Olisin kaivannut juttuun enemmän konkretiaa paksun kassan haittavaikutuksista, kun sellaisia on kuitenkin olemassa ihan käytännön esimerkkeinä, mm. kilpailun avaamisen torjuminen kassaa hyödyntämällä.
Olen samaa mieltä kaiman kanssa — vahvan taseen vaikutusten analysointi jäi melko ohueksi ohjelmassa. Tuntui siltä, että toimittaja oli jossain määrin hukassa juttunsa kärjen kanssa eikä selvästikään ollut perillä rautatiekilpailun luonteesta.
Jutun paras anti oli omistajaohjauksesta vastaavan virkamiehen kommentti: VR:n vahva tase voi olla kilpailua vääristävä seikka, johon kenties tullaan vielä puuttumaan. Jäi vähän sellainen fiilis, että vahvan taseen avulla VR nyt doupataan kilpailukuntoon ja sitten kun kilpailu kaikilla osa-alueilla on todellisuutta, voidaan tasetta keventää — tai todennäköisesti sitä joudutaan keventämään jo pelkästään kilpailullisista syistä.
Kun pitkäaikaiset investoinnit kalustoon ehditään tehdä monopolikauden turvin, niin eipä sitä vahvaa tasetta enää edes tarvita täyden kilpailun tilanteessa. Vahvan taseen vaikutushan näkyy hyvin VR:n HSL:lle tekemässä ale-tarjouksessa: palvelua voidaan myydä jopa polkuhinnalla ilman, että se dramaattisesti vaikuttaa kassavarantoon. Jos oltaisiin kilpailutilanteessa, niin tällä tavalla ostettaisiin markkinaosuuksia — tarjottaisiin palveluita vaikka tappiolla ilman, että syntyy kassakriisiä. Samalla saadaan kuitenkin kilpailijat ulos markkinoilta. Juuri tästä syystä esimerkiksi sähkömarkkinalaissa on erikseen rajoitettu markkinaosuuksien kasvattamisen mahdollisuus, mikä eliminoi vahvasta taseesta saatavaa hyötyä ja tasavertaistaa markkinaosapuolet.
