Rautatiet ja harrastus  |  Junakuvaus  |  Aihe: Höyryveturien yökuvausta , kun hongat olivat pitkiä ja suoria  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« : Syyskuu 18, 2015, 23:24:01 »

Tämä juttu keskittyy  vain vetureiden kuvaamiseen pimeässä  40 – 50 vuotta sitten. Nykyiset välineet antavat paremman tuloksen. Tarina ei siis nykyaikaan enää kuulu.Jenkki O. Winston Link julkaisi kirjankin huimista yökuvistaan: ”Steam, Steel & Stars”. Minulla on toinen painos 1987, kirjassa ei mainita alkuperäistä vuotta. Ehdin kuvata ehkä 50 kuvaa, suurin osa floppeja. Sitten tultiin elektronisalamoiden aikaan. Innoittajani oli Ron, hänkin amerikkalainen. Hän käytti tosi tehokasta salamalamppua, jonka kanta muistutti auton lampuissa olevaa. Kun vastaavaa ei täällä saanut, korvasin sen laudanpalaan kiinnitetyllä kolmella salamalaitteella, jolloin lamppujen yhteisteho vastasi isompaa. Pääasiassa käytin Osramin XM5b-lamppuja, jolloin ohjeluvuksi tuli 175 (100ASA). Ei muuten kannattanut laukaista silmille! Ne olivat vielä mahdollisen hintaisia. Esimerkiksi 658:n kuvassa   http://vaunut.org/kuva/104874?a=1   valaistiin veturia sivulta 2 kertaa, edestä kerran, ja takaa kerran (höyryt). Pidempi veturi  vaati 3 – 4 väläystä sivulle. Salamalaite ei siis ollut kiinni kamerassa. Koko ohjeluku siis 700!  Ensimmäisen elektronisalamani ohjeluku oli 30. Siinä oli muita etuja, mutta tähän siitä ei ollut. Mikäli toivoi saavansa kuvansa julkaistuksi, piti 70 – luvulla ottaa mustavalkoinen. Sen valotustoleranssi oli myös suurempi kuin positiivifilmin. Lamppujen tehot ja kannat olivat erilaisia. Vanhanaikainen salamalamppu palaa suhteellisen hitaasti, Niinpä x-täsmäys ajoittaa sulkimen niin, että lähes koko valoteho käytetään. Suljinaika on 1/25 – 1/30. M-täsmäys vanhoissa kameroissa ajoitti nopeamman suljinajan suurimman valotehon kohdalle. Näissä veturikuvissa käytin T – valotusta, eli suljin jää auki, kunnes painetaan laukaisinta uudestaan. Ja tietysti tukevaa jalustaa. Se oli tukeva, kun se kesti kuvaajan painon. Laitoin liitekuvia, joillekin ne herättävät muistoja. Kun lukee niitä tarkasti, huomaa, että joissakin lampuissa oli merkkitäplä. Se muutti väriä, jos lamppu vuoti, silloin magnesium oksidoitui , eli menetti tehoaan. Jatkan seuraavassa ”vastauksessa”.


* salama-e.jpg (209.22 kilotavua, 944x800 - tarkasteltu 558 kertaa.)

* salama-g.jpg (281.07 kilotavua, 1035x900 - tarkasteltu 551 kertaa.)

* salama-h.jpg (213.01 kilotavua, 1000x750 - tarkasteltu 528 kertaa.)

* salama-k.jpg (252.89 kilotavua, 673x900 - tarkasteltu 544 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #1 : Syyskuu 18, 2015, 23:27:11 »

Salamalaitteen käyttäjä saattoi kulkea kuva-alan poikki. Tallipäivystäjä poistui, kun kohta oli valotettu. Takaa valotettiin höyrypäästöjä.  Kuvaan saattoi poimia puita, rakennuksia yms., käymällä valottamassa ne. Tietysti piti laskea valotus, hankalinta kaikki oli silloin kun kuvassa oli luonnollinen valaistu alue. Käytin nykyaikaisen pokkarin kokoista valotusmittaria, jonka neula hidastuen ”etsi” lopullista arvoa jopa kymmenkunta sekuntia. Tarkka se oli, mutta ei sopisi tähän menoon. Laitan liitteeksi floppikuvan. Siinä on valotus suht oikein. Turbogeneraattoria säätämällä estettiin lamppujen liika valotus. Mutta: Etualaa ei olisi kannattanut valaista. Se olisi pitänyt siivota. Pimeässä en lainkaan huomannut viskurin sukkaa! Ja takavalotus on tehty liian läheltä, varjot ovat kummallisia. Liikkuvia junia ei näin voinut kuvata. Höyryveturi on niin synkkä laite, että se vaatii valoa enemmän kuin vihertynyt kalusto.


* salama-m.jpg (195.62 kilotavua, 900x583 - tarkasteltu 579 kertaa.)

* salamaharjoitus.jpg (374.44 kilotavua, 922x900 - tarkasteltu 858 kertaa.)
tallennettu
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 272


« Vastaus #2 : Syyskuu 18, 2015, 23:40:31 »

Oli mielenkiintoista lukea! Se "floppikuva" on mielestäni ihan onnistunut sekin.
tallennettu
Pasi Seppälä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 41


« Vastaus #3 : Syyskuu 19, 2015, 08:16:08 »

Hyvää kerrontaa entisajan kuvaus- ja valotusmenetelmistä. Hattua pitää nostaa osaajille. "Floppi-kuva" on oikein hieno ja onnistunut.
tallennettu
Kimmo Huhta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 58


« Vastaus #4 : Lokakuu 20, 2015, 16:47:42 »

Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Hauskaa on lukea tästä jonkun suomalaisenkin näkemys. Joitakin vuosia sitten suunnittelin mielessäni jotain sellaista, että ostaisin noin seitsemän salamalaitetta ja tarvittavat kauko-ohjauslisäosat. Nämä olisin ripotellut jollakin välistyksellä jonoon vaikkapa Martinkylän aukeilla radan vierustaan. Näin olisin ehkä saanut sydänyön säiliöjunan vaunustoa kuvaan. Luovuin hankkeesta suuritöisyyden ja jälkiseuraamusten pelon takia.
tallennettu
Pave Saarinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 131


« Vastaus #5 : Marraskuu 09, 2015, 16:18:46 »

Salamalaitteen käyttäjä saattoi kulkea kuva-alan poikki. Tallipäivystäjä poistui, kun kohta

Antoivat kyllä PF1 ja PF 5 (philips)  kunnon välähdyksen. Piti vain osata laskea ohjeluvun ja etäisyyden perusteella aukko. Jos vielä olisi 22,5 voltin kuulokojeparistoja olemassa, voisihan sitä vielä kokeilla entisen ajan nostalgiatyyliin, jos lamput vielä toimisivat. Kaikenlaiset vanhat linssitkin ovat käräilykamaa ja pyritään vanhanaikaiseen toistoon.  Varastossa on lamppuja! Kuulokojeparisto muuten on todella radikaalisti pienentynyt, myös kuulukoje. Vanha 22,5 paristo oli ehkä nykyisen 9 voltin patterin kokoinen. Ei sitä ihan korvassa pidetty.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Junakuvaus  |  Aihe: Höyryveturien yökuvausta , kun hongat olivat pitkiä ja suoria  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina