Junien ja vetureiden oikosulkumoottoreiden ääni

[Milo Hilve]

Mietin tässä juuri, onko sattumaa, että esim. SBB:n RABDe 500-junissa ja DB:n BR101-vetureissa on samanlainen ääni kiihdyttäessä ja jarruttaessa kuin meidän Sr2-vetureissa? Samalla kysyn, missä Suomen junissa on teidän mielestänne parhaimmat Moottoriäänet?

[Toni Lassila]

Minun mielestäni ehdottomasti M100-metrojunissa ja Dr16-dieselveturissa on paras. Ja siinä  Siemens ES 64 U4- eli Taurus-sähköveturissa (niitä on moenssakin maassa).

[Olli Aalto]

Invertterin ääni on harhaanjohtava termi, sillä kuten täällä on monessa ketjussa todettu, ei ääni ole lähtöisin invertteristä, vaan oikosulkumoottorin rautasydämestä, joka resonoi invertterin syöttämän sähkön tahdissa.

[Tuukka Varjoranta]

Minun mielestäni ehdottomasti M100-metrojunissa ja Dr16-dieselveturissa on paras. Ja siinä  Siemens ES 64 U4- eli Taurus-sähköveturissa (niitä on moenssakin maassa).

Kyllähän tuossa Siemensin ES64U4:ssä on aika mahtava äänimaailma esimerkkinä: http://youtu.be/Jg9_p3paQHo?t=6m40s ja tämä: http://youtu.be/x-y8mKFF_sY?t=3m20s ja lähtökiihdytys: http://youtu.be/SLhD34CFklY

[Tuukka Ryyppö]

Jos Tauruksen äänimaailmasta puhutaan, niin http://m.youtube.com/watch?v=aRf30pVGMp4 vie kyllä voiton.

[Toni Lassila]

Joo, siis tarkoitin tuota vanhempaa Taurusta. Uusi inisee tavanomaisesti. Vectronissa taitaa olla se sama tasainen ininä (harmi).

[Tuukka Varjoranta]

Joo, siis tarkoitin tuota vanhempaa Taurusta. Uusi inisee tavanomaisesti. Vectronissa taitaa olla se sama tasainen ininä (harmi).

Vectronissa ei kuitenkaan ole täysin sama äänimaailma, mutta hieman saman kuuloinen se kyllä on: http://youtu.be/ncZKZwg5UK0?t=3m56s

[Jukka Ahtiainen]

Tauruksen äänistä on keskusteltu aikaisemminkin mm. seuraavaa / Tuukka Ryyppö 9.4.2012:
"Se, että nuo äänet sattuvat muodostamaan noin siististi säveliä, ei välttämättä ole ihan täyttä sattumaa."

- Asia on noin, ei ole sattumaa.

[Kimmo T. Lumirae]

Jos Tauruksen äänimaailmasta puhutaan, niin http://m.youtube.com/watch?v=aRf30pVGMp4 vie kyllä voiton.

Lievä ympärilyönti aikaansaa tämän kauniin soinnun, telien vetäessä eri tahtiin. Hienoa  

[Tuomas Korhonen]

Tauruksen äänistä on keskusteltu aikaisemminkin mm. seuraavaa / Tuukka Ryyppö 9.4.2012:
"Se, että nuo äänet sattuvat muodostamaan noin siististi säveliä, ei välttämättä ole ihan täyttä sattumaa."

- Asia on noin, ei ole sattumaa.

Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite kaipaisi hiukan faktoja tuekseen.

[Topi Lajunen]

Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite kaipaisi hiukan faktoja tuekseen.

En tiedä, joten arvaan:

Matematiikka ja musiikki on lähellä toisiaan, monesti oikeastaan yksi ja sama asia. Esimerkiksi oktaavin ero äänissä tarkoittaa kerrointa 2 (tai 1/2) äänen taajuudessa. Myös monet muut intervallit ovat näppäriä tasamurtolukuja.

Täten voisi kuvitella, että mikäli taajuusmuuttajalla on tarkoitus muodostaa tiettyjä portaittaisia taajuuksia, on nekin helpoin tehdä joillain tasamurtoluvuilla viereisiin taajuuksiin nähden.

[Tuukka Ryyppö]

Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite kaipaisi hiukan faktoja tuekseen.

En tiedä, joten arvaan:

Matematiikka ja musiikki on lähellä toisiaan, monesti oikeastaan yksi ja sama asia. Esimerkiksi oktaavin ero äänissä tarkoittaa kerrointa 2 (tai 1/2) äänen taajuudessa. Myös monet muut intervallit ovat näppäriä tasamurtolukuja.

Täten voisi kuvitella, että mikäli taajuusmuuttajalla on tarkoitus muodostaa tiettyjä portaittaisia taajuuksia, on nekin helpoin tehdä joillain tasamurtoluvuilla viereisiin taajuuksiin nähden.

Lisää arvailua:
Lisäksi tasaväliset portaat voi olla pakko olla, mutta ei ole välttämättä millään tavalla merkitystä, missä kohdin ne portaat täsmälleen ovat. Silloin voidaan lähes ilman lisäkuluja pistää ne portaat osumaan sellaisiin kohtiin, että niistä jokainen aikaansaa siistin sävelen. Yhden insinöörin viiden minuutin palkka saattaa riittää.
Eli kyse voi olla myös matematiikan/fysiikan pääosin ohjaamasta asiasta, joka on sitten tuotekuvallisista syistä vielä viimeistelty miellyttämään ihmisen korvaa.
On siis mahdollista, että nuo äänet ovat suoraan seurausta matematiikasta, mutta ne voivat johtua myös siitä, että matematiikka on tarjonnut joukon tasavertaisia vaihtoehtoja, joista yksi kuulostaa kivalta ja muut rumilta.

[Jukka Ahtiainen]

"Tyhjästä ilmasta kiskaistu väite" <- En odota perusteluja tuolle, koska se on kiskaistu tyhjästä ilmasta ;)
Tietysti veturista lähtee ääntä, mutta Tauruksen soundi, josta on ollut puhetta, on tehty tietoisesti. Topin ja Tuukan vastaukset antavat suuntaa sille, kuinka se on toteutettu. Kuulin asiasta muutama viikko sitten (ei ole toisen käden tietoa). Enempää minulla ei ole aiheesta kerrottavaa. Itse nostan hattua asialle & tekijälle.

[Kimmo T. Lumirae]

Äänen eli sävelten portaathan eivät tässä ole tasaväliset. Tauruksen asteikkohan menee "mi-fa-sol-la-si-do-re-miiiiiieeeeiiiii" tai jotain sinne päin, ja mi:n ja fa:n välillä on puoli sävelaskelta ja jälleen si:n ja do:n väli on vain puoli sävelaskelta muiden välien ollessa koko sävelaskeleen kokoinen. Eli kyllä tämäkin viittaa siihen, että ratkaisu on tietoinen eikä pelkästään matematiikan sanelema.

[Markku Blomgren]

Taurus on muutenkin aika outolintu ääniensä kanssa. Alussa on noi sävelaskeleet ja sitten siirrytään siihen perinteisempään taajusmuuttajan tuottamaan ääneen jota M100-metrojunatkin tuottavat, miksiköhän niin. Ja noin yleensäkin, miksiköhän M100:ssa on niin omanlaisensa äänet, johtuuko ensimmäisen(?) sukupolven taajuusmuuttajista? Vai onkohan niissä jo toista sukupolvea, muistan vain jonkun sanoneen, että ensimmäisen sukupolven laitteet olivat hieman kolhoja? 

[Kimmo T. Lumirae]

En ole nähnyt esim. Strömbergin taholta asialle virallisempaa vahvistusta, mutta ainakin näissä harrastajien välisissä keskusteluissa on puhuttu ensimmäisen polven taajuusmuuttajista.

Käsittääkseni M100:issä ei käytetä vielä GTO-tyristoreja vaan tavallisia sammutuspiireineen. Ja Dr16:ssa on jo GTO:t, mutta silti äänet ovat kovasti samankaltaiset. Pitäisikö tähän väliin tehdä sukupolvijako?

Sveitsissä BBC rakensi jo 1976 sveitsiläiseen tapaan pienen dieselveturisarjan (isoja kun siinä maassa ei koskaan ollutkaan), 6 kappaletta raskaita 6-akselisia dieselvaihtovetureita sarjaa Am 6/6, ja siinä oli taajuusmuuttajakäyttö. Samaa alustaa käytettiin myöhemmin sähkövaihtoveturi Ee 6/6:ssa, joita olikin jo peräti 10 kpl.

BBC oli rakentanut vastaavasti koevetureita jo vuodesta 1971. BBC oli sähkölaitetoimittaja DB:n ensimmäiselle suurtehotaajuusmuuttajalinjaveturille (ah, mikä yhdyssana ) BR 120:lle vuonna 1979. Eli Strömbergillä alkoi jo noina vuosina olla selvillä, miten taajuusmuuttaja rakennetaan.

Sittemminhän Asea ja BBC yhdistyivät ABB:ksi, joka osti myöhemmin Strömbergin ja kerrotaan tämän GTO-taajuusmuuttajakäytön tietotaidon levinneen laajalle ja esiintyvän mm. Sr2:ssa.

[Juhani Pirttilahti]

En ole nähnyt esim. Strömbergin taholta asialle virallisempaa vahvistusta, mutta ainakin näissä harrastajien välisissä keskusteluissa on puhuttu ensimmäisen polven taajuusmuuttajista.

M100:ssa varmaan on se ensimmäinen taajuusmuuttaja nimeltään Strömbergin Asynkroni Moottori Invertterikäyttö eli SAMI.

[Teemu Saukkonen]

Miten Dr16:n ääni muuttuu kun luistonesto puuttuu peliin? Tässä http://vaunut.org/kuva/97851 kuulosti että juna pysähtyy kun ujellus lakkasi samalla kun veturit tulivat nyppylän kohtaan. Vauhti oli hidas mutta nousua onkin Niiralasta asti ja sieltä lähdetään aina parkista. Siksi ihmettelenkin syksyistä mäkeenjääntiä Onttolassa kun siellä ei ole kummoistakaan mäkeä ja alkuvauhtiakin on (http://vaunut.org/kuva/96499).