Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenne

[Jari Välimaa]

Lähijunaliikenne poikki pitkäksi aikaa Tampereen ja Nokian välillä – tässä syy

"M- JA R-JUNIEN liikenne Nokian ja Tampereen välillä keskeytetään Tammerkosken ratasiltojen remontin vuoksi 15. huhtikuuta ja 6. elokuuta väliseksi ajaksi, tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse."

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010296069.html

" Myös VR-busseissa on Nyssen lippulaitteet, joten lippu leimataan eli matkaoikeus vahvistetaan kyytiin noustessa."

https://www.nysse.fi/ajankohtaista/bussit-korvaavat-m-ja-r-junia-tampere-tesoma-nokia-reitilla-15.-huhtikuuta-alkaen.html

[Sakari Kestinen]

Teivon lähijunaseisakkeen hinnalla saisi kolme koulua

"Ylöjärven kaupunginvaltuustossa lähijunaliikenteen vaatima Lielahti–Lakiala-kaksoisraide ja raakapuuterminaalin siirto saavat kannatusta osana kasvavan kaupunkimme liikenneratkaisuja. Kokonaisuus ei kuitenkaan edellytä seisaketta Teivoon."

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000010141848.html

Jotenkin kummalta tuntuu, että samaan aikaan, kun valtiolla on rahapula ja kaikesta pitäisi säästää niin seisakkeiden rakentaminen maksaa miljoonia tai kymmeniä miljoonia.

Proxionin raportin mukaan:
"eikä matkustajalaituria saa rakentaa sellaisen raiteen viereen, jossa suurin nopeus on yli 200 kilometriä tunnissa."

Olenko väärässä kun väitän että Pääradan varrella Keravan ja Riihimäen välillä on asemalaitureita joiden ohi junat saavat ajaa 200 km/h. Onko Parkanon oikoradalla suurempi sallittu nopeus tai onko tarkoitus nostaa sitä? Kuvittelisin että koko Parkanon oikorata pitäisi 2-raiteistaa jos aiotaan nostaa?

Tuon määrittelyn mukaan nopeusrajoituksen täytyy olla yli 200 km/t. Sellaisia liikennepaikkoja on Suomessa toistaiseksi vain kolme: Haarajoki, Mäntsälä ja Henna.

Totta, hyvä huomio!

Se on tiedossa, että meillä on vain yksi rata jossa Sn 220, mutta pääseekö nopeusrajoitukset näkemään jostakin? Näkeekö Juliasta?

Pääradalla on Tampereelle asti melko tiheään asemalaitureita, joissa ei ole sivuraidetta.

Sain haltuuni kyseisen Proxionin selvityksen.

Siinä sanotaan mm. seuraavaa:

Laituriratkaisu perustuu rataosan liikennöintiin ja rataosan välityskykyyn. Mitä ruuhkaisempi raide sitä suuremmat perusteet ovat sivuraiteellisille laituriratkaisuille. Pysähdyksissä oleva juna vie liikaa ratakapasiteettia ruuhkaiselta rataosalta, joten uudet matkustajalaiturit halutaan sijoitettavan lähtökohtaisesti sivuraiteille. (ks. Alhaalla kuva)

Rataosan käyttöaste on kasvanut erittäin merkittävästi vuodesta 2016 lähtien.

Rataosan suurista junamääristä johtuen selvityksessä on tarkasteltu vain sivuraiteellisia laituriratkaisuja (Ve3–Ve4).
Laituriratkaisun lopullinen valinta vaatii erillisen liikenteellisen tarkastelun.

Lainauksessa mainittu kuva on tämän viestin liitteenä. Eli junamäärät ovat huikeat noin 50 junaa vuorokaudessa. Käytännössä päiväsaikaan yksi matkustajajuna tunnissa suuntaansa, mikä on murto-osa siitä, mitä vaikkapa Lempäälän tai Viialan kohdalla, jossa kuitenkin on laiturit pääraiteiden yhteydessä Sn200-radalla.

Lisäksi siinä väitetään seuraavaa:

Miksi tarvitaan sivuraiteet?

Laituriraiteen pituuskaltevuusvaatimus ylittyy
kaksinkertaisesti nykyisellä pääraiteella, jolloin sivuraiteet
tarvitaan.
Matkustajalaituria ei saa rakentaa sellaisen raiteen
viereen, jossa raiteen suurin nopeus on yli 200 km/h.
(RATO 7)

Ykköskohta on sinänsä uskottava. Tässä kuitenkin konsultti syyllistyy liiallisen sääntöuskovaisuuteen – tosiasiassa tällaisissa ratkaisuissa poikkeusluvitus on mahdollinen. Kakkoskohtaan: rataosan Sn on 200 km/h, kuten tässäkin ketjussa on todettu. Liekö tässä hirttäydytty ajatukseen, että pitkän aikavälin tulevaisuuden Sn 250 -alue alkaisi jo Lielahdesta, vaikka tosiasiassa sille on tarvetta vasta Ylöjärveltä pohjoiseen.

[Jari Välimaa]

Sain haltuuni kyseisen Proxionin selvityksen.

Siinä sanotaan mm. seuraavaa:

Laituriratkaisu perustuu rataosan liikennöintiin ja rataosan välityskykyyn. Mitä ruuhkaisempi raide sitä suuremmat perusteet ovat sivuraiteellisille laituriratkaisuille. Pysähdyksissä oleva juna vie liikaa ratakapasiteettia ruuhkaiselta rataosalta, joten uudet matkustajalaiturit halutaan sijoitettavan lähtökohtaisesti sivuraiteille. (ks. Alhaalla kuva)

Rataosan käyttöaste on kasvanut erittäin merkittävästi vuodesta 2016 lähtien.

Rataosan suurista junamääristä johtuen selvityksessä on tarkasteltu vain sivuraiteellisia laituriratkaisuja (Ve3–Ve4).
Laituriratkaisun lopullinen valinta vaatii erillisen liikenteellisen tarkastelun.

Lainauksessa mainittu kuva on tämän viestin liitteenä. Eli junamäärät ovat huikeat noin 50 junaa vuorokaudessa. Käytännössä päiväsaikaan yksi matkustajajuna tunnissa suuntaansa, mikä on murto-osa siitä, mitä vaikkapa Lempäälän tai Viialan kohdalla, jossa kuitenkin on laiturit pääraiteiden yhteydessä Sn200-radalla.

Lisäksi siinä väitetään seuraavaa:

Miksi tarvitaan sivuraiteet?

Laituriraiteen pituuskaltevuusvaatimus ylittyy
kaksinkertaisesti nykyisellä pääraiteella, jolloin sivuraiteet
tarvitaan.
Matkustajalaituria ei saa rakentaa sellaisen raiteen
viereen, jossa raiteen suurin nopeus on yli 200 km/h.
(RATO 7)

Ykköskohta on sinänsä uskottava. Tässä kuitenkin konsultti syyllistyy liiallisen sääntöuskovaisuuteen – tosiasiassa tällaisissa ratkaisuissa poikkeusluvitus on mahdollinen. Kakkoskohtaan: rataosan Sn on 200 km/h, kuten tässäkin ketjussa on todettu. Liekö tässä hirttäydytty ajatukseen, että pitkän aikavälin tulevaisuuden Sn 250 -alue alkaisi jo Lielahdesta, vaikka tosiasiassa sille on tarvetta vasta Ylöjärveltä pohjoiseen.

Nimenomaan uuden rakentamista koskee traficomin ja ERA:n määräykset eivät vanhoja seisakkeita. Mutta yritäppä muuttaa Lempäälän laitureita niin tulee uudet määräykset voimaan. 

[Jari Välimaa]

Taitaa seuraava lähijunaseisake Tampereella olla Tesoman jälkeen Messukylä , Alasniitynpolun ja Ristinnarkuntie välille

https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lang=fi&lat=61.48655509656081&lon=23.851720690727234&zoom=17

https://maps.app.goo.gl/dm5AmC8FLerkE9ry7

[Erkki Nuutio]

Alasniitynpolun kohdalla oli Messukylän viimeinen asemarakennus (josta on kuvia täälläkin).
Paikalla oli vielä muutama vuosi sitten TKL:n linjan 25 päätepysäkki.
Kohtuullinen junapysäkin paikka. Tiheää kerrostaloasutusta on toisaalta vain pohjoispuolella.

[Jari Välimaa]

Alasniitynpolun kohdalla oli Messukylän viimeinen asemarakennus (josta on kuvia täälläkin).
Paikalla oli vielä muutama vuosi sitten TKL:n linjan 25 päätepysäkki.
Kohtuullinen junapysäkin paikka. Tiheää kerrostaloasutusta on toisaalta vain pohjoispuolella.

6000 asukasta lähistöllä ,mutta uuden korkean/tiheän rakennusten kaavoittaminen lienee alkamassa

[Jari Välimaa]

Kangasalan Ruutanan seisakkeen aluevaraussuunnitelma vuodelta 2022

"Tässä selvityksessä on laadittu Kangasalan Ruutanan seisakkeen (rata
km noin 203+360-203+610) aluevaraustarkastelu kahdesta eri
vaihtoehdosta ja määritelty rautatiealueen (LR-alue) laajuus Kangasalan
kaavoitusta varten. Lisäksi seisakevaihtoehdoista tehtiin alustava
kustannusarvio ja seisakkeen liityntäpysäköinnin mitoitus tehtiin
vuosille 2030 ja 2040. Selvityksen tilaajana on toiminut Kangasalan
kaupunki ja se on laadittu vuorovaikutuksessa Väyläviraston kanssa.
Ruutanan seisakkeen suunnittelua ja toteutusta tavoitellaan seuraavalla
MAL-sopimuskaudella (2024-2027)."

"Matkustajaliikenteen laitureita ei voida sijoittaa Ruutanassa pääraiteen viereen johtuen raiteen
vaakageometriasta ja raiteen kallistuksesta. Raiteen kallistusta ei voida muuttaa alentamatta suurinta
sallittua nopeutta, joka Ruutanassa on 140 km/h. Radan nopeustason alentaminen ei ole hyväksyttävä
lähtökohta. Tampere-Orivesi on kaksi raiteinen rataosuus, muuten yksiraiteisella Tampere-Jyväskylä radalla.
Uusien sivuraiteiden vuoksi Ruutanan seisake ei vähentäisi ratakapasiteettiä. Tampere-Jyväskylä radan
ratakapasiteetin pullonkaulat sijaitsevat Tampere-Jyväskylä –radan tarveselvityksen mukaan OrivesiJyväskylä –välillä. Täten Ruutanan seisake ei ole esteenä esimerkiksi Jyväskylän suunnan kaukojunien ja tavaraliikenteen lisäämiselle.

Alustavien kustannusarvioiden mukaan sivuraiteet ja reunalaiturit molemmin puolin eli Ve1 kustantaa noin
15,6 miljoonaa euroa ja Ve2 eli vain yksi sivuraide ja reunalaituri noin 10,2 miljoonaa euroa."

https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2024/01/kangasalan-ruutanan-seisakkeen-aluevaraustarkastelut-2022.pdf

[Jari Välimaa]

Rakennustyöt käynnissä Nokian ratapiha-alueella, lippulaitteet siirtyvät

"Laiturialueen VR:n lippuautomaatti sekä Nysse-lukijalaitteet siirretään laiturilla 1 Tampereen suuntaan noin 50–100 metriä. Siirtopaikkaan tulee opasteet. Siirrettyjä automaatteja voi käyttää normaalisti työmaasta huolimatta.

Rakennustöistä aiheutuu asiakkaille jonkin verran haittaa, mutta on hyvä muistaa, että niitä tehdään Nokian junaliikenteen kehittämiseksi"

https://www.nysse.fi/ajankohtaista/uutiset/rakennustyot-kaynnissa-nokian-ratapiha-alueella-lippulaitteet-siirtyvat.html

[Jari Välimaa]

Väyläviraston MAL Nokian ratapihankehittäminen, rakennusurakka

"Markkinavuoropuhelun
tavoitteena on käydä
keskustelua toimijoiden
kesken hankkeen
sisällöstä, aikataulusta ja
vaatimuksista."

https://vayla.fi/documents/25230764/110066771/MAL_Nokia_rakennusurakka_markkinavuoropuhelu_6.11.2023.pdf/8636daeb-b3ea-136f-68b7-afa4fd41265d/MAL_Nokia_rakennusurakka_markkinavuoropuhelu_6.11.2023.pdf?t=1699522079059