Dv:llä on niitä ehtinyt tehdä.

Muualta Suomesta löytyy varmasti runsaasti vastaavia esimerkkejä.
tallennettu
Ossi Hakkarainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 75


« Vastaus #48 : Syyskuu 22, 2014, 19:53:28 »

Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Voisin veikata tällaisen junan vetäjän olevan Sr1. Tosin jos juna on lyhyt, VR kuljettaa tavarat mieluummin perille kumipyörillä.
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 882


« Vastaus #49 : Syyskuu 22, 2014, 20:50:53 »


2) Hy-Kr-Hnk (Hangon satamaliikenne)


Hangon radan sähköistys on noussut kyseenalaiseksi mm.  Hangon sataman liikenteen vähenemisen sekä Lappohjan liikenteen nykymuotoisen liikenteen lakkaamisen myötä. Toki rikkidirektiivi saattaa ohjata liikennettä Hankoon.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Kaksi Valakkoa hylkyyn?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina