Veturien kehitys

[Kari Siimes]

Lainaus Pasi Utriaisen ansiokkaasta linkistä: VR-konsernin rautatiekaluston varaosien ja kunnossapitomateriaalin riittävyydestä huolehtiminen sekä omat polttonestevarastot turvaavat toiminnan jatkuvuuden noin kuukaudeksi. Rautatieverkon toimivuus on entistä riippuvaisempi sähköstä. VR-Yhtymä Oy:llä on toimintansa varmistamiseksi sopimukset rautatieliikenteen tarvitseman sähkön ostosta ja siirrosta usean yrityksen kanssa. Ratojen ja televerkkojensa kunnossapitoon liittyvää materiaalia on myös varattu toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi riittävästi. Kuitenkin kaikissa turvallisuustilanteissa sekä rautatieinfrastruktuurin käytettävyys että ajoenergian saanti määrittävät pääsääntöisesti rautatiekuljetusten käytettävyyden riippumatta siitä, kuinka hyvässä kunnossa kuljetusoperaattorin toiminnan jatkuvuuden turvaamisen muut järjestelyt ovat.

Siinäpä se on pelkistetty: 1.Polttoainevarastot turvattu noin kuukaudeksi.
2. Sähköverkoston eli VR:n sähköjunalinjojen toimivuudesta on vain hurskaita toiveita. "Rautatieverkon toimivuus on entistä riippuvaisempi sähköstä."    EIKÖ HÄLYTYSKELLOT SOI?

On totta, että Suomessa on tällä hetkellä toimintakuntoisian höyryvetureita n. 10 kpl ja kunnostuskuntoisia 20-30 veturia Höyryveturin kuljettamisoikeuksia näille linee vielä, mutta koko ajan höyryveturinkuljettajiksi pystyvien miesten lukumäärä harvenee. Uusia ei ole koulutettu, joten unohdetaan sitten nämä höyryveturit tai käynnistetään höyryveturinkuljettajakurssit.

[Tuukka Ryyppö]

On totta, että Suomessa on tällä hetkellä toimintakuntoisian höyryvetureita n. 10 kpl

..eli väkilukuun suhteutettuna suunnilleen sama määrä kuin Saksassa, josta aiemmin puhuit.

[Kari Siimes]

On totta, että Suomessa on tällä hetkellä toimintakuntoisian höyryvetureita n. 10 kpl

..eli väkilukuun suhteutettuna suunnilleen sama määrä kuin Saksassa, josta aiemmin puhuit.

Sillä erotuksella, että Saksassa lienee 1500 höyryveturia varastoissa , joista osa kunnostettavissa käyttöön. Saksassa on edelleen käytössä 2 höyryveturikonepajaa, jotka pystyvät kunnostamaan ajokuntoon höyryvetureita. Pystyvät kunnostavat jatkuvasti höyryvetureita tällä hetkellä n. 30-40 veturin vuosikapasiteetillä.
Suomessa noita kunnostuskelpoisia lienee vielä 20-30 kpl. Mutta kaikki höyryveturikonepajat ovat poistettu käytöstä ja kunnostaminen perustuu vapaaehtoisten harrastajien toimintaan.

[Petri Nummijoki]

Höyryvetureille ei olisi käyttöä kriisitilanteessakaan, sillä enää ei löydy rautatieläisiä jotka niitä osaisi käyttää/huoltaa.

Lisäksi höyryveturi ei edes ole kriisiolosuhteisiin kovin hyvin soveltuva, koska toimintasäde on erittäin rajoittunut, vaadittu esilämmitysaika pitkä, polttoainevarastot vaativat paljon tilaa eikä niitä saada järkevästi maan alle ja veturi paljastuu helposti runsaan savunmuodostuksen ja luukkujen aukomisesta tulevan loimun seurauksena.

[Uwe Geuder]

Sillä erotuksella, että Saksassa on noin 1500 höyryveturia varmuusvarastoissa

Löytyykö tiedolle lähde? Ei kuulosta sopivalta maahan, jossa jo 30 vuotta sitten kansalaiset säännöllisesti estivät väestönsuojien rakentamista paikallisilla kansanäänestyksillä. Ja väestöhälyttimiä hylättiin yleisesti jo yli 20 vuotta sitten.

[Kari Siimes]

Sillä erotuksella, että Saksassa on noin 1500 höyryveturia varmuusvarastoissa

Löytyykö tiedolle lähde? Ei kuulosta sopivalta maahan, jossa jo 30 vuotta sitten kansalaiset säännöllisesti estivät väestönsuojien rakentamista paikallisilla kansanäänestyksillä. Ja väestöhälyttimiä hylättiin yleisesti jo yli 20 vuotta sitten.

Esimerkiksi täältä:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2008-04-08/H%C3%B6yryjunakuume-nousee-Saksassa-3307008.html

[Kari Siimes]

Höyryvetureille ei olisi käyttöä kriisitilanteessakaan, sillä enää ei löydy rautatieläisiä jotka niitä osaisi käyttää/huoltaa.

Höyryvetureille on käyttöä nimenomaan kriisitilanteessa ja höyryveturinkuljettajia ja huoltajia löytyy nykyisille käytössä oleville höyryvetureille ja tarpeen vaatiessa lisää voidaan kouluttaa ja on koulutettukin kymmenkunta vuotta sitten.

Lisäksi höyryveturi ei edes ole kriisiolosuhteisiin kovin hyvin soveltuva, koska toimintasäde on erittäin rajoittunut, vaadittu esilämmitysaika pitkä, polttoainevarastot vaativat paljon tilaa eikä niitä saada järkevästi maan alle ja veturi paljastuu helposti runsaan savunmuodostuksen ja luukkujen aukomisesta tulevan loimun seurauksena.

Etpä tunne näköjään höyryvetureita. Höyryveturi on nykyisin käytettävissä olevista vetureista parhaiten kriisiolosuhteisiin soveltuva. Poltettavaa puuta ja vettä Suomessa riittä. Toimintasäde on myös riitävä Suomen olosuhteisiin kriisiaikana.
Höyryveturit ajettiin sota-aikana linjalle kallion leikkauksiin ja metsäiselle rataosuudelle. Ratapihan tuntumassa ja veturitalleilla ne olivat helpommin havaittavissa.

[Tuomas Korhonen]

Mitenkäs ne nykyiset värikkäät veturit suojataan?

Väri ei ole ongelma, väriä saa purkista.

[Uwe Geuder]

Sillä erotuksella, että Saksassa on noin 1500 höyryveturia varmuusvarastoissa

Löytyykö tiedolle lähde? Ei kuulosta sopivalta maahan, jossa jo 30 vuotta sitten kansalaiset säännöllisesti estivät väestönsuojien rakentamista paikallisilla kansanäänestyksillä. Ja väestöhälyttimiä hylättiin yleisesti jo yli 20 vuotta sitten.

Esimerkiksi täältä:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2008-04-08/H%C3%B6yryjunakuume-nousee-Saksassa-3307008.html

Juu, sen artikkelin olin lukenut. Mutta siellä puhutaan vain harrastustoiminnasta.

  Jälkimaailmalle on saatu pelastettua noin 1 500 höyryveturia lisääntyvän rautatieharrastuksen ansiosta.

Jää myös hieman epäselväksi, liittyykö tuo numero Saksaan vai koko Eurooppaan, kun artikkeli jatkuu:

  Koko Euroopassa on arvion mukaan säilynyt noin 300 ajokelpoista veturia, joista 200 liikennöi Saksassa.

"On saatu pelastettu" ja "rautatieharrastuksen ansiosta" kuulostaa ihan toiselta asialta kuin "on varmuusvarastoissa".

[Tuomas Korhonen]

Tuo on vähän epämääräisesti kirjoitettu, mutta siitä saa kyllä sellaisen vaikutelman että tuo 1500 kappaletta olisi koko maailmassa. Mistään varmuusvarastoista siinä ei kyllä puhuta.

[Kimmo T. Lumirae]

Höyryveturin kuljettamisoikeuksia näille linee vielä, mutta koko ajan höyryveturinkuljettajiksi pystyvien miesten lukumäärä harvenee. Uusia ei ole koulutettu, joten unohdetaan sitten nämä höyryveturit tai käynnistetään höyryveturinkuljettajakurssit.

Mistä mahtaa olla tieto peräisin, sillä näinhän asia ei ole. Höyryveturikoulutusta on järjestetty sekä VR:n veturinkuljettajille, että harrastuspohjalta toimiville halukkaille. VR:llä on liuta 30-40 -vuotiaita höyryveturipäteviä veturinkuljettajia, vaikka ne veturinkuljettajat, joilla oli kokemusta höyryvetureiden kanssa työskentelystä niiden aktiivipalvelusaikana. ovat jo eläkkeellä.

Ja mitä tuohon Saksan varmuusvarastointiin tulee, en löytänyt tuosta linkkaamastasi artikkelista sanaakaan varmuusvarastoinnista. Onko asiasta enempää lähteitä?

[[Tunnus poistettu]]

Vaan mistä veturimiehille alikonemesun pätevyys ja lupa toimia kattilanhoitajana..

[Mikko Mäntymäki]

Höyryveturin kuljettamisoikeuksia näille linee vielä, mutta koko ajan höyryveturinkuljettajiksi pystyvien miesten lukumäärä harvenee. Uusia ei ole koulutettu, joten unohdetaan sitten nämä höyryveturit tai käynnistetään höyryveturinkuljettajakurssit.

Mistä mahtaa olla tieto peräisin, sillä näinhän asia ei ole. Höyryveturikoulutusta on järjestetty sekä VR:n veturinkuljettajille, että harrastuspohjalta toimiville halukkaille. VR:llä on liuta 30-40 -vuotiaita höyryveturipäteviä veturinkuljettajia, vaikka ne veturinkuljettajat, joilla oli kokemusta höyryvetureiden kanssa työskentelystä niiden aktiivipalvelusaikana. ovat jo eläkkeellä.

Ja mitä tuohon Saksan varmuusvarastointiin tulee, en löytänyt tuosta linkkaamastasi artikkelista sanaakaan varmuusvarastoinnista. Onko asiasta enempää lähteitä?

Tuo on pahin virhe hukata perimätieto, en haluaisi luottaa siihen että joku luulee että tietää mitä tekee ainakaan tilanteessa että jos kokematon tunaroi, silloin tulee varmasti kylmä. Tämä pätee myös lämmittämiseen kuin veturinlämmittämiseen pitää tietää mitä tehdä. Minulle sähköjen katkeeminen ei aiheuta ongelmia kun kaikki tärkeä toimii ilman sitä. Olen miettinyt höyrykäyttöstä generaattoria, vaikka sähköjen saaminen kestää 1,5 tuntia saman verran kuin saan 80 litraa vettä kuumennettua. Omavaraisuus on asia yksi silloin ei tarvitse olla riippuvainen, polttopuu on varmempi kun sitä on ainakin varastoituna vuodentarpeeseen.

[Ari-Pekka Lanne]

Vaan mistä veturimiehille alikonemesun pätevyys ja lupa toimia kattilanhoitajana..

Amiksesta?

[Kimmo T. Lumirae]

Vaan mistä veturimiehille alikonemesun pätevyys ja lupa toimia kattilanhoitajana..

Säännöt ovat muuttuneet viranomaistasolla oleellisesti. En tunne pykäliä, mutta veturin rakenteen ja toiminnan jne. läpikotaisin tunteva veturinkuljettaja voi käyttää nykyään höyryveturia. Vaatimus konemestaripapereista tai esim. vuoden työskentelystä kattiloita valmistavassa tai korjaavassa pajassa on sinällään poistunut, ja riittävän perinpohjainen höyryveturin tuntemus korvaa nämä entiset vaatimukset.

Kattilan valvoja tms. pitää edelleen olla konemestari tai insinööri.

Mutta tarkemmat tiedot siis jostain muualta.

[Kari Siimes]

Vaan mistä veturimiehille alikonemesun pätevyys ja lupa toimia kattilanhoitajana..

Säännöt ovat muuttuneet viranomaistasolla oleellisesti. En tunne pykäliä, mutta veturin rakenteen ja toiminnan jne. läpikotaisin tunteva veturinkuljettaja voi käyttää nykyään höyryveturia. Vaatimus konemestaripapereista tai esim. vuoden työskentelystä kattiloita valmistavassa tai korjaavassa pajassa on sinällään poistunut, ja riittävän perinpohjainen höyryveturin tuntemus korvaa nämä entiset vaatimukset.

Kattilan valvoja tms. pitää edelleen olla konemestari tai insinööri.

Mutta tarkemmat tiedot siis jostain muualta.

VR on tosiaan antanut höyryveturinkuljettajan oikeudet koluttamilleen veturimiehille. Ensin höyryveturin lämmittäjän pätevyys ja sitten kurssin jälkeen hyväksyntä höyryveturinkuljettajaksi. Montako näin on saanut pätevyyden, ei ole tiedossani. Mutta tunnen kaksi näin pätevöitynyttä miestä, kotka ajavat Suomen Rautatiemuseon ajoja vetureilla: Ukko-Pekka Hr1 1021 ja Hv1 555. Lisäksi tiedossani on ainakin kaksi konemestaria, jotka vastaavat höyryveturien tekniikasta ja kattilan valvonnasta. Toinen Haapamäen Museoveturiyhdistyksen vetureissa ja toinen Höyryraide Oy:n palveluksessa. Mutta varmaan näitä konemestareita ja insinöörejä on enemmänki.

[Kari Siimes]

Sillä erotuksella, että Saksassa on noin 1500 höyryveturia varmuusvarastoissa

Löytyykö tiedolle lähde? Ei kuulosta sopivalta maahan, jossa jo 30 vuotta sitten kansalaiset säännöllisesti estivät väestönsuojien rakentamista paikallisilla kansanäänestyksillä. Ja väestöhälyttimiä hylättiin yleisesti jo yli 20 vuotta sitten.

Esimerkiksi täältä:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2008-04-08/H%C3%B6yryjunakuume-nousee-Saksassa-3307008.html

Juu, sen artikkelin olin lukenut. Mutta siellä puhutaan vain harrastustoiminnasta.

 Jälkimaailmalle on saatu pelastettua noin 1 500 höyryveturia lisääntyvän rautatieharrastuksen ansiosta.

Jää myös hieman epäselväksi, liittyykö tuo numero Saksaan vai koko Eurooppaan, kun artikkeli jatkuu:

 Koko Euroopassa on arvion mukaan säilynyt noin 300 ajokelpoista veturia, joista 200 liikennöi Saksassa.

"On saatu pelastettu" ja "rautatieharrastuksen ansiosta" kuulostaa ihan toiselta asialta kuin "on varmuusvarastoissa".

OK. Kiitos jutun kommentoinnista. Mutta tärkeintä lienee, että tämän jutun mukaan löytyy vielä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet höyryvetureiden kunnossapidosta.

Varmuusvarastointi on tosiaan väärä ilmaisu. Olen korjannut tämän kirjoitukseeni.

// lainaus korjattu

[Kari Siimes]

Tämän ketjun viestiini 6 viitaten (Lainaus viestistä)
"Tarkoitin muuten aivan uudentyyppisiä vetureita, jotka toimivat tehokkaasti vain yhden käyttövoiman avulla. Nopeisiin juniin lienee aika hankala kytkeä monta eri köyttövoimaratkaisua. Köyttövoiman mukaan veturit voisivat ollla esimerkiksi: Vety-sähkö, höyry-sähkö tyyppiä. Höyrykonetta pitää kehittää niin, että se on sijoitettu kuten nyt dieselvetureissa. Veturi näyttäisi päältäpäin samanlaiselta kuin nykyiset sähkö/dieselveturit."

Löysin tähän aiheeseen liittyvän englantilaisen työryhmän rabortin:

 https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.theengineer.co.uk/uks-first-hydrogen-powered-locomotive-undergoes-trials/&prev=search

Tässä esimerkki uudesta ratkaisusta veturien käyttövoimaksi. Vaatii vielä kehittelyä. Mutta tästä voisi kehittyä tulevaisuuden ratkaisu rautateiden veturiongelmiin.

[Tuukka Ryyppö]

Tämän ketjun viestiini 6 viitaten (Lainaus viestistä)
"Tarkoitin muuten aivan uudentyyppisiä vetureita, jotka toimivat tehokkaasti vain yhden käyttövoiman avulla. Nopeisiin juniin lienee aika hankala kytkeä monta eri köyttövoimaratkaisua. Köyttövoiman mukaan veturit voisivat ollla esimerkiksi: Vety-sähkö, höyry-sähkö tyyppiä. Höyrykonetta pitää kehittää niin, että se on sijoitettu kuten nyt dieselvetureissa. Veturi näyttäisi päältäpäin samanlaiselta kuin nykyiset sähkö/dieselveturit."

Löysin tähän aiheeseen liittyvän englantilaisen työryhmän rabortin:

 https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.theengineer.co.uk/uks-first-hydrogen-powered-locomotive-undergoes-trials/&prev=search

Tässä esimerkki uudesta ratkaisusta veturien käyttövoimaksi. Vaatii vielä kehittelyä. Mutta tästä voisi kehittyä tulevaisuuden ratkaisu rautateiden veturiongelmiin.

Ei rautateillä ole tuollaisia veturiongelmia.

[Kimmo T. Lumirae]

Löysin tähän aiheeseen liittyvän englantilaisen työryhmän rabortin:

 https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.theengineer.co.uk/uks-first-hydrogen-powered-locomotive-undergoes-trials/&prev=search

Tässä esimerkki uudesta ratkaisusta veturien käyttövoimaksi. Vaatii vielä kehittelyä. Mutta tästä voisi kehittyä tulevaisuuden ratkaisu rautateiden veturiongelmiin.

Vetyä ei esiinny sellaisenaan vapaana luonnossa joten en ymmärrä, miten vety olisi oleellisesti parempi käyttövoima kuin dieselmoottorille sopiva polttoaine.

[Kimmo T. Lumirae]

Joskus 13-vuotiaana rautatieharrastajanplanttuna suunnittelin hinattavaa dieselgeneraattoria, joka olisi esim. neli- tai kuusiakselisessa vaunussa ja voitaisiin hinata sopivalla veturilla sn 120-140, jossa olisi virroitin katolla ja joka syöttäisi virroittimen kautta 25 kV 50 Hz, 2000-3000 kW, sen sijaan, että käyttäisi sähköä. Tällainen voitaisiin sijoittaa nopeasti mihin tahansa sellaiseen rataverkon kohtaan, mistä on syöttöasema poissa pelistä ja saataisiin junaliikenne pyörimään edes joten kuten, liikenteenohjauksen johtaessa sähkötehon säännöstelyä.

[Kari Siimes]

Tämän ketjun viestiini 6 viitaten (Lainaus viestistä)
"Tarkoitin muuten aivan uudentyyppisiä vetureita, jotka toimivat tehokkaasti vain yhden käyttövoiman avulla. Nopeisiin juniin lienee aika hankala kytkeä monta eri köyttövoimaratkaisua. Köyttövoiman mukaan veturit voisivat ollla esimerkiksi: Vety-sähkö, höyry-sähkö tyyppiä. Höyrykonetta pitää kehittää niin, että se on sijoitettu kuten nyt dieselvetureissa. Veturi näyttäisi päältäpäin samanlaiselta kuin nykyiset sähkö/dieselveturit."

Löysin tähän aiheeseen liittyvän englantilaisen työryhmän rabortin:

 https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.theengineer.co.uk/uks-first-hydrogen-powered-locomotive-undergoes-trials/&prev=search

Tässä esimerkki uudesta ratkaisusta veturien käyttövoimaksi. Vaatii vielä kehittelyä. Mutta tästä voisi kehittyä tulevaisuuden ratkaisu rautateiden veturiongelmiin.

Ei rautateillä ole tuollaisia veturiongelmia.

Ei ehkä juuri tällä hetkellä. Mutta tulevaisuudessa on todennälöistä, että kiinteistä sähkölinjoista virtansa saavat sähköveturit ovat haavoittuvia. Samoin dieselveturit ovat sidoksissa öljyn saantiin. VR:n arvion mukaan (kerrottu aikaisemmin tässä ketjussa) öljyvarastot riittävät kriisitilanteessa vain noin 1 kuukaudeksi. Viisaat valtiot varautuvat ennakolta, koska hetkessä näitä uusia riippumattomia ratkaisuja polkaista käyntiin.

[Kari Siimes]

Löysin tähän aiheeseen liittyvän englantilaisen työryhmän rabortin:

 https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.theengineer.co.uk/uks-first-hydrogen-powered-locomotive-undergoes-trials/&prev=search

Tässä esimerkki uudesta ratkaisusta veturien käyttövoimaksi. Vaatii vielä kehittelyä. Mutta tästä voisi kehittyä tulevaisuuden ratkaisu rautateiden veturiongelmiin.

Vetyä ei esiinny sellaisenaan vapaana luonnossa joten en ymmärrä, miten vety olisi oleellisesti parempi käyttövoima kuin dieselmoottorille sopiva polttoaine.

Suosittelen tutustumaan aiheeseen Google-haulla: Steam locomotive hydrogen.

[Ari-Pekka Lanne]

Löysin tähän aiheeseen liittyvän englantilaisen työryhmän rabortin:

 https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.theengineer.co.uk/uks-first-hydrogen-powered-locomotive-undergoes-trials/&prev=search

Tässä esimerkki uudesta ratkaisusta veturien käyttövoimaksi. Vaatii vielä kehittelyä. Mutta tästä voisi kehittyä tulevaisuuden ratkaisu rautateiden veturiongelmiin.

Vetyä ei esiinny sellaisenaan vapaana luonnossa joten en ymmärrä, miten vety olisi oleellisesti parempi käyttövoima kuin dieselmoottorille sopiva polttoaine.

Fossiilinen diesel on ehtyvä, hiilidioksidipäästöjä aiheuttava polttoaine. Vety sen sijaan on uusiutuva polttoaine, jonka palaessa muodostuu vain vettä. Vallankin jos vety erotetaan vedestä uusiutuvia (aurinko, tuuli, koski, aallot yms.) energiamuotoja käyttäen, on se hyvin puhdas ja edullinen polttoaine.

Aurinkoon, tuuleen yms. liittyy ongelma sähkön varastoimisesta. Aurinko ei välttämättä paista silloin kun junien pitäisi kulkea. Akkutekniikkaan liittyvät ongelmat voidaan sivuuttaa varastoimalla energiaa vetyyn, jolloin sitä voidaan tuottaa silloin kun sitä sattuu luonnostaan tulemaan ja käyttää sitten kun satutaan tarttemaan.

[Kari Siimes]

Ari-Pekka olet löytänyt hyvät perustelut vedyn käytölle ehtymättömänä energianlähteenä.

Siinä on vastaus niille, jotka eipäilevät vedyn käytön mahdollisuuksia.