Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Korian sillat  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Jouni Haimi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 17


« : Helmikuu 02, 2016, 17:04:45 »

Terve


Minkäläisiin järjestelyihin rautateillä oli sodan aikana varauduttu jos korjan sillat pomitettaisiin rikki?

// otsikko korjattu
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 02, 2016, 17:48:05 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen » tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2122


« Vastaus #1 : Helmikuu 02, 2016, 17:31:02 »

Ainakin Koria - Voikkaa - Voikkaan haaravaihde radalla.
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 427


« Vastaus #2 : Helmikuu 03, 2016, 14:12:03 »

Pienempänä pahana Korialle, siihen sillan pieleen tai Tepon mainitseman kiertotien juureen, oli sen lisäksi laitettu sirpalesuojattu vara-asema eli "kivikukko".

tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Tapio Nikula
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 52


« Vastaus #3 : Helmikuu 04, 2016, 09:39:23 »

Korian kivikukko ei ollut sillan vieressä vaan asemalla asemarakennusta vastapäätä, siis ratapihan pohjoispuolella sijainneessa rinteessä. Kivikukosta noin 50 metriä itään tien toisella puolella oli Lehtisen leipomo, jonka munkkeja ainakin rautatieläiset pitivät ellei maailman niin ainakin Euroopan parhaimpina. Rata Voikkaalle erkani Korian länsipäästä ja meni ohi Napan viljavaraston ja Lecapaputehtaan. Kuusankosken keskustassa vanha ratalinja on nykyään kevyen liikenteen väylänä. Linja jatkui sillan yli Voikkaalle ja siitä sitten Multamäkeen. Linja oli kiskotettu raskaalla raudalla ja kiskot olivat jäljellä vielä 30 vuotta sitten Korialta Lecasoratehtaalle saakka. Nappaan tuli viljaa Venäjältä ja muutama sata metriä Napasta Kuusaalle päin oli muutama kymmenen vuotta sitten puutavaran veteenpanopaikka, siis jonniinmoinen rautakanavan pudotuspaikka. Sitä en tiedä, onko Lecatehtaalta lähtenyt kevytsoraa rautateitse, olettaisin että kyllä on. Ratalinja oli sota-aikana siinä kunnossa, että sen käyttöönotto täysimääräistä liikennettä varten olisi vienyt vain muutamia minuutteja. Jos vain rautatiesilta olisi tuhoutunut pommituksissa, niin maantiesilta olisi aika nopeasti saatu kiskotettua ja se olisi toiminut jotenkuten. Useita pommeja meni aivan parin metrin päästä siltaa ja sillan kummaltakin puolelta sortui isoja rantapengermassoja jokeen. Mutta eipähän vaan osunut. Mainittakoon, että isäni serkku on posottanut Vihurilla siltojen ali sodan jälkeen. No rangaistushan siitä tuli ja lentokieltoa. Sodan aikana voittoisalta taistelulennolta palaavat Mersukuskit räimivät myös siltojen ali aina sille päälle sattuessaan.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #4 : Helmikuu 05, 2016, 12:29:51 »

Onko antaa linkkiä vanhaan karttaan tms., josta näkyisi Tepon mainitsema järjestely? Missä vaiheessa nämä radat ja vaihteet on purettu pois?
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #5 : Helmikuu 05, 2016, 12:59:45 »

Onko antaa linkkiä vanhaan karttaan tms., josta näkyisi Tepon mainitsema järjestely? Missä vaiheessa nämä radat ja vaihteet on purettu pois?
Tässä näkyy radan pohjoisen osan penger hyvin
http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:20.000%20Kouvola-Voikkaa%201945-1946.jpg

Tällä sivustolla kartta 311304–1965 näkyy Korian kolmioraide, jota tuolloin käytti tiilitehtaan savirata.
http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2122


« Vastaus #6 : Helmikuu 05, 2016, 13:38:27 »

Eli linjauksen keskiosan perger vuoden 1965 peruskartassa (Sillan pohjoispuolella en osaa sanoa linjausta):
http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3113/311305/311305_1965.jpg

Korian pää: 1965 peruskartassa: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3113/311304/311304_1965.jpg 

Ja Voikkaa - Haarakallio väli: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3113/311308/311308_1965.jpg
tallennettu
Antero Airola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 142


« Vastaus #7 : Helmikuu 05, 2016, 14:15:32 »

Tietääkseni koko rata purettiin heti sodan jälkeen silloisessa kiskopulassa. Väli Korialta viljavaraston ohi Lecasoratehtaalle kiskotettiin myöhemmin uudelleen.
tallennettu
Pasi Seppälä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 41


« Vastaus #8 : Helmikuu 05, 2016, 16:25:05 »

Kuvia kiinnostuneille Koria-Viljavarasto-Lecasoratehdas-väliltä vuodelta 2007: http://tarzan.1g.fi/kuvat/Koria-Kuusankoski-rata4.07/
Rataosan kiskotus purettiin vuonna 2008.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #9 : Helmikuu 05, 2016, 17:49:08 »

Kuvia kiinnostuneille Koria-Viljavarasto-Lecasoratehdas-väliltä vuodelta 2007: http://tarzan.1g.fi/kuvat/Koria-Kuusankoski-rata4.07/
Rataosan kiskotus purettiin vuonna 2008.
Tämä oli hyvä sarja, kiitos! Nuorempana minun teki mieli kuvata sivuratoja just näin, koko reitti, kuva aina seuraavaan mutkaan. Harvoin toteutin, koska se ei ollut kivaa (vaan turhaa rahanmenoa) ennen digikameroita.
tallennettu
Hannu Siitari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #10 : Helmikuu 06, 2016, 06:24:40 »

Nykyisen Kouvolan kaupungin alueella on ollut sodan aikana kolme vara-asemaa, Kouvolassa, Korialla ja Inkeroisissa. Kaikki kolme vara-asemaa ovat edelleen pystyssä. Kouvolan vara-asema on kerrostalojen välissä Hallituskadulla linja-autolaiturien kohdalla. Tarkemmin sanottuna Hallituskadun varrella olevan läntisimmän paikallisliikennepysäkin kohdalla, mutta kadun pohjoispuolella.


* Vararata.jpg (254.36 kilotavua, 592x600 - tarkasteltu 676 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 06, 2016, 06:40:19 kirjoittanut Hannu Siitari » tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 427


« Vastaus #11 : Helmikuu 06, 2016, 12:51:36 »

Nykyisen Kouvolan kaupungin alueella on ollut sodan aikana kolme vara-asemaa, Kouvolassa, Korialla ja Inkeroisissa. Kaikki kolme vara-asemaa ovat edelleen pystyssä. Kouvolan vara-asema on kerrostalojen välissä Hallituskadulla linja-autolaiturien kohdalla. Tarkemmin sanottuna Hallituskadun varrella olevan läntisimmän paikallisliikennepysäkin kohdalla, mutta kadun pohjoispuolella.

Vai on Inkeroisissakin. Sain heti kohta syksyllä 2014 kivikukkokuvasarjan julkaisemisen jälkeen vinkin myös eräästä hieman vähemmän tunnetusta kivikukosta täällä länsirannikolla, jota en tosin ole vielä _ehtinyt_ käydä katsomassa. Kouvolankin rakennelman olen toki nähnyt, mutta kuvitellut sitä joksikin muuksi pommisuojaksi muista kukoista poikkeavan kookkautensa vuoksi ja siksikin, kun en löytänyt siitä mitään mainintaa mistään. Täytyy käydä joskus tarkastamassa nuokin bunkkerit.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Jouni Haimi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 17


« Vastaus #12 : Helmikuu 10, 2016, 16:47:37 »

Nykyisen Kouvolan kaupungin alueella on ollut sodan aikana kolme vara-asemaa, Kouvolassa, Korialla ja Inkeroisissa. Kaikki kolme vara-asemaa ovat edelleen pystyssä. Kouvolan vara-asema on kerrostalojen välissä Hallituskadulla linja-autolaiturien kohdalla. Tarkemmin sanottuna Hallituskadun varrella olevan läntisimmän paikallisliikennepysäkin kohdalla, mutta kadun pohjoispuolella.

Vai on Inkeroisissakin. Sain heti kohta syksyllä 2014 kivikukkokuvasarjan julkaisemisen jälkeen vinkin myös eräästä hieman vähemmän tunnetusta kivikukosta täällä länsirannikolla, jota en tosin ole vielä _ehtinyt_ käydä katsomassa. Kouvolankin rakennelman olen toki nähnyt, mutta kuvitellut sitä joksikin muuksi pommisuojaksi muista kukoista poikkeavan kookkautensa vuoksi ja siksikin, kun en löytänyt siitä mitään mainintaa mistään. Täytyy käydä joskus tarkastamassa nuokin bunkkerit.


Niin tuohon aikaan taisi haminan rata lehteä inkeroisista jos oikein muistan.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2122


« Vastaus #13 : Helmikuu 10, 2016, 16:53:05 »

Kyllähän Haminan rata lähti Inkeroisista Metsäkylän kautta Salmenkylään ja Haminaan. JUHA-radan (Juurikorpi Hamina-radan) valmistuttua. tuo Inkeroisista lähtenyt linjaus purettiin.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #14 : Toukokuu 12, 2016, 22:24:03 »

Kuva "varasillasta" Voikkaalta. Uudehko kuva, noin 1995, etualalla jätevedenpuhdistuslaitoksen alueella entinen kapearaiteinen veturitalli alennustilassaan. Varasilta on nykyään kevyen liikenteen käytössä, uusi tiesilta valmistui 1986. Rautatie kulki ylätasolla, maantie alatasolla. Korkeita penkereitä on paljon purettu pois. En nyt löydä vanhaa kuvaa, mutta kuvittelen sellaisen nähneeni. Googlessa silta toki näkyy. Melko lähellä Teräspyörän nykyistä toimipistettä.


* voikkaa-ts95.jpg (726.88 kilotavua, 1813x1120 - tarkasteltu 815 kertaa.)
tallennettu
Hannu Siitari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #15 : Toukokuu 15, 2016, 05:09:57 »

Koria – Voikkaa vararataan kuuluvasta Voikkaan sillasta on ollut keskustelua muutamilla paikallishistorian luennoilla, joita olen ollut kuuntelemassa. Epäselväksi on jäänyt, että kulkivatko junat ylätasolla vai alatasolla ja että kulkiko sillalla ylipäänsä ensimmäistäkään junaa. Mitään valokuvaa asiasta ei ole ollut näytteillä. Jos junat kulkivat ylätasolla, niin kiskojen purkamisen yhteydessä joen molemmilla rannoilla olleet autotien ylittävät sillat on pitänyt purkaa pois. Joen etelärannalla rata ylittää Kymiyhtiön kapearaiteisen rautatien ja myös sen yli on pitänyt olla silta. Muistan, että 1960-luvulla joen pohjoispuolella oli jäljellä ratapenkkaa, joka olisi johtanut ylätasolle, mutta penkka päättyi huomattavasti ennen siltaa. Näytti siltä kuin penkkaa olisi rakennettu, mutta työ olisi jäänyt kesken.

Jos rata on kulkenut alatasolla, niin sillalla on ollut urakiskot, jotta myös autoliikenne on ollut mahdollista. Silloin kapearaiteinen rautatie on pitänyt ylittää samassa tasossa. Tästä ei ole mitään todisteita. Pitäisi käydä UPM:n keskusarkistossa Valkeakoskella tutkimassa asiaa.  Olisikohan ollut niin, että rata oli Voikkaan sillan eteläpäätä lukuun ottamatta valmiina ja Korian sillan vaurioiduttua vararata olisi viimeistelty käyttöön muutamassa tunnissa alatason kautta esim. katkaisemalla liikenne kapearaiteisella?
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 19, 2016, 05:00:07 kirjoittanut Hannu Siitari » tallennettu
Mikko Heino
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #16 : Toukokuu 25, 2016, 14:20:01 »

Minulla on vakaa käsitys, että sodanaikanen rata Voikkaan sillan yli kulki alatasolla, samoin maantie. Siitä on muistaakseni toisaalta vorgissa juttua. Sillan päiden lähellä on kyllä ollut maapenkereet mutta ne kai ovat tehty 50- luvulla Kymijoen pohjasta ruopatusta/ louhitusta maa- aineksesta kun ratalinja oli aikomus kiskottaa  kokonaan uudelleen.
tallennettu
Hannu Siitari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #17 : Toukokuu 26, 2016, 20:49:52 »

Tämä teksti löytyy Reijo Hasun kirjasta Yrjönojalta Konttorimäelle. Kirja käsittelee kuusankoskelaista paikallishistoriaa. Reijo Hasu on syntynyt 18.9.1936.
 
”Varhaisin muistikuva, mikä minulla on, oli se kun Kymijoen yli kulkevaa rautatiesiltaa tehtiin ja siitäkin vain, kun hehkuvia niittejä heitettiin peltisellä kourulla rakennustyössä oleville niittareille.

Myöhemmin, kun silta oli valmis, jäi ensimmäisen siitä ajaneen veturin piippu pois kyydistä, koska sillan yläreuna oli liian matala. Joidenkin vetureiden piiput lyhennettiin vahinkojen estämiseksi. Lisäksi rakennettiin sillan molempiin päihin telineet, joissa vaijereiden varassa roikkui lankku merkkinä sillan korkeudesta.”

Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tutkimusprojekti: pitäisi käydä mittaamassa sillan sisätilan korkeus ja sitten verrataan saatua lukemaa senaikaisten vetureiden mittoihin. Toinen selvitettävä asia olisi radan nousut Korialta Haarankallioon päin ajettaessa, kun rata on kulkenut sillan alatasolla. Mäkisyys ei perustu pelkästään mielikuviin. Eljas Pölhö on aiemmin tähän ketjuun lisännyt linkin vanhaan peruskarttaan. Siinä näkyy yksi korkeuskäyrä heti sillan pohjoispuolella ja lisää korkeuskäyriä löytyy edettäessä rataa pohjoiseen. Tässä vielä linkki karttaan.
http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:20.000%20Kouvola-Voikkaa%201945-1946.jpg
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 27, 2016, 05:57:41 kirjoittanut Hannu Siitari » tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #18 : Kesäkuu 22, 2016, 00:46:06 »

Kävin 15.6.2016 mittaamassa Varasiltaa. Sillan sisäleveys on 580 cm, viitaten kumipyöräliikenteeseen, kuten Mansikkakoskella. Ajotasosta veteen oli 610 cm. Pitkittäisen alapääpalkin poikkitukien päällä on useita pitkittäisiä   I-palkkeja, jotka muodostavat teräsrungon ”alatason”.  Niiden päällä on hiukan vajaan metrin paksuinen pääasiassa puurakenteinen tukikerros ennen asfalttia.
Sisäkorkeuden rajoittava tekijä on muita korkeampi poikittainen päätytuki. Mittasin sitä modernimman kaluston puutteessa heittämällä mittanauhan valaistuksen kaapelin yli, mahdollisimman läheltä tukea, ja kiikareilla lukien kaapelin kiinnityksen, ja tuen alareunan väliä. Vapaan korkeuden arvio nykyiseen ajotasoon on   430 cm. Sillan eri osissa on käytetty noin 13 cm:n niittiväliä.
Raiteen päällysrakenne ei liene ollut aivan metrin paksuinen. Kuormaulottuma II (4550) on kai saavutettu helposti. Riston piipun lyhentäminen ei olisi hyödyttänyt  mitään, veturi on korkea (4667)  muiltakin osiltaan. Mutta Jumbon (4625) , ja Pikku-Jumbon (4659) kylläkin. Varsin korkea on myös Vr2 (4508). Vähän on jäänyt kiikastamaan. Mitat ovat piirroksista kirjassa ”Suomen Rautatiet” (M.Alameri  1979 Verlag J. O. Slezak).
Joen korkeus padon alapuolella on kartassa merkittynä 56,1 m. Virta on vuolas, sillan kohdalla ehkä 20 cm vähemmän. Nykyisen ajoradan korkeus on siis suunnilleen 62 m, ja vararaiteen  taso noin 61,5 m. Ihan vain nykyiseen ”retkikartan” korkeuskäyriin perustuen nousu sillalta Voikkaan suuntaan on ollut noin 6 m 1/3-osa kilometrin matkalla, eli lähes 20 ‰. (En tiennyt ”Toe”-sanaa käytetyn muualla kuin Kokemäenjoella).  Radanvarsi-tien , ja Radantaus-tien risteyksen vaiheilla nousu tasaantuu, ja rata jatkui ensin mainittua tietä pitkin. Tässä ollaan melko tasan sillan ylätason korkeudella .  Korian suuntaan pengerrystyö olisi ollut melkoinen. Tästä mäkisyydestähän Hannu Siitari huomautti.
Nyt olen jo kohtuullisen varma, että näin joskus  kuvan junasta sillalla. Ilmeisesti Olavi Kilpiön kokoelmassa, - siis ELKA:ssa nykyään. Olavi tutki arkistoja uskomattoman paljon, hänestä tuli monen arkiston ”luottomies”, joten hän sai tutkittavakseen laatikkokaupalla materiaalia. Mitä sieltä löytyykään, kun asiat ovat järjestyksessä!  Kannattaa siis etsiä.
Sillasta on Tuomas Pätärin kuva :   http://vaunut.org/kuva/36662?t=voikkaa&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta     . Liitteenä 3 kuvaa nykytilanteesta. Ja huomautus kohtuullisesta toleranssista.


* varasilta-a.jpg (262.12 kilotavua, 1000x631 - tarkasteltu 1172 kertaa.)

* varasilta-b.jpg (278.4 kilotavua, 1000x750 - tarkasteltu 593 kertaa.)

* varasilta-c.jpg (163.75 kilotavua, 1000x615 - tarkasteltu 535 kertaa.)
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #19 : Kesäkuu 22, 2016, 14:24:12 »

Erittäin kiintoisaa tietoa, jota edes sivuavaa en ole ennen lukenut. Hienoa, kiitos historioitsijoille.

Tuleeko mieleenne muuta paikkaa Suomen rataverkolta, jossa olisi jollakin lailla samaan tapaan varustauduttu esim. keskusratapihojen pommittamiseen? Tiedot kivikukoistakin olivat itselleni uusia mutta voisi ajatella, että jonnekin olisi kaavailtu ohitusraiteitakin.

Ajatus lähti, kun olen joskus lukenut DDR:n rautatiehistoriasta, että siellä on ollut (useilla?kaikilla?) keskusratapihoilla ohitusraide valmiiksi rakennettuna niin, että vain ehkä vaihde päärataan on puuttunut. Ohitusraide olisi ollut siis varsin nopeasti käyttöön otettavissa. Termi oli "strateginen kaarre" - "Strategische Kurve". DDR siis valmistautui hyvinkin konkreettisesti sotaan.

tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #20 : Kesäkuu 27, 2016, 23:29:49 »

"Virallinen" selonteko varasillasta on siellä, missä pitääkin: VR 1937 - 1962, osa II, sivu 92. Onneksi se ei löytynyt heti, monta kiintoisaa kommenttia olisi jäänyt ehkä saamata.


Mieleeni ei muistu ennen sotia tehdyn muuta , kuin liikekannallepanosuunitelmia ja kriisiajan liikennesuunitelmia. Linnavuoren tehdas rakennettiin ratoineen kallion sisään. Milloin Pansion tunneli tehtiin? Sota-aikana pidennettiin, ja lisättiin asemen raiteita kasvaneen liikenteen takia.
Kapearaidepuolella esim. Piitsjoen metsärata oli selvää valmistautumista. Sota-aikana rakennetun Hyrynsalmen - Kuusamon kenttäradan raiteistoja hajasijoitettiin metsään. Talvisodan aikana Kuurilan metsäradan veturi yöpyi metsässä valkoiseksi naamioituna.
Etukäteen ei taidettu paljon rakentaa? Voidaanko joitakin hankintoja pitää varautumisena?
tallennettu
Hannu Siitari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #21 : Heinäkuu 02, 2016, 14:45:17 »

Reino olikin käynyt tekemässä tuon mielenkiintoisen Voikkaan sillan mittaustehtävän, johon minulla ei ole välineitä eikä kirjallisuuttakaan. Seuraava kysymys kuuluukin, että miksi silta oli jätetty niin matalaksi. Tähän ei ehkä heti löydy vastausta.

Ohessa on kuva Voikkaan sillan vartiomiehistä sodan tai YH:n ajalta. Keskellä on vartiopäällikkö kädessään sotapäiväkirja. Vartiomiehiä oli yksi sillan kummassakin päässä. Jos on kuulunut ison juna vislausta, niin vartiomiehet ovat lipuilla katkaisseet maantieliikenteen. Miten on mahdettu hoitaa liikenne ison junan ja pikkujunan ristikossa? Isompi menee ensin? Eri tasossa nuo radat eivät käytännössä ole voineet olla. Pikkujuna on tietenkin Kymi-yhtiön kapearaiteinen rautatie Kuusankoski – Voikkaa. Kuvan omistaja on Vuokko Laapas ja se on julkaistu Kuusankoski-Seuran Myllykallion kyläkirjassa vuodelta 2006.


* Voikkaan_siltavartio.JPG (362.25 kilotavua, 1200x787 - tarkasteltu 689 kertaa.)
tallennettu
Hannu Siitari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #22 : Heinäkuu 15, 2016, 18:17:35 »

Tämä vanha ilmavalokuva löytyi Kuusankoskelta. Kuvausvuodesta ei ole tietoa, mutta se on otettu ennen vuotta 1950. Tämä selviää kohteista, jotka eivät tässä valokuvassa näy. Vararata johtaa vasemmalta Voikkaalta oikealle Korialle. Kapearaiteinen rautatie joen varrella johtaa vasemmalta alhaalta Voikkaalta oikealle ylös Kuusankoskelle. Radat leikkaavat toisensa samassa tasossa ja suorassa kulmassa joen etelärannalla.


* Vararata_ilmakuva.JPG (309.11 kilotavua, 1200x900 - tarkasteltu 598 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2016, 08:36:40 kirjoittanut Hannu Siitari » tallennettu
Hannu Siitari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 155


« Vastaus #23 : Elokuu 17, 2016, 06:17:26 »

Tässä vielä yksi kuva Voikkaan sillasta ja se on todennäköisesti valmistumisvuodelta 1939. Rautatie sillasta vasemmalle puuttuu vielä.  Kuva on otettu kapearaiteisen rautatien ylittävältä sillalta. Tiejärjestelyt säilyivät tämmöisinä uuden sillan valmistumiseen asti.


* Voikkaan_silta_1.JPG (268.39 kilotavua, 1200x630 - tarkasteltu 772 kertaa.)
tallennettu
Jukka Suortanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 6


« Vastaus #24 : Elokuu 17, 2016, 21:47:05 »

Tässä vielä yksi kuva Voikkaan sillasta ja se on todennäköisesti valmistumisvuodelta 1939. Rautatie sillasta vasemmalle puuttuu vielä.  Kuva on otettu kapearaiteisen rautatien ylittävältä sillalta. Tiejärjestelyt säilyivät tämmöisinä uuden sillan valmistumiseen asti.

Liitteenä oleva kuva Voikkaan sillasta ajoittuu vuoteen 1953 tai hieman sen jälkeiseen aikaan. Taustalla näkyvä Voikkaan höyryvoimalaitoksen laajennusosa - höyrykattila K6 ja vaaleapintainen kivihiilikuljetin valmistuivat vuoden 1953 aikana.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Korian sillat  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina